4987 research outputs found
Sort by
Fluoresenssidatan mallinnus ja inversio optisessa projektiotomografiassa
No full textOptical projection tomography (OPT) is a biomedical imaging technique that uses visible and near-infrared light to investigate the spatial distribution and shapes of objects contained in a sample. It bears close resemblance to the better known X-ray computed tomography used in medical applications as well. The OPT imaging methods come in roughly two varieties: the transmission and fluorescent modes. This thesis focuses on developing a forward model for measurement data generation in the latter case. Additionally the inversion of the model using an iterative approach is discussed.
The presented model is based on the generalisation of the Radon transform. While the attenuation of electromagnetic radiation is satisfactorily described by the simple Radon transform, the fluorescent case relies on a type of attenuated Radon transform. The object of interest in fluorescent OPT is the emission function describing the locations and strengths of fluorescent sources within the sample, whereas the attenuation function central to transmission mode is more of a parameter to the model. For these reasons the inversion of these models differ from each other.
The transmission mode OPT can be inverted using the filtered backprojection method, perhaps the most popular technique in applications. The different forward model, however, implies that this is not sufficient in the fluorescent case. Following earlier work in the context of X-ray fluorescent computed tomography, an iterative inversion procedure is varied by the application of attenuation recovery and relaxation and the methods are compared in numerical experiments. Using both techniques results in significant improvements in the reconstruction mean squared error compared to the backprojection and other variations of the iterative method
Automated software testing in microservice architecture
No full textMikropalveluarkkitehtuuri on yleisesti pilviympäristöissä käytetty ohjelmistoarkkitehtuuri, jossa ohjelmisto koostuu useasta pienestä palveluohjelmasta eli mikropalvelusta. Kunkin palvelun vastuualue on kapea, ja palvelut hyödyntävät toisiaan koko ohjelman toiminnallisuuden saavuttamiseksi. Monista erillisistä osista koostuva arkkitehtuuri tuo haasteita myös ohjelmiston testaukseen. Tämän kandidaatintyön tarkoituksena on tutkia mikropalveluohjelmistojen testausmenetelmiä. Työssä keskitytään automaattitesteihin ja esitellään eri tekniikoita, joiden avulla mikropalveluohjelmiston testaus onnistuu tehokkaasti.
Hyvä tapa ohjata automaattitestien suunnittelua on testipyramidimalli, joka kuvaa testien jakamista usealle eri tasoille. Yksikkötestit ja erilaiset integraatiotestit ovat yleisesti käytössä kaikessa ohjelmistokehityksessä ja myös mikropalveluarkkitehtuurissa. Mikropalveluja käytettäessä palvelujen välisten rajapintojen testaaminen on tärkeää. Tämä tehdään usein käyttäen kuluttajavetoisia sopimustestejä. Testeissä pääpaino tulisi olla pienillä ja nopeilla yksikkö- ja integraatiotesteillä. Työssä havaittiin, että haasteet yksinkertaisten testitapauksien toteutuksessa liittyvät ensisijaisesti testiympäristön valmisteluun
Design instruction for low-voltage switchgear
Get PDFDiplomityönä laadittiin sähkökeskuksen suunnitteluohje Ilmajoen Sähkökoje Oy:lle. Sähkökeskuksen suunnittelun perusteena toimivat voimassa olevat standardit ja määräykset. Pienjännitekeskuksia koskeva tärkein standardi on SFS-EN 61439. Standardissa määritellään yleiset vaatimukset sähkökeskuksen toteuttamiselle.
Työssä perehdytään sähkökeskuksen valmistamisen kannalta oleellisiin rakenteisiin ja komponentteihin. Sähkökeskuksen rungon tulee täyttää sille asetetut kotelointiluokka vaatimukset sekä sähkökeskuksen lämpötilan tulee pysyä sallituissa rajoissa. Sähkökeskuksesta lähteville kaapeleille tulee olla riittävät asennustilat sekä riittävä määrä läpivientejä.
