Tampere University of Technology

TUT DPub
Not a member yet
    4987 research outputs found

    Nelipuutietorakenne ja sen toiminta käytännön sovelluksissa

    Get PDF
    Erilaiset tietorakenteet ovat tietotekniikassa olennainen osa teknisiä toteutuksia ja niiden soveltuvuus eri käyttökohteisiin vaihtelee suuresti. Tyypillinen kaksiulotteista aluetta kuvaamaan käytetty rakenne on tasaisesti jaettu ruudukko, jossa alue on jaettu pysty- ja vaakasuunnassa kaikkialta yhtä suuriin neliön muotoisiin osiin. Tasaisesti jaettu ruudukko ei kuitenkaan ole ainoa tapa esittää ja jakaa alue, vaan sille on olemas-sa useita vaihtoehtoja, joilla on siihen nähden erilaisia hyöty- ja haittapuolia. Tässä tutkimuksessa esitellään lyhyesti nelipuu käsitteenä ja siitä kehitetyn nelipuutietorakenteen eri tyyppejä ja käyttökohteita. Tutkimuksessa esitellään lähteisiin pohjautuen kolme versiota nelipuutietorakenteesta toimintaperiaatteineen ja annetaan lyhyt esimerkki ohjelmallisesti toteutetusta nelipuutietorakenteesta. Lisäksi esitellään kolme kirjallisuudessa esiintyvää kuvausta nelipuun toiminnasta käytännön sovelluksissa: hiukkasten liikkeen simuloinnissa, tsunamin mallinnuksessa ja ympäristön mallinnuksessa. Nelipuun soveltuvuutta, sen etuja ja siitä aiheutuvia haittoja arvioidaan kussakin käyttötarkoituksessa lähdetietojen pohjalta ja pyritään muodostamaan laajempi kuva siitä, millaisiin käyttötarkoituksiin nelipuu soveltuu hyvin. Arvioiden perusteella todetaan nelipuulla olevan selkeitä etuja kaksiulotteisen alueen kuvauksessa ja liikkeen mallinnuksessa, varsinkin kun tarkastelu halutaan kohdentaa johonkin osaan alueesta. Nelipuun etujen todetaan liittyvän sen mahdollistamaan mukautuvaan alueen jakamiseen ja vähäiseen tilankäyttöön. Nelipuun haittapuoliksi arvioidaan sen usein monimutkainen toteutus ja sen nopean käsittelyn vaatima suuri suorituskyky

    Time-series analysis of a two-handed 16th note drumbeat

    Get PDF
    Fractals are not only beautiful mathematical constructions, but they can be found all around in nature. Temporal fractals characterize a variety of fluctuations in human functions, such as in gait, heart rate and breathing. Fractal behaviour has also been studied in music, and especially in drumming. In this thesis we first go through the brief history of research regarding fractals in music, and then present some new findings. The fractal nature of musical fluctuations was first discovered in the 1970's, but only in the last ten years or so has its research picked up again. In 2011 fractals in rhythms were observed in laboratory conditions, and afterwards research was conducted on actual recorded music with similar results. A large-scale study in 2018 suggested that fractal fluctuations can be found in music regardless of the style or genre. In this work we compared the fractal behaviour of a one-handed 16th note drum beat to a two-handed 16th-note drumbeat. It turns out that when both hands are working together to produce a steady rhythm as opposed to just one hand, the fluctuations from a metronome are not that fractal anymore. The long-range correlations previously found in the interbeat intervals are now replaced with clear anticorrelations. We also analysed the amplitude fluctuations of the song in question and found that the dynamic is more long-range correlated in two-handed than in one-handed playing. Finally we discuss these results from a scientific point of view, but also from the point of view of a drummer. We try to explain these findings using knowledge and experience of the analysed drumbeat, and also from the viewpoint of musical interpretation

    Combined data structures

    No full text
    C++-kielessä tietorakenteet on toteutettu säiliöinä, joita ohjelmoija ei pysty helposti muokkaamaan käyttötarkoituksen mukaan. Rakentamalla tietorakenteen itse ja perimällä tarvitut toiminnallisuudet valmiista tietorakenneluokista, käyttäjä saa pienellä lisätyöllä käyttöönsä säiliötoteutuksia joustavammat tietorakenteet. Idean toimivuutta testattiin toteuttamalla periytettävät luokat linkitetystä listasta sekä hajautustaulusta ja tulokset vaikuttavat lupaavilta

