4987 research outputs found
Sort by
Hyppyjen tunnistus Standard & Poor's 500-indeksissä mallivapaan implisiittisen volatiliteetin avulla
Jumps are large and fast price movements in asset prices, which cannot be explained by traditional Brownian motion in models for stock price dynamics. In equity prices, jumps are often caused for example by significant macroeconomic or company-specific announcements. Recent financial literature has immensely studied jumps and methodologies to detect them, especially in high-frequency data. An important aspect in determining whether the price has jumped or not is the market spot volatility at the moment of the large price movement. Since spot volatility is not directly observable, multiple ways in estimating it has been suggested in literature. Existing jump detection methodologies often use historical realized variation as a proxy for spot volatility.
This thesis studies jumps in S&P 500 index using minute-by-minute high-frequency data. Using this data, VIX index and its corridor implied equivalent, CX index are computed from observable option prices. Jump detection test on S&P 500 price data is then run using both realized bipower variance and both implied volatility measures as a spot volatility estimators. Detailed analysis is made on the detected jumps yielded from both methodologies. The object is to identify, how the characteristics of detected jumps di er when using di erent volatility measures in jump detection. The results suggest that implied spot volatility measure is often lower than realized bipower variance, which results in total number of detected jumps being significantly higher using implied spot volatility measures. However, the implied spot volatility is more robust spot volatility measure especially when there are jumps or large shifts present in the volatility time series. Realized bipower variance often results in false detections of price jumps when upward volatility jumps occur. Similar behaviour is not visible when using implied spot volatility estimators. Implied volatility appears more robust especially during first minutes of the trading day
Preliminary pressure drop calculation and dimensioning for the pipeline systems of process industry
Nesteiden ja kaasujen kuljettamiseen käytetään tyypillisesti putkilinjoja, joissa virtausta ylläpitää linjan päiden välinen paine-ero. Virtauksen paine kuitenkin vähenee kitka- ja paikallishäviöiden vuoksi putkilinjan matkalla, minkä takia virtauksen painehäviön laskennallinen arviointi on tärkeä osa putkilinjan suunnittelua ja mitoitusta. Työ esittelee prosessiteollisuuden putkilinjojen alustavan mitoituksen kannalta merkittävää teoriapohjaa ja virtausmekaniikan tutkimusta sekä muodostaa esiteltyjen tulosten pohjalta laskuesimerkin alustavaa painehäviölaskentaa ja putkilinjan mitoitusta varten.
Virtausten tarkastelussa keskitytään käytännön sovelluksissa tyypillisiin olosuhteisiin, minkä vuoksi tarkastelu rajoitetaan kokoonpuristumattomiin ja täysin kehittyneisiin virtauksiin pyöreissä putkissa. Virtauksia tarkastellaan yksiulotteisina, mutta putkilinjan korkeusasema huomioidaan energiatarkastelussa. Painehäviön laskennalliseen arviointiin käytetään putkivirtauksille yleisesti käytettyä Darcy–Weisbach-yhtälöä.
Painehäviötä tarkastellaan erikseen virtauksen kitkahäviöinä ja paikallishäviöinä. Darcyn kitkakertoimen määrittämiseksi esitellään Colebrook–White- ja Haaland-yhtälöt sekä Moodyn käyrästö. Kitkakertoimen määrityksessä huomioidaan putken ekvivalenttikarheus ja putkikarheuden muutos ajan myötä. Paikallishäviöitä tarkastellaan kokeellisiin mittaustuloksiin pohjautuvien kertavastuskertoimien sekä venttiilien virtauskertoimien avulla.
Työssä tarkastellaan myös, miten putkilinjan painehäviön suuruuteen voidaan vaikuttaa eri suureiden arvoja muuttamalla. Käytännön rajoituksista johtuen putkikoon kasvattaminen todetaan käytännöllisimmäksi tavaksi pienentää painehäviötä. Tarkasteltujen menetelmien pohjalta esitellään laskuesimerkki, jossa tarkastellaan putkikoon kasvattamisen vaikutusta putkilinjalla tapahtuvaan painehäviöön
Project studio in project development phase in residential refurbishment
Rakennusalalla pyritään siirtymään palveluvoittoiseen liiketoimintaan muiden teollisuuden alojen mukaisesti. Sen vaikutuksesta pyritään löytämään uudenlaisia toimintamalleja rakennusurakoiden toteuttamiseen. Yksi lähestymistapa uuteen toimintatapaan on Lean rakentaminen ja yhteistoimintaan pyrkivä Big Room ajattelu, missä pyritään asettamaan asiakkaan tarpeet ensisijaiseksi. Kyseistä toimintamallia sovelletaan hankekehitysvaiheessa, jolloin ei voida pyrkiä vähentämään hukkaa tuotannon ja suunnittelun mukaisesti.
