4987 research outputs found
Sort by
Laboratorion tiedonhallintajärjestelmäpalvelun integraatio tuotannon toimintojen hallintajärjestelmään
Get PDFLaboratory information management systems (LIMS) enhance the productivity of the laboratories as the data throughput and the market demand increase. Integrating the laboratory with a manufacturing operations management system (MOMS) is the key to improve the productivity in the whole production chain. In the field of the mining and metal industry the laboratory can be located at a different location. Thus a software module functioning as an integrator transferring and scheduling the data between the laboratory and the process is a justifiable investment. This Master's Thesis documents the feature design and specification of a LIMS software module by following the method of the system development life cycle.
This Master's Thesis consists of the following parts: the theory of the method, the overview of LIMS systems, the designing of the LIMS module and finally documenting the specifications and realization of the features and the requirements. A comprehensive description of a complex information system like LIMS requires use of different models describing the system from several perspectives. The models used in this Master's Thesis are the user journey map, the requirement specification list, the database diagram and the system interface diagram.
The research problem stated, that various process plants with a laboratory have some LIMS functionalities that are yet not uniform. The question was about finding methods and results of the set of features and architecture for a platform independent, uniform LIMS module that can be used as the actual LIMS itself as well. The feature and requirement specification was designed by studying the functionality of the existing systems and by interviewing the key users and the stakeholders. The platform independency was solved with a microservice architecture, that is a set of coherent smaller services, that can be added seamlessly into the LIMS module and connected to any external system
Häiriöiden vähentäminen tuotantoprosessissa ratkaisemalla varastojen hallintaan liittyviä ongelmia
Get PDFThis study examines two inventory related issues pointed out by the case factory. The record inaccuracies in the raw material store and the capacity of the work-in-progress (WIP) inventory were seen as causing disruptions in the production process of the case factory. The objective of this study is to find the causes behind the issues and their effects on the production process, and thereafter to give suggestions on how to improve operations.
A data based analysis is performed on the given problems. The main data used in the study is historical production data from a period of 12 months gathered from the case factory’s information systems. Observing processes and interviewing operators are also utilized in data gathering. Suggestions for improvement are given based on the gathered and analyzed data with guidance from chosen literature principles. The reviewed literature includes inventory management, lean thinking and the theory of constraints (TOC).
Six different sources of inventory record inaccuracy were identified. Both system error and human error are present in the identified sources of inaccuracy. The best solution for eliminating inaccuracies is to update the raw material store management system because the current system does not offer the required functionalities for better management of records. The inaccuracies can be controlled to some extent by the means of changing the ways of working and implementing a form of cycle counting. Increasing the inventory record accuracy results in raw material cost savings and less disruptions and waste in the process due to less usage of substitute materials.
The capacity of the WIP storage can be seen as disrupting Feeder’s production, but is not the root cause. The root causes are the reasons for the performance difference between the converting process and the Feeder, which cause WIP products to build up in the storage. The converting process is the constraining resource of the production system and should be elevated. Focus should be in eliminating non-value adding disruptions and examining the possibility of increasing the capacity of the converting process. Reducing disruptions leads to better production scheduling which leads to better control of the WIP storage area. The primary objective of scheduling should be maximizing the uptime of the converting machines
Comparison of falling weight deflectometer and plate load test
Get PDFLevykuormituskoetta on perinteisesti käytetty sitomattomien kerrosten kantavuus- ja tiiviysmittauksissa osana maarakenteiden laadunvarmistusta. Pudotuspainolaitetta on kuitenkin alettu käyttää vaihtoehtoisena menetelmänä levykuormituskokeelle. Tutkimuksia raskaan pudotuspainolaitteen ja levykuormituskokeen tulosten eroista on tehty niin Suomessa kuin maailmallakin vain vähän. Etenkin pudotuspainolaitetta on tutkittu lähinnä sidottujen kerrosten yhteydessä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella levykuormituskokeen ja pudotuspainolaitteen antamien mittaustulosten yhteneväisyyttä sitomattomilla materiaaleilla.
