4987 research outputs found
Sort by
Construction Waste Management in Residential Construction
Tässä työssä perehdytään jätehuoltoon rakennusalalla. Erityisesti painotetaan nykytilannetta uudisasuinrakentamisen kannalta. Ensimmäiseksi työssä selvitetään mitä eri lait, asetukset ja määräykset velvoittavat rakennustyömaan jätehuollolta. Lisäksi tutustutaan tavoitteisiin, joita Euroopan unioni on asettanut aiheeseen liittyen. Lisäksi työssä analysoitiin tilastokeskuksen dataa rakennusjätemääristä ja arvioitiin uudisrakentamisen osuutta tästä kokonaisuudesta. Kokonaisuudessaan rakennusala tuottaa Suomessa noin seitsemännen kaikesta syntyvästä jätteestä. Tilastosta selvisi Suomen olevan vielä hyvin kaukana Euroopan unionin tavoitteista rakennusjätteen kierrätyksen suhteen. Tavoitteissa pyritään hyödyntämään jätteitä muulla tavalla kuin energiantuotannossa. Suomessa kuitenkin lähes kaksi kolmasosaa hyödynnettävästä rakennusjätteestä hyödynnetään juuri energiantuotannossa. Työn lopussa perehdyttiin jätteiden syntyyn, laatuun ja käsittelyyn työmaalla jakamalla rakennushanke maanrakennus- ja perustus-, runko- ja sisävalmistusvaiheeseen. Rakennusjätelaadut ja -määrät ovat hyvin työvaihesidonnaisia ja tästä syystä niitä on mahdollista ja hyödyllistä tutkia erikseen. Maanrakennusvaiheessa ei pilaantunutta maa-ainesta lukuun ottamatta synny juurikaan erityistä käsittelyä tai loppusijoitusta vaativaa haitallista jätettä. Runko- ja sisävalmistusvaiheessa eri jätelaadut lisääntyvät huomattavasti useiden erilaisten työvaiheiden johdosta. Tällöin voidaan hankkeessa vaikuttaa syntyvän jätteen määrään onnistuneella suunnittelulla ja toteutuksella. Jätteitä syntyy erityisesti rakennusmateriaalien mittahukasta, pakkauksista, epäonnistuneesta työmaavarastoinnista ja työvirheistä. Toimivaksi järjestetty jätehuolto ja selvä ohjeistus helpottavat jätteiden kierrättämistä. Näin voidaan säästää jätehuollon kustannuksissa merkittäviä summia ja vähentää rakennusalan negatiivisia ympäristörasitteita
Lohkoketjun hyödyntäminen toimitusketjussa
Lohkoketju on uusi hajautettua tietokantaa hyödyntävä teknologia, joka on mahdollistanut kryptovaluuttojen syntymisen. Lohkoketju on teknologiana vakuuttava, ja sitä on verrattu jopa internetin syntymiseen. Sen ominaisuudet tekevät teknologiasta poikkeuksellisen läpinäkyvän, varman ja kestävän käsitellä tietoa.
Lohkoketjua ei ole paljoa tutkittu finanssialan ulkopuolella. Nyt sen käyttömahdollisuuksia on alettu tutkia muilla aloilla kuten toimitusketjuissa. Toimitusketjut ovat valtavan kilpailupaineen alla nykypäivänä, ja tarvitsevat jatkuvasti uusia innovaatioita toimintansa kehittämiseen. Yksi merkittävimmistä ongelmista on tiedon jakaminen ja hyödyntäminen toimitusketjun osapuolten välillä aina raaka-aineiden hankkimisesta jälleenmyyjiin asti.
Tämän tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että lohkoketjun ominaisuudet voivat ratkaista osan toimitusketjujen haasteista, sekä kehittää toimitusketjujen prosesseja kustannustehokkaammaksi. Teknologiaa on kuitenkin tutkittava lisää, ja odotettava konkreettista näyttöä lohkoketjun toiminasta finanssimaailman ulkopuolelta. Tämän tutkimuksen pääkysymykseen vastaaminen vaatii jatkotutkimusta, jossa selvitetään tarkemmin lohkoketjun teknisiä puolia ja vertaillaan lohkoketjun käyttämistä muihin vaihtoehtoihin
Material flow simulation of car body shop
The purpose of this Master’s Thesis was to examine the material flow of a car contract manufacturer’s new body welding process. The company is planning a new body shop for a new car model coming into production. The goal is to evaluate if the new body welding process is sufficient and to find solutions to reach target values.