Automaation lisääntyessä sähkökeskuksiin asennetaan yhä enemmän erilaisia väyläpohjaisia ohjauslaitteita. Esimerkiksi KNX ja Dali väylään asennettavat kojeet ovat yleistyneet sähkökeskuksissa. Myöskin erilaiset energian mittaukseen liittyvät laitteet ovat yleistyneet. Energian mittaukseen liittyvät laitteet yhdistetään myös usein väylällä ja mitattu tieto kerätään suurempaan järjestelmään.
Sähkökeskuksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon useita eri asioita ja on tärkeää ottaa huomioon sähkökeskuksen loppusijoituspaikan asettamat vaatimukset. Asiakkaan toimittamien kaavioiden ja tietojen perusteella voidaan laatia suunnitelma sähkökeskuksesta. Suunnitelma sisältää sijoittelukuvan sähkökeskuksesta sekä kojeluettelon sähkökeskuksessa käytettävistä kojeista. Sijoittelukuva piirretään cad ohjelmistolla ja mittakaavana tavallisesti käytetään 1:10 mittakaava
Planning of the superstructure of the green track
No full textNurmirata on raitiotierakenne, jonka pintamateriaalina on nurmikko. Raitiotien päällysrakenteeseen luetaan kuuluvaksi ratarakenteesta kiskot, raiteeseen kuuluvat elementit sekä sidotut ja sitomattomat tukikerrokset. Nurmiradan päällysrakenteeseen kuuluvat myös osa rakenteellisista kuivatusratkaisuista, kasvualustakerrokset sekä käytettävä kasvillisuus. Nurmiradan päällysrakenteet voidaan jakaa erilaisiin rakenteellisiin ja kasvillisuustasojen mukaisiin kategorioihin. Eri raitiotiekaupungeissa suunnitellut nurmiradan päällysrakenneratkaisut ovat kuitenkin kaupunkikohtaisia, joissa on huomioitu paikalliset olosuhteet sekä hankkeessa tehdyt suunnittelu- ja toteutusperiaatteet.
Tämän diplomityön tavoitteena oli suunnitella nurmiradan päällysrakenne ja nurmiradan koerakenteet Tampereen raitiotiehankkeeseen. Suunnitellussa päällysrakenteessa käytetään Vignole -kiskoa, joka kiinnittyy rakenteeseen RhedaCity Green-pölkkyjen avulla. Pölkky valetaan raiteen alla kulkevaan yhtenäiseen kiintolaattaan. Päällysrakenteen kuivatusratkaisut koostuvat kiintolaatan kallistuksista, kiintolaattojen välissä olevasta salaojaputkistoista salaojakaivoineen sekä päällysrakenteen ulkopuolisesta syväsalaojaverkostosta.
Kasvualusta tarjoaa kasvillisuudelle optimaalisen kasvuympäristön, joka muodostuu erilaisten fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten ominaisuuksien avulla. Kasvin juuristo sitoutuu kasvualustaan ja juuriston avulla kasvi saa tarvitsemansa veden, hapen ja ravinteet. Yksi suurin kasvua rajoittava tekijä kasvualustassa on vesi ja vesitalouteen liittyvät ominaisuudet, kuten materiaalin vedenläpäisevyys ja vedenpidätyskyky. Tässä työssä nurmiradan päällysrakenteen kasvualustana käytetään joko nurmikon normaalia tuotteistettua kasvualustaa tai mikrokantavaa kasvualustaa, joka on sovellus katupuilla käytettävästä kantavasta kasvualustasta. Tässä työssä tehtiin laboratoriossa kahdeksalle erilaiselle mikrokantavalle kasvualustaseokselle vedenläpäisykyky- ja vedenpidätyskykymittauksia. Näytteiden vedenläpäisevyys oli 60-2600 mm/vrk ja vedenpidätyskyky 3,8-15,1 massaprosenttia. Saatujen tulosten perusteella valittiin koerakenteisiin raekooltaan 8-16 mm mikrokantava kasvualusta testattavaksi materiaaliksi.