    Customer-oriented value creation in apartment construction contracting

    Get PDF
    Asiakaskeskeinen arvonluonti on jatkuvasti kasvava teema liikemaailmassa ja asuntorakennuttamisessa. Rakennuttajat pyrkivät ottamaan asiakkaitaan enemmän huomioon ja tekemään asuntojen valmistamisesta yhä asiakaslähtöisempää, jotta asiakkaat arvostaisivat asuntoja ja kokonaisia kiinteistöjä taloudellisesti enemmän. Asiakkaat puolestaan haluavat sujuvuutta, vaikutusvaltaa ja arvostusta asunnon hankiprosessin aikana sekä asunnoiltaan jatkuvasti enemmän toiminnallisuutta. Työn tavoitteena on selvittää, miten asiakkaan arvomaailma tulee ottaa huomioon rakennuttamisprosessissa ja asunnon ominaisuuksissa, ja mitä asunnoilta vaaditaan, jotta asiakas arvostaa niitä mahdollisimman paljon. Lisäksi tutkimus selvittää kuinka asuntorakennuttajan tulee asiakkaan kanssa toimia, jotta asiakasarvo kehittyy koko hankkeen ajan. Työ on kokonaisuudessaan kirjallisuustutkimus, joka lähestyy työn aihetta asiakasarvon ja asuntorakennuttamisen aihepiireistä. Työn perimmäinen tarkoitus on kerätä näistä kahdesta aiheesta riittävä määrä pohjatietoa, jotta aiheet voidaan yhdistää yhdeksi työn aiheen mukaiseksi laajemmaksi kokonaisuudeksi. Tutkimuksessa havaittiin, että aiempia tutkimuksia asiakaskeskeisestä arvonluonnista rakennuttamisessa on hyvin vähän, mikä johdatti työn soveltaen yhdistämään eri aihepiirien tietoja kokonaisuudeksi. Työssä havaittiin, että asiakkaiden arvomaailmat eroavat merkittävästi toisistaan, mutta jokaiselle on silti mahdollista rakennuttaa toiveiden mukainen asunto, kun rakennuttaja osaa lähestyä asiaa oikein menetelmin. Tutkimuksen tulokseksi saatiin useita eri lähestymistapoja asiakasarvon kasvattamiseen. Emotionaalisuuteen vetoavalla toiminnalla voidaan luoda hyvät edellytykset asiakasarvon tuottamiselle. Kuitenkin kun kyseessä on asuntorakennuttaminen ja asiakkaan osalta asunnon hankinta, on suurin painoarvo kiinteistön taloudellisella arvolla, sen säilymisellä ja asuntojen toiminnallisuudella. Asiakkaat arvostavat heidän tarpeisiinsa sopivaa asuntoa, jonka hankkimiseen käytetyt uhraukset ovat yksilöllisesti sopivassa suhteessa siitä saataviin hyötyihin. Jokainen arvostaa eri asioita erilaisella painotuksella, jolloin rakennuttajan tehtäväksi jää tuottaa asuntoja, jotka vastaavat kunkin asiakkaan tarpeita. Asiakaskeskeisyys ja taloudellinen toiminta ovat merkittävimpiä tekijöitä onnistuneessa asuntorakennuttamisessa

