4987 research outputs found
Sort by
The effect of regenerative braking to the lifetime of an lithium-ion battery
No full textLataavaa jarrutusta käytetään lähes jokaisessa sähköautossa, sillä sen avulla pystytään kasvattamaan sähköautoilla ajettavaa etäisyyttä. Lataavan jarrutuksen avulla pystytään ottamaan jarrutuksessa syntyvä energia talteen litiumioniakkuihin. Koska litiumioniakut tarvitsevat toimiakseen tietyt käyttöolosuhteet ja ovat haastavia ylläpitää, on syytä tutki jarruttamisessa syntyvän energian vaikutusta litiumioniakun elinikään.
Työssä tutustutaan muutamaan tutkimukseen, joissa litiumioniakkuja on rasitettu olosuhteissa, jotka muistuttavat sähköautolla ajamista. Näiden tutkimuksien tuloksia käyttämällä kyetään havainnollistamaan akun ikääntymistä kiihdyttävät tekijät ja vertailemaan akkujen kapasiteetin menetystä tilanteissa, jossa hyödynnetään ja ei hyödynnetä lataavaa jarrutusta.
Tutkimustuloksien pohjalta saatiin näyttöä, että mitä enemmän lataavaa jarrutusta hyödynnettiin, niin sitä vähemmän akut menettivät kapasiteettiaan. Ilmiön pohdittiin syntyvän vähentyvästä tasavirtalatauksen määrästä sekä purkaussyvyyden pienentymisestä.
Lisähuomiona todettiin, että akkujen ikääntymiseen vaikuttavimmat tekijät ovat purkaussyvyys ja korkea varaustaso. Näihin tekijöihin on haastava vaikuttaa sähköautomarkkinoilla, sillä tällä hetkellä suurin rajoite sähköautojen käyttöönotossa on niiden pieni ajoetäisyys. Jos suurinta varaustasoa tai purkaussyvyyttä rajoitetaan, pienenee akun kapasiteetti huomattavasti entisestään
Biological refining possibilities of lignin in pulp mills and biorefineries
No full textLigniini on lignoselluloosasta saatava runsaasti aromaattisia hiiliryhmiä sisältävä orgaaninen yhdiste, josta voidaan tulevaisuudessa tuottaa esimerkiksi biopohjaisia kemikaaleja. Perinteisesti lignoselluloosaa jalostetaan sellu- ja paperitehtaissa, joissa siitä hyödynnetään kuitenkin vain selluloosa ja hemiselluloosa. Ligniini sen sijaan on tyypillisesti poltettu energianlähteeksi, jolloin siitä saatava arvo on ollut alhainen. Suurin este tehokkaille ja enemmän arvoa tuottaville ligniinin jalostusprosesseille on ligniinin rakenteellinen heterogeenisuus, joka vaikeuttaa ligniinin jalostamista halutuiksi lopputuotteiksi.
Ligniinin heterogeenisuudesta johtuvia rajoitteita voidaan välttää biologisilla jalostusmenetelmillä. Biologista jalostusta voidaan tehdä bakteerien ja sienten avulla hyödyntämällä niiden aineenvaihduntareittejä tai entsymaattisesti in vitro käyttämällä mikro-organismien tuottamia ligniiniä muokkaavia entsyymejä elävien organismien ulkopuolella. Bakteereista esimerkiksi Rhodococcus-, Pseudomonas- ja Streptomyces-suvut ovat tutkimuksissa osoittautuneet potentiaalisiksi ligniininjalostajiksi. Sienistä teollisesti mielenkiintoisia lajeja ovat esimerkiksi valkolahottajasieni Pleurotus ostreatus ja ruskealahottajasienet Postia placenta ja Gloeohyllum trabeum.
