4987 research outputs found
Sort by
Teaching Nomenclature of Organic Compounds through Gamification and Languaging
Kemian oppimiseen liittyy paljon erilaisia nimiä, merkintöjä ja sääntöjä, joiden ulkoa opettelu on välttämätöntä syvällisemmän ymmärryksen saavuttamiseksi. Asioiden ulkoa opettelu on kuitenkin tehoton ja oppilaan kannalta mielenkiinnoton menetelmä. Kemiassa oppimisen haasteena ovat myös kemiallisen tiedon kolme eri tasoa, mikrotaso, makrotaso ja symbolinen taso, joiden välillä opetuksessa ja oppimisessa liikutaan. Kemian opetuksen kannalta tämä on koettu ongelmalliseksi etenkin peruskoulun yläluokilla, jossa oppilaiden mielenkiintoa oppiainetta kohtaan pitäisi rakentaa.
Pelillistämistä on aiemmin tutkittu ja hyödynnetty opetuksen monipuolistamisessa ja oppilaiden mielenkiinnon kasvattamisessa muutoin tylsiä tehtäviä kohtaan. Kielentämisen menetelmiä hyödyntäen puolestaan on tutkittu matematiikassa oppilaan ajatusprosessin ilmaisemisen ja oppimisen välistä yhteyttä. Näissä tutkimuksissa on havaittu, että suullisen tai kirjallisen ilmaisun yhteydessä oppilas joutuu jäsentelemään tietoaan aiempaa paremmin, jolloin myös oppimistulokset ja asian ymmärrys kehittyvät.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten pelillistämisen hyödyntämisen avulla voidaan motivoida oppilasta orgaanisten yhdisteiden nimeämisen ulkoa opettelussa. Lisäksi tavoitteena oli tutkia, miten kielentämismenetelmien integrointi kemian opetukseen voisi auttaa oppilaita orgaanisten yhdisteiden nimeämissääntöjen opettelussa. Tutkimus on toteutettu kehittämistutkimuksena. Tilanneanalyysin perusteella tuotettiin pelillistämisen ja kielentämisen menetelmiä hyödyntävä opetuskokonaisuus orgaanisten yhdisteiden
nimeämisen opettamiseen ja ensimmäisen kehittämissyklin havaintojen pohjalta siihen on pohdittu parannusehdotuksia seuraavalle kehittämissyklille. Tutkimuksen perusteella oppilaat kokivat pelillistämisen ja kielentämisen menetelmät pääsääntöisesti positiivisesti, mutta niiden vaikutukset oppimistuloksiin olivat vaihtelevia.There are many different names, markings and conventions in chemistry that need to be memorized in order to achieve deeper learning and understanding of the subject. However, memorizing is an ineffective way of learning and oftentimes an uninteresting method for the pupil. Learning is also made more challenging in chemistry because of the three levels of knowledge one has to move between of, micro level, macro level and symbolic level. These have been proved out to be problematic especially in the secondary school during which the interest of the pupils towards the subject should be built up.
Gamification has been previously studied and used in diversification of teaching and making the pupils more interested in otherwise dull activities. Languaging on the other hand has been studied especially in mathematics as a way of expressing the thought process of a pupil and how it affects learning. Previous studies show that through verbal or written expression a pupil has to parse information again and in a better way than previously which leads to deeper learning and understanding of the subject.
This study was conducted as a design based research in which the objective was to create a complete set of exercises for teaching nomenclature of organic compounds using the means of gamification and to study how the pupils can be motivated via gamification. Another point of interest was examining how the integration of the concepts of languaging in teaching nomenclature of organic compounds could help the learning process of the pupils. Based on the analysis of the situation, a complete set of exercises for teaching nomenclature of organic compounds using the means of gamification and concepts of languaging has been created and after the first research cycle a number of improvements have been presented. Analysis of the results indicate that the pupils experienced the means of gamification and languaging mainly positively although the learning results were varied
Information Security Management System for Process Automation
Nykyään automaatio on laajalti verkottunut järjestelmä, joka yhdistää prosessitason, toiminnanohjaustason sekä kaikki niiden välillä olevat tasot yhdeksi kokonaisuudeksi. Automaatio voi koostua erityisesti automaatioon tarkoitetuista laitteista, mutta toisaalta siinä voidaan hyödyntää myös toimistoympäristöstä tuttuja IT-laitteita. Kun nämä erilaiset tekniikat sulautetaan yhteen, jotta pystytään vastaamaan nykyautomaation tarpeisiin, syntyy uusia tietoturvahaasteita. Lisähaasteensa syntyy myös siitä, että tuotantolaitoksessa laitteet ja tekniikat saattavat olla eri aikakausilta eikä dokumentaatio välttämättä vastaa järjestelmän todellista tilaa.