Diplomityön teoriaosuudessa käsiteltiin kiviaineksen ominaisuuksien vaikutusta kiviainesmateriaalien jäykkyyteen. Kiviainesmateriaalien lisäksi tarkasteltiin katu- ja raitiotierakenteen kantavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Teoriaosuudessa tarkasteltiin myös kantavuusmittausmenetelminä levykuormituskoetta ja pudotuspainolaitetta sekä näiden menetelmien tulosten vertailututkimuksia Suomessa ja maailmalla. Diplomityössä perehdyttiin myös levykuormituskokeen tulosten tulkintatapojen eroihin ja käytäntöihin Suomessa, Saksassa ja Ruotsissa.
Diplomityön tutkimusosassa on esitetty työn yhteydessä tehtyjä kantavuusmittauksia sekä niiden tulosten tulkintaa. Tulosten käsittelyssä menetelmillä saataville kantavuusarvoille on etsitty niin vakiokerrointa kuin lineaarista yhteyttäkin. Tuloksissa on myös vertailtu mittausmenetelmien antamia tiiviyssuhdearvoja. Lisäksi on tarkasteltu levykuormituskokeen eri tulkintatavoilla saatavien tulosten eroa toisistaan.
Tutkimuksessa havaittiin pudotuspainolaitteen tulosten olevan kantavuuksien osalta pääsääntöisesti suurempia kuin levykuormituskokeen kantavuustuloksien. Tutkimuksessa saatiin kuitenkin myös täysin päinvastaisia mittaustuloksia, joten täyttä varmuutta mittausmenetelmien välisestä yhteydestä työssä ei saatu. InfraRYL:n mukaisella levykuormituskokeen tulkinnalla saadaan suurempia kantavuusarvoja kuin pudotuspainolaitemittauksella. Kuitenkin molempien levykuormituskokeen tulkintojen ja pudotuspainolaitemittauksen välinen korrelaatio oli tutkimuksessa heikko.
Levykuormituskokeen eri tulkintatapojen välinen korrelaatio oli tehdyissä mittauksissa hyvä. Levykuormituskokeen tulkintapojen välille löydettyä yhteyttä voidaan pitää luotettavana, sillä se ei näyttänyt olevan olosuhderiippuvainen
Mechanical behavior and dimensioning of common wood joints
Get PDFPuurakentaminen on Suomessa suosittu tapa rakentaa etenkin pientaloja ja nykyisin puurakentaminen on kasvattamassa suosiotaan myös kerrostalorakentamisessa. Puurakentamisessa oleellisessa osassa ovat eri liitosmenetelmät ja niiden ominaisuudet. Tässä työssä käydään läpi neljä yleistä iitosmenetelmää, jotka esitellään teorian ja mitoitusohjeiden avulla.
Työssä tarkastellaan pultti-, naula-, naulalevy- ja liimaliitoksien käyttäytymistä kuormitettuna sekä niiden mitoittaminen esitellään tiivistetysti. Tarkasteltavat liitokset ovat valittu siten, että saadaan esimerkkejä hyvin joustavasta liitoksesta, kuten yhden pultin pulttiliitoksesta, sekä täysin jäykästä liitoksesta, kuten liimaliitoksesta
Preparation and characterisation of Langmuir- and Langmuir-Schaeffer-films from halogen-bond forming stilbene derivative
Get PDFTässä työssä tutkitaan, voiko jodotetrafluorostilbeenijohdannaisesta valmistaa Langmuir-kalvoja (L-kalvoja) ja edelleen Langmuis-Schaeffer-kalvoja (LS-kalvoja) seostamatta sitä muilla aineilla. Valmistetuista kalvoista tutkittiin stilbeenijohdannnaisen rakenteessa ja sitoutumisessa tapahtuvia muutoksia ja kalvojen stabiiliutta eri olosuhteissa.