The research methods used in this Master’s Thesis were familiarization with the production system, simulation study, open survey and getting acquainted with process documents. The study also examined previous written literature and articles and researches that were dealing with the subjects covered in this thesis. Research methods used were deemed sufficient to solve the research problems.
The thesis was commenced by getting acquainted with the overall production process. This was done by participating in work activities in the planning phase of the new body shop. The familiarization took part throughout the entire research and with it also open survey was used to gather material for the current state analysis and simulation study.
Simulation study was used to evaluate the new body welding process. Improvement areas were found and this study proposes solutions for these areas. The most important improvement proposal was building another finishing line.
All the proposed options and solutions were evaluated by using simulation study. The results were partly negative but the mostly positive. With the proposed solutions the new body welding process output was on target
Application Of Cloud Robotics For Automatic Manipulation
Robots are an integral part of industries involved in manufacturing and assembly process. Changing workpiece requires a change in the programming of robot resulting downtime and loss of output in industrial scenarios. With the increase of population necessities and demands have also grown exponentially. Amount of resources available on the shop floor is always challenging due lack of capital
investments. Changing market requirement often require new resources, tools and equipment to accommodate new product requirements. With growing populations and consumer demands, there is more need for manufacturing systems which can share resources saving setup cost and maintenance expenses.
Industry 4.0 emphasis on the development of cyber-physical systems to bring new functionalities in existing manufacturing systems. Cloud computing is a one of key paradigm from cyber world to overcome the lack of resources in the physical world by providing additional resources that can be shared by multiple manufacturing systems. These resources range from simple storage to application to application able to execute complex algorithms.
This thesis implements a system which deploys cloud-based vision capability in existing industrial robots. The implemented system uses a knowledge base that contains information about the workpiece. An interactive web interface provides a platform to update the knowledge base with new workpiece data. The system utilizes workpiece specifications in the knowledge base to update robot programming at runtime to achieve automatic manipulation. The designed system also allows different operations to be associated with the workpiece making it possible not only to handle different workpiece but also perform various operations. The thesis work provides a pathway and guidelines to develop a basic robotic flexible manufacturing system which can update its manipulation mechanism accordingly to workpiece data at runtime
Liikenneohjausjärjestelmän VMX-kameraintegraatio
Suomen liikennekeskukset vastaavat tieverkostojen tilan valvonnasta. Liikennekeskuksissa työskentelevät tieliikennepäivystäjät käyttävät tähän tehtävään T-LOIK-tietojärjestelmää. Tietojärjestelmä koostuu useasta eri työkalusta, joista yksi on liikennekameroiden kuvien katseluun tarkoitettu kameratyökalu.
Kameratyökalu näyttää liikennekameroiden ottamia kuvia ja videoleikkeitä. Tämän työn tavoitteena on kehittää kameratyökalua uusien toiminnallisuuksien muodossa. Pelkkien staattisten kuvien ja ladattujen videoleikkeiden lisäksi kameratyökaluun toteutetaan tuki suoratoistettavan videokuvan esittämiseen sekä liikennekameroiden ohjaamiseen, jolloin tieliikennepäivystäjien voivat hahmottaa liikennetilannetta paremmin.
Tässä diplomityössä käydään läpi edellä mainittujen suoratoisto- ja kameraohjaus-toimintojen suunnittelu- ja toteutusvaihe ohjelmistotuotannon näkökulmasta. Ensin kuvataan nykyisen tietojärjestelmän osia, jonka jälkeen selitetään hieman videoiden suoratoistossa käytettävää videopakkaamisen teoriaa. Tämän jälkeen käydään läpi toimintojen suunnittelu- ja toteutusprosesseja kuvaamalla erilaisia ratkaisuja prosessien aikana ilmenneisiin haasteisiin.
