4987 research outputs found
Sort by
FaaS-palvelun soveltuvuus verkkosivuston frontend-koodia suorittavaksi palvelimeksi
No full textAlma Talent Oy was renewing one of it’s media sites. In this site renewal project whole new tech stack was chosen for the frontend code. Running the site serverlessly in FaaS platform was an attractive possibility.
Function as a service platforms such as Amazon’s AWS Lambda are enabling new ways of thinking and executing code. These services promise to run code in response to events specified by the user. User is billed only when computation in response to an event happens. These services also promise to scale nearly limitlessly in response to amount of requests service is encountering.
These services are also called serverless systems because users do not need to worry about servers. Users have little to no control over servers running users’ code. This is also one of the selling points of FaaS. Only few attributes such as runtime and amount of memory are under users’ control.
New setup with various services from Amazon’s cloud were used to create setup capable of running frontend server in AWS Lambda. This setup was then tested with load tests. Charges relating to the use of this systems were also estimated and then measured when the site went live.
Setup proved successful but more expensive than expected. Main problem cost vice is that the outgoing data is payed twice. From a developers point of view the system is also easy to use and operate
Online Water Quality Monitoring Placement design in a Water Distribution Network
Get PDFVesilaitosten tehtävänä on tuottaa puhdasta juomavettä, toimittaa se asiakkaiden käytettäväksi, johdattaa jätevesi pois sekä käsitellä se. Vesilaitokset on velvoitettu toimittamaan kaikki laatukriteerit täyttävää vettä asiakkaan hanaan asti. Vesijohtoverkosto on kriittinen komponentti tämän toteuttamiseksi, sillä vedenlaatu voi muuttua vedenpuhdistamolta lähtemisen jälkeen. Vesilaitoksille kiristyvä lainsäädäntö sekä jatkuvatoimisten mittareiden salliminen viranomaisvalvontaan luo tarpeita parantaa vesijohtoverkoston vedenlaadun tarkkailua sekä hallintaa.
Tällä hetkellä vesilaitosten ei ole mahdollista saada kiinni vesijohtoverkostoissa tapahtuvia äkkinäisiä vedenlaadullisia muutoksia, missä veteen pääsee haitallisia aineita. Kyseessä olevat kontaminaatiotapahtumat ovat harvinaisia, mutta voivat aiheuttaa paljon vahinkoa tapahtuessaan. Yhtenä ratkaisuna kontaminaatiotapausten käsittelyyn on ehdotettu aikaista varoitusjärjestelmää. Aikaisen varoitusjärjestelmän tarkoituksena on havaita kontaminaatio ajoissa ja antaa vesilaitokselle mahdollisuus vähentää sekä taloudellisia vahinkoja että kuluttajien terveydelle aiheutuvia haittavaikutuksia. Kyseinen systeemi on ennaltaehkäisevä lähestymistapa, mikä käyttää kehittynyttä mittalaiteteknologiaa ja tehostettuja valvontatoimia kerätäkseen, yhdistääkseen ja analysoidakseen informaatiota, tavoitteenaan tuottaa tarkoituksenmukainen varoitus mahdollisimman nopeasti kontaminaatiotapauksesta. Vesilaitoksille ei ole olemassa yleisiä ohjesääntöjä siitä, mihin kohtaa verkostoa jatkuvatoimisia mittalaitteita olisi hyvä sijoittaa.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vesijohtoverkoston vedenlaadun jatkuvatoimisen mittaamisen nykytilanne sekä tuottaa mittalaitteiden sijoittamiselle suosituksia kohdealueen verkostossa. Työssä käytettiin TEVA-SPOT-GUI –ohjelmaa kohdealueen vesijohtoverkoston vedenlaadun mittaukseen tarkoitettujen mittalaitteiden sijoittamisen optimointiin. Kohdealueen vesijohtoverkosto on mallinnettu FCGnet-ohjelmalla, mitä käytettiin tässä työssä hyväksi. TEVA-SPOT-GUI –ohjelmalla tehtyjen mallinnusten perusteella työn kohteena olevalle vesilaitokselle ehdotettiin sijaintisuosituksia vedenlaadun jatkuvatoimiseen mittaukseen tarkoitetuille mittalaitteille. Saatuja tuloksia on havainnollistettu esimerkkimallill
Project cost estimation in the sales phase: Implementing project uncertainty estimation practices
No full textThere is an endless list of management horror stories, and it is called a list of projects that overrun their original cost estimate. There are plenty of examples of overrun projects from the wide variety of different industries, and there is no evidence that developments in project simulation models or utilisation of data are going to solve the fundamental difficulty of cost estimation in the near future. In fact, there seems to be a significant gap between the complex algorithms and estimation methods that currently exist in the literature and methods that the companies actually use for cost estimation.