Automaatiojärjestelmä ja automaation tietoturva sisältävät paljon muutakin kuin vain teknisiä ratkaisuja. Automaation kokonaisturvallisuuden hallinnan kannalta keskeisiä tekijöitä yrityksessä ovat muun muassa turvallisuuspolitiikka, liiketoiminnan jatkuvuudenhallinta, riskinhallinta sekä kaikkien näiden soveltaminen prosessiautomaation tietoturvaan. Jotta tätä suurta kokonaisuutta pystytään hallitsemaan, käytössä täytyy olla tarkoituksenmukaiset toimintatapaohjeet.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli rakentaa prosessiautomaation tietoturvan hallintajärjestelmä, joka mahdollistaa systemaattisen ja liiketoimintaprosesseihin sulautetun tietoturvan hallinnan automaatioympäristössä. Tavoitteen saavuttamiseksi tehtiin kirjallisuustutkimus, jossa perehdyttiin automaation tietoturvan hallintajärjestelmämalleihin. Tarkoitus oli kartoittaa prosessiautomaation tietoturvan hallintajärjestelmän kannalta oleelliset asiat. Tehdyn kirjallisuustutkimuksen pohjalta voitiin todeta, että tarjolla ei ole valmiita ratkaisuja automaation tietoturvan hallintaan, vaan jokaisen organisaation tulee räätälöidä omia tarpeitaan vastaava tietoturvan hallintajärjestelmä.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin ensin kohteena olevan tuotantolaitoksen automaation tietoturvan senhetkinen tila, ja selvityksen perusteella laadittiin prosessiautomaation tietoturvan hallintajärjestelmä. Automaation tietoturvatilanteen kartoittamiseksi perehdyttiin muun muassa tuotantolaitoksen toimintatapoihin, organisaatiorakenteeseen ja hallintomalleihin sekä olemassa oleviin toimintatapaohjeisiin ja muuhun dokumentaatioon. Kirjallisuustutkimuksen ja automaation tietoturvan tilakartoituksen pohjalta laadittiin tehtaan tarpeita vastaava prosessiautomaation tietoturvan hallintajärjestelmä
Modelling of calcium Dynamics in Astrocyte Geometries
Astrocytes have historically been referred to as support cells in the central nervous system. In the past two decades, astrocytes have witnessed more interest due to the realization that they are involved in cognitive functions of brain such as information processing, thinking and memory formation as well as in several neurodegenerative diseases. Astrocytes communicate bi-directionally with synapses via uptake and potentially release of gliotransmitters. This communication indirectly affects the neuronal activity by propagating waves of Ca2+ intracellularly and intercellularly. However, the effect of astrocyte geometry on the propagation of these Ca2+ waves is unclear.
In this thesis, I present my findings from a geometry-based computational model to highlight how the geometry of an astrocyte affects the Ca2+ signalling. We investigate how the amplitude modulation encoding of Ca2+ oscillations propagate from the astrocytic process to the soma of the cell. We start with the model of De Pitta et al. (2009) and implement it computationally using finite element method (FEM) in COMSOL Multiphysics, thereby, adding astrocyte geometry to their model. Using theoretical astrocyte geometries, we also study the role of amplitude and frequency of glutamate stimulus and how does it affect the elevations in intracellular Ca2+ concentrations. Our implementation can be used to determine the amplitude and frequency of synaptically-evoked Ca2+ oscillations at any selected locations in an astrocyte geometry with respect to time. The findings from this research work were published in Khalid et al. 2017.
