4987 research outputs found
Sort by
Development of mobile applications for health care
Työn tarkoituksena on selvittää mitä tulee ottaa huomioon, kun suunnitellaan ja toteutetaan mobiilisovelluksia terveydenhuollon tarpeisiin. Työ jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa käydään läpi mobiilin terveydenhuollon ominaisuudet. Työssä selvitetään mitä on mobiili terveydenhuolto, miten mobiililaitteet toimivat terveydenhuollon sovellusten alustana ja miten terveydenhuollon lait ja säädökset vaikuttavat kehitykseen. Lakien soveltamisen näkökulmasta käsitellään lääkinnällisten laitteiden määritelmät, luokat, luokittelu perusteet, miten eri luokitukset vaikuttavat, sekä mitä vaaditaan, että laite voidaan asettaa markkinoille Euroopan Unionin alueella. Erityisesti mikä on CE-merkintä ja mitä tulee tehdä, että se voidaan laillisesti kiinnittää laitteeseen. Terveydenhuoltoon liittyvän osuuden lopussa käsitellään vielä, miksi hyvä tietoturva on erityisen tärkeä vaatimus terveydenhuollon sovelluksissa.
Työn toinen osa käsittelee mobiilisovellusten kehittämistä yleisesti. Työssä käydään läpi kaksi suurinta mobiilikäyttöjärjestelmää ja niiden ominaisuudet sovellusten kehitykseen liittyen, kolme eri mobiiliteknologiaa ja sovellusten jakaminen ja julkaisu sovelluskaupoissa ja itsenäisesti. Näiden lisäksi tutkitaan mobiilikehityksen yleisiä haasteita, kuten laitteiden pientä kokoa, mobiilisovellusten suuria laatuvaatimuksia, useiden erilaisten alustojen tukemista ja huonoja tietoliikenneyhteyksiä, sekä erilaisia ratkaisuja näiden haasteiden ratkaisemiseksi. Lopuksi käydään läpi mobiiliuhkia, niiltä suojautumista ja muita mobiilisovellusten tietoturvaan liittyviä piirteitä
Wood gasification as part of decentralized energy production
Kandidaatintyön tarkoituksena oli perehtyä puukaasuun ja hajautettuun energiantuotantoon. Työssä käsiteltiin puukaasun tuottamista ja käyttöä mikrotuotannon näkökulmasta. Lisäksi tutkittiin, millä muilla tavoilla voidaan tuottaa energiaa mikrokokoluokassa.
Työssä selvisi, että puukaasu on puun termokemiallisessa hajoamisessa syntyvää kaasua, joka koostuu pääosin hiilimonoksidista ja vedystä. Puusta saadaan huomattavasti enemmän energiaa kaasutuksella kuin suoraan polttamalla. Jos puukaasusta halutaan tuottaa lämmön lisäksi myös sähköä, se on puhdistettava ennen sähköntuotantoyksikköä. Erityisesti tervan määrän vähentämiseen tulee kiinnittää huomiota. Tällä hetkellä myötävirtakaasutin yhdessä kaasumoottorin kanssa on paras tapa tuottaa puukaasusta sähköä ja lämpöä mikrokokoluokassa. Tulevaisuudessa polttokenno tai mikroturbiini voi olla kaasumoottoria parempi vaihtoehto.
Hajautettu energiantuotanto on pienimuotoista sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Hajautettuun energiantuotannon muotoja ovat aurinkoenergia, pientuulivoima, lämpöpum-put ja bioenergia. Suomessa bioenergia ja lämpöpumput ovat keskeisiä investointien kohteita. Puun kaasutuksen hyödyntäminen hajautetussa energiantuotannossa on toistaiseksi ollut vähäistä muualla kuin maatiloilla. Tilanne voi mahdollisesti muuttua tulevaisuudessa, jos puun pienpolttoa aletaan rajoittaa lainsäädännöllä
Pietarin peli käytännössä
Pietarin paradoksi on klassinen todennäköisyyslaskennan ongelma, jossa teorian ja maalaisjärjen välillä on näennäinen ristiriita. Tässä työssä tutkitaan ensisilmäyksellä paradoksiselta vaikuttavaa uhkapeliä käytännönläheisesti sekä pelaajan että pelin tarjoajan näkökulmasta. Tavoitteena on laskea Pietarin pelille reilu panos, joka ei ole ristiriidassa tosielämän havaintojen kanssa.
