4987 research outputs found
Sort by
Version control of programmable devices in industrial enviroment
Get PDFTässä diplomityössä käsitellään ohjelmoitavien komponenttien versionhallintaa teollisuusympäristössä. Ohjelmoitavien komponenttien merkitys kasvaa yrityksen tuottavuuden ja järjestelmien turvallisuuden näkökannalta, joten tulevaisuudessa yritysten tulee panostaa entistä enemmän myös niiden versionhallintaan. Tästä syystä työ koettiin ajankohtaiseksi. Nykypäivänä teollisuudessa dokumenttien versionhallinta on yleistynyt ja saatavilla on paljon kaupallisia ratkaisuja. Nämä eivät kuitenkaan sovellu sellaisenaan laitteiden ohjelmistojen kon guraationhallintaan, joten tarvittavien määrittelyiden ja esiselvitysten näkökanta eroaa dokumenttien versionhallintaan tarkoitetusta ohjelmistosta.
Työssä käsitellään aiheeseen liittyviä taustoja ja velvoitteita sekä versionhallintaprojektin kulkua määrittelydokumentaatiosta esimerkkiprojektin yhteydessä esiintyneisiin ongelmiin. Työssä pyritään antamaan riittävästi alkutietoja projektin toteuttamiseksi. Jokaisen yrityksen tarve on kuitenkin yksilöllinen, joten työn tuloksia ei voida suoraan käyttää minkä tahansa yrityksen tarpeisiin.
Määrittelydokumentaation merkitys on suuri projektin onnistumisen kannalta, koska vajavaisesta tai väärästä määrittelystä johtuvaa virhettä on hankala korjata eivätkä projektin kustannukset pysy annetuissa rajoissa. Ohjelmoitaviin komponentteihin liittyy monia erityispiirteitä, jotka tulee ottaa huomioon määrittelydokumentaatiossa ja esimerkiksi verkkoratkaisuiden merkitys on suuri. Myös yrityksen toimintamallit vaikuttavat suuresti valittavan ohjelmiston vaatimuksiin, koska paikallisesti tai useassa toimipisteessä toimivien yritysten vaatimukset eroavat toisistaan.
Työn lopussa käsitellään versiondog-nimistä ohjelmoitavien komponenttien versionhallintaan tarkoitettua ohjelmistoa. Esimerkkiprojektissa käydään lävitse ohjelmiston valintaprosessia, ohjelmiston toimintaa ja ohjelmiston käyttöönotossa vastaantulleita ongelmia ja niiden ratkaisuita. Tämän lisäksi käydään läpi versiondog:iin liittyvää ohjeistusta ja käyttöympäristöjen jaottelua
The effect of the new test cycle on car sales
Get PDFHenkilö- ja kevyiden pakettiautojen päästömittaus muuttuu vuosien 2017-2021 välisenä aikana. Syyskuun 1. päivänä 2017 Euroopan unionissa otettiin käyttöön uusi henkilöautojen polttoaineen kulutusta ja pakokaasupäästöjä mittaava WLTP-menetelmän. Alkuun sitä sovellettiin henkilöautojen tyyppihyväksyntätestauksessa. Syyskuun 1. päivästä 2018 lähtien jokaiselle uutena rekisteröitävälle henkilöautolle täytyy ilmoittaa WLTP-menetelmän mukaiset kulutus- ja päästölukemat. Euroopan unioni otti syyskuussa 2017 käyttöön WLTP-menetelmää täydentävän liikenteessä suoritettavan RDE-mittauksen, jolla varmistetaan henkilöautojen vähäpäästöisyys. RDE-mittausta sovelletaan kaikille uutena ensirekisteröitäville henkilöautoille vuoden 2019 alusta lukien. Alkuun WLTP- ja RDE-mittauksia sovelletaan vain henkilöautoihin. Myöhemmässä vaiheessa niiden käyttöä laajennetaan koskemaan myös kevyitä pakettiautoja.