Hankekehitysvaiheessa asiakkaan tarpeiden laittaminen ensisijaiseksi ja luottamuksen herättäminen on tärkeitä tekijöitä, kun hankkeita toteutetaan yhteistoiminnan kautta. Aiemmat yhteistoimintamallit on kuitenkin suunniteltu suunnittelu- ja toteutusvaiheisiin, joten tarve on kehittää oma toimintamalli hankekehitysvaiheeseen, minkä avulla asiakkaan luottamus yhteistoimintaan voidaan saavuttaa normaalia aiemmin. Yhteistoimintaan kehitetään toimintarunko, jota hyödynnetään kohdeyrityksen asuntokorjausrakentamisessa. Samalla kyseinen toiminnan kohdennus toimii tutkimuksen rajauksena.
Vanhat toimintatavat sekä mediassa esille nostetut rakennusvirheet muodostavat varsin usein negatiivisen sävyn yksityisten henkilöiden silmissä, joten luottamuksen ja avoimuuden kehittäminen toimintarungon ytimeksi on ensisijaisen tärkeää. Kehittämistyössä tehdään kirjallisuusselvitys aiheeseen aiempien tutkimuksien avulla, selvitetään kohdeyrityksen historia yhteistoimintamallin käytössä sekä selvitetään teemahaastattelujen avulla tietoja hankekehityksestä ja ajatuksia projektistudion käyttämisestä yrityksen toiminnassa. Niiden pohjalta kehitetään toimintarunko, jota voidaan helposti muokata eri tilaajien tarpeisiin sisällön osalta. Toimintarunkoa testataan käytännössä ja niistä kerätään palautetta, jonka avulla toimintarunkoa kehitetään eteenpäin.
Tutkimuksessa todetaan, että riittävän joustavalla ja hyvin valmistellulla toimintarungolla voidaan vaikuttaa positiivisesti tilaajan ennakkoasenteisiin rakennusliikettä kohtaan. Tilaaja pystyy luottamaan rakennusliikkeen asiantuntevuuteen ja osaamiseen helpommin, kun tilaaja voi itse osallistua toimintaan ja nähdä avoimemmin sekä perustellummin erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja, joihin on otettu huomioon tilaajalle tärkeät asiat. Käytännön testaus osoittaa, että yhteistoiminnalla voidaan lisäksi muodostaa tilaajille oma räätälöity painotusarvo hankkeen eri osa-alueille, jotka lisäävät hankkeen arvoa tilaajalle. Arvon tuottamisella voidaan luottamusta kasvattaa edelleen ja siten on todennäköisempää, että tilaaja haluaa jatkaa yhteistoimintaa projektistudioiden avulla
Developing of heavy inner logistics into new premises
Tämä kandidaatintyö käsittelee eräälle kohdeyritykselle tehtyä toimeksiantoa, jossa tarkoituksena on vertailla ja selvittää, minkälaisia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja on olemassa raskaiden, noin 3-20 t painoisten koneenrunkojen ja koneiden siirtelemiseen nosturisiirtojen välillä sisätiloissa. Ongelmana on se, että yrityksen uudessa toimitilassa kattosiltanostureilla ei pystytä siirtämään runkoja kohteisiin ilman, että nosturia välillä vaihdettaisiin. Tarkoituksena on etsiä linkkejä nosturien välille. Teoriaosuus on kirjallisuuskatsaus hankinnan takana oleviin teemoihin, kuten investointiin ja hankintaan, logistiikkaan, sekä valmistustekniikkaan ja layoutiin tuotantojärjestelmän suunnittelun näkökulmasta.
Työssä muun muassa haastateltiin tuotantoyksikön henkilöstöä heidän mielipiteistään siirtolaitteista ja ehdottomasti suosituin mielipide oli ”mahdollisimman yksinkertainen ja helppo ratkaisu”. Tavoitteena oli löytää mahdollisimman matala, kantava sekä turvallinen ratkaisu. Työssä käytettiin hyväksi kohdeyrityksen aineistoja ja tavarantoimittajilta sekä suoraan että internetin kautta saatuja laitespesifikaatioita ja aineistoja.