Ensiksi tutustutaan todennäköisyyslaskennan teoriaan siltä osin, kun se on ongelman kannalta relevanttia. Perusteiden lisäksi kerrataan ehdollinen todennäköisyys, satunnaismuuttujan odotusarvo, momenttiemäfunktio ja keskeinen raja-arvolause. Teoriaosuuden jälkeen esitellään kaksi tapaa, joilla paradoksia on aiemmin yritetty ratkaista ottaen huomioon muutama käytännön kannalta tärkeä asia, jotka osaltaan muuttavat sitä, miten reilu panos lasketaan. Lopuksi verrataan tietokoneella suoritettujen simulaatioiden tuloksia teorian ennustamiin arvoihin. Seitsemän eri lähtöarvoilla suoritetun Pietarin pelin simuloinnit näyttävät, miten pelattujen pelien määrä vaikuttaa reilun panoksen suuruuteen.
Simulointien tulokset tukevat aiempien ratkaisujen ajatusta, jonka mukaan reilu panos Pietarin pelissä riippuu pelaajan käytettävissä olevasta ajasta ja varallisuudesta. Mitä pidempään pelaajalla on aikaa ja rahaa maksaa pelistä, sitä suurempi on todennäköisyys voittaa muutamalla kierroksella niin paljon, että pelaaja jää voitolle, vaikka suurin osa yksittäisistä pelikierroksista olisivatkin tappiollisia. Pelin tarjoajan kannalta keskeiset muuttujat aika ja raha ovat kuitenkin usein erisuuret kuin pelaajalla, mikä johtaa siihen, että tällöin pelaajan kannalta reilu panos ei olekaan reilu pelin tarjoajalle ja päinvastoin. Käytännössä molemmille osapuolille reilu panos saadaan laskettua vain, jos pelille asetetaan maksimivoitto. Mitä halvemmalla peliä halutaan tarjota, sitä pienempi maksimivoiton täytyy olla
Use of SolidWorks MBD software to define product and manufacturing information
Malliperustainen tuotemäärittely on tapa esittää tuotteen vaadittavat geometria- ja valmistustiedot tuotteesta luotuun kolmiulotteiseen malliin liitettynä. Tavalla on tarkoitus määritellä tuote täydellisesti pelkän kolmiulotteisen mallin avulla siten, että erillistä teknistä piirustusta ei tarvitse luoda.
Työssä keskitytään siihen, kuinka malliperustainen tuotemäärittely on mahdollista tuottaa ja esittää SolidWorks-ohjelmiston Model-based definition sovelluksella. Sovelluksen eri osa-alueet käydään läpi luomalla esimerkinomaiselle testikappaleelle tarvittavat annotaatiotasot, sekä tämän jälkeen lisäämällä näille tasoille kappaleen geometriatiedot ja toleranssimerkintöjä. Tuotetut geometria- ja toleranssitiedot esitellään kaikissa tiedostoformaateissa, joihin SolidWorksissä luotuja malliperustaista tuotemäärittelytietoa voidaan julkaista.