Based on the results obtained in this thesis, I conclude that the shape of an astrocyte does have an impact on the intracellular Ca2+ dynamics. When a fixed glutamate stimulus is used in different geometries, Ca2+ waves tends to propagate with higher concentrations near narrow ends of the astrocytic processes in comparison to the wider astrocytic process. Additionally, I found that the amplitude, frequency and pulse width of the glutamate stimulus which binds to the astrocytic membrane receptors has a major role in determining the dynamic of Ca2+ wave propagation
Ketterien projektinhallintamallien soveltuvuus kompleksisiin konteksteihin
Muuttuvassa toimintaympäristössä perinteiset projektinhallintamallit luovat haasteita, sillä ne ovat jäykkiä ja joustamattomia. Tämän takia yleiseen käyttöön on tullut ketterät projektinhallintamallit, jotka helpottavat muutoksiin reagoimista. Vaikka näitä malleja käytetään laajasti projektienhallinnassa, ei niiden soveltuvuudesta eri konteksteihin ja kompleksisuuksiin ole tarpeeksi tutkimuksia. Projektinhallintamallin onnistuneessa implementoinnissa on otettava huomioon, mihin kompleksisiin konteksteihin eri mallit soveltuvat.
Tutkimus suoritetaan kirjallisuuskatsauksena painottuen projektinhallinnan tieteellisiin julkaisuihin. Lisäksi yhteen toimialaan keskittymisen sijaan tässä tutkimuksessa on pyritty tarkastelemaan kompleksisia konteksteja yleisellä tasolla ja niiden yhteisten tekijöiden avulla. Tutkimuksessa jaotellaan kompleksisuus eri ryhmiin ja sen kautta tarkistetaan mihin kompleksisuuksiin ketterät mallit soveltuvat.
Tässä tutkimuksessa projektin kompleksisuus on jaoteltu neljään eri ryhmään. Nämä ovat yksinkertaiset projektit, dynaamisesti kompleksiset projektit, staattisesti kompleksiset projektit ja dynaamis-staattisesti kompleksiset projektit. Ketterät projektinhallintamallit soveltuvat parhaiten dynaamisesti kompleksisiin projekteihin. Lisäksi ketterät mallit ovat myös tehokkaita dynaamis-staattisesti kompleksisissa projekteissa
Improving full chain efficiency in elevator deliveries by developing Design for packaging principles for product design process
The aim of this thesis is to define what functions are required from packaging in the supply chain of elevator products. It is possible to fulfill these requirements with package design and product design that supports the packaging solution. In order to have both, consideration of the supply chain must be ensured in the product development process. This can be achieved by increasing the packaging development team’s role in the process and presenting what kind of benefits are possible to achieve with logistical packaging. Concept of logistical packaging and packability were studied in this thesis to benefit logistics and the installation process. Scope of this study is in new elevator business.
In a complex product such as an elevator it is challenging to optimize package sizes due to large variety in component sizes and weights. In order to control the package sizes, fixed and semifixed space reservations were set for each delivery module. Design for packaging guidelines were created to guide product designs towards logistical package sizes and packaging solutions that are suitable for the whole supply chain. With controlled package dimensions it was possible to create loading models that are based on modular measurements. Loading models were created for two case company’s elevator products with the aim to increase transportation efficiency and improve the installation order. Study’s results show that logistic efficiency and delivery process harmonization can be improved if package sizes are optimized for transportation. Package size harmonization and increased logistic efficiency are necessary in order to develop more environmentally friendly packaging solutions such as returnable packaging.
The product development process and tools of the case company were studied in order to find ways to improve the role of the packaging development team in the process. An implementation plan was created to ensure the implementation of the Design for packaging -concept as a part of the case company’s product development process. The Design for packaging guidelines present implementation steps in addition to product design instructions
Artificial intelligence in retail banking
Asiakaskäyttäytyminen on jatkuvassa muutoksessa. Joustaviin ja edullisiin digitaalisiin palveluihin tottuneet asiakkaat vaativat nyt myös pankilta parempaa ja yksilöllisempää palvelua. Miten pankki voi vastata asiakkaiden muuttuneisiin vaatimuksiin? Tekoäly voi olla yksi tapa palvella asiakkaita paremmin ja kustannustehokkaammin. Miten tekoälyä sitten voidaan hyödyntää pankissa?
Tässä monitapaustutkimuksessa selvitetään, miten pankki voi tekoälyä hyödyntämällä vastata muuttuneisiin asiakasvaatimuksiin. Tekoälyasiantuntijoilta selvitetään ryhmähaastattelujen avulla, mitä tekoälyn avulla voidaan saavuttaa pankissa ja mitkä tekijät vaikuttavat tekoälyn hyödyntämiseen.
