4987 research outputs found
Sort by
Uritetun paalun vetokapasiteetti
Get PDFAnchors are often used to resist tensile forces on tall and narrow structures where steel pipe piles are used to restrain compressive force. It has been studied that by grooving the steel pipe pile and by drilling and grouting the pile to the bedrock it could also resist tensile forces. The grooved tensile pipe pile could thus replace the anchors and increase the cost-effectiveness of the design.
This master`s thesis was funded by SSAB and is based on the previous research “The tensile capacity of steel pipe piles drilled into the bedrock” published in 2015. In this research grooved steel pipe piles drilled and grouted into the bedrock to resist tensile forces are studied by literature review and field test. The main focus was to develop the design of grooved tensile steel pipe pile, implement theory on the field test and compare the results to previous studies. This research can be divided in two parts. In the first part instructions and theory concerning tensile piles are studied by literature review. In the second part grooved tensile steel pipe pile design are tested by the field test.
From the literature review it was found that the material properties, size of the annulus, size of the reamer, friction and mechanical interlocking affects to the bond strength and design of the grooved tensile pipe pile. With the aid of the literature review and previous research the design was modified by increasing the wall thickness of the pile and by selecting oversized reamer for some of the piles. Otherwise similar grooved tensile pipe pile design was used in the loading test as in previous studies.
In this research the piles were tested from the ground level in construction like situation. The achieved bond strength stayed between 0.24 to 0.88 MPa. The highest tensile capacity was 3068 kN. Failure was assumed to happen on steel to grout surface. The highest values were obtained on piles with wider annulus between rock and pile surface. It is assumed that this enabled a better flushing and grouting resulting in higher capacity. Therefore base on the tested piles, the RDs 220/12.5 pile with grooves and 273 mm ring bit is recommended to be used as tensile pile.
Results were finally compared to the present instructions and previous studies. It was found that capacity of the grooved tensile pipe pile was over five times higher than it is allowed to use for the design according to present instructions
Customer value framework: Evaluating the impact of machine learning solutions on customer value
Get PDFInvestoinnit ovat kasvaneet koneoppimista toteutettaviin yrityksiin viime vuosien aikana. Moni yritys kertoo rahoitusta hakiessaan, että koneoppiminen tai tekoäly liittyy heidän liiketoimintaan, vaikka aina teknologian käytölle ei ole vielä konkreettista suunnitelmaa.
Tutkimuksen tavoitteena on kehittää asiakasarvotyökalua, jonka avulla voidaan tarkastella toimittajan kokemaa muutosta asiakasarvon tarkastelussa. Lisäksi tavoitteena on selvittää, miten koneoppimisteknologia vaikuttaa toimittajien mielestä asiakasarvoon, ja mitkä asiat vaikuttavat koneoppimisratkaisujen kilpailukykyyn.
Työn teoreettinen osuus perustuu asiakasarvokirjallisuuteen ja koneoppimisen teorioihin sekä asiantuntijalausuntoihin. Kehitettyä asiakasarvotyökalua testataan eri kasvuvaiheissa oleviin yrityksiin, jotka käyttivät tai aikovat tulevaisuudessa käyttää koneoppimista ratkaisuissaan. Asiakasarvotyökalu antaa yrityksille tavan tarkastella tuotettua arvoa systemaattisesti ja järjestelmällisesti luoden samalla uusia ajatuksia liiketoiminnan kehittämiseen ja myyntiin. Samalla saadaan tietoa asiakasarvon tarkastelun vaikutuksista ja koneoppimisratkaisujen kilpailuedun tekijöistä.