Biologisilla menetelmillä jalostetusta ligniinistä saadaan lopputuotteina vanilliinia tai raaka-aineita nylonin, pehmittimien ja voiteluaineiden tai aminohappojen, alkoholien, terpenoidien ja laktaatin tuottamiseen. Perinteisiin öljypohjaisiin tuotteisiin verrattuna ligniinistä jalostetut lopputuotteet ovat taloudellisesti kannattavampia ja ympäristöystävällisempiä, joten niille olisi kysyntää, kunhan tuotantoprosesseista saataisiin riittävän tehokkaita.
Ligniinin biologisten jalostusmenetelmien suurin rajoite on prosessien alhaiset saannot. Prosesseja voidaan tehostaa yhdistelemällä bakteerien ja sienten avulla tapahtuvaa ligniinin jalostusta, mutta todennäköisesti biologiset jalostusmenetelmät eivät ole yksinään riittävän tehokkaita. Siksi kannattavinta on yhdistellä sekä biologisia, fysikaalisia että kemiallisia ligniinin jalostusmenetelmiä
Nanomaterial waste and its management in Finland
Get PDFNanomateriaali on materiaali, jonka yksi tai useampi ulottuvuus on 1–100 nm, ja joka on syntynyt luonnollisesti, prosessin sivutuotteena tai valmistettu tarkoituksellisesti. Nanomateriaaleja sisältävät kaupalliset tuotteet lisääntyvät jatkuvasti, ja siten myös nanomateriaaleja sisältävä jäte (Waste Containing Nanomaterials, WCNM) lisääntyy. Viimeisen kymmenen vuoden aikana nanomateriaaleihin liittyvien patenttien ja tieteellisten artikkelien määrä on kasvanut noin 20 % vuosittain. Tänä päivänä nanomateriaaleja sisältävä jäte käsitellään samassa yhteydessä muiden jätteiden kanssa.
Tämä kirjallisuuskatsaus pyrkii vastaamaan tiedon puutteeseen nanomateriaaleja sisältävän jätteen käsittelystä Suomessa. Nanomateriaalipitoinen jäte voi päätyä jätteenkäsittelyyn neljälle eri osa-alueelle; jätteen kierrätyslaitoksille, jätteenpolttolaitoksille, kaatopaikoille tai jäteveden käsittelylaitoksille. Työssä tarkastellaan myös ympäristöön päätyvien nanomateriaalien mahdollisia vaikutuksia ihmisiin ja muihin organismeihin. Työssä keskitytään erityisesti tiettyjen nanomateriaalien määrään, ympäristövaikutuksiin sekä käyttäytymiseen jätehuollossa. Koko kirjallisuuskatsauksen läpi pyritään selvittämään tulevaisuuden näkymiä.
Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on lisäksi selvittää, mitä puutteita nanomateriaalijätteen käsittelyssä on tällä hetkellä. Tutkimus osoittaa, että esimerkiksi nanomateriaalien valmistusmäärästä maailmassa ei ole tarkkaa tietoa. Tästä syystä ei ole mahdollista tietää, paljonko nanomateriaaleja vapautuu ympäristöön elinkaaren aikana, ja paljonko nanomateriaalijätettä on tavallisen jätteen seassa. Todettiin, että lisää tutkimusta ja käytäntöjen yhtenäistämistä tarvittaisiin esimerkiksi nanomateriaalien määritysmenetelmien saralla.