Luotua malliperustaista tuotemäärittelytietoa verrattiin samasta testikappaleesta luotuun tekniseen piirustukseen niin dokumentin luomisprosessin, luettavuuden ja yleisen käytettävyyden näkökulmista. Näissä vertailuissa todettiin, että MBD:llä tuotemäärittelyn luominen on hitaampaa, kuin teknisen piirustuksen luominen, mutta käytettävyydeltään ja luettavuudeltaan lähes kaikessa parempi
2DOF PID control of a belt-driven servosystem
Tässä työssä on tarkoituksena suunnitella resonoivalle hihnapyöräsysteemille 2DOF PID -säädin (eng. two-degrees-of-freedom), siten että säätöpiirille asetetut vaatimusmäärittelyt saavutetaan. Kahden vapausasteen rakenne mahdollistaa asetusarvon transienttivasteen sekä muiden vaatimusten samanaikaisen suunnittelun, joka mahdollistaa paremman säädön verrattuna tavanomaiseen PID-säätöön (eng. proportional-integral-derivative).
PID-säätimen virityksessä käytetään PSO-algoritmia (eng. particle swarm optimization), joka pyrkii löytämään parametrit säätimelle, joka minimoi käytettävän kustannusfunktion. Työssä käytetään virityksen eri vaiheissa erilaisia kustannusfunktioita, mistä saadaan aikaiseksi useita eri ratkaisuja säätimen viritysparametreille. Näiden perusteella valitaan lopulliseksi säädöksi yksi ratkaisu, jota verrataan hihnapyöräsysteemille esitettyyn tilatakaisinkytkettyyn säätöön.
Tämän työn perusteella 2DOF PID -säädin mahdollistaa merkittävästi paremman asetusarvon transienttivasteen verrattuna säätämättömään takaisinkytkettyyn hihnapyöräsysteemiin. Säädin lisäksi mahdollistaa hyvän ulkoisten häiriöiden vaimentamiskyvyn sekä robustiuden, mitkä on otettu erikseen huomioon säädintä viritettäessä
Optimizing maintenance costs of wearing parts of de-icing conveyors
Tämän diplomityön tavoitteena oli selvittää mahdollisuuksia sulatuskuljettimien kunnossapitokustannusten optimointiin. Optimoinnilla tarkoitetaan tässä yhteydessä myös kustannusten ennakoitavuutta. Tavoitteena oli selvittää eri tekijöiden vaikutusta kuljettimien kulumiseen ja sitä myöten aiheutuviin kustannuksiin sekä selvittää keinoja niiden hillitsemiseksi.
Työn toteuttamiseksi UPM:n Pietarsaaren, Kymin ja Kaukaan sellutehtaiden sulatuskuljettimista kerättiin tietoja toiminnanohjausjärjestelmästä, henkilöstön kanssa keskustelemalla sekä paikan päällä havainnoimalla. Laitetoimittajiin ja -valmistajiin oltiin yhteydessä parempien ratkaisujen löytämiseksi sekä kulumismekanismeja pyrittiin selvittämään Tampereen teknillisellä yliopistolla tehdyssä analyysissä kuljettimesta otetusta näytepalasta.
Tällä hetkellä saatavissa olevilla tiedoilla ei pystytty tekemään varsinaista kustannusten optimointia. Tämän diplomityön tulosten avulla sulatuskuljettimien kulumista pystytään seuraamaan entistä paremmin ja tunnistamaan muuttuneet olosuhteet, jotka saattavat johtaa nopeaan kulumiseen. Sulatuskuljettimille luotiin ennakkohuoltosuunnitelma, joka koostuu mm. visuaalisista tarkastuksista, paksuusmittauksista sekä sulatusvedelle tehtävistä analyyseista.
Hardoxia voidaan pitää tällä hetkellä sopivimpana materiaalina kuljettimen kulutusmateriaaliksi. Nykyisin käytettävän Hardox 400:n sijasta voitaisiin käyttää hieman kovempaa Hardox 450 tai 500. Tällä hetkellä ketjujen sivulevyt kuluvat hitaasti ja niillä olisi varaa kulua nopeamminkin. Kovemmalla pohjamateriaalilla ketjujen sivulevyjen kuluminen oletettavasti hieman nopeutuisi ja pohjan kuluminen hidastuisi.