Tutkimuksessa haastateltiin neljää suomalaisen pankin asiantuntijaa sekä neljää kansainvälisen asiantuntijayrityksen konsulttia. Pankin asiantuntijoiden näkemysten perusteella tunnistettiin tärkeimmät tekoälyn hyödyntämiseen vaikuttavat tekijät. Näitä tekijöitä vertailtiin toisen kohdeyrityksen asiantuntijoiden näkemyksiin sekä kirjallisuuteen.
Tutkimuksessa tunnistettiin viisi merkittävää tekoälyn hyödyntämiseen vaikuttavaa tekijää: asiakaskokemus, asiakastietojen hyödyntäminen, automaatio, muuttuva lainsäädäntö ja organisatoriset haasteet. Pankit pyrkivät tekoälyä hyödyntämällä vaikuttamaan asiakaskokemukseen. Asiakaskokemuksen kehittäminen on keskeinen pankkien tavoite. Tähän tarvitaan tekoälyn polttoaineeksi tehokasta asiakastietojen hyödyntämistä. Vain asiakastietoja paremmin hyödyntämällä pankin on mahdollista tarjota asiakkailleen personoitua palvelua. Tekoälyä hyödyntävien palvelujen tarjoaminen asiakkaille ei vielä tällä hetkellä ole mahdollista, sillä pankin taustaprosessit ovat manuaalisia. Pankeissa olevia lukemattomia toistuvia manuaalisia työtehtäviä on lähdetty automatisoimaan ohjelmistorobotiikan avulla. Ohjelmistorobotiikka on yleisesti valittu ratkaisutavaksi sen nopeasti saavutettavien taloudellisten hyötyjen, skaalautuvuuden ja joustavuuden vuoksi. Ohjelmistorobotiikalla on mahdollista automatisoida prosesseja yksi kerrallaan suoraan olemassa olevia käyttöliittymiä hyödyntäen. Pankkeja koskeva sääntely on kiristynyt samalla kun toimialaa pyritään lainsäädännön muutoksilla avaamaan muille yrityksille. Euroopan Unionissa astuu voimaan vuonna 2018 merkittäviä uudistuksia, jotka vaikuttavat pankkien toimintaan. Lainsäädäntö on vielä vajavainen tekoälyn hyödyntämisen suhteen, joten pankilta vaaditaan yhteiskunnallista aktiivisuutta. Tekoälyn käyttöönotto ja uudet automaatioratkaisut aiheuttavat vastareaktioita organisaation sisäisissä ja ulkoisissa sidosryhmissä. Pankin on pystyttävä myymään uudet hankkeet asiakkaiden lisäksi myös työntekijöille. Uusien teknologioiden hyödyntäminen ja erityisesti kehittäminen vaatii pankilta henkilökunnan kouluttamista ja rekrytointeja.Customer behavior evolves constantly. Customers have accustomed themselves in affordable digital solutions across the service industry and are now demanding the same service level from banks. How are banks able to answer these demands? Artificial intelligence, AI, is one field of science banks can leverage to service their customers better.
In this multiple case study use of artificial intelligence in retail banking is researched. The study is conducted via interviews with artificial intelligence experts in the financial sector.
Four experts from a Finnish bank and four experts from an international consultant company were interviewed. Most significant factors affecting the use of AI solutions in retail banking were recognized interviewing the bank’s experts. These factors were compared with the views of the second case company’s experts and findings in literature.