Tämän opinnäytteen tavoitteena on selvittää, miksi WLTP-menetelmä kehitettiin korvaamaan aiemmin käytössä ollut NEDC-menetelmä. Toisena tavoitteena on tarkastella, mitä WLTP-menetelmän käyttöönotto merkitsee autovalmistajille, kuluttajille sekä viranomaisille. Lisäksi tavoitteena on tutkia, miten WLP-menetelmän käyttöönotto vaikuttaa uusien henkilöautojen kauppaan ja miten kuluttajat suhtautuvat ympäristöystävälliseen autoiluun. Työn soveltava osuus koskee henkilöautoiluun liittyviä näkökulmia Suomessa. Työ toteutetaan kirjallisuustutkimuksena.
Tutkimuksen mukaan suomalaisten tietoisuudessa ympäristöystävällisestä autoilusta on edelleen parantamisen varaa, vaikka tietoisuus onkin parantunut viimeisten vuosien aikana. Kuluttajien kokemassa ympäristöystävällisessä autoilussa ja joukkoliikennevälineiden käytössä korostuu hinnan merkitys. Seuraavaksi tärkeimmiksi tekijöiksi muodostuvat käytön helppous sekä hinnanmuodostuksen ja kulurakenteen selkeys.
Henkilöautokaupan myyntimäärä ovat viime vuosien aikana olleet suurimmillaan alkuvuodesta. Kesää kohden myyntimäärät ovat pienentyneet, minkä jälkeen myynti on ollut melko tasaista loppuvuotta kohti. Vuosi 2018 oli poikkeus. Myyntimäärät nousivat tasaisesti alkuvuodesta elokuun loppuun asti. Elokuussa saavutettiin kuukausikohtainen myyntiennätys, mikä selittyy NEDC-menetelmän mukaisesti tyyppihyväksyttyjen henkilöautojen suurella myyntimäärällä
Subcellular Protein Localization in Fluorescense Images Using Convolutional Neural Networks
Get PDFGene expression is manifested through the synthesis of proteins within the cell. The Cell Atlas, within the Human Protein Atlas project, provides immunofluorescence microscopy images of the cell structures aligned with images showing the stained protein of interest. The images reveal the localization patterns of the majority of proteins found in human cells. These patterns in turn can be used when studying the cellular functions related to gene expression and mutations. In the advent of deep learning methods applied to computer vision problems, machine learning algorithms can be used to categorize the localization patterns into subcellular structures.
In this thesis, two types of neural network algorithms were applied into the classification of the Cell Atlas samples from the dataset used in 33rd Congress of the International Society for Advancement of Cytometry imaging challenge, where the task was to do multi-class multi-label classification of the images into 13 subcellular structures. The algorithms tested, namely, were Convolutional Neural Networks (CNN) and Fully Convolutional Networks (FCN). Model performance was evaluated with class-wise F1 score. The results were promising, with CNN and FCN implementations yielding weighted averages of class-wise F1 scores of 0.822 and 0.810 respectively. Another interesting remark is that the FCN, which outputs probability maps showing where in the image the certain class is present instead of a single probability for the whole image, learns significantly faster than the CNN, suggesting that it efficiently utilizes the spatial information in the training samples. FCN also provides more information in its outputs compared to CNN, which loses the spatial information in its outputs.
Considering the relatively small size of the dataset (20 000 samples, divided to 16 000 training samples and 4 000 testing samples), and the fact that the data is heavily imbalanced, the results are promising. More complex deep learning architectures can take advantage of millions of images, so in the future research the size of labeled dataset should be increased. Also, the quality of the labels can be questioned as they are derived from consensus between individuals without professional training
Time and location bound mobile payment software using Facebook Messenger API
Get PDFYhä harvemmat ihmiset kantavat mukanaan käteistä. Sen sijaan taskusta löytyy lähes jokaiselta maksukortti tai teknisesti edistyneemmät voivat kantaa mukanaan älypuhelinta maksuvälineenään. Tämän todellisuuden takia seurakunnat ovat etsineet ratkaisua ongelmaan, kun kolehtia on kerätty pääsääntöisesti käteisvaroista.