The objective of this thesis is therefore to advance knowledge about communicating and sense making of uncertainty in the project cost estimation phase. This is done by exploring implications and changes that the implementation of uncertainty estimation practises causes in the case company of this thesis. Uncertainty estimation for project front-end, in the sales phase, was something new for the case company. The implementation was therefore very rare opportunity to witness a situation where organization has realized that they are unable to correctly manage and estimate the uncertainty that is present in their project environment.
Findings of this thesis suggest that it is beneficiary to include multiple organizational functions into the estimation process and translate their analyses and feelings about uncertainty into boundary object, through which uncertainty can be communicated. In this thesis boundary object was cost contingency, which concretized for the organization that uncertainty has inevitable cost implications for the project. Through this communication organization can form organizational view on uncertainty of the project, instead of all the different organizational units trying to analyze and manage the uncertainty separately
Low Power Wide Area Network Internet of Things Technologies
No full textLow Power Wide Area Networks (LPWANs) are a class of wireless network technologies that enable low power consumption and wide area coverage. It can utilize licensed or unlicensed frequency bands and also open or proprietary standards, such as Sigfox, LoRa, NB-IoT, or EC-GSM-IoT.
Ultra-Narrowband (UNB) Internet-of-Things (IoT) is usually a technology deployment supporting low-rate sporadic communications and operating over very narrow spectrum channels, usually less than 1 kHz, in order to attain long distance links, normally 5 km in urban or over 25 km in rural or suburban areas in order to gain noise-free, undisturbed and high-quality data links between transmitter and receiver, Sigfox is an ultra-narrowband LPWAN technology for IoT applications, and it operates on the sub-GHz license-free ISM frequency bands depending on the region. In the United States it operates at frequencies around 902 MHz and around 868 MHz in Europe.
LoRa is another LPWAN technology, supporting similar application scenarios as Sigfox and operating in the same ISM bands. However, LoRa it is a spread spectrum technology operating with wider frequency channels. Narrowband Internet-of-Things abbreviated as NB-IoT or LTE-CATM1, is a LPWAN technology which came out as part of the third Generation Partnership Project (3GPP) release 13 standards in the second quarter of June 2016.
This thesis focuses on the random-access schemes for UNB-based IoT networks. Due to receiver synchronization issues in UNB communications, two-dimensional time-frequency random access protocols are a natural choice for UNB systems. As a case study, the throughput performance of a Time Frequency Asynchronous ALOHA (TFAA) protocol is evaluated in a LPWAN UNB uplink scenario using Matlab simulations
LoRa-teknologiaselvitys
No full textLoRaWAN on vähätehoinen pitkän kantaman langaton verkkoteknologia, joka pohjautuu LoRa-kommunikaatioteknologiaan. Yhdessä tätä kokonaisuutta kutsutaan tässä työssä LoRa-teknologiaksi.
Tämä työ on kirjallisuusselvitys, jossa luodaan katsaus LoRa-teknologiaan. LoRa-teknologiasta selvitetään yleinen toimintaperiaate, suorituskyky, keskeiset ominaisuudet ja selvitetään LoRa-järjestelmän vaatimuksia ja soveltuvuutta käytäntöön
Asuinkerrostalo Eteläpuistoon
No full textEteläpuiston Kehys on kuusikerroksinen kerrostalo Klingendahlin vanhalla tehdastontilla. Rakennus sijoittuu tontin alalaitaan sulkien olemassa olevan korttelirakenteen ja avautuen parhaaseen ilmansuuntaan etelään. Kerrostalon nimi, Eteläpuiston Kehys, juontaa juurensa julkisivun parvekkeisiin, jotka kehystävät näkymää Eteläpuistoon.