Tuloksena saatiin neljä erilaista siirtotapaa, jotka ovat nostosiirtovaunujärjestelmä, ilmatyynyvaunu, koneensiirtorullasto sekä matala koneensiirtolavetti. Kohdeyrityksen siirtotapauksessa päädyttiin siihen, että paras ratkaisu on käyttää linkkinä nosturisiirtojen välillä toisessa paikassa koneensiirtorullastoja eli haalausrullia ja toisessa paikassa koneensiirtolavettia sekä haalausrullia
Autonomiset työkoneet ja autonomian vaikutus koneturvallisuuteen
Autonomous machines and vehicles are an increasing part of everyday life and industrial operations. These machines and vehicles have enjoyed rapid technological advancements in recent years, which has led to increasingly sophisticated functions and functionalities. The advancements in autonomous technologies have, however, given rise to questions and concerns relating to the safety of these machines and vehicles, and on how an adequate level of safety can be ensured when no dedicated operator or driver is present.
This thesis looks at the main areas that affect the overall safety of autonomous industrial machines and civilian road vehicles, and presents the most prominent challenges faced in ensuring the safety of autonomous applications. The goal of the thesis is to give the reader an overview of the safety-related aspects of autonomy and to show what has to be considered when ensuring an adequate level of safety for autonomous machines or vehicles. This is achieved by an extensive literature review on autonomous applications in both industrial and automotive fields, and on the safety-related aspects of autonomy. Additionally, mining is used in the thesis as an example of autonomous machines in practice and on the challenges autonomy can face in industrial operations.
Based on the research carried out, it can be said that the overall safety of machine autonomy is currently hindered by two main aspects: the lack of applicable standards, legislation and guidelines regarding the autonomy of machines and vehicles, and the paradox that arises from balancing the desired level of autonomy with the needed level of safety. This has led to a situation where, in theory, highly complex and sophisticated autonomous machines are possible from a technical standpoint, but they lack a common and thorough method for ensuring an adequate level of safety
Technical characteristics of general purpose anchor bolts for industrial use
Suomen teollisuusrakentamisessa yleisesti käytetyillä peruspulteilla ei ole teknisiä arviointidokumentteja, mikä rajoittaa niiden käyttöä. Lisäksi vakiotuotteiden saatavuus aggressiivisiin olosuhteisiin on heikkoa. Ankkurointitekniikan viimeaikaisen kehityksen takia suomalaiset peruspulttistandardit ovat vanhentuneet.
Työssä tutkitaan kahta yleiskäyttöistä teollisuusrakentamiseen soveltuvaa peruspulttia. Toinen koostuu kierretangosta ja mutterista ja toinen koostuu kierretangosta ja muttereilla kiinnitetystä ankkurointilevystä. Ankkurit voidaan tehdä aggressiiviseen ympäristöön soveltuvista materiaaleista ja niissä voidaan käyttää erittäin suurikokoisia pultteja. Ankkurointilevy mitoitetaan sopivan kokoiseksi. Ankkuriratkaisujen tekniset ominaisuudet määritetään ja taulukoidaan liitteiksi, jotka vastaavat sisällöltään Eurooppalaista teknistä tuotespesifikaatiota. Arvojen suuruusluokka tarkistetaan vertailemalla ominaisuuksia vakiotuotteisiin. Työssä selvitetään nykytietämyksen taso kannallisten pulttien käyttäytymisestä betonissa. Myös dynaamisten kuormien, maanjäristyksen ja tulipalon vaikutusta ankkureihin tarkastellaan
Planning a new layout of the packaging department
Tela-alustaisia kivenmurskauslaitoksia valmistavan Metso Minerals Oy:n tuotanto oli kokemassa uudistuksen, jonka myötä linjakokoonpanosta valmistuisi tuotteita aiempaa tehokkaammin. Kokoonpanon tuottavuuden kasvaessa muutoksia oli tehtävä myös prosessissa kokoonpanon jälkeen tuleville toiminnoille. Tämän tekniikan kandidaatintyön tarkoituksena oli parantaa tuotannon loppupään tehokkuutta layout-muutoksen avulla. Koska tiloja ei voitu laajentaa entisestään, oli käytettävissä olevien tilojen käyttö suunniteltava mahdollisimman tehokkaaksi. Tämä työ keskittyy tuotantoprosessin viimeisen osan, lähettämön, layoutin uudelleensuunnitteluun. Lähettämön oli siirryttävä pois laajentuvan koekäytön tieltä, koska koekäyttö ei olisi kyennyt vastaamaan kasvaneeseen tuotantoon silloisella kapasiteetillaan. Layout suunniteltiin uusiin tiloihin, jotka oltiin määritelty etukäteen. Ongelmana oli uusien tilojen rajoitettu pinta-ala sekä ongelmallinen muoto. Lisäksi usien tilojen silloiset rakennustekniset ominaisuudet eivät vastanneet lähettämön tarpeisiin.