Saatujen tulosten perusteella asiakasarvon systemaattisessa tarkastelussa on tärkeä huomioida yrityksen kiinnostus asiakasarvoon, myynnin olemassaolo, ulkopuolisen asiantuntijan hyödyntäminen ja yhteen asiakassegmenttiin keskittyminen. Tutkimuksen mukaan toimittajat kokevat koneoppimisen vaikuttavan omaan ja asiakkaiden brändeihin. Koneoppimisen koettiin vaikuttavan eri tyyppisiin arvoluokkiin ja olevan merkittävä arvonluonnin tekijä varsinkin skaalautumisvaiheessa. Lisäksi tutkimuksen perusteella koneoppimisratkaisujen kilpailukykyä voidaan nykyhetkessä vahvistaa ainakin datan suurella määrällä ja ainutlaatuisuudella sekä domain-osaamisella
Implementation of a Hydraulic Test Circuit to Examine Load Disturbances of a Permanent Magnet Motor
Get PDFTämän diplomityön tarkoituksena oli tutkia kaupallisen kestomagneettimoottorin suorituskykyä dynaamisesti vaativissa hydraulisissa järjestelmissä. Tavallisesti pyörimisnopeussäädetyissä pumppuohjatuissa hydrauliikkajärjestelmissä on käytetty induktiomoottoria, jolla on kestomagneettimoottoria heikommat dynaamiset ominaisuudet. Tämän vuoksi haluttiin selvittää kestomagneettimoottorin suorituskyvyn potentiaali, jotta nähdään miten sitä voisi hyödyntää entistä vaativammissa hydrauliikkajärjestelmissä.
Tutkimus aloitettiin perehtymällä kestomagneettimoottorin ja pyörimisnopeusohjauksen teoriaan. Tämän jälkeen suunniteltiin, simuloitiin alustavasti ja rakennettiin testijärjestelmä, jolla pystyttiin toteuttamaan hyvin laajalla skaalalla erilaisia kuormitustilanteita kestomagneettimoottorille. Teoriaan ja mittaustuloksiin perustuen kehitettiin mahdollisimman todellisuutta mukaileva simulointimalli kestomagneettimoottorista. Säätimen tehokkuuden todettiin olevan todella merkityksellinen tekijä sähkömoottorin suorituskyvyssä. Säätimen simulointimallista tehtiin optimaalinen ja sen rajoituksena oli virran muutosnopeus ja saturaatio.
Simulointimallin perusteella kestomagneettimoottorin dynamiikka todettiin riittäväksi hyvinkin vaihteleviin kuormitustilanteisiin hydraulisessa järjestelmässä. Testijärjestelmän mittaustulokset olivat kuitenkin selvästi heikoimmat, mikä johtui säätimen sisäisistä rajoituksista. Vakiokuormituksella suorituskyky oli hyvä, mutta pienikin kuormituksen muutos heikensi sähkömoottorin kykyä pysyä referenssinopeudessaan. Kestomagneettimoottori vaikuttaa rakenteensa ja ominaisuuksiensa puolesta kuitenkin lupaavalta, joten paremman säätimen hankkiminen ja kehittäminen jatkossa johtaisi varmasti selvästi käyttökelpoisiin tuloksiin. Tämän jälkeen voitaisiin verifioida säätimen simulointimalli, jota hyödynnettäisiin sähkömoottorimallin kanssa jatkotutkimuskohteina olevien hydraulis-ten piirien testauksessa ja kehityksessä
Rock mass strengthening using rock bolts
No full textTässä kandidaattityössä käydään lävitse kalliorakenteen lujittamista kalliopultituksen keinoin. Pultitusta käsitellään niin käytännön toteutuksen, asennuksen, mitoituksen kuin kalliomekaanisen toiminnankin kannalta. Lisäksi esitellään Suomen kallioperän erityispiirteitä sekä tutustutaan lyhyesti muihin kalliopultituksen kassa käytettyihin lujitustapoihin.
Pultituksella pyritään takaamaan kalliotilan käytön turvallisuus sekä pysyvyys. Kyseessä on yleisin kalliorakenteiden lujitustapa joka on käytössä ympäri maailman. Pultituksessa irralliset kalliolohkareet sidotaan mekaanisesti toisiinsa, jolloin syntyy staattisesti pysyvä ja kuormaa kantava yhtenäinen rakenne.
Pultitus jaetaan toiminnaltaan aktiiviseen ja passiiviseen pulttituentaan. Aktiivisessa pulttituennassa pultit ovat esijännitettyjä, jolloin ne puristavat kalliolohkareita toisiinsa. Vastaavasti passiivisessa pulttituennassa pultista tulee aktiivinen, eli kantava, vasta kallion liikehdinnän seurauksena.
Pultin tuentavaikutus perustuu pultin kalliomassan väliseen kontaktivoimaan joka muodostuu pultin vaipan ja kiven välisestä kitkasta tai pultin ankkurin tukivoimasta. Kalliopultit yleensä juotetaan sementtilaastilla (lukuun ottamatta kitkapultteja) jolloin saadaan parannettua niiden korroosiokestävyyttä ja luotua tartuntavoima kallion ja pultin välille.