Työn tavoitteena on myös selvittää, miten nanomateriaaleja sisältävää jätettä muodostuu, erityisesti kuluttajatuotteista. Yleisin kuluttajatuoteryhmä nanomateriaaleille on terveys- ja kuntoilutuotteet (50 %). Tarkasteltiin neljää nanomateriaalia joista on saatavilla eniten tietoa; nano-titaanidioksidi (nano-TiO2), nano-sinkkioksidi (nano-ZnO), nanohopea (nano Ag) sekä hiilinanoputket (CNT). Kyseiset nanomateriaalit päätyvät jätehuollossa useimmiten jäteveden käsittelyyn (61 %), sitten kierrätykseen (23 %), polttoon (6 %) ja kaatopaikalle (3 %). Loput, noin 7 %, vapautuu ympäristöön elinkaaren aikana eli joko pintaveteen, maahan tai ilmaan. Nanomateriaalijätteen kierrätyksen saralla tulisi merkittävästi lisätä tutkimusta. Myös esimerkiksi nanomateriaalien yhteisvaikutukset muiden ympäristömyrkkyjen kanssa ovat tärkeä tulevaisuuden tutkimuksien kohde, sillä on huomattu, että nanomateriaalit voivat toimia ympäristömyrkkyjen kuljettajina
Properties left empty due to urbanization - a possibility for new business activities
Get PDFAsuminen ja rakennusten toiminnallisuus ovat murroksessa ja muuttuvat yhä enemmän liikkuvuutta ja vaivattomuutta tukevaan muotoon, jossa kiinteistöjen ylläpitoon perehtyneet tahot omistavat kiinteistöt ja huolehtivat niistä sekä vuokraavat niitä edelleen ihmisten käyttöön. Lisäksi töiden tekeminen on usealla alalla nykyään mahdollista lähes mistä käsin tahansa, mikä muuttaa käsitystä työpaikan ja kodin merkityksestä ja ominaisuuksista. Vuokra-asuminen mahdollistaa ihmisten liikkumisen paikkakunnalta toiselle ja jopa maakunnasta toiseen esimerkiksi työn perässä. Tulevaisuudessa keikkatyön tekemisestä tulee osittain pakollista töiden kausittaisuuden ja palvelujen keskittämisen vuoksi, sillä pysyvä asuminen maaseudulla hankaloituu.
Asumisen tarpeet saattavat muuttua kohti lyhyitä vuokrasopimuksia, huoltovapautta sekä helppoutta. Näihin tarpeisiin vastaavat esimerkiksi yritysten ja yhtiöiden omistamat asunnot, asuminen palvelualustana ja hotellimainen asuminen. Jo nyt useat kerrostaloasunnot kaupunkien keskustoissa ovat yritysten omistamia ja tulevaisuudessa todennäköisesti yhä useampi. Asuminen palvelualustana -ajattelumallissa puolestaan on asunnon vuokrauksen lisäksi mahdollista ostaa erilaisia lisäpalveluita kuten siivousta, lastenhoitoa tai vaikka käyttöoikeus talonyhtiön yhteiseen autoon. Hotellimaisella asumisella tarkoitetaan joustavaa asumista, jossa asunto vuokrataan kalustettuna ja varusteltuna. Myös lisäpalvelujen ostaminen on mahdollista. Lyhyet vuokra-ajat ja kalusteiden kuuluminen asuntoon todennäköisesti edellyttävät ammattimaista omistusta ja ylläpitoa. Asuntojen vuokraus saattaa siirtyä täysin yksityissijoittajilta organisaatioille ja yrityksille, joilla on valmiit tietokannat ja järjestelmät vuokrasopimusten laatimiseen esimerkiksi kännykällä.
Tässä tutkimuksessa perehdytään muuttoliikkeeseen Suomessa sekä sen vaikutuksiin ja ongelmiin erityisesti muuttotappiollisissa kunnissa. Tavoitteena on löytää uusia käyttötarkoituksia tyhjiksi jääville ja jääneille asuinrakennuksille ja pohtia menetelmiä purkamiseen ja sen rahoitukseen. Tutkimusta on tehty alan asiantuntijoiden sekä artikkeleiden ja osittain myös aiempien tutkimusten avulla
Determing and developing the current status of tender calculation in a construction organization
Get PDFTämä kehitystyö toteutettiin rakennusalalla toimivalle yritykselle, jonka liiketoiminta perustuu urakointimalliin perustuvaan rakentamiseen. Urakoinnin liiketoiminnallinen kannattavuus perustuu vahvasti yrityksessä onnistuneesti toteutettavaan urakkalaskentaan. Kehitystyön tarkoituksena oli selvittää yrityksen urakkalaskennan nykytila ja nykytila-analyysin perusteella kehittää urakkalaskentatoimintoa järjestelmällisemmin ja hallitummin toimivaksi kokonaisuudeksi.