Työn lopussa arvioidaan vielä toteutusprosessin tuloksia eli millaisia suoratoisto- ja kameraohjaus-toiminnoista lopulta tuli vallitsevien reunaehtojen puitteissa. Arvioinnissa keskitytään siihen, miten toteutus erosi alkuperäisestä suunnitelmasta ja nostaa esiin vaihtoehtoisia ratkaisuja, jotka olisivat ehkä soveltuneet joidenkin ongelmien ratkaisuiksi paremmin
Drivers of backshoring in the Nordic countries compared to other countries
Tässä kandidaatintyössä tutkittiin tuotannon palauttamista kotimaahan Pohjoismaissa verrattuna muihin maihin. Tuotannon palauttamiseen kotimaahan liittyy aina syytekijöitä, joita tässä kandidaatintyössä selvitettiin niin Pohjoismaista kuin muista maista. Samoin syytekijöitä vertailtiin keskenään ja selvitettiin eroavaisuuksia. Tutkimus suoritettiin kirjallisuuskatsauksena, jossa käytettiin 12 tieteellistä artikkelia niin Pohjoismaita että muita maita koskevasta tuotannon kotiuttamisesta. Pohjoismaihin lueteltiin kuuluvaksi myös Saksa tässä kandidaatintyössä ja käytetyt tieteelliset tutkimukset koskivat Suomea, Ruotsia, Tanskaa ja Saksaa. Vastaavasti muita maita koskevat tieteelliset tutkimukset käsittelivät erityisesti Yhdysvaltoja, Iso-Britanniaa, Ranskaa, Italiaa, Espanjaa ja Uutta-Seelantia. Myös kirjallisuuskatsauksessa käytettiin lähteitä, jotka koskivat isompaa otantaa useista eri maista. Tutkimuksessa käytetyt tieteelliset artikkelit olivat empiirisiä tai case-tutkimuksia ja niiden laatu varmistettiin tehtyjen viittausten lukumäärän, julkaisupaikan, vertaisarvion ja uutuuden perusteella.
Pohjoismaisen tuotannon kotiuttamisen merkittävimmät syytekijät olivat tämän kandidaatintyön tuloksien perusteella laatuongelmat, joustamattomuus, käyttökustannuksien muutos, tuotekehityksen läheisyys, koordinointikustannukset, laadukkaiden työntekijöiden saatavuus ja automaation ja teknologian tuomat mahdollisuudet. Muiden maiden tuotannon kotiuttamisen merkittävimmät syytekijät olivat puolestaan laatuongelmat, joustamattomuus, koordinointikustannukset, laadukkaiden työntekijöiden saatavuus, käyttökustannuksien muutos, kustannustehokkuus kotimaassa, maakohtaiset poliittiset tekijät ja brändivaikutukset. Tulosten perusteella vaikuttaisi, että kaikkialla maailmassa laatuongelmat, joustamattomuus, käyttökustannuksien muutos, koordinointikustannukset ja laadukkaiden työntekijöiden saatavuus ovat merkittäviä syytekijöitä tuotannon kotiuttamiselle. Pohjoismaissa eroavaisuutena korostui merkittävinä syytekijöinä tuotekehityksen läheisyys ja automaation ja teknologian tuomat mahdollisuudet. Muissa maissa eroavaisuutena vuorostaan korostui maakohtaiset poliittiset tekijät, kustannustehokkuus kotimaassa ja brändivaikutukset. Tuotannon kotiuttamisen syitä ei kuitenkaan pysty tämän kandidaatintyön perusteella laittamaan tärkeysjärjestykseen tieteellisten tutkimuksien otannan, tutkimusasetelmien ja tuloksien keräämiseen tehtyjen rajauksien takia
Wedge Module System for Creating Additional Storeys
Maallamme on vastassa suuri peruskorjauksen tarve koskien 1960-1970-luvuilla valmistuneita asuinkerrostaloja. Lisäkerrosrakentaminen on yksi mahdollisuus tarjota ratkaisuja saneerauksen taloudellisiin haasteisiin. Tässä diplomityössä on kehitetty puurakenteisten tilaelementtien käyttöön perustuva lisäkerrosrakentamisjärjestelmä asuinkerroslamellitalojen korottamiseen.
Kirjallisuuskatsauksessa esitellään aiheen taustoja ja tarkastellaan tekijöitä, jotka ovat johtaneet lähiöiden laajamittaiseen rakentamiseen ja sen seurauksena syntyneeseen suureen peruskorjaustarpeeseen tänä päivänä. Tarkoituksena on selvittää, miten lisäkerrosrakentamisen avulla voidaan uudistaa aluerakentamisen seurauksena syntyneitä lähiöitä ja tarjota tukea peruskorjauksen kustannuksiin. Työssä tarkastellaan lisäkerrosrakentamistoimenpiteeseen vaikuttavia tekijöitä hankkeen toteutuksen kannalta ja käsitellään lisäkerrosrakentamisen aikaansaamia hyötyjä taloyhtiöiden, asukkaiden ja asuinalueiden näkökulmasta.