Klingendahlin tontti on entinen lankatehdas ja pala Tampereen kansallismaisemaa. Suunniteltu kerrostalo erottuu selkeästi ympäristöstään, eikä sekoitu historialliseen teollisuusympäristöön
Future Prospects of Metallized Film Capacitors
No full textKondensaattorit ovat erittäin kriittisiä komponentteja monissa eri sähköjärjestelmissä, kuten sähköenergiatekniikan sovelluksissa ja elektroniikkapiireissä. Ohutkalvokondensaattoreiden elektrodien toteuttaminen metalloinnilla mahdollistaa kondensaattoreiden käytön suuremmilla sähkökentillä itseparantumiskyvyn ansiosta. Suuremmilla sähkökentän voimakkuuksilla myös kondensaattorin energiatiheys kasvaa, mikä on suotavaa kaikissa tapauksissa. Itseparantumisen ansiosta metalloidut ohutkalvokondensaattorit ovat myös luotettavampia, sillä ne kykenevät kestämään useita rakenteessa tapahtuvia läpilyöntejä.
Jatkuva tekniikan kehitys vaatii kondensaattoreilta enemmän esimerkiksi energiatiheyden, käyttölämpötilan ja lämmönjohtavuuden kannalta. Metalloiduilla ohutkalvokondensaattoreilla on myös rajoituksia maksimivirralle sekä ne ovat alttiita erilaisille korroosioprosesseille. Näiden vaatimusten ja rajoitteiden rajoissa ei välttämättä ole mahdollista pysyä perinteisillä eristemateriaaleilla, vaan kondensaattoreihin on kehitelty useita erilaisia uusia eristemateriaaliratkaisuja, esimerkiksi muokkaamalla perinteisiä eristemateriaaleja tai kehittelemällä täysin uusia eristemateriaaleja. Eräs erittäin lupaava ratkaisu on nanokomposiittien hyödyntäminen.
Vaikka metalloitujen ohutkalvokondensaattoreiden kehitys onkin pääosin eristemateriaaleissa, on myös tuotannon ja rakenteen toteutuksessa parantumisen varaa. Uudet eristemateriaalit on pystyttävä tuottamaan tehokkaasti ja taloudellisesti, mikä vaatii tuotantomenetelmien optimointia ja suunnittelua. Elektrodien ja muun rakenteen suunnittelussa täytyy ottaa huomioon muun muassa itseparantumisilmiö sekä lämpöhäviöt.
Tässä kandidaatintyössä tutustutaan aluksi eristeiden ja kondensaattoreiden teoreetti-seen taustaan, minkä jälkeen perehdytään tarkemmin metalloituihin ohutkalvokonden-saattoreihin ja niissä käytettäviin eristemateriaaleihin. Kehitysnäkymiä työssä tarkastellaan pääosin eristemateriaaliratkaisujen kannalta, mutta myös muutamia tuotantoon ja rakenteelliseen toteutukseen liittyviä asioita käydään läpi
Usability of artificial intelligence in road management
No full textPublic services are in the middle of great pressure. Challenges are long-term, for example aging of people, globalization and sustainability. The public’s expectations towards public services, for example expectations of availability and comfort, have also changed. In addition, financial burdens have pressured public services especially during this century. (Albury 2011) However, public organizations’ purpose is to provide services that are too risky or too expensive for private organizations to offer and services that require expertise that individuals’ knowledge and education do not cover. Public organizations also solve problems that market itself creates or it cannot resolve on its own. (Rainey 2014, s. 53-86) Taking care of traffic infrastructure is one such service and in Finland, it faces pressures like debt of repair, changed weather conditions and growing demand for transportation.
Artificial intelligence is a technology that has been anticipated to solve problems, like achieving world piece, in the future. Artificial intelligence (AI) means creating machines that can solve problems that would require humans intelligence to resolve (Grosan et al. 2011, s.1). This research investigated the usability of AI in road management from public road management organization’s point of view. Case organization in this research was Finnish Transport Agency (FTA), a public organization responsible of Finnish roads, railroads and waterways. The research concentrated on studying what kind of innovation AI is from FTA’s point of view, how AI would effect to FTA’s dominant logic and which technical and organizational factors should FTA consider when adopting AI. Research was conducted as theme interviews in several organizations within road management ecosystem and in application provider CGI Suomi Oy. A workshop was also arranged for FTA’s and application provider’s experts.