Nykytila-analyysi toteutettiin yrityksen sisällä sähköisen kyselytutkimuksen avulla. Nykytila-analyysin, kirjallisuuskatsauksen sekä yrityksen sisällä käytyjen keskustelujen ja havaintojen perusteella onnistuttiin tunnistamaan urakkalaskentatoiminnon kehitystoimenpiteet.
Urakkalaskentaa koskevat kehitystoimenpiteet keskittyivät olemassa olevan urakkalaskentaprosessin toimintojen säätämiseen. Urakkalaskentaosasto eriytettiin itsenäiseksi osastoksi organisaation sisällä ja osaston vastuuhenkilöksi nimitettiin laskentapäällikkö. Aiemmin urakkalaskentatoiminto oli toiminut pääosin projektitoiminnan alaisuudessa. Urakkalaskentaosaston perustamisen myötä kohdeyrityksen organisaatiokaaviota muokattiin vastaamaan muutoksia. Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi urakkalaskennan eri toimintojen vastuualueet määritettiin uudestaan.
Kehitystoimenpiteiden välittömästi havaittava vaikutus oli selkeä urakkalaskentavolyymin kasvu. Urakkalaskentavolyymin kasvun lisäksi urakkalaskentahenkilöstö koki urakkalaskentatoiminnon järjestelmällisyyden ja johdonmukaisuuden parantuneen. Projektihenkilöstö ja yksikön johto kokivat urakkalaskennasta aiheutuneen työtaakan keventyneen merkittävästi.
Kehitystyön tulokset tukevat kirjallisuudessa esitettyä rakennusalalla vallitsevaa ankaraa hintakilpailua sekä sitä, että rakennusurakoitsijat hinnoittelevat projektit pääasiallisesti kustannus- tai markkinaperusteisesti. Tämän lisäksi kehitystyössä osoitettiin arvokasta tietoa siitä, miten urakoitsijat hinnoittelevat projektinsa ja mitä urakkalaskentaprosessin aikana todella tapahtuu. Jatkotutkimusaiheeksi ehdotetaan arvopohjaisenhinnoittelun toimivuuden tutkimista rakennusalalla. Arvopohjainenhinnoittelu mahdollistaisi urakoitsijoiden kilpailla organisaatioidensa sisäisillä vahvuuksillaan, alhaisten hintojen ja riskinsietokyvyn sijaan. Arvohinnoittelun ansiosta tilaajaorganisaatiot varmistaisivat rakentamisen laatutason jo urakkakilpailuvaiheessa ja täten toteutusvaiheen aikataulu-, laatu- ja kustannusriskit olisivat paremmin hallittavissa.This Master´s thesis was carried out for a construction company whose business is based on contract working construction. The business profitability of contracting is based heavily on successful tender calculation. The purpose of this Master´s thesis was to map and enhance the current state of the company´s tender calculation to function more systematically and to achieve a more controlled entity.
Status quo analysis was carried out within the company though questionnaire survey. Based on the status quo analysis, literature review and internal discussions and observation in the company it was possible to identify improvement needs of the tender calculation process.
Development actions focused on adjusting the functions of the existing tender calculation process. Tender calculation department was created and accounting manager was appointed responsible for controlling the tender calculation processes. Tender calculation had previously been carried out under project management departments. Through the foundation of the tender calculation department, the organization chart was tailored to reflect the changes. In addition to the aforementioned actions, the areas of responsibilities of the tender calculation process were redefined.
The immediate effect of the development actions was a clear increase in the volume of tendering. In addition, tender calculation staff felt that systematic and consistent coherence of the tender calculation functions were improved. The project staff and unit management felt significant reduction in the workload caused by tender calculation.