Kalliomassan ominaisuuksilla on ratkaiseva merkitys tarvittavan lujituksen mitoituksessa. Rikkonaisessa kalliossa lujituksen tarve on suurempaa ja toteutus haasteellisempaa. Lisäksi mm. kallion jännitystila ja kalliovesi luovat omat haasteensa lujitustöille.
Suomessa pultituksen mitoitus yleensä toteutetaan käyttäen kokemusperäistä kallion Qlukua, mutta tarvittaessa teoreettiset laskennat voidaan suorittaa myös kalliomekaniikkaa käyttäen. Kalliomassan käyttäytymisen mallintamisessa käytetään nykyisin elementtimenetelmään perustuvia laskentaohjelmistoja
Wooden Bridges In Finland
Get PDFTyön aiheena on puusillat Suomessa. Aluksi käydään läpi siltojen perusasioita, eli käsitellään siltojen osia ja päämittoja, joille on monia omia nimityksiä. Lisäksi käsitellään siltojen ulkonäkötekijöitä ja nimityksiä, eli miten silta nimetään ja mitä nimi kertoo sillasta. Perusasioiden ymmärtäminen on tärkeää, jotta voi keskustella ja lukea silloista niiden oikeilla termeillä ilman väärinkäsityksiä.
Puun etuja ja haittoja rakennusmateriaalina on tärkeää ymmärtää sillanrakentamisessa, sillä on oleellista tietää, kuinka puu käyttäytyy ja minkälaisia rakenteita siitä voidaan tehdä. Työssä selvitetään, minkälaisia puusiltojen rakenteet ovat ja mikä on puusiltojen tilanne Suomessa tällä hetkellä. Puusilloissa käytettävälle puutavaralle asetetaan paljon vaatimuksia, jotta silloista saadaan vuosikymmeniä kestäviä. Lisäksi puusilloille on määräyksiä muun muassa lahontorjuntaan, liittimiin ja kuormituksiin liittyen.
Puu toimii silloissa puristettuna, vedettynä tai taivutettuna rakenteena, eli silloissa käytetään hyväksi puun parhaita ominaisuuksia. Puusiltojen tyyppejä käsitellään esimerkkien avulla yleisimpien puusilloissa käytettävien tyyppien osalta. Siltatyypeistä käsitellään palkki-, ansas-, kaari ja katettu silta, joita on rakennettu jo pidempään, ja liittorakenne- ja poikittaisjännitetty silta, jotka ovat uudempia.
Lopussa selvitetään puusiltojen historiaa Suomessa; milloin puusiltoja on alettu tekemään ja miksi niiden tekeminen on vähentynyt. Lisäksi tutkitaan puusiltojen nykyhetken tilannetta ja mahdollisia tulevaisuuden näkymiä. Työssä käsitellään puusiltojen suunnittelunäkökohtia nykyään verraten siihen, että aluksi siltoja vain rakennettiin, eikä suunniteltu kovinkaan paljoa. Ennen sillat eivät tästä syystä olleet vuosikymmeniä kestäviä, vaan niitä jouduttiin rakentamaan uudelleen, jos edellinen romahti. Nykyisin puusillat suunnitellaan monen eri suunnittelualueen yhteistyönä ja otetaan huomioon esimerkiksi lujuusopillinen toiminta sekä käytetään usein tietomalleja kokonaisvaltaisen suunnittelun takaamiseksi.
Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että työ kertoo siltojen peruskäsitteistä ja puusiltojen tilanteesta Suomessa nyt ja menneinä vuosina. Tutkimuksen lopputuloksena voidaan päätellä, että erityisesti kevyen liikenteen siltoja kannattaa rakentaa puusta, mutta muuten puusiltoja rakennetaan lähinnä maisemallisen syyn vuoksi. Puulla on etunsa sillanrakennuksessa, mutta puusiltojen rakentamista pitäisi tutkia enemmän, jotta puuta osattaisiin hyödyntää vielä paremmin siltojen rakentamisessa
Communal patient information system of Satakunta
Get PDFTietojärjestelmät ovat erittäin ajankohtainen aihe sosiaali- ja terveydenhuollon sekä maakuntauudistuksen vuoksi. Tässä työssä lähdin tutkimaan, mitä keskeisiä asioita tulisi ottaa huomioon yhteisen alueellisen potilasjärjestelmän perustamisessa yleisesti ja erityisesti Satakuntaan.