    Improving Knowledge-based Managing at Tampere University of Technology

    Get PDF
    Organisaation menestyminen tietointensiivisessä ja dynaamisessa toimintaympäristössä vaatii keinoja kerätä ja hyödyntää dataa niin päätöksenteossa kuin organisaation kehittämisessäkin. Näiden haasteiden kanssa painivat myös yliopisto-organisaatiot, joiden välinen kilpailu on kasvanut viime aikoina. Tiedolla johtaminen on lähestymistapa oleellisen tiedon löytämiseen ja käyttämiseen organisaatiossa. Tässä tutkimuksessa tiedolla johtamista tarkasteltiin liiketoimintatiedon hallinnan (engl. business intelligence) kautta, sillä käsitteet sivuavat toisiaan monelta osin. Liiketoimintatiedon hallintaan kuuluu tiedon kerääminen ja jalostaminen organisaation päätöksenteon tueksi. Tämän lisäksi organisaation asenteet ja kulttuuri sekä organisaation systemaattinen kehittäminen tiedon avulla ovat oleellisia osoita tiedolla johtamista. Tutkimus on diplomityö ja se toteutettiin yhden organisaation laadullisena tapaustutkimuksena Tampereen teknilliselle yliopistolle, osana tiedolla johtamisen kehityshanketta. Tutkimuksen tavoitteena oli määrittää tiedolla johtamisen nykytila ja löytää keinoja organisaation tiedolla johtamisen kehittämiseksi. Empiirisen aineiston keruu toteutettiin teemahaastatteluilla. Aineistoa analysoitiin kahdella tavalla: soveltamalla liiketoimintatiedon hallinnan prosessimallia ja kypsyysmallin kautta. Näiden avulla määritettiin organisaation tiedolla johtamisen nykytila. Tutkimuksessa havaittiin, ettei tiedolla johtamiseen olla vielä kiinnitetty huomiota ja sen kypsyyden määritettiin olevan alustavalla tasolla. Kypsyysmallin käyttäminen tiedolla johtamisen tilan arvioinnissa osoittautui toimivaksi, sillä se mahdollisti organisaation monipuolisen tarkastelun. Systemaattisen kehittämisen mahdollistamiseksi on tärkeää laatia tiedolla johtamisen strategia ja muodostaa sille keskitetty hallinto organisaation ylimmän johdon alle. Nämä muutokset, yhdessä johdon tuen kanssa, mahdollistavat tiedolla johtamisen kehittämisen kohti korkeampia kypsyystasoja

    Management Of Manufacturing Assets By Deploying Maintenance-free Wireless Sensors

    Get PDF
    In modern manufacturing systems there is ever increasing need for higher efficiency, performance, optimization and requirement for minimal errors in the production process. Advancements in technology have significantly improved the performance of the manufacturing systems and offered advance tools to track manufacturing assets such as pallets. Pallets are extensively used for transportation of raw materials or final products. There are different ways to monitor and track pallets, some of these include using Radio Frequency Identification (RFID) tags, Global Positioning Systems (GPS), barcodes, utilizing wireless sensors such as accelerometers and gyroscopes. This thesis proposes a methodology for managing manufacturing assets, such as products, by making use of maintenance free wireless sensors. The implementation of this work presents an application developed for detecting and measuring the strength of radio frequency (RF) signals in the surrounding environment. The application is developed as an independent android application that is interfaced with the manufacturing system under test. The android applications acts as a prerequisite for identifying possible radio frequency harvesting points at the assembly line. One of the features of an energy harvester is utilized to harvest the radio frequency signals from sources such as Global System for Mobile Communication (GSM) Signals or wireless access points installed in the environment. The solution was successfully deployed and tested on the FASTory line, an assembly line consisting of 12 work stations situated at the Factory Automation Systems and Technologies Laboratory (FAST-Lab). By utilizing pallets, the android application is used to create a signal strength map of the assembly line. Based on signal strength map, different locations at the assembly line are identified where radio frequency signals can be harvested for powering the wireless sensors. The energy harvested from the RF signals removes the need for battery replacement of wireless sensors