Stilbeenijohdannaisesta valmistettiin LS-kalvoja, joita altistettiin erilaisille lämpötiloille ja valon aallonpituuksille. Muutoksia yhdisteen rakenteessa tai sitoutumisessa selvitettiin pääasiassa absorptio- ja fluoresenssispektrien avulla. Kalvon pintaa tutkittiin L-kalvoa valmistettaessa Brewsterin kulma-mikroskoopilla (BAM) ja havaittiiin, että stilbeenijohdannainen ei muodosta yhtenäistä molekyylikalvoa ja vaan pääosin kiteisiä lauttoja. LS-kalvon pintaa tutkittiin pyyhkäisyelektronimikroskoopilla (SEM) ja kalvoissa havaittiin epätasaisuutta; laattoja ja kiteitä.
Tutkittaessa näyteliuoksen lämpötilan vaikutusta LS-kalvon absorptiospektriin, havaittiin, että kylmästä, 0-4 °C, liuoksesta valmistetulla LS-kalvolla oli absorbanssiltaan paras spektri. LS-kalvon säilytyslämpötilan vaikutusta tutkittiin säilyttämällä kalvoja neljässä eri lämpötilassa. -24 °C säilytetyn LS-kalvon absorptiospektri säilyi lähes muuttumattomana. Eniten näytteen absorptiospektri muuttui +50 °C säilytetyllä LS-kalvolla.
Valon vaikutusta tutkittaessa havaittiin, että pimeässä säilytetyn kalvon fluoresenssin intensiteetti ensin kasvaa ja sitten vasta alkaa laskea lähestyen nollaa. Absoptiospektreissä havaittiin vastaava absorbanssin lasku lähes nollaan.
Absorbanssin ja fluoresenssin intensiteetin pieneneminen viittaa yhdisteen hajoamiseen valon ja ilman vaikutuksesta. Työssä tutkittu stilbeenijohdannainen ei ole tarpeeksi kestävä käytännön sovelluksiin, koska se pysyy muuttumattomana vain kylmässä ja pimeässä
A Learning Environment for Collaborative Robotics
No full textAvainsanat: yhteistyörobotti, robotiikka, harjoitustyö, standardi
Tämän työn tarkoituksena on selvittää yhteistyörobotiikan keskeisimpiä piirteitä ja eroja perinteisiin teollisuusrobotteihin nähden. Työssä käsitellään yhteistyörobottien historiaa, käyttöä nykypäivän teollisuudessa, tulevaisuutta ja standardien asettamia vaatimuksia yhteistyörobottien toiminnalle. Näiden tietojen pohjalta on luotu harjoitustyö, jonka tehtävänä on selventää opiskelijoille yhteistyörobotiikan perusteita.
Yhteistyörobottien perimmäinen ero perinteisiin teollisuusrobotteihin nähden on kyky toimia jonkinasteisessa yhteistyössä ihmisen kanssa. Yhteistyö voi tarkoittaa perinteisen teollisuusrobotin toiminnan pysähtymistä ihmisen astuessa robotin työtilaan tai täyttä yhteistyötä, missä robotti voi toimia jatkuvasti ihmisen läsnä ollessa. Näitä eri yhteistyörobottien ominaisuuksia määrittelevät alaa koskettavat standardit.
