Tampere University of Technology

TUT DPub
Not a member yet
    4987 research outputs found

    Asiakasarvon luominen itsepalveluanalytiikan avulla

    No full text
    Value from services is usually measured at the management level but the users work in the operational domain. The management is often too focused on the monetary tradeoff of buying a service and the value gained from using the service. Business users have different needs and value perception than the management. Analytics is often seen as too technical to be understood and the ideology is that technology is the enabler and the problem solver. The human and organization capabilities are not considered when planning a service as technology aspect is the priority. Analytics can be used to deliver customer value in multiple stages depending on the service providers capabilities. Self-service enables new ways to deliver and co-create value to and with the customer, so the customer can choose the most fitting service for themselves. The research was conducted in two different parts. The first part is literature review where the theory backgrounds of relevant topics are introduced. The literature review chapters aim to define the ways that customer value can be defined and perceived. Analytics chapter introduces how analytics creates value and how the information assets can be managed through capabilities. Self-service chapter defines how to get people to adopt self-service technologies and the main reasons of using self-services i.e. the customer value in self-service compared to interpersonal service. The second part is the empirical research. The empirical part was conducted by series of surveys and group interviews to gain knowledge about how the case company approaches the future demands of the customer and their own ability to offer the services. The results of the research are meant as an insightful way to rethink the process of creating customer value in the analytics domain. The process should start with identifying the needs of customers and the business problems. The business problems are tied to customer needs and into the processes. As the different parts are connected, measuring the effectiveness and dynamic development can be done. Choosing the correct technologies and tools is much simpler when the gap between the current state and the target state is identified and the organization’s capabilities as assessed. The capabilities will evolve over time as the people develop their skills of utilizing technologies. Customer value is created by understanding the customer and offering solutions to the business problems of the customer

    Pressure differences over building envelope in new and renovated municipal service buildings

    Get PDF
    Tämän diplomityön tarkastelut on tehty Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) rakennusfysiikan tutkimusryhmässä osana kansallista COMBI-hanketta. Diplomityön aikana suoritettiin hankkeen kenttämittauksia sisäilmaolosuhteista. Työn päätavoitteina on ollut tutkia uusissa ja korjatuissa julkisissa palvelurakennuksissa esiintyviä paine-eroja sekä niihin vaikuttavia asioita, kuten ilmanvaihdon toimintaa ja tilojen käyttöä. Kenttämittauksiin kuului yhteensä 24 kohdetta, 12 kohdetta oli uudiskohteita ja 12 korjauskohdetta. Kohteista 14 sijaitsee Pirkanmaalla ja 10 pääkaupunkiseudulla. Molemmilla alueilla uudis- ja korjauskohteita oli yhtä paljon. Kahdessa rakennuksessa oli vanha ja uudisosa. Vanhat osat luokiteltiin korjauskohteiksi ja uudisosat uudiskohteiksi. Yhteensä rakennuksia oli 22 kappaletta. Paine-eroja mitattiin Tampereen teknillisen yliopiston rakennusfysiikan tutkimusryhmässä rakennettujen paine-eron mittausyksiköiden avulla. Yksiköissä havaittiin vikaantumisia. Havaittuja vikoja korjattiin mittausten aikana. Paine-eroja tutkittiin 21.11.2016-8.7.2018 välisenä aikana, käyttö- ja lomakausilla talvella 2016-2017 sekä keväällä ja kesällä 2018. Käyttökaudet olivat 12.-18.12.2016 ja 14.-20.5.2018. Lomakaudet olivat 26.12.2017-1.1.2017, 4-10.6.2018 ja 2.-8.7.2018. Mittausdatasta tarkasteltiin koko kauden paine-eroja, arjen paine-eroja päivisin 10:00-14:00 ja öisin 23:00-4:00 sekä viikonloppuisin. Paine-erotasot voivat vaihdella päivisin, öisin, viikonloppuisin ja lomakausien aikana merkittävästi ilmanvaihdon ja tuulen vaikutuksesta. Uudiskohteissa noin 50 %:ssa ja korjauskohteissa noin 30 %:ssa mittauspisteistä oli hetkellisesti alipaineisempaa kuin -15 Pa. Hetkellistä ylipainetta oli uudis- ja korjauskohteissa noin 70 %:ssa mittauspisteistä. Tutkimuksen perusteella paine-eroja tulisi mitata ja säätää sopiviksi rakennuksen eri käyttötilanteille palvelurakennuksissa