Kolehdin keruu on rahankeruuluvan alaista toimintaa, jolloin jokainen maksu on pystyttävä kohdentavaan tiettyyn tilaisuuteen sijainnin ja ajan puolesta. Tämän diplomityön tavoitteena on toteuttaa rahankeruuluvan mukainen Facebook Messenger-rajapintaa hyödyntävä mobiilimaksusovellus Tampereen evankelisluterilaisen kirkon jumalanpalveluksiin. Pääpainotus käytännöntyössä, ja tämä dokumentti koostaa työn eri vaiheet, teorian ja käytännön ratkaisut kattavaan raporttiin, jonka lopussa esitetään jatkokehityssuunnitelma.
Valmiin, toimivan mobiilisovelluksen arkkitehtuuri kostuu seuraavista osista: Facebook ryhmä, jonka tokenin avulla yhdistetään Facebook Messenger-rajapinta Chatfuel-palvelun kanssa yhteen. Chatfuel-palvelussa toteutetaan graafisen käyttöliittymän (GUI) avulla keskustelupolku, jota kulkemalla käyttäjältä kysytään tarvittavat tiedot maksunsuorittamista varten. Maksua varten tarvitaan käyttäjän sijainti sekä summa joka halutaan antaa kolehtiin. Näiden tietojen lisäksi maksuikkuna on aukaistu vain tiettyyn aikaan viikosta, jumalanpalvelusten aikana. Keskustelupolun lopussa on linkki, jota painamalla siirrytään Facebook Messenger sovelluksessa verkkopalveluun, jossa varsinainen Checkout-maksujärjestelmä on integroitu maksuväyläksi. Kun maksu on tehty, tai se keskeytyy, palataan verkkopalveluun, jossa kiitetään maksusuorituksesta, tai virheen sattuessa annetaan virheilmoitus.
Työn tutkimusmenetelmänä käytetiin konstruktiivista lähestymistapaa. Tarkoituksena oli löytää määritetyt kriteerit täyttävä kolmannen osapuolen palvelu, jonka avulla voidaan toteuttaa GUI-pohjainen keskustelupolku, joka alittaa teknisen kynnyksen riman tarpeeksi matalalta. Tämän lisäksi yhtenä kriteerinä toimi valmis toteutus sijaintipalveluiden hyödyntämiseen. Checkout-maksujärjestelmän dokumentaatiota hyödynnettiin valitsemalla ohjelmistokirjasto, jota voitiin hyödyntää varsinaisen integraation toteuttamisessa
Suitability study of transport models and spatial analysis for forecasting the public transport passenger demand in Tampere
Get PDFTampereella joukkoliikenteen matkustajamääriä on perinteisesti mallinnettu neliporrasajatteluun perustuvalla seudullisella TALLI-mallilla. Neliporrasmallien verkkokuvaus ja osa-aluejako ovat usein niin karkeita, että ne kuvaavat paikallisia olosuhteita ja pysäkki- tai linjatason matkustajamääriä epätarkasti. Tässä työssä oli tavoitteena löytää vaihtoehtoisia, mahdollisesti paikkatietoon perustuvia, menetelmiä näiden ongelmien ratkaisemisemiseksi ja arvioida niiden soveltuvuutta joukkoliikenteen matkustajamäärien ennustamiseen Tampereella.