Lähestyin asiaa aluksi tutkimalla kansallisia kehityshankkeita, kansainvälisiä kehitysteemoja sekä potilastiedon ja tietojärjestelmien vertailua alueellisesta näkökulmasta. Tämän jälkeen pohdin asiaa lainsäädännön ja erityisesti potilastiedon omistajuuden näkökulmaa.
Yleisen viitekehyksen jälkeen lähestyin Satakuntaa tuomalla esiin maakunnan erityispiirteitä kuntien lukumäärästä, terveydenhuollon organisaatioista, väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä. Satakunnan terveydenhuollon julkisen puolen potilastietojärjestelmät ovat jakautuneet selkeällä tavalla kahteen järjestelmään. Satakuntalaisista 79% on Effica- ja 21% Pegasos-potilastietojärjestelmiä käyttävien organisaatioiden alueella. Tämän jakauman perusteella tarkasteltavaksi valikoitui Effica-organisaatioiden yhdistäminen suuremmaksi yhteiseksi tietojärjestelmäksi.
Yhdistämistä tarkasteltiin toimintamallien ja kirjaamistapojen yhtenäistämisen tarpeellisuuden, tietojärjestelmä-arkkitehtuurin sekä tietojärjestelmän kehittämisen ja jatkuvan palvelun kustannustehokkuuden näkökulmista.
Tietojärjestelmien yhtenäistäminen ja konsolidointi tukee vahvasti SOTE-uudistuksen ensisijaista tavoitetta, joka on kustannusten nousun hillitseminen. Tämä tavoite on saavutettavissa uudistamalla ajattelutapaa asiakaskeskeiseksi niin ammattilaisten kuin tietojärjestelmien osalta.
Kokonaisuudessaan yhteinen alueellinen potilastietojärjestelmä on askel suuntaan, joka vie potilastiedot alueellisesti ja kansallisesti hyödynnettäväksi sekä tukee tietojärjestelmien osalta potilaan parempaa hoitoa laadun ja tehokkuuden näkökulmasta
Antenna Steering System For Directional Microwave Link With UAV Communications
Get PDFIn the past few years, new uses for UAV (Unmanned Aerial Vehicles) have been discovered and deeply developed due to the potential advantages this technology can offer in the modern world. One attractive use for this aerial technology is the carriage of LTE stations to provide temporary wireless coverage in certain scenarios.
Necessary information for the proper operation of the system is exchanged through a key backbone link established between UAV and a ground station (GS). However, with current designs, this link can only be established for small distances. For many applications concerning the use of UAVs, a backbone link working at medium-high distances could be really useful. The goal of this thesis is designing a steering algorithm to make possible a future enlargement of this key link.
To make this possible, two high gain, high directivity antennas are used. The first one will be installed in the UAV, and the second one in the ground station. Behind these devices, a steering system will be integrated to point them properly to each other. This way, the link will be operative all the time.
Along this thesis, the design of the software algorithm providing the angles to point the antennas have been developed. It is also explained the configuration of the servo motors to provide the desired angles. As a result, it is obtained an accurate steering system providing the values of elevation and azimuth for both antennas. It is only left to attach the servo motors to a mechanical structure to obtain the final rotation.