The results of this Master´s thesis support arguments that were shown in the literature that price competition in the construction field is fierce and that construction contractors are pricing their projects mainly on cost- or market basis. Additionally, this development work shows valuable information on how contractors are pricing their projects and what actions happens during the tender calculation process. For further research, the feasibility of value-based pricing in the construction sector is suggested. Value-based pricing would allow contractors to compete with their internal strengths and buyer organizations would ensure the quality level of the project in early stages
Actualisation of the quality in construction from customer's point of view
Get PDFTässä kandidaatintyössä tutkitaan sitä, miten asuntorakentamisen laatu toteutuu tällä hetkellä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia laatuvirheitä asuntorakentamisessa tehdään ja missä nämä virheet esiintyvät. Erityisesti haetaan niitä laatuvirheitä, joilla on vaikutus valmiin asunnon näkyvään lopputulokseen. Työ on rajattu uudisrakentamiseen ja asuinkerrostalorakentamiseen.
Tutkimuksen taustojen selvittämiseksi ja ongelman ratkaisemiseksi on tehty sekä kirjallisuustutkimusta että haastatteluita. Kirjallisuustutkimuksen lähteinä on käytetty saatavilla olevaa kirjallisuutta, kuten rakentamista koskevia määräyksiä sekä aiemmin toteutettua tutkimusta. Koska halutaan tutkimuksen kuitenkin kuvaavan mahdollisimman hyvin ajankohtaista tilannetta, on aiheesta haastateltu rakennusalan ammattilaisia. Haastatteluiden avulla on pystytty paremmin rajaamaan saatavaa tietoa niin, että se koskee tätä tutkimusta ja auttaa tutkimuskysymykseen vastaamisessa.
Tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että laatu toteutuu asuntorakentamisessa yleisesti hyvin. Rakentamisen laatu on julkista mainettaan parempi, vaikka poikkeuksia asuntotuotannon laadussa esiintyykin. Esille nousseet laatuvirheet eivät kuitenkaan ole vakavia, eivätkä uhkaa esimerkiksi asuntoon muuttavien terveyttä.
Huonosti tehdystä työstä syntyneet virheet näkyvät asiakkaalle usein puutteellisena viimeistelynä ja toimivuuden ongelmina. Huonosti pidettyjen pintojen laatuvirheet liittyvät siihen, mitä pinnoille tapahtuu niiden valmistumisen jälkeen. Esiin nousivat myös huonosta suunnittelusta syntyneet laatuvirheet. Nämä virheet esiintyvät yleisesti käytettävyyden ja toimivuuden ongelmina.
Suurin osa löytyneistä virheistä on pintamateriaaleihin ja kalusteisiin liittyviä, mutta taustalla saattaa esiintyä syitä jo runkovaiheen tai muiden aikaisempien rakennusvaiheiden virheistä. Suurin osa esille tulleista ongelmista on sellaisia, joita ohjeiden ja oppaiden mukaisessa toiminnassa ei tulisi esiintyä. Aiheesta on mahdollista toteuttaa useita jatkotutkimuksia
The effect of concrete surface finish on the adhesion of surface materials
Get PDFBetonipintojen esikäsittely on aikaa vievä työvaihe betonielementtien valmistamisessa. Erilaisilla betonin esikäsittelypinnoilla katsotaan olevan erilaiset ominaisuudet pintamateriaalien tartunnan kannalta. Näyttöä betonipintojen tartuntaominaisuuksista on olemassa kuitenkin suhteellisen vähän ja käytetyt menetelmät perustuvat lähinnä kokemusperäiseen tietoon ja alalla vallitseviin oletuksiin erilaisten betonipintojen ja pintamateriaalien yhteensopivuudesta.
Tutkimuksen taustalla on ollut tutkimuksen tilaajaan, VaBe Oy:n halu selvittää, mitkä esikäsittelypinnat ovat sopivia erilaisten pintamateriaalien tartuntaan ja minkälaisia eroja erilaisten tuotanto-olosuhteiden välillä syntyy. Aikaisemmin aihetta on tarkasteltu Vahanen Oy:n tekemässä tutkimuksessa vuonna 2010, jonka tulokset innoittivat osittain tämän tutkimuksen tekemiseen. Vahasen tutkimuksen perusteella ei voitu suoraan vetää johtopäätöksiä muissa elementtitehtaissa valmistettujen betonipintojen tartuntaominaisuuksien suhteen, joten asiaa täytyi tarkastella uudestaan VaBe:n tapauksessa.