Research found out that AI could indeed be used to in several road management processes. As innovation, from FTA’s point of view AI is both disruptive and incremental innovation depending on the use case. However, among road management experts AI was considered to face several challenges during adopting. However, AI experts only recognized some of the challenges named by road management experts. Based on the interviews, four steps to adopt AI were compiled: confirming management support, recognizing business challenges, choosing right use cases and defining implementation process. Research proceeded to choosing use cases. The rest of the adopting process makes a good base for further research.Julkiset palvelut ovat keskellä valtavia paineita. Haasteet ovat pitkäaikaisia, kuten väestön ikääntyminen, globalisaatio ja kestävyys. Myös kansalaisten odotukset julkisia palveluja kohtaan ovat muuttuneet, esimerkiksi odotukset saatavuudesta ja mukavuudesta. Samoin taloudelliset rasitteet ovat painaneet julkisia palveluja erityisesti tällä vuosisadalla. (Albury 2011) Julkisten organisaatioiden tarkoitus on kuitenkin tarjota palveluja, joiden tarjoaminen olisi liian riskialtista tai kallista yksityisille yrityksille, sekä palveluja joihin yksilöiden osaaminen ja koulutus ei välttämättä riitä. Lisäksi julkiset organisaatiot ratkaisevat ongelmia, joita markkinat itsessään aiheuttavat tai joita ne eivät pysty ratkaisemaan. (Rainey 2014, s. 53-86) Liikenneinfrastruktuurista huolehtiminen on yksi tällainen palvelu, ja sen kohtaamia paineita Suomessa ovat muun muassa korjausvelka, muuttuneet sääolosuhteet sekä alati kasvava liikenteen kysyntä.
Keinoäly on teknologia, jonka on povattu ratkaisevan tulevaisuudessa useita haasteita, kuten maailman rauhan saavuttaminen. Keinoälyllä tarkoitetaan siis sellaisten koneiden luomista, jotka pystyvät ratkaisemaan ongelmia, joiden ratkaiseminen vaatii ihmisiltä älykkyyttä (Grosan et al. 2011, s.1). Keinoäly pystyy käsittelemään suuria määriä heterogeenistä dataa ja tunnistamaan siitä toistuvia ilmiöitä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, voitaisiinko keinoälyä hyödyntää väylänpidossa. Case-organisaationa tarkasteltiin Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä vastaavaa liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaista asiantuntijaorganisaatiota, Liikennevirastoa. Tutkimuksessa selvitettiin, minkälainen innovaatio keinoäly on Liikenneviraston näkökulmasta, miten sen käyttöönotto vaikuttaisi Liikenneviraston toiminnan logiikkaan sekä mitä teknisiä ja organisatorisia tekijöitä Liikenneviraston tulisi ottaa huomioon ottaessaan keinoälyä käyttöön. Tutkimus suoritettiin tekemällä teemahaastatteluja eri väylänpidon organisaatioissa ja sovellustoimittaja CGI Suomi Oy:ssä sekä järjestämällä työpaja case-organisaation ja sovellustoimittajan asiantuntijoille.
Tutkimuksessa havaittiin, että keinoälyä voidaan hyödyntää useiden väylänpidon prosessien tehostamisessa. Liikenneviraston näkökulmasta keinoäly on innovaationa sekä disruptiivinen, että inkrementaalinen, riippuen sen käyttötavasta. Keinoälyn käyttöönotolla koettiin väylänpidon asiantuntijoiden keskuudessa olevan useita erilaisia vaikeuksia, mutta haastatellut keinoälyasiantuntijat eivät kuitenkaan tunnistaneet kuin osittain samoja haasteita. Tutkimuksessa haastattelujen perusteella muodostettiin neljä askelta keinoälyn käyttöönottamiseen: johdon tuen varmistaminen, liiketoiminnan ongelmien tunnistaminen, oikeiden käyttötapausten valitseminen ja toimivan toimintamallin määrittely. Tutkimuksessa edettiin käyttötapausten valintaan saakka. Loppu käyttöönottoprosessi sopii esimerkiksi jatkotutkimuksen pohjaksi
Injection grouts and use in pool structures