With the steering system developed within this research thesis, many kinds of am- ateur and professional aerial vehicles can be operated from medium-high distances. The system provides a complete autonomous solution, avoiding the need of any kind of human iteration, which makes the method transparent for the final user
Internet of Things in University Campuses – Development of Digital Facility Management Services
Get PDFEsineiden internet on muuttamassa liiketoiminnan rakenteita monilla liike-elämän osa-alueilla. Tämän nopeasti kasvavan ilmiön odotetaan vaikuttavan suuresti myös kiinteistö- ja rakennusalaan, esimerkiksi rakennusautomaatiota ja erilaisia kiinteistöpalveluita edistämällä. Samaan aikaan yliopistokiinteistöissä on noussut esille tilantarpeen muutoksesta johtuvia ongelmia, joita esineiden internetin sovelluksilla voitaisiin mahdollisesti ratkaista. Tässä työssä tutkittiin esineiden internetiä hyödyntävien digitaalisten kiinteistöpalveluiden kehittämistä yliopistokiinteistöissä, sekä palveluista saatavia hyötyjä. Tutkimuksessa hyödynnettiin kirjallisuuskatsausta, tilanhallintatyökaluja kartoittavaa kyselytutkimusta, sekä Tampereen teknillisessä yliopistossa suoritetun käytännön pilottihankkeen havainnointia. Esineiden internetiä hyödyntävän digitaalisen kiinteistöpalvelun kehittämisen avuksi laadittiin tulosten pohjalta kaksi viitekehystä: DiKiPa kehitystaulukko sekä DiKiPa arviointikaavio. DiKiPa kehitystaulukko erittelee palvelun kehittämisen vaiheita. Kyseisen viitekehyksen avulla voidaan kohdistaa huomio niihin kehitysprosessin vaiheisiin, jotka ovat palvelulle asetettuja tavoitteiden mukaisesti erityisen tärkeitä. DiKiPa arviointikaavio on palvelun ominaisuuksia kuvaava diagrammi, jonka avulla palveluiden heikkouksia, vahvuuksia ja eri palvelujen välisiä eroja voidaan esittää selkeästi ja yksinkertaisesti. Tutkimuksen perusteella esineiden internetillä on lukuisia sovelluskohteita ja mahdollisuuksia kiinteistöpalveluiden eri osa-alueilla. Yksi lähemmin tarkasteltava sovelluskohde oli yliopistokiinteistöjen tilanhallintaan liittyvät työkalut, joiden käyttöä tarkasteltiin Suomen yliopistoissa. Tulosten perusteella voitiin todeta, että käytössä olevat työkalut eivät hyödynnä esineiden internetiä tai sensoreilla kerättyä reaaliaikaista dataa. Tämä tilanhallinnan työkaluja koskeva kyselytutkimus tukee kirjallisuudessa esitettyä väitettä, jonka mukaan esineiden internetin ja yleisen digitalisaation aste kiinteistö- ja rakennusalalla on vielä alhainen. Kehityksen edetessä esineiden internetillä odotetaan kuitenkin olevan suuria vaikutuksia, jotka muuttavat vakiintuneita toimintamalleja myös kiinteistö- ja rakennusalalla
Utilization of Crushed Concrete Aggregate in Light Rail Construction
Get PDFBetonimursketta on Suomessa käytetty tie- ja katurakentamisessa jo yli 20 vuoden ajan. Käyttökokemukset ovat olleet hyviä ja betonimurskerakenteista on koerakenteiden seurantatutkimuksissa mitattu vertailurakenteita suurempia kantavuusarvoja. Laadukas betonimurske on luonnonkiviainesta vastaavaa tai uudelleenlujittumisominaisuutensa ansiosta jopa parempaa maarakennusmateriaalia. Käyttämällä uusiomateriaaleja erilaisissa infrarakentamisen kohteissa säästetään luonnonvaroja ja ehkäistään käyttökelpoisten rakennusmateriaalien päätymistä toisarvoisiin käyttökohteisiin tai kaatopaikoille.
Raitioteiden suosion jälleen lisääntyessä on todettu olevan tarvetta tarkastella betonimurskeen käyttömahdollisuuksia myös raitiotierakentamisessa. Tähän tutkimukseen koottiin kirjallisuusselvityksenä betonimurskeen käytöstä saatuja kokemuksia ja tutkimustuloksia Suomesta ja maailmalta. Tie- ja raitiotierakenteita sekä niihin vaikuttavia kuormituksia vertailemalla pyrittiin selvittämään, voidaanko olemassa olevan tie- ja katurakenteiden tutkimustiedon perusteella tehdä johtopäätöksiä betonimurskeen hyödynnettävyydestä myös raitiotierakentamisessa.
Raitiotierakenteessa vaikuttavia jännityksiä liikennekuorman alla arvioitiin monikerroslaskennan avulla. Kun saatuja arvoja verrattiin aiemmassa tutkimuksessa tierakenteesta raskaan ajoneuvon ylityksen aikana mitattuihin arvoihin, huomattiin raitiotiessä vaikuttavien jännitysten olevan huomattavasti tierakennetta pienempiä. Tämä johtuu pyöräkuorman tasaisemmasta jakautumisesta sitomattomiin rakennekerroksiin raitiotiellä ratapölkkyjen ja varsinkin kiintoraiteen laatan kautta.