Työn teoria jakautuu kahteen osaan, jotka ovat layout-suunnittelu sekä lean. Työssä esitellään nämä teoriakokonaisuudet siinä laajuudessa, jossa niitä on käytetty tämän työn soveltavassa osassa. Layout-suunnittelu käsittelee suunnittelun merkitystä sekä sen tavoitteita ja vaiheita. Lisäksi se käy läpi yleisimpiä layout-tyyppejä ja materiaalivirtojen suunnittelua. Lean-ajattelu on otettu osaksi jokapäiväistä toimintaa Metso Minerals Oy:ssä, ja se vaikuttaa myös oleellisesti tämän työn layout-suunnitteluun. Lean käsittelee lean-filosofian määrittelemiä hukkia, 5s:ää sekä leanin vaikutuksia layout-suunnitteluun.
Työn käytännön suoritus yrityksessä on kuvattu yhtenä kokonaisuutena, joka etenee kronologisessa järjestyksessä. Aluksi on esitelty lähtökohdat, joiden jälkeen kuvataan karkea- ja hienosuunnittelu. Hienosuunnittelussa päästään myös lopullisiin tuloksiin. Työn tuloksena saatiin selkeä ja yksityiskohtainen layout-suunnitelma uudelle lähettämölle sekä työohje toteuttamista varten. Työohjeeseen kuului toteutuksen aikataulutus ja uudelle tilalle vaaditut rakennustekniset investoinnit. Lopuksi esitellään jatkotoimenpiteet layout-muutosta varten sekä parannusehdotukset, jotka mahdollistuvat layout-muutoksen myötä
Web analytics in usability evaluation of websites
Verkkosivun käytettävyydellä on merkittävä vaikutus siihen, miten verkkosivu onnistuu sille asetetuissa tavoitteissa. Käytettävyyttä tutkitaan perinteisesti menetelmillä, jotka yritykset kokevat kalliiksi ja hitaiksi nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Verkkosivujen tutkimiseen on kuitenkin mahdollista käyttää myös web-analytiikkaa, jonka tarjoamilla menetelmillä ja työkaluilla voidaan kerätä tietoa verkkosivun käyttäjistä. Kerätyn tiedon avulla käytettävyyttä voidaan arvioida tutkimalla verkkosivun käyttäjien vuorovaikutusta verkkosivulla, mikä mahdollistaa käytettävyyden arvioimisen pienemmillä kustannuksilla ja lyhyemmässä ajassa.
Tutkimuksen päätavoite oli tarjota kokonaiskuva web-analytiikasta sekä sen rajoitteista verkkosivujen käytettävyyden arvioinnissa. Tutkimus suoritettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto valittiin tieteellisistä hakuportaaleista etsitystä materiaalista. Tutkimusaineiston perusteella esitettiin web-analytiikan käyttötapoja ja tavoitteita sekä käytön rajoitteita ja haasteita verkkosivujen käytettävyyden arvioinnissa.
Web-analytiikkaa käytetään verkkosivujen käytettävyyden arvioinnissa käytettävyysongelmien tunnistamiseen, käytettävyyden tason arvioimiseen sen osatekijöitä mittaamalla, käyttäjien vuorovaikutuksen yleispiirteiden tunnistamiseen, verkkosivun visuaalisen ilmeen vaihtoehtojen vertailuun sekä automaattisena tiedon keräämisen välineenä muun käytettävyyden tutkimuksen osana. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan lisäksi todeta, ettei web-analytiikka sovellu osaksi tuotekehityksen nopeita iteraatioita eikä se sovellu käytettäväksi ainoana käytettävyyden arvioinnin menetelmänä, kun tarvitaan syvä ymmärrys käyttäjien vuorovaikutuksesta verkkosivulla. Web-analytiikka soveltuu kuitenkin hyvin muiden arvioinnin menetelmien tueksi ja tarjoaa kustannustehokkaan työkalun tiedon keräämiseen verkkosivun käyttäjistä. Web-analytiikalla voidaan optimoida muun käytettävyyden arvioinnin menetelmiä ja sitä kautta vähentää käytettävyyden arvioinnin kustannuksia
Developing the operating model of remote-reading and installation service of electricity energy meters
Sähkön kulutusta mitataan etäluettavilla sähkömittareilla tuntienergioina ja osassa käyttöpaikoista vieläkin lyhyemmissä aikajaksoissa. Mittaustiedot kerätään käyttöpaikoilta etäluentajärjestelmän avulla. Tämä diplomityö käsittelee Eltel Networks Pohjoinen Oy:n verkkoyhtiölle tarjoamia sähkömittareiden etäluenta- ja asennuspalveluja. Luentapalvelun tehtävä on kerätä mittaustiedot verkkoyhtiön vastuualueelle kuuluvilta käyttöpaikoilta ja selvittää etäluennan yhteysongelmia. Asennuspalvelu suorittaa kuuluvuusongelmien selvittelyn kenttätyön sekä muita sähkömittaukseen liittyviä tehtäviä.