Nurmiradan koerakenteet suunniteltiin nurmiradan kiintolaattojen päälle autenttiseen ympäristöön. Koerakenteissa seurataan kuuden erilaisen kasvualustaseoksen sekä kahden eri nurmikonsiemenseoksen toimivuutta nurmirataympäristössä. Tutkittavia asioita ovat nurmikon ja sen juuriston kasvun seuranta, vaadittavien hoitotoimenpiteiden dokumentointi sekä kasvualustan kantavuuden tutkiminen. Päällysrakenteessa käytettävät kasvualustatuotteet sekä nurmisiemenseos päätetään koerakenteista saatujen tulosten perusteella. Koerakenteista saatavia tuloksia ei käsitellä tässä työssä
The state and the future of the teaching of databases at the Tampere University of Technology
No full textTässä tutkielmassa tutkitaan tietokantojen opetuksen tilaa Tampereen teknillisessä yliopistossa. Opetuksen nykytilaa verrataan kirjallisuudesta löydettyihin parhaisiin käytäntöihin tietokantojen opetuksessa. Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) tietokantojen peruskurssi tullaan jatkossa korvaamaan Tampereen yliopiston peruskurssilla. Tästä syystä TTY:n tietokantaopetuksen yleiskartoituksen lisäksi, tutkielmassa vertaillaan myös aiemman ja tulevan peruskurssin eroja ja yhteneväisyyksiä ja luoda ehdotus näiden kurssien synteesille, joka parhaiten kykenisi tyydyttämään kaikkien kurssia suorittavien opiskelijoiden oppimistarpeita ja jatkokurssien esitietovaatimuksia.
Tutkielman luvussa 2 esitellään ensiksi 12-kohtainen arviointikriteeristö, jolla tietokantojen opetusta myöhemmin tutkielmassa arvioidaan. Tutkielmassa esitellään kolme esimerkkiarviota, jotka toiset tutkijat ovat tuottaneet Tampereen ulkopuolisten yliopistojen tietokantakurssien tarjonnasta, edellä mainitun arviointikriteeristön perusteella. Luvun 2 lopussa esitellään vielä toinen arviointikriteeristö. Tämän jälkeen luvussa 3 esitellään TaY:n ja TTY:n tietokantakurssien sisällöt ja keskinäiset esitietoriippuvuussuhteet. Luvussa 4 arvioidaan luvussa 3 esiteltyjen kurssien oppimissisällöt luvussa 2 esitellyillä arviointikriteeristöillä. Lopuksi luvussa 5 arvioidaan, mitä muutostarpeita TaY:n nykyiseen johdantokurssiin ja TTY:n jatkokursseihin kohdistuu luvun 4 arvioiden perusteella sekä esitetään kursseihin muutosehdotuksia, jotta TTY:n tietokantojen opetuksen taso olisi tulevaisuudessa entistäkin parempi
Termisen aurinkoenergian varastointimenetelmät
Get PDFTämä kandidaatintyö keskittyy uusiutuvan energiamuodon, termisen aurinkoenergian, eri varastointimenetelmiin. Tutkimuksen päätutkimuskysymyksenä toimii ”Miten termistä aurinkoenergiaa voidaan varastoida talteen?”
Terminen aurinkoenergia jakautuu epätasaisesti maapallolle ja sitä on saatavilla vain tiettynä vuorokaudenaikana. Tämän vuoksi on tärkeää, että auringon säteilemää lämpöenergiaa kerätään talteen hetkiä varten, jolloin sitä ei saatavilla ole. Termisen aurinkoenergian varastointia on ihmiskunta hyödyntänyt jo vuosisatoja. Kuitenkin viimeisimpien kymmenien vuosien aikana uuden teknologian ansiosta on pystytty kehittää uusia ja edistyneempiä varastointimenetelmiä, joita tutkimuksessa myös käydään läpi.
Tutkimuksessa perehdytään lämpötilaerovarastointiin ja latenttilämpövarastointiin. Varastointimenetelmien yhteydessä tutkitaan sovelluksia, joihin menetelmiä ollaan hyödynnetty sekä materiaaleja, joita prosesseissa käytetään. Lisäksi tutkimuksessa vertaillaan menetelmiä keskenään.