Five major factors affecting the use of AI in retail banking were recognized in this study: customer experience, use of customer data, automation, changes in financial regulation and organizational challenges. Banks aim to use AI solutions to improve customer experience. They want to provide customers with personalized services across all channels. To do that banks seek to get more out of their customer data. Banks have significant amount of valuable customer data in their systems, but they have so far been unable to utilize it comprehensively. Using AI solutions powered with customer data banks can create personalized offerings to their customers. For the time being banks are unable to offer intelligent personalized services to the customers as their background processes require a significant amount of manual handling from their work force. To overcome this challenge banks have started to implement robotic process automation, RPA. Robotic process automation is a highly scalable, flexible and affordable solution to the problem. RPA allows companies to automate their internal processes one by one using the existing user interfaces. Bank regulation has tightened considerably in the past decade. At the same time regulators want to open the financial market for new non-banks. Additional regulation will take place in EU in 2018 which will further increase competition in financial sector. Regulators haven’t been able to provide clear instructions on how artificial intelligence works with the new EU wide data regulations. Banks need to work together with the regulators to create clear set of rules on the subject. Artificial intelligence and automation will cause opposition in customers and employees. Companies need to openly communicate their plans and sell their ideas to all stakeholders. Banks need to hire new experts and train their existing employees to use and develop artificial intelligence solutions
Audiodatasetin luominen
The goal of this thesis was to build an easily accessible and approachable environmental audio dataset for benchmarking machine learning algorithms. The samples in the created dataset were collected from Freesound, which is an online database consisting of sounds uploaded by its users. The dataset consists of three classes, each containing 50 instances of original recordings with annotations for 5-second segments. The classes are 'dog', 'bird' and 'rain', and the dataset was therefore given the name DBR dataset. Additionally, a script for evaluating support vector, random forest and k-NN classifers with the dataset was written. The building and evaluation stages were documented step-by-step and a Jupyter notebook tutorial for using the dataset was created. The dataset, the scripts and the notebook were published online
Value creation in procurement from buyer’s point of view
Yrityksen hankintatoimi koetaan monessa yrityksessä ainoastaan kustannuksia aiheuttavaksi toiminnoksi. Useat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että hankintatoimi voi parhaimmillaan tuottaa yritykselle merkittävää arvoa ja luoda arvokasta kilpailuetua. Tässä työssä tavoitteena oli tunnistaa tekijöitä, jotka vaikuttavat arvon muodostumiseen hankintatoimessa ostavan yrityksen näkökulmasta.
Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja lähteiksi pyrittiin löytämään laadukkaita ja paljon viitattuja lähteitä. Artikkelit, joista oltiin erityisen kiinnostuneita, käsittelivät arvon muodostumista ja yrityksen suorituskyvyn paranemista oston tai hankinnan avulla. Hankintatoimeen liittyvän termistön ymmärtämiseksi käytettiin alalla arvostettuja oppikirjoja.
Tutkimuksen avulla osoitettiin, että hankintatoimi voi luoda arvoa yritykselle, kun sitä johdetaan strategisella otteella. Työssä tunnistettiin useita eri tekijöitä, joilla voidaan vai-kuttaa arvon muodostumiseen hankintatoimessa ja siten myös yrityksen kilpailukykyyn. Löydetyt tekijät oltiin työssä jaettu kahteen isompaan kategoriaan riippuen siitä mihin hankintatoimen tehtäviin ne liittyvät. Kategoriat olivat resurssien hankkiminen eli toimittajavalinta sekä toimittajasuhteiden johtaminen. Toimittajasuhteiden johtaminen oli puolestaan pilkottu vielä kolmeen alakategoriaan riippuen siitä, mihin osa-alueisiin arvoa tuottavat tekijät ostavan yrityksen toiminnassa vaikuttavat. Nämä alakategoriat olivat arvon muodostuminen tuotteen, hankintaprosessin ja yrityksen omien toimintojen kautta. Arvoa tuottavien tekijöiden tunnistamisen lisäksi huomattiin, että pitkäaikaiset yhteistyösuhteet toimittajan kanssa eli niin kutsutut kumppanuussuhteet luovat parhaat lähtökohdat arvon muodostumiselle
Design automation with parameters
Tutkimuksessa selvitetään mitä kaikkea täytyy ottaa huomioon eri ohjelmistoissa, kun suunnittelua lähdetään automatisoimaan tai lähdetään miettimään suunnittelun automatisointia. Eri ohjelmien vertailu suoritettiin painotetuilla kriteereillä. Laajan aihealueen vuoksi tässä tutkimuksessa keskitytään hoitotasojen, kaiteiden sekä portaiden suunnittelun automatisointiin. Tutkimuksessa käsitellään myös, että mitä haittoja ja hyötyä suunnittelun automatisoinnista on. Tutkimuksessa tuodaan esille myös ERP:n ja PDM:n vaikutus suunnittelun automatisoinnin lopputulokseen.
Tutkimuksessa kerrotaan mitä hoitotasot, portaat ja kaiteet ovat. Sitten selvitetään myös ISO 14122-standardia ja sen vaatimuksia hoitotasoille, portaille ja kaiteille. Tutkimuksessa myös kerrotaan mitä seikkoja näiden suunnittelussa tarvitsee ja kannattaa ottaa huomioon.