    Opportunities for data science in the context of business intelligence

    No full text
    Työssä tutkitaan datatieteen mahdollisuuksia liiketoimintatiedon hallinnassa. Tutkimuskysymyksenä on: Missä tilanteissa liiketoimintatiedon hallintaa voidaan tukea datatieteellä? Kysymystä lähestytään seuraavien apututkimuskysymysten kautta: Millä tavoin Business Intelligence (BI) ja datatiede eroavat? Mille tiedon muodoille BI:n ja datatieteen metodeja voidaan hyödyntää? Miten koneoppiminen sopii esitettyihin malleihin? Työssä esitetään tiedon ominaisuuksien malli, jonka avulla voidaan tunnistaa tiedon muotoja ja näin ollen tilanteita, joissa datatieteen metodeja voi hyödyntää. Työssä päädytään tulokseen, jonka mukaan datatiede voi mahdollistaa jäsentelemättömän datan ja informaation hyödyntämisen BI:n kontekstissa, mutta perinteisen liiketoimintatiedon metodit ovat erikoistumisensa seurauksena paremmin optimoituja jäsennellyn datan ja informaation työstämiseen. Tämän lisäksi huomataan, että koneoppiminen voi mahdollistaa jäsennellyn tiedon ja viisauden luonnin, ja täten rakenteellisen pääoman tyyppisen aineettoman pääoman keräämisen organisaatiossa

    The suitability of HTTP/2 as an automation fieldbus protocol

    No full text
    Teollisuus-Ethernetin yleistyminen automaation kenttäväylissä mahdollistaa myös TCP/IP -protokollaperheen käytön näissä kenttäväylissä. Tästä protokollaperheestä yksi tunnetuimpia protokollia on Hypertext Transfer Protocol, jota käytetään laajasti web-sivujen sisällön siirtämiseen internetin yli. HTTP:n versio 1.1 (HTTP/1.1) ei kuitenkaan sovellu käytettäväksi automaation kenttäväylään sellaisenaan, koska automaation toiminalliset vaatimukset määrittävät kenttäväylässä käytettävälle protokollalle tiettyjä vaatimuksia. Työn tavoitteena on selvittää, kykeneekö HTTP:n uusi versio 2 (HTTP/2) toteuttamaan nämä vaatimukset. Tutkimus aloitettiin selvittämällä automaation toiminnalliset vaatimukset, miksi HTTP/1.1 ei sovellu toteuttamaan näitä vaatimuksia ja miten HTTP/2:den uudet ominaisuudet mahdollisesti auttavat toteuttamaan kyseiset vaatimukset. Näiden perusteella suunniteltiin testijärjestelmä, jolla voidaan mitata eri protokollan versioiden suorituskykyä automaatiosovelluksen kaltaisessa ympäristössä. Testien tuloksista havaittiin HTTP/2 olevan huomattavasti suorituskykyisempi rinnakkaisten pyyntöjen määrän ja palvelimen viiveen kasvaessa. Tällöin se voidaan todeta soveltuvan HTTP/1.1:stä paremmin automaation kenttäväylään, mutta absoluuttisen soveltuvuuden takaamiseksi tulisi tehdä lisää tutkimusta todellisessa ympäristössä