TALLI-mallin lisäksi työssä tutustuttiin Helsingin työssäkäyntialueen Helmet-malliin. Tutkimuksissa vahvistui käsitys siitä, että neliporrasmallit eivät ennusta joukkoliikenteen matkustajamääriä pysäkkitasolla tarkasti. Ratkaisuksi etsittiin vaihtoehtoisia malleja kirjallisuudesta. Selvityksessä löytyneistä malleista parhaaksi vaihtoehdoksi ongelman ratkaisemiseksi tunnistettiin maantieteellisesti painotettu regressio eli GWR. Se toimii hyvin yhteistyössä paikkatieto-ohjelmistojen kanssa, mallien estimointi on nopeaa ja menetelmä vaikutti edistyksellisemmältä kuin muut vaihtoehdot. Aiemmissa tutkimuksissa sillä oli saatu hyviä tuloksia myös pysäkkitasolla.
Työssä estimoitiin GWR-malli Tampereelle syksyn 2017 nousijamäärätilastojen perusteella. Mallin selittävinä muuttujina käytettiin työpaikkojen, asukkaiden ja valintamyymälöiden lukumäärää pysäkin lähellä, matka-aikaa joukkoliikenteellä pysäkiltä lähimpään alakeskukseen ja Tampereen yliopistolle sekä binäärimuuttujia Keskustorin ja Koskipuiston pysäkeille. Mallilla saatiin tuotettua parempi nykytilan nousijamääräkuvaus kuin TALLI-mallilla sekä yksittäisten että kaikkien pysäkkien tarkkuudella.
Tampereen raitiotiehanke on viimeisin hanke, johon Tampereella on laadittu matkustajamääräennusteita. Viralliset ennusteet on laadittu TALLI-mallilla. Lisäksi Eero Kauppinen laati kesän ja syksyn 2018 aikana paikkatietoanalyysin avulla pysäkkikohtaisen nousijamääräennusteen raitiotielle. Myös tässä työssä määritetyllä GWR-mallilla laadittiin ennuste raitiotien avaamisen jälkeisille joukkoliikenteen linjastovaihtoehdoille. Eri malleilla tuotettuja ennusteita verrattiin toisiinsa. Kaikille työssä tarkastelluille malleille löydettiin soveltuva käyttötarkoitus. TALLI-malli soveltuu suurten hankkeiden tarkasteluun seututasolla. Kauppisen menetelmällä saatiin paras pysäkkikohtaisten nousijamäärien kuvaus raitiotielle. GWR-mallilla voidaan puolestaan tutkia erilaisten tekijöiden vaikutusta matkustajamääriin ja sitä voidaan käyttää mallijärjestelmän tuotosmallina. Malli vaatisi vielä jatkokehitystä toimiakseen joukkoliikennesuunnittelun käytännön työkaluna. Kaikilla menetelmillä on puutteensa ja todennäköisesti paras tulos saadaan, kun matkustajamäärien ennustamisessa käytetään useita menetelmiä yhdessä.Traditionally public transportation passenger demand forecasts are made with a regional four step model TALLI in Tampere. In four step models the network is usually very rough and zones are large. Therefore, the stop or line level passenger volume forecasts are usually inaccurate. To solve this problem this thesis aims to find alternative methods based on GIS analysis to estimate passenger volumes in Tampere. The suitability of the models is evaluated through literature review, interviews and quantitative analysis.
In the study Helsinki region’s transportation model Helmet was investigated in addition to TALLI. It was confirmed that forecasting stop level passenger volumes with four step model is inaccurate. Alternative models were searched from literature and the most promising method found geographically weighted regression (GWR). According to the literature review GWR performed well, GWR models are relatively easy to estimate and co-operation with GIS is possible.
In the thesis a GWR model was tested in Tampere. The estimation was based on statistics of passengers boarding at each stop in November 2017. The explanatory variables were number of jobs, shops and population near the stop, travel time from the stop to University of Tampere and to the five biggest residential areas of Tampere and dummy variables for Keskustori and Koskipuisto stops. The predicted number of passengers boarding was more accurate with GWR than with TALLI both in stop level and in city level compared to the statistics’ values.