Korroosiolla on suuri merkitys kulumiseen sulatuskuljettimissa. Kymillä sulatusveden pH:n säätöön on aiemmin käytetty valkaisusta saatavaa alkalisuodosta. Alkalisuodoksen sisältämien kloridi- ja sulfaattipitoisuuksien on syytä epäillä aiheuttaneen voimakasta korroosiota Kymin kuljettimissa johtaen nopeaan kulumiseen. Sulatusvedestä pitäisi säännöllisesti analysoida, korroosion ehkäisemiseksi, ainakin kloridi- ja sulfaattipitoisuudet, pH, alkaliteetti, johtokyky sekä haihdutus- ja hehkutusjäännökset
Available devices and economic viability of demand response for small and medium-sized consumers
Sähköntuotannossa on käynnissä muutos, jossa asetetut energiatavoitteet vaativat uusiutuvan energian kasvua. Uusiutuva sähköntuotanto on sääriippuvaista, eikä se ole yhtä säädettävissä kuin perinteiset voimalaitokset, jotka ovat poistumassa sähköntuotannosta. Tämä asettaa haasteita sähkövoimajärjestelmälle, jonka toiminta vaatii kulutuksen ja tuotannon tasapainoa joka hetki.
Yhtenä vastauksena sähkövoimajärjestelmän toimivuuden varmistamiseen on kysyntäjouston lisääminen. Kysyntäjoustossa kuormaa säädetään tuotannon ja kulutuksen tasoittamiseksi. Perinteisesti kysyntäjoustoa on hyödyntänyt suurteollisuus, mutta nyt on kiinnostuttu keskisuurten ja pienten kuluttajien saamisesta kysyntäjouston piiriin.
Diplomityössä selvitetään, mitä laitteita pienten ja keskisuurien kuluttajien kysyntäjoustoon voisi käyttää ja miten laitteet soveltuisivat eri kysyntäjouston markkinapaikoille. Työtä varten haastateltiin viittä eri toimijaa, jotka olivat etäluettavien energiakulutusmittareiden, kodin energiahallintajärjestelmien tai sähkönlaatumittareiden valmistajia. Laitteiden teknisten ominaisuuksien lisäksi heiltä kysyttiin näkemyksiä kysyntäjouston tulevaisuudesta. Pääsääntöisesti laitteilla pystyisi osallistumaan Elspot- ja Elbas-markkinoille, mutta teknisesti vaativammille reservimarkkinoille osallistuminen vaatii vielä tuotekehitystä. Erityisesti sähkömittarivalmistajat odottavat laitteita koskevia toiminnallisia vaatimuksia, joita Työ- ja elinkeinoministeriön asettama alan toimijoista koostuva Älyverkkotyöryhmä tulee ehdottamaan.
Tässä diplomityössä arvioitiin pienten ja keskisuurten kuluttajien kysyntäjouston taloudellista kannattavuutta sähkönmyyjien näkökulmasta. Vaikka tehdyt laskelmat eivät suoraan todista kannattavuutta tulevaisuudessa, pienkuluttajien hyödyntäminen kysyntäjoustossa on taloudellisesti haastavaa. Kysyntäjoustoon osallistumisen voi odottaa kasvavan laitteiden teknisten vaatimusten selkeytyessä ja markkinapaikkojen ehtojen muuttuessa. Lisäksi kysyntäjouston kannattavuutta voi hakea pitämällä yksittäisten kulutuskohteiden reaaliaikamittausten määrän pienenä ja kehittämällä sähkönkulutuksen mallinnusta
Regulations for designing of protected buildings
Diplomityössä tarkastellaan suojeltuihin rakennuksiin kohdistuvia määräyksiä, ohjeita ja oikeustapauksia suunnittelun näkökulmasta. Säännösten soveltamista tarkastellaan neljän tapauskohteen kautta. Tapauskohteiden avulla on pyritty löytämään ja luomaan hyviä toimintatapoja, joilla varmistetaan suojellun rakennuksen onnistunut korjaus- ja muutostyön suunnittelu. Onnistuneen suunnittelun edellytyksenä on, että suunnittelu perustuu riittäviin lähtötietoihin. Suunnittelijoille on lisäksi oltava riittävä ammattitaito, minkä lisäksi suunnittelulle tulee varata riittävät resurssit.