    Quality tools in new product development

    Get PDF
    Tuotteiden elinkaarten lyhenemisen myötä uusien tuotteiden kehityksestä on tullut yrityksille strategisesti välttämätöntä. Laatutyökalujen soveltamisella uusien tuotteiden kehitysprosessissa on aikaisemmassa tutkimuksessa tunnistettu olevan merkittäviä positiivisia vaikutuksia. Tässä kandidaatintyössä tunnistettiin kirjallisuudessa yleisimmin esiintyviä sekä yritysten yleisimmin hyödyntämiä korkeamman tason uuden tuotteen kehityksen laatutyökaluja. Työssä tunnistettiin myös tekijöitä, jotka vaikuttavat uuden tuotteen kehityksen laatutyökalujen omaksumiseen yrityksissä. Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena tarkastellen aikaisempia tutkimuksia uuden tuotteen kehityksen laatutyökalujen soveltamisesta yrityksissä. Työssä yhdisteltiin eri empiiristen tutkimusten tuloksia pyrkien tunnistamaan yleisimmin käytettyjä laatutyökaluja sekä niiden omaksumiseen vaikuttavia tekijöitä. Työssä keskityttiin pääsääntöisesti käyttämään laadukkaita 2000-luvun tieteellisiä artikkeleita, jotka esiintyvät myös monissa muissa alan tutkimuksissa. Työn keskeisenä tuloksena tunnistettiin, että tieteellisissä tutkimuksissa yleisimmin käsiteltävät uuden tuotteen kehityksen laatutyökalut erosivat yritysten yleisimmin käyttämistä työkaluista. Tutkimuksissa yleisimmin esiintyviksi uuden tuotteen kehityksen laatutyökaluiksi työssä tunnistettiin quality function deployment (QFD), failure mode and effect analysis (FMEA) ja value analysis (VA). Näillä työkaluilla on tutkimuksissa kuitenkin tunnistettu olevan rajoitteita ja haasteita, minkä vuoksi niiden käytännön soveltaminen yrityksissä on ollut suhteellisen vähäistä. Työssä tunnistettiin, että yritykset pitivät esimerkiksi QFD:a hyvin vaikeakäyttöisenä laatutyökaluna sen monimutkaisuuden ja aikaa vaativan koulutuksen takia. Työssä ei kuitenkaan pystytty yksiselitteisesti tunnistamaan yritysten yleisimmin hyödyntämiä laatutyökaluja, sillä ne vaihtelivat eri empiiristen tutkimusten välillä. Laatutyökalujen omaksumiseen vaikuttavia tekijöitä tunnistettiin työssä lukuisia. Havaittiin, että laatutyökalujen omaksumiseen yrityksissä vaikuttivat lähinnä työkaluilla saavutettavat aineelliset hyödyt, huolimatta niiden tuomista merkittävistä aineettomista hyödyistä.As product life cycles are getting all the time shorter, new product development has become a strategic necessity for companies. Previous studies have proven that there are significant positive influences when utilizing quality tools in the new product development process. This bachelor’s thesis focused on recognising the most common new product development quality tools both noted in the literature and used by companies. The other objective of this thesis was to recognize factors that have an influence on adoption of these tools. This thesis was performed as a literature review to the previous studies examining the application of quality tools in companies’ new product development processes. The findings in the previous studies were combined to find general understanding of the most commonly used new product development quality tools and factors relating to their adoption. In this thesis the focus was to use high-quality scientific literature from the 21st century that are considered also in the other studies of the field. As a main finding of the thesis it was discovered that the most common new product development quality tools in scientific studies differed from the most commonly used tools in companies. The most common new product development quality tools mentioned by studies were quality function deployment (QFD), failure mode and effect analysis (FMEA) and value analysis (VA). However, studies have found that these tools have some limitations and challenges and therefore the practical application of the tools in companies has been relatively low. For example, the thesis identified that companies have found QFD very difficult-to-use quality tool because of its complexity and time-consuming training. The thesis was not able to clearly identify the most widely used quality tools in companies, as they varied between different empirical studies. Numerous factors were identified that influences to the adoption of quality tools. It was discovered that the adoption of quality tools at companies was mainly influenced by the tangible benefits of tools, despite their many significant intangible benefits