    Possibilities of housing development in Vaskiluoto

    No full text
    Vaskiluoto on Vaasaan kuuluva, noin kahden kilometrin päässä keskustasta sijaitseva saari. Vaskiluodon monipuolinen rakenne koostuu huvila-asutuksesta, teollisuus- ja satama-alueesta sekä vaasalaisille tärkeästä luontoalueesta, Vaskiluodon metsästä. Tässä työssä tarkastellaan Vaskiluodon kehitysmahdollisuuksia asuntorakentamisen näkökulmasta. Työ on suunnitelmapainotteinen ja se koostuu kahdesta osasta: Vaskiluodon analyysista ja kehityssuunnitelmasta. Analyysissä keskeisin aihe on osallistava suunnittelu, jota on toteutettu Vaskiluoto ja asuminen -internetkyselyllä sekä Vaasan asukkaille järjestetyllä VASKILUOTO WORKSHOP -tilaisuudella. Lisäksi analyysiosiossa tutustutaan Vaskiluodon historiaan, analysoidaan Vaskiluotoa monesta eri näkökulmasta ja pohditaan asuinympäristön viihtyisyyttä. Suunnitteluosa pohjautuu analyysivaiheen päätelmiin, ja siinä on otettu huomioon osallistavan suunnittelun vaiheessa ilmi tulleet vaasalaisten toiveet ja tarpeet. Tärkeimmiksi lähtökohdiksi Vaskiluodon kehityssuunnitelmaan muodostuivat metsän ja luontoarvojen säilyttäminen, Vaskiluodon kehityspotentiaalin hyödyntäminen ja palveluiden tuonti alueelle. Myös korkeaa rakentamista ja turvallisempia liikennejärjestelyitä toivottiin osallistavan suunnittelun vaiheessa. Suunnitelman tarkoitus on ollut luoda Vaskiluodon alueesta yhtenäisempi kokonaisuus ja parantaa sen viihtyvyyttä asuinalueena. Suunnittelualueeseen kuuluu koko Vaskiluoto lukuun ottamatta saaren teollisuus- ja satama-aluetta. Diplomityössä on esitetty saarta koskevat suunnitelmat teemakartoittain. Analyysin lopputuloksena syntyi kolme luonteeltaan erilaista asuinaluetta, jotka on esitetty työssä tarkemmin. Jokaisesta uudesta asuinalueesta on myös esitetty alueelle tyypillinen esimerkkikortteli. Vaskiluodolla on valtavasti kehityspotentiaalia ja se kaipaa ehdottomasti kehitystoimenpiteitä. Vaskiluodon suurimmat arvot sen sijainnin lisäksi ovat sen upeat merinäköalat ja monimuotoinen luonto. Näitä arvoja tulee vaalia ja kunnioittaa saaren täydennysrakentamisessa. Diplomityö on tehty yhteistyössä Vaasan kaupungin kaavoituksen kanssa ja se toimii yhtenä Vaskiluodon osayleiskaavan taustaselvityksenä.Vaskiluoto is an island that is a part of Vaasa. It is located approximately two kilometers away from the city center of Vaasa. Vaskiluoto has a multifaceted structure. It is composed of villas, industrial areas, a harbour and the Vaskiluoto forest. This forest is a key outdoor area for the citizens of Vaasa. This master’s thesis examines the possibilities of a housing development in Vaskiluoto. The thesis is design-orientated and consists of two parts: the analysis of Vaskiluoto and its development plan. In the section of analysis, the principal theme is participatory design. It has been constructed through an internet query and a workshop. The analysis explores the history of Vaskiluoto and the areas potential from many points of view. It also discusses what makes a residential environment pleasant and comfortable to live in The design is based on the analysis and on the hopes and needs of the citizens of Vaasa, which became apparent in the participatory phase of analysis. The key premises for the development plan were to preserve the Vaskiluoto forest and its nature values, to utilize the development possibilities of the area and to bring services to it. Additionally, constructing high-rise buildings and implementing safer traffic management were also hoped for. This plan is intended to make the area more coherent and comfortable place to live in. The design area contains the whole Vaskiluoto area except the industrial area and the harbour. Plans concerning the whole island have been presented by thematic maps. In conclusion of the analysis three suitable areas for residential development were discovered. All the areas have a different character and they have been examined and presented in more detailed way with examples of typical residential quarters from each area. Vaskiluoto has significant development potential and it requires development actions. Vaskiluoto’s major values are, in addition to its location, its magnificent sea views and diverse nature. These values must be preserved and respected in the future development of the island. This thesis has been done in cooperation with the planning department of the city of Vaasa. It acts as a background research for the component master plan of Vaskiluoto