Työn suunnitteluosuudessa tuodaan esille lähtökohtia ja havaintoja, jotka ovat toimineet suunnittelua ohjaavina tekijöinä. Lisäkerrosrakentamiseen soveltuvan tilaelementtijärjestelmän suunnitteluun liittyy useita haasteita. Tilaelementin muodonannolla on keskeinen merkitys järjestelmän toimivuuden kannalta. Erilaisten lähestymistapojen tuloksena suunnittelussa on päädytty kiilamaiseen muotoon järjestelmän kantavana ajatuksena. Kiilautuvalle tilaelementtijärjestelmälle on laadittu rakennusperiaate, jossa esitellään vaiheittain lisäkerroksen toteuttaminen kyseisellä järjestelmällä. Järjestelmän toimivuuden kannalta syvennytään myös suunnitelman taloteknisiin ratkaisuihin.
Tilaelementtijärjestelmän soveltamista varten on valittu kolme kohdealuetta pääkaupunkiseudulta. Valitut alueet ovat Matinkylä, Tapiola ja Puotila. Kohteet edustavat aluerakentamisen seurauksena toteutuneita asuinalueita, jotka koostuvat useista samankaltaisista rakennuksista. Alueiden rakennukset ovat valmistuneet 1960-1970-luvuilla ja niihin olisi syytä tehdä peruskorjaus tulevina vuosina. Hyvät julkiset liikenneyhteydet ja sijainti lähellä metroa ovat ominaisuuksia, jotka kohteiden valinnassa otettiin huomioon. Alueille on tulevaisuudessa odotettavissa kaupunkirakenteen tiivistymistä ja täydennysrakentamista.In the near future Finland has a great demand for renovating residential blocks built in 1960’s and 1970’s. Constructing additional storeys to existing buildings is one option to provide financial solutions for the renovations. As a part of this thesis, a system for creating additional storeys using prefabricated wood-based modules has been developed.
The literature review presents the background of the topic and looks at the factors that have led to the large-scale construction of suburbs and the resulting demand for renovation today. The purpose is to find out how to reform the suburbs and provide support for the costs of renovation by adding new floors on top of old buildings. The work will examine the factors affecting the implementation process of additional storeys and discuss the benefits of adding new storeys from the point of view of housing companies, residents and surrounding areas.
The design part of the work introduces the starting points and observations that have been the guiding factors throughout the process. There are several factors that need to be considered when designing a modular system for creating additional floors. The form of the modules plays a central role in the functionality of the system. As a result of different approaches, a wedge-shape was selected as the guiding idea of the system. A building principle is developed for the modular system and the work introduces a step-by-step implementation of the additional storeys. Regarding the functionality of the system more detailed solutions for the technical installations considering the additional storeys are represented in the work
For the application of the modular system, three areas have been selected from the capital city region. The selected areas are Matinkylä, Tapiola and Puotila. The sites represent suburban residential areas consisting of several similar buildings. The buildings in the chosen regions have been completed in the 1960’s and 1970’s and therefore should be renovated in the coming years. Good public transportation network and location close to the subway are features that were considered when choosing the destinations. In the future, it is expected that the city structure in the target areas will be concentrated and supplemented
Systeemisen riskin mittaaminen
Systeemisellä riskillä tarkoitetaan useiden pankkien yhtäaikaisia konkursseja. Pankit hajauttavat omaa riskiään ja toisaalta pyrkivät parempiin tuottoihin muun muassa lainoittamalla toisia pankkeja tai solmimalla muita takaussopimuksia. Tämä asettaa pankit riippuvaisiksi toistensa vakavaraisuudesta ja maksukyvystä. Tässä kandidaatintutkielmassa pyrittiin selvittämään, miten systeemistä riskiä voidaan mitata, miten systeemisesti kriittisiä instituutioita voidaan identifioida ja miten valittuja systeemisen riskin mittausmenetelmiä on sovellettu empiiriseen aineistoon.
Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Aineistona käytettiin alan laadukkaista julkaisuja painottaen 2010-luvulla ilmestyneitä artikkeleita. Tutkielmassa esittelin systeemisen riskin mittausmenetelmiä, jotka ovat saaneet paljon tieteellistä huomiota tai olivat kiinnostavia esimerkiksi erilaisen konseptuaalisen lähestymistavan vuoksi. Tutkielmassa esiteltiin systeemisen riskin mittausmenetelmät CoVaR, johdannaisperusteinen menetelmä, MES/SES, SRISK, CES ja systeemisyys.