Raitiotierakenteeseen kohdistuvat liikennekuormitukset vastaavat alemmissa rakennekerroksissa luonteeltaan tie- tai katurakenteen kuormituksia, joten betonimurskeen voi olettaa olevan teknisesti sopivaa materiaalia tukikerroksen tai kiintolaatan alapuolisiin rakennekerroksiin. Ratapölkyllisen radan tukikerrokseen kohdistuu tie- ja katurakenteista poikkeavaa hiovaa kulutusta, jonka vaikutuksia betonimurskeeseen tulisi tutkia lisää ennen betonimurskeen käyttöä tukikerroksessa. Lisätutkimuksia tarvitaan myös raidesepelin pitkäaikaiskestävyydestä tukikerroksessa, mikäli betonimursketta käytetään välikerroksen materiaalina
Comparison of ISO 9001:2015 Standard for Business Systems of Operation
Get PDFTutkimuksessa vertailtiin yrityksen nykyistä toimintamallia ja koneturvallisuusprosessia laadunhallintajärjestelmästandardiin ISO 9001 (2015). Lisäksi tutkittiin yrityksen koneturvallisuusprosessin yhdenmukaisuutta koneturvallisuuden standardin ISO 12100 (2010) kanssa. Vertailun tuloksista analysoitiin, miltä osin toiminta ja prosessit vaativat toimenpiteitä, jotta ne täyttäisivät standardien määritelmät. Työ toimii kohdeyrityksessä pohjatyönä ISO 9001-järjestelmän käyttöönottoon ja laadunhallintajärjestelmän sertifiointiin.
Standardien vertailun pohjatiedoksi valmisteltiin prosessikuvaukset koko organisaation toiminnasta ja koneturvallisuusprosessista. Koko organisaation prosesseista kuvattiin karkeammalla tasolla tunnistetut ydin- ja tukiprosessit. Prosesseihin ja organisaatioon tutustuminen auttoi toiminnan laadunhallintajärjestelmän vertailussa. Vertailemalla organisaation nykytilaa standardin määritelmiin, voitiin todentaa, miltä osin yrityksen toiminta vastaa standardia ja mitkä toiminnot vaativat kehittämistä.
Koneturvallisuusprosessista mallinnettiin karkean kuvauksen lisäksi tarkempi prosessikuvaus vuokaaviomallina. Tarkemman prosessikuvauksen avulla voitiin tunnistaa prosessista sisäiset asiakkaat ja kumppanit sekä niiden tehtävien ja toimintojen vuorovaikutus koneturvallisuusprosessin kanssa. Prosessimuutoksia suunnitellessa sidosryhmien toimintojen tunnistaminen on otettava huomioon, kun mietitään kehitystoimenpiteitä.
Koneturvallisuusprosessin tärkein tehtävä on varmistaa valmistettavan koneen turvallisuus. Koneen käyttäjälle tai sen lähellä olevien henkilöiden turvallisuus ja terveys eivät saa vaarantua missään koneen toiminnan vaiheessa. Tunnistetut vaarat pyritään poistamaan tai mikäli niitä ei voida poistaa, ne on minimoitava. Kohdeyrityksen riskianalyysin vaatimustenmukaisuus varmistettiin vertailemalla sen dokumentoitua tietoa standardiin ISO 12100 (2010) ja määrittelemällä tarvittavat toimenpiteet vaatimustenmukaisuuden saavuttamiseksi. Standardeihin vertailun yhteydessä tunnistettiin merkittäviä kehityskohteita, joiden perusteella suunniteltiin korjaavia toimenpiteitä. Työn tulosten perusteella laadunhallintajärjestelmän kehittäminen jatkuu projektiluonteisesti.
Asiakastyytyväisyys on yksi merkittävimmistä tekijöistä, jotka vaikuttavat laadunhallinnan toimintaan. Kohdeyritys esiteltiin laadunhallinnan näkökulmasta, asiakkaan tarpeet huomioiden. Esittelyssä käsiteltiin metalliteknologisia tekijöitä, kuten hitsausvirheitä ja hitsauslaatua, jotka vaikuttavat asiakkaan omaan tuotantoon ja sitä kautta kokemuksiin laitteen laadusta