    Densifying small-scale housing areas in Helsinki

    No full text
    There are 41 areas for detached housing in Helsinki. The new Helsinki Urban Plan 2050 offers the possibility of doubling the permitted building volume per block to 0,4. As permissions to build grow in number, the land thus becomes more valuable. In a more densely built Helsinki, the city’s tramline network becomes better interconnected. Thee housing areas each are different. The building stock is versatile, and the areas have been built over the years, lot by lot. In many cases there are no principles for areal planning or other directional documents in force, and the original local detailed plans are decades old. In addition, on several housing areas the stock for detailed planning is running low. While planning and selecting the areas for infill development, the accessibility, attractiveness, price level, the quality and condition of both the building stock and infrastructure and visual environment values are to be considered. The average inhabitant of a detached house is a highly educated member of the socioeconomical upper class. By way of infill development, more ways for tenure may be introduced to detached house areas, enabling a way to prevent the growing trend of segregation of the city. On the administrative level, the city may provide direction for infill development by offering local detailed plans and municipal building ordinance, typological regulations, deviation measures and tax cuts, plans for lease holding, design principles, traffic planning, landscape architecture, parking arrangements, and by streamlining the permission process. In addition, the city should encourage its citizens to independent complementary building, and provide guidance for it. Infill development may be executed in various different methods. In the last chapter of this thesis, I present three alternative ways for increasing the density of a typical detached housing area in Helsinki. The chosen detached housing areas match the criteria for profitable infill housing projects.Helsingissä on 41 pientaloaluetta. Uusi Kaupunkikaava 2050 mahdollistaa näiden pientaloalueiden rakennusoikeuksien kaksinkertaistamisen korttelitehokkuuteen 0,4. Rakennusoikeuksien noustessa myös maan arvo nousee. Uusi tiiviimpi kaupunkirakenne mahdollistaa Helsingin kehityksen raitioliikenteen verkostokaupungiksi. Pientaloalueet ovat keskenään hyvin erilaisia. Niiden rakennuskanta on sekoittunutta, ja ne ovat rakentuneet vuosikymmenten varrella tontti kerrallaan. Monilla pientaloalueilla ei ole voimassa olevia suunnitteluperiaatteita tai muuta ohjaavaa dokumenttia, ja ensimmäiset asemakaavat ovat monien vuosikymmenten takaa. Lisäksi monella pientaloalueella asemakaavavarantoa on jäljellä enää vähän. Pientaloalueiden täydennysrakentamista suunnitellessa sekä täydennysrakennettavia alueita valittaessa tulee ottaa huomioon pientaloalueen saavutettavuus, houkuttelevuus, hintataso, rakennuskannan laatu ja kunto, miljööarvot, viheralueiden arvo sekä infran kunto. Pientaloalueet ovat korkeasti koulutettujen, hyvässä sosioekonomisessa asemassa olevien asukkaiden alueita. Kaupunki voi vaikuttaa täydennysrakentamiseen ohjaavasti esimerkiksi asemakaavoituksen, poikkeamismenettelyiden, suunnitteluperiaatteiden, rakennuslupaprosessien keventämisen, pysäköinnin järjestelyiden, katusuunnittelun, viheraluesuunnittelun, rakennusjärjestyksen, veronkevennysten, tonttiin ja typologiaan liittyvien määräysten sekä tontinvuokrajärjestelyjen kautta. Lisäksi kaupungin tulee kannustaa asukkaita omaehtoiseen täydennysrakentamiseen kannustaen ja neuvoen. Täydennysrakentamista voidaan toteuttaa useilla eri metodeilla. Työn suunnitelmaosuudessa esitellään kolme vaihtoehtoista tapaa tiivistää tyypillistä helsinkiläistä pientaloaluetta. Työssä käsiteltävät pientaloalueet on valittu siten, että ne vastaavat otollisen täydennysrakennettavan pientaloalueen kriteereihin

    Reform of Building Code and Its Effects to Accommodations Usage Steering

    Get PDF
    Tässä työssä tutkitaan rakentamismääräysten kokonaisuudistusta 2013-2018, jossa tavoitteena oli päivittää rakentamisen säädökset perustuslain mukaiseksi, parantaa rakentamismahdollisuuksia ja päivittää säädökset EU-lainsäädäntöä vastaavaksi. Tarkastelu tehtiin kirjallisuustutkimuksena, jossa lähteinä käytettiin rakentamista koskevia lakeja, muutoslakeja ja asetuksia, säädösten oikeusopillisen tulkinnan kirjallisuutta, asiantuntija-artikkeleja ja -haastatteluja sekä asiantuntijatahojen selvityksiä. Ensimmäiset rakentamismääräykset annettiin vuonna 1976, johon rakentamismääräyskokoelman muoto on pohjautunut. Nyt tehdyn kokonaisuudistuksen pohjalta sen rakenne muuttui merkittävästi, kun velvoittavien säädösten tasolle ei enää kirjata soveltamista tukevia ohjeita, vaan ne kirjataan erillisiin ohjeisiin. Uudistuksen myötä totutut käytänteet vaativat rakentajilta ja rakentamisen valvojilta uudelleen perehtymistä. Tämän työn tavoitteena on avata keskeisimpiä muutoksia, joita uudistus tuo säädöksiin sekä tarkastella rakentamisen ohjausta tilojen käytössä. Tilojen käyttöä ohjaa rakentamismääräysten rinnalla asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista. Näiden säädösten soveltamisala on osittain päällekkäinen ja säädöksiä tulkitessa ei aina ole selvää, kumpi säädöksistä on määräävä. Tutkimus pyrkii selventämään näiden säädösten rinnakkaista soveltamista ja esittämään ehdotuksia säädösten kehittämiseksi. Uudistuksen tavoitteista säädösten määrän vähentäminen ja muuttaminen perustuslakia vastaavaksi voidaan katsoa onnistuneeksi. Samanaikaisesti rakentamismääräysten uuden rakenteen myötä säädösten tulkintaan vaikutetaan aiempaa useammilla dokumenteilla ja käytännöillä sekä säädösten valmistelussa, että ulkoisten tahojen tuottamilla soveltamisohjeilla. Rakentamismääräykset ovat asumisterveyteen liittyvien säädösten kanssa soveltamisalaltaan päällekkäiset. Säädökset ohjaavat suunnittelua ja rakentamista sekä tilojen terveellisyyden valvontaa, mutta eivät ole sisällöllisesti yhteneväiset. Jos suunnittelun ja terveellisyyden toimenpidearvot olisivat yhtenevät, säädösten ohjaavuus olisi johdonmukaista ja selkeämpää säädösten soveltajalle