Get PDFTämän kandidaatintyön aiheena oli injektointiaineet ja niiden käyttö allasrakenteissa. Työn tarkoituksena oli tutkia eri injektointiaineita ja niiden soveltuvuuksia rakenteiden korjaamiseen. Jotta työstä ei olisi tullut liian laaja, rakenteiksi rajattiin vain betoniset allasrakenteet. Injektoinnilla korjataan betonirakenteiden halkeamia, joten yleisesti halkeamien syntyperusteet ja injektointi ovat työn avainkäsitteitä. Injektoinnin etuina on sen mahdollisuus korjata hyvin kapeita halkeamia alkuperäistä rakennetta purkamatta. Injektointi suoritetaan tavallisesti joko muovi-injektoinnilla tai sementti-injektoinnilla. Aineita voidaan luokitella 3 eri luokkaan: rakennetta vahvistaviin, joustaviin ja paisuviin aineisiin. Eri injektointiaineiden soveltuvuuksia pyritään etsimään kirjallisuudesta ja valmistajien tuotekuvauksista. Työn loppuun oli tarkoitus tehdä vertaileva tutkimus eri aineiden välille, mutta tämän tekeminen ilmeni yllättävän hankalaksi rajattujen tietojen ja monien eri käyttötarkoituksien takia. Loppuun kuitenkin koottiin yleisimpiä injektioaineiden valmistajia, josta nähdään nopeasti tällä hetkellä markkinoilla olevat aineet. Työn yhteenvetona voidaan yksimielisesti valmistajien puolesta todeta, että injektointiaineiden markkinat ovat runsaat ja kilpailua on paljon. Kuitenkin asennuksen huolellisuuteen ja menetelmien kehittämiseen tulisi jatkossa löytää uusia ratkaisuja. Työhön olisi voinut sisällyttää esimerkki kohteen, johonka olisi kilpailuttanut eri tuotevaihtoehtoja ja ratkaisuja, jolloin työstä olisi tullut laajempi ja kattavampi
Water glass chemistry - applications and research
No full textVesilasi koostuu natriumoksidista (Na2O) ja piidioksidista (SiO2). Vesilasi on vesiliukoista. Vesilasiliuos on emäksistä ja sillä on voimakas puskurointikyky. Vesilasi alkaa polymeroitua, kun sen vesiliuoksen pH laskee alle 10. Vesilasin viskositeetti kasvaa voimakkaasti, kun vettä haihtuu vesiliuoksesta. Vesilasilla on paljon sovelluksia ja sen ominaisuudet vaihtelevat paljon, kun natriumoksidin ja piidioksidin moolisuhdetta muutetaan. Vesilasi on edullista ja ihmiselle sekä ympäristölle turvallista oikein käytettynä.
Vesilasia voidaan käyttää epäorgaanisena liimana ja palonestoaineena. Vesilasi ei leimahda liekeistä ja se kestää yli 1000 °C:n lämpötilan. Tässä työssä etsitään ratkaisuja ongelmiin, joita vesilasin käyttämisenä liimana tai palonestoaineena esiintyy. Näitä ovat vesilasin vesiliukoisuus, heikot tartuntaominaisuudet ja liimojen hidas kuivuminen varsinkin tiiviiden pintojen välissä. Näiden lisäksi selvitettiin mitä tutkimuksia vesilaseista on viime aikoina tehty. Ratkaisua ongelmiin etsittiin kirjallisuudesta.
Vesilasiliiman kuivuminen perustuu vesilasin polymerointiin ja veden haihtumiseen. Vesilasin polymeroitumista saadaan tehostettua lisäämällä siihen happoa tai ainetta, joka muodostaa happoa reagoidessaan vesilasin kanssa. Veden haitumista liimaussaumasta saadaan tehostettua lämmittämällä sitä. Paras lämpötila tähän on 80 °C. Lämmittämisen lisäksi liimauspintoja täytyy puristaa toisiaan vasten. Tehokkainta on asettaa puristus yhteen tiettyyn pisteeseen tietyn kokoiselle alueelle, jolloin pienet vesikuplat liikkuvat sivuille, eikä epätasaista tartuntaa aiheuttavaa isoa vesikuplaa pääse syntymään. Vesilasiliiman vedenkestoa saadaan parannettua lisäaineilla. Näistä yksi esimerkki on superfosfaatin ja kalsiumoksidin sekoitus. Superfosfaatti tehostaa liiman kuivumista ja kalsiumionit parantavat vedenkestoa. Vesilasista valmistettuja palonestoaineita täytyy käsitellä lisäaineilla kuten etanolin ja etikkahapon seoksella, jotta niiden vedenkestoa saadaan parannettua. Liimojen ja palonestoaineiden lisäksi vesilasien tutkimusta on paljon rakennusteollisuudessa sementeissä ja geopolymeereissä, joiden uskotaankin muuttavan rakennusteollisuutta. Rakennusteollisuuden lisäksi vesilasien tutkimusta on paljon pesuaineiden puolella, sillä vesilasin avulla saadaan tehtyä jauhemaista pesuainetta ympäristöystävällisempää nestemäistä pesuainetta