    Litium 1,3-ditiaanien ja ditioasetaalien aerobinen hapetus

    Get PDF
    Lithiated compounds are well known to be reactive towards oxygen. The initial studies conducted at Tampere University of Technology had shown that upon exposure of 2-aryl-2-lithio-1,3-dithianes to air, three equivalents of 1,3-dithianes undergo an autooxidative condensation forming previously unreported products in good yields. Since only cyclic 2-aryl-1,3-dithianes were previously studied, the objective of this thesis was to study whether the scope of the oxidation reaction could be extended to acyclic lithiated benzaldehyde dithioacetals and 2-alkyl-1,3-dithianes. The study was performed by preparing the dithioacetals and 1,3-dithianes and then oxidizing the lithiated substrates. The results of the oxidation reactions were evaluated by determining the structures of isolated products by using NMR and mass spectrometry and then comparing the relative yields of the products. The aerobic oxidations of lithiated benzaldehyde dithioacetals derived from primary, secondary and benzene thiols yielded alpha-sulfide ketones and orthothioesters. The observed products were analogous to the products obtained from the oxidations of 2-aryl-2-lithio-1,3-dithianes, which indicated that the same autooxidative condensation mechanism operated. When lithiated n-butylthiol dithioacetal was oxidized, an excellent 97% yield of alpha-sulfide ketone and 72% yield of orthothioester was obtained. When dithioacetals derived from secondary or benzene thiols were used, the observed yields decreased significantly, which was likely due to increased steric hindrance. The oxidation of tert-butylthiol dithioacetal afforded a thioester in 62% yield, which suggested that the oxidation mechanism proceeds by forming an initial thioester intermediate. Bulky tert-butyl probably prevented further condensations from occurring. Dithioacetal derived from benzylic thiol was observed to form an unexpected product upon treatment with n-butyllithium. This could be a result of an anionic rearrangement, however, further studies are required to confirm the observation. Oxidations of 2-alkyl-2-lithio-1,3-dithianes afforded 1,2-diketone derivatives where the other carbonyl was still protected as a 1,3-dithiane. While the yields of the derivatives were poor, the observed structures provided more information about the mechanism of the oxidation. It is likely that the obtained products resulted from an attack of excess lithiated 1,3-dithiane to the thioester intermediate. In contrast to 2-aryl-1,3-dithiane, the reaction halted after after the first condensation because the formation of a lithium enolate likely competed with the second condensation. As with tert-butylthiol dithioacetal, the oxidation of lithiated 2-tert-butyl-1,3-dithiane was observed to halt at the thioester intermediate, which was likely due to similar steric reasons. Despite the high value of 1,3-dithianes in synthetic chemistry, the work described herein presents an insight into one of the main limitations in using of 2-lithio-1,3-dithianes, namely previously reported inconsistent yields and formation of byproducts

    Applicability of ester oils to high voltage transformers in the Finnish transmission grid