Tutkimuksessa selvitettiin betonisten koekappaleiden avulla, täyttävätkö eri esikäsittely- ja pintamateriaaliyhdistelmät niille asetetut tartuntavetolujuuden ohjearvot. Koekappaleille tehtiin erilaisia betonipinnan esikäsittelyjä, jonka jälkeen ne pinnoitettiin valituilla pintamateriaaleilla. Koekappaleille tehtiin pinnoittamisen jälkeen tartuntavetokokeet, joilla saatiin selville pintamateriaalin ja betonipinnan välinen tartuntalujuus, jota sitten vertailtiin annettuihin ohjearvoihin.
Tutkimuksen tulosten perusteella saatiin selville, että suurimmassa osaa tapauksia betonipinnan esikäsittelyllä ei ollut merkittävää vaikutusta pintamateriaalin tarttuvuuden kannalta. Kuitenkin tutkimusten pohjalta löydettiin sellaisiakin tapauksia, joissa esikäsittelyllä oli havaittavissa vaikutusta pintamateriaalien tartuntaan. Tutkimuksen pohjalta saatiin hyödyllistä tietoa, jota voidaan hyödyntää VaBe:n elementtituotannossa
Työkoneen dieselmoottorin valmistuksen ympäristövaikutukset elinkaarinäkökulmasta
No full textThe goal of this study was to identify and quantify the environmental impacts produced during the life cycle of a tractor’s diesel engine with the life cycle assessment (LCA) method. Furthermore, the goal was to recognize which life cycle stages impact the environment the most. Opportunities to reduce environmental impacts were also examined. The focus of this study was on the manufacturing of the engine due to the intended audience of the study, the engine manufacturer AGCO Power.
LCA of the diesel engine was performed using SimaPro software and the chosen environmental impact method was the ILCD Midpoint 2011+ method. The examined environmental impact categories were climate change, eutrophication (land, fresh water and ocean), acidification, photochemical ozone formation, ozone depletion and mineral, fossil and renewable resource depletion. The life cycle stages of the of the engine included in the study were raw material extraction and production, manufacturing, distribution, use and end-of-life stages. Data related to input and output flows of unit processes were collected from the engine manufacturer, the producers and suppliers of materials, waste handlers and the tractor manufacturer and the distributor. Some data was also obtained from the EcoInvent database and literature.
The environmental impact results showed that the use of the diesel engine produced most of the environmental impacts in each impact category. The engine manufacturer is able to influence the environmental impact of the use stage by technical means, which they have already done in obligation to the Directive 97/68/EC. However, the environmental impacts of the use stage could also be reduced by using renewable diesel instead of conventional. Though, the type of fuel used in the engine is up to the user of the tractor and cannot be influenced by the engine manufacturer. After the use stage, the greatest environmental impacts rose from the extraction and production of raw materials. Distribution, end-of-life and manufacturing stages each accounted less than one percent of environmental impact results in each category. Distribution and end-of-life stages, however, had a greater impact on all other impact categories, except on climate change and freshwater eutrophication, compared to the manufacturing stage.
In the diesel engine manufacturing stage, the greatest environmental impacts came indirectly and directly from the use of electricity, heat and chemicals. The study found that by purchasing renewable energy, the environmental impact of the manufacturing stage could be reduced. The environmental impact of chemical use could be reduced by installing suitable treatment systems into processes and by better optimization of production processes, thus reducing the consumption of chemicals
Delivery operations of cloud-based applications: Implications to project profitability and value chain management
Get PDFPilvipohjaisten sovellusten käytön yleistyessä on tärkeää selvittää palvelun toimituksen tarkka toimitusprosessi ja kustannukset, jotta palvelun kannattavuuden arviointi ja toimitusprosessin kehittäminen olisi mahdollista. Täten tutkimuksen tavoitteena on selvittää pilvipohjaisen sovelluksen toimitusketju, sen kustannusrakenne sekä tämän arvoketjun johtamisen menetelmät konepajateollisuudenalalta. Tutkimus suoritettiin interventionistisenä tapaustutkimuksena tutkittaessa yhden organisaation, Valmetin, tämänhetkistä tilannetta ja pyrittäessä vaikuttamaan siihen.