Tämän diplomityön tavoitteena oli kehittää toimintamalleja, joilla sähkömittareiden etäluenta- ja asennuspalveluja voidaan tuottaa entistä paremmin ja saavuttaa palvelusopimusten mukaiset palvelutasot. Etäluenta- ja asennuspalveluja tarkasteltiin työssä erikseen. Jakeluverkkoyhtiön taseselvitysprosessin lyheneminen tarkoittaa, että sähkön käyttöpaikkojen kulutuslukemat on toimitettava verkkoyhtiölle 11 päivän sisällä. Diplomityön tavoitteena oli tehostaa näiden kahden palvelun toimintaa siten, että asennuspalvelulle määriteltävät työmääräykset pystytään suorittamaan ja mittaustiedot toimittamaan niille annetuissa määräajoissa.
Palvelutoimintojen nykytilan määrittämiseksi haastateltiin useita henkilöitä sekä Elteliltä että palveluita tilaavalta verkkoyhtiöltä. Tämän jälkeen ehdotettiin erilaisia toimenpiteitä toimintamallien parantamiseksi. Osa ehdotuksista on otettu käyttöön jo tämän diplomityön aikana ja osa ehdotetaan käyttöönotettavaksi seuraavien kuukausien aikana.
Etäluentapalvelun päivittäisen toiminnan tueksi laadittiin taulukot sähkömittareiden valvontaan ja luentapalvelun laatimien työmääräysten seurantaan. Asennuspalvelun toiminnan tehostamiseksi laadittiin viikko- ja päiväsuunnitelmat sekä priorisoitiin eri työmääräystyypit. Epäsuorien mittausten asennustyöhön tarvitaan asennuspalvelussa edelleen koulutusta, joten viikko-ohjelmia ei tämän työn aikana voida vielä täydellisesti toteuttaa. Epäsuorien mittausten koulutus on aloitettu sitä tarvitseville henkilöille, joten viikkosuunnitelmien käyttöönottoa ehdotetaan, kun koulutukset on järjestetty. Parannuksia ehdotetaan myös työmääräysten jakamiseen, jotta niiden suorituksessa voidaan vähentää turhia viiveitä
Toimintamalli käytettävyyspohjaiselle huoltosopimustoiminnalle: Malli käytettävyyden hallinnasta ja laskentaan vaikuttavista tekijöistä
Customers and suppliers have started to prefer availability based maintenance contracts as maintenance contracts and using these kinds of contracts is becoming a trend in the industry. In availability based maintenance contracts the supplier does not sell maintenance, but for example availability of the operation in the customer plant. The main objective of this study is to enable for the target company to manage these kinds of contracts and to create tools to support those contracts.
This thesis is a study on what are the important factors in availability and how are those managed in the contract where equipment are not always manufactured by the supplier and equipment are not similar to one and other. The goal of the thesis is to examine availability based maintenance contract framework and availability costs with availability factors. To the research is selected a case study as a research method. It was grounded with literature review, benchmarking and interviews. Based on literature review, benchmarking and interviewing the framework was created for the target company to be used to manage availability based maintenance contracts.
Based on the framework, it was determined a suitable availability calculation model. With the calculation model it is possible to examine different factors and costs influences on availability. Also, effects of changes in availability to the company’s total cost and profitability are investigated.
The research offers a methodology for adopting availability based maintenance contracts in target company. The emphasis is put on clarifying and focusing the availability factors and those affect to availability. While doing the research it was noticed that small changes in availability have a large impact on company’s performance and profitability.
As a future measurement is presented that the company becomes more familiar with availability and that the company’s management gives clearer instructions on where to invest in and what changes does it require from the company. This includes for example that the company start systematically design and manufacture equipment for availability purposes. This would make maintenance work faster and increase availability