Tulososassa havainnoidaan, minkälaisia tuloksia valitut menetelmät ovat tuottaneet käytännön tiedoilla testattuna. Useimpien mittareiden kohdalla testaus on tehty finanssikriisin aikaisilla tiedoilla. Tutkimuksessa osoittautui, että erityisesti SRISK ja systeemisyys pystyivät ennen finanssikriisiä ennakoimaan järjestelmätasolla systeemisen riskitason kohoamista. SRISKin ja systeemisyyden lisäksi CES pystyi identifioimaan systeemisesti merkittävät instituutiot luotettavalla tasolla viimeisimmässä systeemisessä kriisissä. Kaikki valitut menetelmät havaittiin vaikuttaneen alan tieteen kehittymiseen
Spatiaalinen analyysi pelikehityksen suunnittelun apuvälineenä
While working on a mobile game called Safari Kart, research was made into using spatial analytics in order to detect possible gameplay issues and validate design decisions. Emphasis was put on making the gameplay support a flow experience and to generate a sense of control for the player over their rate of advancement.
Safari Kart is a racing game for mobile devices. During development, Game User Research (GUR) methods, mostly playtesting sessions, were used for improving the game-play and for detecting frustration-inducing segments. After running these sessions, it became obvious that using only qualitative research methods would be too labor intensive and expensive. Additional research was made into different case studies of blending quantitative and qualitative data. From these, a decision was made to employ game analytics, and especially spatial game analytics in the project. Spatial analytics uses different visualizations to show where certain events have happened in the game.
Many of the existing case examples relied heavily on tools developed in-house. Because of our limited resources and time, we explored a range of different third-party analytics tools that could be utilized. We ended up using Unity Analytics Heatmaps, which integrated well into the Unity editor, which we used for developing the game.
We recruited testers to play the game on their own mobile devices. Their gameplay data was automatically sent to a backend cloud service, from where it was then retrieved to the editor for visualization. In our case, we used heatmaps for drawing different colored cubes where a significant number of users had either hit an obstacle or run off the track. It had been these two events that had been determined as the most frustration-inducing, based on previous observations during playtesting sessions.
From the visualizations we were able to effectively recognize the previously selected problematic gameplay events and to fix a significant number of them. We then proceeded on to a second testing round to validate that these fixes were effective.
Our study of other cases combined with our own findings, shows that game analytics can provide significant insight for finding gameplay problems, without conducting a major qualitative study. By using third party tools, the actual development load for an experienced team is minimal when compared to the benefits
Life cycle analysis and carbon footprint of solar and wind energy
Usein aurinkosähkö ja tuulivoima mielletään energiantuotantomuotoina, jotka eivät aiheuta ympäristöön hiilidioksidipäästöjä laisinkaan. Kyseinen väite pitää pääasiassa paikkaansa niiden toimintavaiheen osalta, mutta sivullisia ympäristövaikutuksia syntyy erivaiheissa niin aurinkosähkön, kuin tuulivoimankin elinkaarta.
Tässä kandidaatintyössä tarkastellaan aurinkosähkön ja tuulivoiman hiilijalanjälkiä koko niiden elinkaaren osalta. Tarkastelu tapahtuu elinkaariarvioinnin avulla, jossa kummankin energiantuotantomuodon elinkaari jaetaan eri osaprosesseihin. Kunkin osaprosessin aiheuttamia ympäristövaikutuksia erikseen tarkastelemalla, voidaan muodostaa arvio aurinkosähkön ja tuulivoiman koko elinkaaren aikana muodostuvista hiilijalanjäljistä.
Tässä työssä hiilijalanjäljen suuruutta kuvataan hiilidioksidiekvivalentin avulla, suhtauttamalla se tuotettuun energiamäärään nähden, saaden eri lähteistä kootuista tuloksista vertailukelpoisia keskenään. Työssä on koottuna tuloksia eri lähteistä, usean erilaisen aurinkosähköjärjestelmän ja tuulivoimalan osalta. Tulokset ovat hyvin tapauskohtaisia, mutta laskemalla niistä keskiarvo, voidaan saada jonkinlainen arvio tuulivoiman ja aurinkosähkön koko elinkaaren aikaisesta hiilijalanjäljestä.
Aurinkosähkön osalta tuloksia on esitettynä yksikiteisten- ja monikiteisten piikennojen osalta, sekä kadmium-telluuri – ohutkalvokennon suhteen. Tuulivoiman osalta tulokset on eriteltynä mantereella sijaitseviin onshore-tuulivoimaloihin, sekä mantereen ulkopuolisiin offshore-tuulivoimaloihin. Tuloksissa on huomioituna muun muassa kunkin systeemin maantieteellinen sijainti, valmistumisvuosi ja kokoluokka