Tutkimustuloksena työssä pohdittiin menetelmien soveltuvuutta Suomen ilmasto-oloihin ja päädyttiin seuraavaan tulokseen: Termisen aurinkoenergian varastointimenetelmiä on mahdollista hyödyntää myös Suomessa, vaikka aurinkoenergiaa ei ole yhtä paljon saatavilla kuin eteläisemmässä Euroopassa. Suomalaisen ihmisen hiilijalanjälki on perinteisesti suuri, joten uusiutuvan energian käyttö rakennusten lämmityksessä on tulevaisuuden kannalta elintärkeää
Nimentunnistusjärjestelmän testauksen automatisointi
Get PDFSoftware testing is an essential part of the software development process. It is needed to ensure the quality of software. As the software development process is changing towards continuous integration and deployment, an increase in the level of automation in testing is needed to ensure software quality all the time.
Using artificial intelligence (AI) creates additional challenges for testing. For instance, it can be challenging to determine whether the test output is unequivocally correct or not. In some cases, the tester can determine that AI software works correctly by using his own judgment or by getting the information from the product owner or the customer. However, in more challenging testing tasks with test automation, it needs to be very accurately specified what the correct output is and what is not.
This thesis is about implementing test automation for a named entity recognition system that recognizes person and organization names from text. Named entity recognition is a subcategory of AI. It means aiming to find and classify named entities in text into pre-defined categories like person and organization names. In cases of that kind, the correct outputs can be determined by people
Design and Modularisation of a Product Family with the Brownfield Process
Get PDFTeollinen muotoilu on yrityksille nykyisin yhä tärkeämpi keino erottua kilpailijoistaan. Modulaarisuus taas on keino järkeistää tuotevalikoimaa säilyttäen kuitenkin samalla kyvyn vastata muuttuviin asiakasvaatimuksiin. Tämän työn päätavoitteena oli tutkia, miten teollisen muotoilun konseptointiprosessin voi yhdistää modulaarisen tuoteperheen luomiseen tarkoitettuun Brownfield-prosessiin.
Ongelma oli, että aihetta ei aikaisemmin ollut tutkittu, minkä vuoksi tässä työssä oli kehitettävä menetelmä edellä mainittujen kahden tehtävän yhdistämiseen. Ratkaisuna ongelmaan kehitettiin Brownfield-prosessin ja teollisen muotoilun yhdistävä viisivaiheinen BfID-prosessi, jonka esitteleminen on tämän työn merkittävin kontribuutio. BfID-prosessi perustuu kirjallisuudessa esiteltyihin muotoiluprosesseihin, suunnittelun ja muotoilun yhdistäviin prosesseihin sekä kirjoittajan omiin havaintoihin työn ajalta. Nämä olivat myös työn tärkeimmät aineistolähteet. Työ toteutettiin tapaustutkimuksena ja merkittävimmät tutkimusmenetelmät olivat kirjallisuustutkimus kirjallisuuskatsauksen osalta sekä osallistuva havainnointi BfID-prosessia testattaessa.
BfID-prosessin soveltuvuutta tutkimusongelman ratkaisemiseen testattiin Muototerä Oy:n tuotekehitysprojektissa, jossa tavoitteena oli luoda yhtäaikaisesti modulaarinen tuotearkkitehtuuri ja uusi muotoilukonsepti eräälle tuoteperheelle. Prosessin kulku, käytetyt työkalut sekä havaitut edut ja haasteet dokumentoitiin, jotta prosessia on mahdollista testata myöhemmin muissa tapauksissa. Prosessin merkittävimpiä etuja olivat muun muassa kyky ottaa moduulijako huomioon muotoilussa sekä muotoilun vaatimusten saaminen samanarvoisiksi asiakasvaatimusten kanssa. Merkittävimpiä haasteita taas olivat se, että prosessin suunnittelulähtöisyys rajoittaa konseptimuotoilua sekä se, että muotoilu saattaa helposti jäädä pienemmälle huomiolle tuotearkkitehtuurin kehittämiseen nähden.