Teollisuudenalana yhteistyörobotit ovat melko uusi tulokas, sillä alan kehitys on alkanut vasta 1980-luvulla ja ensimmäinen yhteistyörobotteja tarkasti käsittelevä ISO-standardi astui voimaan vuonna 2016. Alalle odotetaan kuitenkin voimakasta kasvua, sillä yhteistyörobotit tukevat hyvin teollisuuden tarvetta joustavalle tuotannolle ja tuovat automaatiota sinne, minne sitä perinteisillä teollisuusroboteilla olisi ollut aikaisemmin haastavaa tai mahdotonta tuoda
Luotettavuustekniikan yleisimmät jakaumatyypit ̶ tausta ja käyttökohteet
No full textTässä työssä kuvataan yleisimpiä luotettavuustekniikassa käytettäviä matemaattisia jakaumia. Työ on kirjallisuusselvitys, jossa tietoa useista eri lähteistä yhdistelemällä kuvataan erilaisia jakaumia, joiden avulla luotettavuustekniikassa käsitellään vikadataa. Jakaumia kuvataan ensin matemaattisten yhtälöiden avulla. Käytettävät yhtälöt on selitetty työn alussa. Tämän lisäksi jakaumista esitetään niiden synnystä ja kehityksestä kertovaa taustatietoa, sekä kuvaillaan niiden käyttökohteita.
Työssä tarkastellaan Weibull-jakaumaa, eksponenttijakaumaa, log-normaalijakauma a, Gamma-jakaumaa ja Poisson-jakaumaa. Tämän lisäksi työn teoreettinen tausta -osiossa kerrotaan taustatietoa luotettavuustekniikan historiasta
2DOF PID -säädinten moduulikokoelma
Get PDFTämän kandidaatintyön tarkoituksena on tutustua 2DOF-rakenteella toteutettuihin PID-säätimiin eli säätimiin, jotka käsittelevät asetusarvoa ja mittausta eri tavalla tai muuten toteuttavat suunnitteluun kaksi vapausastetta. Lisäksi työssä esitellään MATLABin Simulink-ympäristössä toteutettu 2DOF PID -säädinten moduulikokoelma, joka koostuu seitsemästä erilailla toteutetusta säätimestä.
Tässä työssä käsitellään 2DOF PID -säädinten toimintaa ja erilaisia rakenteita. Käsiteltyjä mallirakenteita ovat Feedback, Feedforward, Component-separate, Set-point filter, Filter and preceeded-derivative, 2-input-filter sekä Disturbance filter 2DOF PID -rakenteet.
Yhteenvetona voidaan todeta säätöpiirin suorituskyvyn parantuvan merkittävästi käytettäessä 2DOF-rakennetta. 2DOF PID -säätimellä saadaan sekä hyvä asetusarvo- että häiriövaste. Yhteenveto kandidaatintyön tuloksista on luvussa 7
Developing the Building Information Modelling for the Railway Signalling and Electrification Systems
Get PDFInfra-alan tietomallintamisen eli inframallintamisen ohjenuoriksi on luotu Yleiset inframallivaatimukset (YIV) -ohjeistus, InfraBIM-nimikkeistö sekä tiedonsiirtoformaattien määrittelyt. Nämä ohjeet ja vaatimukset eivät kuitenkaan kata vielä kaikkia tekniikka-aloja, esimerkiksi rautateiden turvalaite- ja sähköratajärjestelmiä, mikä aiheuttaa ongelmia mallipohjaisesti toteutettavien hankkeiden tilaamiseen ja suunnitteluun. Tämän diplomityön päätavoitteena on luoda pohja turvalaite- ja sähköratatekniikan tietomallintamiselle määrittämällä suuntaviivat mallinnusvaatimuksille, nimikkeistölle ja tiedonsiirtoformaatille. Lisäksi työn tavoitteena on tarkastella turvalaite- ja sähköratamallintamiseen liittyvää mallinnusteknologiaa sekä toimintatapoja ja prosesseja.
Työ muodostuu kahdesta osuudesta: kirjallisuustutkimuksesta ja empiirisestä tutkimuksesta. Kirjallisuusosiossa esitellään turvalaite- ja sähköratajärjestelmien sekä tietomallintamisen perusteita. Empiirisen osion tutkimus tehtiin alan asiantuntijaryhmän työpajatyöskentelyn pohjalta. Tutkimuksen pohjalta määritettiin turvalaite- ja sähköratamalliin sisällytettävien osien mallinnustapa ja -tarkkuus sekä liitettävät attribuuttitiedot nykyisten mallinnustavoitteiden perusteella. Tutkimuksessa havaittiin tarve laajentaa InfraBIM-nimikkeistöä myös turvalaite- ja sähköratatekniikan tarpeisiin. InfraBIM-nimikkeistön täydentämiseen luotiin alustava ehdotus, jossa näille järjestelmille on omat nimikkeistöryhmänsä.