Tutkimusmenetelmänä on toimintatutkimus. Tutkimuksen aineisto perustuu ohjelmistojen vertailujen osalta pääosin tutkimuksen tekijän omaan kokemukseen sekä ammatissa ja koulutuksessa kerättyihin tietoihin. Ohjelmistoja esitellessä aineistoa on kerätty pääasiassa ohjelmien kotisivuilta. Tutkimuksessa on myös käytetty tieteellistä aineistoa apuna. Tutkimuksessa toteutetaan vertailulaskenta-malli, jolla saadaan pisteytettyä ohjelmistot.
Tutkimuksen tulos on, että Dassault systemesin Solidworks on yhdessä Cadworksin automateworks-lisäosan kanssa järkevin valinta. Jos suunnittelua lähdetään automatisoimaan, tämä on se ratkaisu jonka kanssa kannattaa lähteä liikkeelle. Tulos todennäköisesti muuttuisi, jos kriteerien painotusta lähdettäisiin muuttamaan hieman erilaisessa tilanteessa
Fluorescence based determination of viscosity of emulsions
Viskositeetin määrittäminen heterogeenisille systeemeille perinteisillä mekaanisilla mittausmenetelmillä on lähes mahdotonta. Emulsioiden viskositeetin määrittämiseen on kehitetty useita matemaattisia malleja, mutta emulsioita monimutkaisempien heterogeenisten systeemien viskositeetin määrittäminen matemaattisesti on hyvin haastavaa. Perinteisesti homogeenisille systeemeille pyritään määrittämään makroskooppinen viskositeetti, joka kuvaa fluidin kykyä vastustaa virtausta. Heterogeenisille systeemeille on hyödyllisempää määrittää eri alueiden mikroskooppinen viskositeetti, joka aiheutuu partikkelin vuorovaikutuksesta sen ympäristön kanssa mikrometrien alueella. Fluoresoivia molekyyliroottoreita pystytään hyödyntämään systeemien mikroviskositeetin jakauman määrittämisessä, sillä fluoresoivien molekyyliroottoreiden fluoresenssin elinaika riippuu voimakkaasti niiden mikroympäristön viskositeetista. Viskoosimmassa ympäristössä fluoresoivan molekyyliroottorin pyörivän osan liike hidastuu, ja fluoresenssin elinaika pitenee.
Tässä työssä pyrittiin määrittämään heterogeenisten systeemien mikroviskositeetin jakaumaa fluoresenssiin perustuvalla mittausmenetelmällä. Tutkimuksessa käytettiin elinaikaerotteista fluoresenssimikroskooppia määrittämään kahden fluoresoivan molekyyliroottorin BODIPY:n ja DASPMI:n fluoresenssin intensiteetin jakaumaa erilaisissa heterogeenisissä seoksissa. Tavoitteena oli selvittää menetelmän toimivuutta yksinkertaisissa heterogeenisissä systeemeissä, ja luoda pohja jatkossa tehtäville monimutkaisempien heterogeenisten systeemien viskositeettimittauksille.
Tutkittavan näytteen ominaisuuksien havaittiin vaikuttavan suuresti sopivan väriaineen valintaan. BODIPY:n hydrofobisuudesta johtuen BODIPY hakeutui heterogeenisissä systeemeissä poolittomiin alueisiin, jolloin BODIPY:lla pystyttiin määrittämään ainoastaan poolittomien alueiden mikroviskositeettien jakaumaa. DASPMI puolestaan soveltui paremmin poolisten alueiden mikroviskositeettien jakauman määrittämiseen. Rajoitteita menetelmälle aiheutti lisäksi BODIPY:n ja DASPMI:n kalibraatioalueet, sillä alhaisilla viskositeettien arvoilla määritetty mikroviskositeetti ei riipu enää lineaarisesti väriaineiden fluoresenssin elinajasta. Menetelmällä voidaan saatujen tulosten perusteella määrittää erilaisten heterogeenisten systeemien mikroviskositeettien jakaumaa, kunhan käytetty väriaine valitaan tutkittavan näytteen ominaisuuksien perusteella. Menetelmää on mahdollista soveltaa tulevaisuudessa myös monimutkaisten heterogeenisten systeemien, kuten solujen viskositeetin tutkimiseen