Esimerkkitapauksen perusteella voidaan todeta, että BfID-prosessin avulla teollisen muotoilun yhdistäminen Brownfield-prosessiin onnistuu haasteista huolimatta hyvin ja prosessia voidaan suositella käytettäväksi muissa vastaavissa tapauksissa. Tulosten yleistämiseksi prosessia on vielä testattava muissa vastaavanlaisissa tapauksissa, mutta on todennäköistä, että ainakin osa havaituista hyödyistä saavutetaan myös muualla
BI implementation: planning, launching and reviewing
Get PDFTässä työssä selvitettiin, miten raportoinnin käyttöönoton onnistuminen voidaan varmistaa. Työn selvittämiseksi suoritettiin asiantuntijahaastattelut kohdeyrityksessä sekä selvitettiin kirjallisuustutkimuksen avulla käyttöönottossa huomioitavia sekä käyttöönottoon vaikuttavia tekijöitä.
Raportointijärjestelmän toimitusprojekteissa ei juurikaan voida puhua pelkästä raportoinnista vaan bi-järjestelmästä, jossa on mukana myös infrastruktuuria, ja käyttöönotto tapahtuu vaiheittain osana bi-järjestelmän ketterää kehittämistä.
Kriittiset menestystekijät ovat sellaisia avaintekijöitä, joiden toteutuminen takaa käyttöönoton onnistumisen. Kriittiset menestystekijät vaikuttavat myös toiseen suuntaan: menestystekijöiden puutos aiheuttaa käyttöönoton epäonnistumisen. BI-järjestelmän käyttöönoton tärkeimmät kriittiset menestystekijät ovat johdon ja toteuttavan tason tuki, järjestelmän visio ja vision yhteensopivuus organisaation strategian kanssa, liiketoimintaongelman ratkaisu sekä resursointi. Näitä ja muita kriittisiä menestystekijöitä tulee tarkastella liiketoimintalähtöisesti eikä esimerkiksi asiakkaat tai teknologia edellä.
Ketterän kehityksen mukainen Scrum-viitekehys ei huomioi kaikkia kriittisiä menestystekijöitä: organisaationäkökulman ja teknologianäkökulman menestytekijät jäävät lähes huomioitta Scrum-viitekehyksessä.
Menestystekijöiden lisäksi käyttöönotossa tulee huomioida sen aiheuttama muutos organisaation neljän toimijan välillä: teknologia, ihmiset, rakenteet ja tehtävät. Käyttöönoton onnistumista voidaan mitata tietojärjestelmiin sovitetulla BSC-mittaristolla teknologian hyväksymismallia mukaillen
Developing and implementing robotic process automation with agile methods
No full textTämän tutkimuksen tarkoitus oli luoda pohja ohjelmistorobotiikan osaamiselle Patrian tietohallinnossa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten ketteriä menetelmiä voidaan soveltaa ohjelmistorobottien kehittämisessä ja käyttöönotossa sekä mitä silloin tulee yrityksessä ottaa huomioon. Tutkimus koostuu neljästä osiosta, kirjallisuusselvityksestä, tapaustutkimuksista, tutkimustuloksien pohdinnasta sekä lopuksi yhteenvedosta.
Tutkimus aloitettiin esittelemällä tietojärjestelmätutkimuksen viitekehys, jota oli tarkoitus soveltaa Patriassa. Tämän jälkeen tehty kirjallisuusselvitys aloitettiin esittelemällä ohjelmistorobotiikka ja sen soveltamiseen liittyviä näkökulmia sekä määriteltiin keskeisiä kriteereitä ohjelmistorobotiikalla automatisoitaville prosesseille. Lisäksi kirjallisuusselvityksessä käytiin läpi ohjelmistokehitysprosessi, esiteltiin ketterät menetelmät sekä vertailtiin niitä perinteisiin ohjelmistokehitysmenetelmiin, luoden perusteet ketterien menetelmien soveltamiselle Patrian tapaustutkimuksissa.
Tutkimustuloksina esiin nousi ketterien menetelmien keskeisimmät periaatteet Patrian viitekehyksessä. Tapaustutkimusten perusteella vuorovaikutus asiakkaan kanssa, muutoksiin reagointikyky sekä ohjelmistorobottien ohjelmistokehityksen iteratiivinen luonne nousivat keskeisimmiksi tekijöiksi, joihin tulee kiinnittää erityistä huomiota jatkossa. Lisäksi työn myötä käsitys ohjelmistorobotiikan roolista organisaatiossa tarkentui ja siihen liittyvä viitekehys esiteltiin