    Get PDF
    Kantaverkon suurjännitemuuntajissa käytetään eriste- ja jäähdytysaineena perinteisesti mineraaliöljyä. Jos mineraaliöljyä joutuu maahan öljyvuodon seurauksena, se pysyy maaperässä ja on sille haitallista. Mineraaliöljy on palava neste, jonka palamistuotteet ovat myrkyllisiä. Muuntajapalon todennäköisyys on pieni, mutta palosta aiheutuvat kustannukset ovat suuret. Muuntajapalo voi aiheuttaa vahinkoa myös ympäristölle ja ihmisille. Luonnolliset ja synteettiset esterit ovat muuntajan palo- ja ympäristöriskejä pienentäviä vaihtoehtoja mineraaliöljyille. Esterien leimahduspiste on niin korkea, että esterimuuntajan paloriski on käytännössä olematon. Esterit ovat myös myrkyttömiä ja nopeasti biohajoavia. Suomen ilmasto-olosuhteet tuovat kuitenkin esterien muuntajakäyttöön haasteen niiden korkean viskositeetin vuoksi. Kantaverkon muuntajat sijaitsevat ulkona, missä lämpötila voi talvella pudota hyvin alas, jolloin esterien viskositeetti kasvaa ja öljyn kierto muuntajan jäähdytysjärjestelmässä hidastuu. Muuntajan käyttölämpötilat ovat häviölämmöstä johtuen niin korkeat, että käytännössä viskositeetti muodostuu ongelmaksi vain, kun muuntaja käynnistetään pitkän käyttökeskeytyksen jälkeen. Öljyn kierron hidastuminen voi johtaa muuntajan ylikuumenemiseen ja muuntajalaatikon sisäisen paineen kasvuun. Tämän diplomityön tavoitteena oli selvittää, onko kantaverkon vaatimuksiin sopivan esterieristeinen suurjännitemuuntajan tekninen toteutus mahdollista. Työssä kerättiin tietoa esteriöljyistä ja esterimuuntajien toiminnasta julkaistujen tutkimustulosten sekä asiantuntijahaastatteluiden avulla. Työssä selvitettiin, poikkeaako esterimuuntajan rakenne perinteisestä muuntajasta ja ovatko samat materiaalit ja lisälaitteet käyttökelpoisia. Työssä selvitettiin myös, aiheutuuko esterien alhaisesta viskositeetista merkittäviä ongelmia ja miten ne voidaan ratkaista kylmäkäynnistystilanteessa. Työn tuloksena saatiin kerättyä tietoa esteriöljyjen ominaisuuksista ja niiden käyttäytymisestä muuntajan eristysnesteenä. Esteriöljyillä on mineraaliöljyjä heikommat sähköiset ominaisuudet. Huonompi sähkölujuus ei kuitenkaan ole ongelma, jos se otetaan huomioon muuntajan rakenteen suunnittelussa. Esterimuuntajan kunnossapito voidaan toteuttaa pääasiassa samoin kuin perinteisen muuntajan. Työssä selvisi myös, että kylmäkäynnistys alhaisissa lämpötiloissa on mahdollista muuntajaan liitettyjen pumppujen tai lämmityslaitteiden avustuksella. Kylmäkäynnistyksestä ei kuitenkaan ole julkaistuja tutkimustuloksia kantaverkkoon mahdollisesti hankittavan muuntajan kokoluokassa, joten aihe vaatii jatkotutkimuksia ennen muuntajan tilausta. Työssä kerätyn aineiston perusteella esterimuuntajan hankkimista kantaverkkoon voidaan pitää mahdollisena

    Fatigue life improvement of a welded structure with topology optimization

    No full text
    This master’s thesis deals with topology optimization as a tool for fatigue life improvement of a welded structure. Welded structures are prone to failure due to fatigue caused by cyclic loads. Optimizing structures against fatigue with topology optimization has very few practical examples in literature, but it has proven as promising technique. In this work we utilize rainflow cycle counting method, Palmgren-Miner damage sum and effective notch stress method to create constraint function for weld seam fatigue stress to attain optimal design in terms of fatigue strength and stiffness. The method was then adapted on Ponsse C44+ parallel crane boom head design to improve fatigue life of the structure. Structure was optimized using ANSYS and GENESIS topology optimization software with custom made fatigue constraint function. Results show significant reduction on stress ranges at the weld seam