Tutkimus nojaa alan kirjallisuuteen arvoketjun analysoinnista ja johtamisesta, toimintolaskennasta sekä pilvipalveluiden kehittämisestä. Käsiteltävän kirjallisuuden pohjalta tutkimuksessa muodostettiin kustannuslaskentamalli, jonka pohjana on big datan arvoketju ja toimintolaskenta. Kustannuslaskentamallia käytettiin pilvipohjaisten sovellusten toimitusten kustannuksien määrittämiseen, jonka avulla saatiin muodostettua mahdollisimman tarkka ymmärrys toimituksen kustannusrakenteesta. Laskentamallin todettiin toimivan hyvin kohdeorganisaatiossa sen kasvattaessa kustannustietoisuutta organisaation sisällä. Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että pilvipohjaisten sovellusten toimitusten yhteydessä toimintolaskenta toimii parhaiten toimintojen ja kustannusten määrittämisessä sekä prosessien mittaamisessa. Käsitellyn kirjallisuuden avulla tutkimuksessa esitettiin myös erilaisia DevOps-malleja arvoketjun johtamiseen liittyen, ja niitä arvioitiin SWOT-analyysilla. Tutkimuksen teorialöydösten avulla havaittiin, että DevOps-mallilla on mahdollisuus lisätä asiakkaan havaitsemaa arvoa parantamalla tuotteen laatua sekä yhtenäisyyttä ja samalla pienentää palvelun tuottamisen kustannuksia nopeamman toimituksen johdosta.
Tutkimuksen aineistoa on kerätty haastattelemalla 15 tuoteomistajaa pilvipohjaisten sovellusten toimitusketjun, sen toimintojen sekä kustannusrakenteen määrittämiseksi. Haastatteluiden perusteella muodostettiin pilvipohjaisen sovelluksen kolmiosainen toimitusketju, joka koostuu yhteyden muodostamisesta, AWS/MDS:tä sekä tunnusten luomisesta ja koulutuksesta. Tämän lisäksi haastatteluiden perusteella voitiin havaita kolme puutetta nykyisessä big datan arvoketjun kirjallisuudessa. Nämä puutteet ovat käyttöönoton mahdollistaminen, datan tuottaminen asiakkaan sovelluksen toiminnasta ja sen käytöstä, sekä tuotetun datan vaikutus arvoketjun alkuun. Tuloksissa korostui pilvipohjaisen sovelluksen arvoketjun jatkuva iteratiivinen prosessi, jonka avulla asiakkaan havaitsemaa arvoa on mahdollista lisätä kehittämällä paremmin tarpeita vastaavia ominaisuuksia sekä tuottamalla uusia palveluita.As the usage and implementation of cloud-based applications is on a steady rise, it is important to be aware of the delivery operations of the applications as well as their cost structure. Thus, it is possible to assess the profitability of the application and improve its delivery operations. Therefore, the goal of this thesis is to define the delivery operations of cloud-based applications, its cost structure and value chain management strategies in the industry of mechanical engineering. The research is conducted as a case study were the current situation of Valmet is identified and influenced due to the interventionistic approach of the research.