Suomessa rakennukset suojellaan yleensä asemakaavalla, mutta rakennuksia voidaan suojella myös erityislakien nojalla. Ennen rakennuksen suojelusta päättämisestä tulee selvittää kyseisen kohteen kulttuurihistorialliset arvot. Näiden arvojen tunnistaminen vaikuttaa rakennukseen suunniteltaviin ja toteutettaviin korjaus- ja muutostöihin. Rakennuksen kulttuurihistoriallisten arvojen merkittävyyttä tarkastellaan laissa määritellyin kriteerein ja kansainvälisiin ohjeisiin perustuen.
Maankäyttö- ja rakennuslaki antaa rakennusvalvontaviranomaille mahdollisuuden edellyttää hankkeessa käytettävän erityismenettelyä silloin, kun hanke erittäin vaativa ja siihen sisältyy erityinen riski. Työssä tarkastellaankin erityismenettelyn käyttöä kohteissa, joissa kulttuurihistorialliset arvot voivat vaarantua korjaus- ja muutostyön yhteydessä. Erityismenettelyn käyttö tulee perustua riskiarvioon. Työn yhteydessä on laadittu niin rakennusvalvonnan kuin suunnittelijoiden tiedontarpeeseen lomake, jonka avulla on mahdollista kartoittaa suojeltuun rakennukseen suunniteltavan korjaus- ja muutostyön aiheuttamaa riskiä kohteen kulttuurihistoriallisten arvojen säilymiselle.
Suunnittelumääräysten soveltamisalaa korjausrakentamisessa on pyritty lainsäädäntöteitse selkeyttämään, kun vuoden 2018 alussa voimaan tulleissa asetuksissa rakennuksen olennaisista teknisistä vaatimuksista on nyt erikseen määrätty niiden soveltamisesta rakennuksen korjaus ja muutostöihin
Ohjelmistokehitysympäristöjen eristäminen
Software development processes are evolving constantly, aiming to more agile and efficient approaches. Agility demands ability to adapt to quick changes in requirements, which can lead to modifications in development environments. Managing environments for developing and testing has become an essential part of efficient development work. Developers should be able to modify environments safely without having to worry about disrupting something else in the system. Working on multiple projects at the same time without conflicting dependencies should also be possible. The amount of software dependencies in a modern application using open-source components is typically very large, so conflicts between projects are rarely avoided without any isolation between environments.
Virtualization is at a key role providing not only the needed isolation, but also the tools for managing the environments. Virtual machines and containers utilizing modern tools and large ecosystems for open-source software make creating and managing isolated development environments efficient. There are also other means besides virtualization to avoid conflicting environments, one of which is using a functional package manager that allows installing software components in isolation from each other.
In this thesis, different ways of creating an isolated development environment are discussed. Three approaches achieving different levels of isolation are presented; full isolation using virtual machines, namespace isolation using containers and component isolation using a functional package manager. The focus is on introducing the technologies and tools for isolating a development environment using a simple practical example for each approach. The approaches are compared on a high level on few relevant categories which are level of isolation, reproducibility, resource overhead, usability and support and availability. The thesis is concluded with a quick summary and some discussion about choosing between the isolation solutions
Kuluvien komponenttien eliniät matkustajainformaatiojärjestelmissä
The majority of failures and maintenance operations of passenger information systems are caused by the so called consumable components ‒ electrical components or modules which have significantly lower expected lifetimes compared to surrounding electronics in a device. This thesis identifies the consumable components and investigates their useful lifetimes within Teleste Corporation’s on-board systems portfolio. A better understanding of the required maintenance operations within a passenger information systems’ lifetime can be achieved through these approximations. Maintenance and maintainability are becoming more important within the public transport market. Analysis and improvement of maintenance processes are critical in providing efficient support throughout passenger information systems’ long lifetime