    BIM-models in construction management education

    Get PDF
    Tämän diplomityön tarkoituksena on ymmärtää tietomalliperustaista rakennusprojektin kokonaisuuden hallintaa. Oleellista on lisäksi sisäistää päivittäisen työmaajohtamisen ja siihen liittyvien tietomallipohjaisten mobiiliratkaisujen roolia osana tätä kokonaisuutta. Mobiililaitteet on rajattu älypuhelimiin ja tabletteihin. Edellä mainittu päätavoite pyrittiin saavuttamaan kahden alatavoitteen kautta. Ensimmäisenä selvitettiin rakennushankkeen kokonaisuuden hallintaa koskevan tietomallipohjaisen korkeakouluopetuksen tilaa kansainvälisellä tasolla. Toiseksi pyrittiin selvittämään nykytilaa koskien päivittäisen työmaajohtamisen tietomalleihin pohjautuvia mobiilisovelluksia. Osatavoitteena tutkimuksella oli myös kehittää edellä käsiteltyjen tavoitteiden pohjalta harjoitustehtävä Tampereen teknillisen yliopiston rakennustuotannon ohjausta koskevalle kurssille. Tässä aiheena ovat päivittäistä työmaajohtamista tukevat tietomallipohjaiset mobiiliratkaisut. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen. Se koostuu teoreettisen pohjan luovasta kirjallisuusosiosta sekä haastatteluihin painottuvasta tutkimusosasta. Tietomalliperustaista korkeakouluopetusta koskien haastateltiin opetushenkilöstöä. Lisäksi työmaajohtamisen tietomallipohjaisten mobiiliratkaisujen nykytilaa selvitettiin yritysyhteistyön avulla. Tämä tapahtui haastattelujen kautta. Kaikki haastattelut olivat luonteeltaan teemahaastatteluita. Harjoitustehtävä ideoitiin haastatteluaineiston analysoinnin pohjalta yhdessä diplomityön ohjaajan kanssa. Tutkimusten perusteella ihmiset, prosessit ja teknologia ovat keskeisessä roolissa rakennushankkeen kokonaisuuden hallinnassa. Teknologia ja tässä tapauksessa tietomallintaminen toimii apuvälineenä yhteistyön, yhteisten toimintatapojen, vuorovaikutuksen ja läpinäkyvyyden parantamisessa, joita tarvitaan projektin onnistuneessa suorituksessa. Tietomallipohjaisella korkeakouluopetuksella pyritään kehittämään opiskelijoiden taitoja vastaamaan näitä tarpeita. Samat asiat ovat keskeisiä myös päivittäisessä työmaajohtamisessa. Tietomalleja hyödyntävät mobiilisovellukset tukevat vuorovaikutusta visuaalisuutensa avulla työnjohdon tehtävissä. Kurssille rakennustuotannon ohjaus luotu harjoitustehtävä kehittää ryhmätyöskentelytaitoja sekä tiedon jakamista opiskelijoiden välillä

    Software development methodologies and their effect on a project

    Get PDF
    Ohjelmistotuotantoprosesseja on nykyään monia erilaisia ja oikean prosessin valitseminen oikeaan projektiin voi olla vaikeaa. Tässä työssä tutkittiin ohjelmistotuotantoprosessien valinnan vaikutusta projektiin ja pyrittiin selvittämään, minkälaisiin projekteihin mikäkin käsitellyistä prosesseista eli vesiputousmallista, spiraalimallista, iteratiivisesta ja inkrementaalisesta mallista sekä ketteristä menetelmistä sopisi parhaiten. Työ toteutettiin tarkastelemalla tutkimusta, jossa valitut prosessit tai niitä vastaavat prosessit olivat käytössä sekä suorittamalla teoriapohjaista käsittelyä prosessien vahvuuksista, heikkouksista ja soveltuvuuksista tietynlaisiin projekteihin. Tutkimuksen tuloksina havaittiin, että käyttämällä ketterää menetelmää saadaan ohjelmointiprojektissa dokumentaation määrä minimoitua ja ohjelmakoodin määrä maksimoitua verrattuna muihin prosesseihin, joiden väliset keskinäiset erot osoittautuivat hillitymmiksi. Lisäksi tehtiin havaintoja prosessien soveltuvuudesta erilaisiin projekteihin. Koska oikean prosessin valitseminen ja siitä johtuvat vaikutukset ovat hyvin pitkälti projektikohtaisia, ovat tämän työn tulokset lähinnä suuntaa antavia neuvoja oikean prosessin valitsemiseen ja projektiin kohdistuvien vaikutusten arvioimiseen

    3,734

    full texts

    4,987

    metadata records
    Updated in last 30 days.
    TUT DPub
    Access Repository Dashboard
    Do you manage Open Research Online? Become a CORE Member to access insider analytics, issue reports and manage access to outputs from your repository in the CORE Repository Dashboard! 👇