Avoimia tiedonsiirtoformaatteja ja mallinnusohjelmistoja ei ole kehitetty vastaamaan turvalaite- ja sähköratamallintamisen tarpeita. Tiedonsiirtoformaattien ja ohjelmistojen kehittäminen on hidasta, joten näiden tekniikkalajien mallien tiedonsiirtoformaattina käytetään toistaiseksi dwg-formaattia. Dwg-formaatti ei kuitenkaan sovellu käytettäväksi tiedonsiirtoon pitkällä tähtäimellä. Näin ollen työn aikana käynnistettiin erillinen, tarkempi selvitys turvalaite- ja sähköratamallien tiedonsiirtoformaateista.
Turvalaite- ja sähköratamallintamisen työkaluksi tulee luoda vaatimusten mukaisia valmiita 3D-objekteja järjestelmien osista. Lähitulevaisuudessa objekteille tulee luoda julkinen objektikirjasto, jossa ne ovat kaikkien toimijoiden saatavilla.
Tässä työssä määritetyt mallinnusvaatimukset koskevat pääasiassa rakentamissuunnitteluvaihetta. Aikaisempien suunnitteluvaiheiden suunnittelun ja mallintamisen tarkkuustason tarkoituksenmukaisuutta tulisi tarkastella kattavammin kehitystyön edetessä. Turvalaite- ja sähköratamalleja tulisi hyödyntää enemmän myös rakentamisvaiheessa sekä kunnossapidossa ja omaisuudenhallinnassa. Lisäksi nykyiset toimintatavat ja prosessit vaativat tarkastelua ja päivittämistä mallipohjaista toimintaa tukevaan suuntaan
Design of the predictive maintenance program
Get PDFDiplomityön tarkoituksena oli kartoittaa vaihtoehtoja kunnonvalvontamenetelmille, sekä toimia päätöksenteon tukena suunniteltaessa ennakoivaa kunnossapitoa teollisuusyritykselle. Työn lopputuloksena syntyi lista erilaisten komponenttien kunnonvalvontamenetelmistä, sekä esitys mahdollisista kunnonvalvontatoimenpiteistä työn tarkastelun alla olevalle laitteistolle.
Työn teorian taustana käytettiin sekä kunnonvalvontaan liittyvää kirjallisuutta että diplomityön yhteydessä suoritettua kyselytutkimusta. Kyselytutkimus suunnattiin alan parissa työskenteleville ammattilaisille, joiden vastausten pohjalta laadittiin yleisesti ennakoivaa kunnossapitoalaa koskevia johtopäätöksiä.
Diplomityössä käydään läpi myös tyypillisimmät vikaantumistavat, joita voidaan havaita teollisuuslaitteistoissa. Vikaantumistapojen yhteydessä niiden tunnistaminen, mahdollinen estäminen sekä havainnointimenetelmät ovat avattu tarkemmin.
Työn lopputulosta varten tarkasteltavalle laitteistolle suoritettiin komponenttitason riskikartoitusanalyysi, jonka tarkoituksena oli selvittää kriittisimmät komponentit laitteessa. Tämän avulla kunnonvalvontasuunnittelua oli mahdollista keskittää koskettamaan enemmän kriittisiä komponentteja.
Diplomityössä otetaan myös kantaa muiden tuotantolaitteiden kunnon seurattavuuteen, suorittamalla laitetason kriittisyystarkastelu, jonka tuloksista saatiin lista tuotantolaitteista, joiden kunnonvalvontaan olisi syytä kiinnittää tarkempaa huomiota