    Tribology of Polymeric Nanocomposites

    Get PDF
    Tribologia on kulumista tutkiva tieteenala, jonka sovelluskohteina ovat yleensä metallimateriaalit. Polymeerimateriaaleilla on omat etunsa metalleihin nähden kulumisympäristöissä, kuten kyky toimia kiinteänä voiteluaineena, minkä vuoksi on mielenkiintoista modifioida polymeerimateriaaleja tribologisiin sovelluksiin sopiviksi. Polymeerimateriaaleja on nykypäivänä käytössä mm. laakerimateriaaleina. Kuitenkin monet polymeerimateriaalit ovat puhtaana materiaalina ominaisuuksiltaan soveltumattomia kulumisympäristöihin, mutta lisäämällä niihin nanokokoluokan täyteaineita saadaan ominaisuuksia merkittävästi parannettua. Nanomateriaalit ovat yleensä polymeerimatriisissa lujittavassa roolissa. Ne parantavat materiaalin jäykkyys- ja lujuusominaisuuksia ja joissakin tapauksissa myös lämmönsietokykyä. Nanomateriaalien adheesio polymeerimatriisiin on parempi verrattuna isompiin partikkeleihin, johtuen siitä, että niiden kokoluokka vastaa polymeeriketjusegmenttien kokoa. Parempi adheesio matriisiin vähentää partikkelien irtoamista kulumissysteemissä, jolloin syntyy vähemmän kulumista lisäävää kovemmasta materiaalista koostuvaa kuonaa pintojen välille. Adheesiota matriisiin edesauttaa myös pienestä kokoluokasta johtuva suuri ominaispinta-ala. Ongelmana nanokomposiiteissa on dispersion laatu: esimerkiksi liian suurilla pitoisuuksilla partikkelit muodostavat herkästi kasaumia, jolloin pienen kokoluokan edut menetetään. Nanopartikkeleilla on havaittu olevan optimaalinen pitoisuus matriisimateriaalissa, jolla saavutetaan kulumisen kannalta parhaimmat edut. Useimmin tavoitteena on vähentää kitkaa ja materiaalin poistumista pinnoilta. Nanopartikkelit parantavat näitä ominaisuuksia jo pienilläkin pitoisuuksilla. Kuitenkin tietyn pitoisuuden ylittyessä alkavat ominaisuudet heiketä, joten on suoritettava optimointia haluttujen ominaisuuksien suhteen. Optimaalinen pitoisuus riippuu aina käytetystä matriisista ja siihen seostetusta nanomateriaalista. Tietoa ominaisuuksista saadaan pitkälti kokeellisilla menetelmillä. Komposiittimateriaalien suunnittelu tehdään käyttöympäristön vaatimusten mukaan. Polymeerikomposiitit ovat erinomaisesti räätälöitävissä haluttuihin toimintaympäristöihin, ja niiden valmistus on edullista metalleihin verrattuna. Nanokomposiitteja tutkiva tieteenala on suhteellisen uusi verrattuna mikrokokoluokan täyteaineiden tutkimuksiin, mutta nanolujitettujen polymeeripohjaisten materiaalien käyttö on yleistymässä nopeasti tribologisissa systeemeissä. Erityisesti polymeerien ominaisuus toimia kiinteänä voiteluaineena hyödyttää haastavia kulutusympäristöjä, joissa perinteiset voiteluaineet eivät olisi stabiileja

    3,734

    full texts

    4,987

    metadata records
    Updated in last 30 days.
    TUT DPub
    Access Repository Dashboard
    Do you manage Open Research Online? Become a CORE Member to access insider analytics, issue reports and manage access to outputs from your repository in the CORE Repository Dashboard! 👇