This thesis builds its foundation on the literature of value chain analysis and management, activity-based costing and cloud computing. Using these theories an activity-based costing model for cloud-based applications is developed which is based on big data’s value chain. The costing model is used to clarify the activities and cost structure of the delivery operations which is proved to be useful as it increased the cost awareness within the organization. Also, the model can be used to measure and improve the delivery operations. The research findings imply that in the environment of cloud-based applications, activity-based costing is most useful in the measurement of processes and in the identification of activities and costs. Also, using the literature several DevOps models are presented as a way of managing the value chain which are assessed using SWOT analysis. During the research a finding was made were the implementation of DevOps has a positive effect on increased perceived customer value and decreased costs of delivery, maintenance and production of a service, all of which have a positive impact on project profitability.
Relevant data for the research is gathered by conducting interviews were 15 product owners of Valmet were interviewed. With the data provided by these interviews, the activities for the costing model and the value chain for big data applications were created. The delivery operations of cloud-based applications consist of three parts which are connectivity, AWS/MDS and creation of log-in credentials and training. Also, flaws in the previous big data’s value chain literature were found as they did not contain the adoption of the service, data generation of the customer’s usage and the performance of the service nor how the data generation affects the beginning of the value chain. In the research findings, especially the linkage of the value chain’s end and beginning and the value chain’s iterative process is highlighted. The linkage creates great value creation opportunities by increasing the customer’s perceived value due to improved development new features and products according to customer’s needs
Ruostumattoman teräksen innovatiivinen ja taloudellinen käyttö kantavissa rakenteissa
Get PDFIn this work properties of ferritic, austenitic and duplex stainless steels were studied. The objective was to obtain the good properties of stainless steels by performing an inclusive overview on the published material on stainless steels. Based on the findings, energy absorption and elevated temperature properties were chosen to be studied in more detail. Finite element models in explicit dynamics were developed for the axial crush of single tube and bitubular structures. Single tube models achieved 10% accuracy whereas bitubular models had 30% error compared to experimental results. Elevated temperature properties of stainless steels and carbon steel were studied by performing mass and cost comparisons according to available fire design rules (Eurocode, Design Manual for Structural Stainless Steel). The studies showed that in the example loading situations with fire reduction factor of 0.35–0.57, the stainless steel columns were 21–46% lighter than unprotected carbon steel column in 15 min standard fire. The differences in masses were higher in 30 min standard fire. The studies on overall costs, excluding all life-cycle costs, showed that austenitic stainless steels EN 1.4301 and stabilized EN 1.4571 were at best 26% and 45% more expensive than the cheapest mild steel member with fire protection in chosen example situations.Tässä työssä tutkittiin ferriittisten, austeniittisten ja duplex ruostumattomien terästen ominaisuuksia. Tavoitteena oli löytää ruostumattomien terästen hyvät ominaisuudet kattavalla ruostumattomista teräksistä julkaistun kirjallisuuden tutkimuksella. Energian absorptio ja korkeiden lämpötilojen ominaisuudet valikoituivat tarkempaan tarkasteluun. Yhden ja kahden putken aksiaalisesta kasaan puristuksesta tehtiin elementtimenetelmäohjelmistolla eksplisiittisen dynamiikan simulointimallit. Yhden putken malleilla saavutettiin 10 % tarkkuus, ja kahden putken malleilla oli 30% virhe kokeellisiin tuloksiin verrattuna. Ruostumattoman teräksen kohotetun lämpötilan ominaisuuksia tutkittiin massa- ja kustannusvertailussa yhdessä hiiliteräksen kanssa saatavilla olevien suunnitteluohjeiden mukaan (Eurokoodi, Design Manual for Structural Stainless Steel). Laskelmat osoittivat, että valituissa esimerkkiolosuhteissa palotilanteen kuorman pienennyskertoimen ollessa 0,35–0,57 ruostumattomat teräsputket olivat 21–46 % kevyempiä kuin S355-hiiliteräsputki 15 min standardipalossa. Erot 30 min standardipalossa olivat suuremmat. Kokonaiskustannusvertailussa, kaikki elinkaarikustannukset pois lukien, austeniittiset EN 1.4301 ja stabiloitu EN 1.4571 olivat parhaimmillaan 26 % ja 46 % kalliimpia kuin halvin hiiliteräsputki