Tampere light rail is the latest public transportation project in Tampere where passenger demand has been forecast. The official forecasts were made with TALLI. During summer and autumn of 2018 Eero Kauppinen used a GIS based method to predict the number of passengers boarding at every light rail stop. Also, the GWR model defined in this thesis was used to forecast stop level public transportation passenger volumes after the opening of the light rail. The forecasts of all methods were compared to each other and the suitability of the methods were evaluated. It was recognized that all the transport models examined in the thesis are suitable for different applications. TALLI is recommended for strategic modelling and multimodal analyses. Kauppinen’s model is the most suitable at modelling stop level demand. GWR excels in land use analyses and it can be used as a demand model of a more complicated model system. All the methods had disadvantages as well. The best results are expected to be achieved when different models are used together in analysis
The design of evaporator product family
Get PDFIrtohöyrystintuoteperheen suunnittelu tehtiin Lumikko Technologies Oy:lle. Suunniteltavan irtohöyrystintuoteperheen on tarkoitus palvella yrityksen nykyistä ja tulevaa lämpötilansäätölaitekantaa. Tarpeena oli saada suunniteltua kolme eri kokoluokan irtohöyrystintä täyttämään kylmäkuljetusten eri korijakovaihtoehdot.
Irtohöyrystimen suunnittelua varten tutkittiin mm. tuotteen rakenteen muotoiluperiaatteita, Product Structuring Principles (PSP) ja modulaarisen tuoteperheen suunnitteluteoriaa, Brownfield Process (BfP). Suunnitteluun mahdollisesti vaikuttavia kylmäkuljetuksia koskevia muuttuvia ATP-sopimuksia sekä kylmäaineiden GWP-arvoja arvioitiin myös.
Pyrkimyksenä suunnittelussa oli käyttää hyödyksi yrityksen MTE7 irtohöyrystimestä tuttuja ratkaisuja. Raja-arvoina pidettiin kilpailijoiden laitteiden suorituskykyä, kokoa ja hintaa. Tavoitteena oli suunnitella tehokkaampi, pienempi ja edullisempi irtohöyrystin kuin kilpailijoilla.
Tämän työn tarkastelun kohteena ollut tuoteperheen leveimmän mallin ensimmäinen irtohöyrystinprototyyppi jäi suorituskyvyltään vain hieman kilpailijoista, mutta koon ja hinnan puolesta se saavutti tavoitteet. Prototyypin perusteella irtohöyrystimeen oli tehtävä muutoksia, että sen kapasiteetti saataisiin kasvatettua riittävälle tasolle
Development and deployment of framework for supporting Dynamics CRM development
Get PDFYhtenäisillä suunnitteluratkaisuilla pystytään vaikuttamaan ohjelmistokehityksen tuloksena syntyvän järjestelmän virheettömyyteen ja ylläpidettävyyteen. Tässä diplomityössä haetaan ratkaisuja helpottamaan Microsoft Dynamics CRM -alustan päälle rakennettavien järjestelmien kehitystyötä. Tavoitteena on nopeuttaa kehitystyötä ja vähentää puutteellisten kehityskäytäntöjen aiheuttamia ylläpidettävyysongelmia.
Näihin tarpeisiin vastattiin rakentamalla komponenttikehys Dynamics CRM kehitystyöhön. Komponenttikehys tukee järjestelmään asennettavien .NET-toteutusten, kuten liitännäisten, kehitystyötä. Toteutukset asennetaan järjestelmän sisään kirjastotiedostoina. Diplomityössä kartoitettiin komponenttikehykselle asetettavat vaatimukset ja tehtiin nämä vaatimukset täyttävä toteutus. Komponenttikehyksen toteutus muodostuu asetetut vaatimukset täyttävästä arkkitehtuurista ja ohjelmakoodista sekä valmiin komponenttikehyksen konfiguraation hallinnasta. Komponenttikehyksen käyttäjinä ovat yrityksen tekniset arkkitehdit ja ohjelmistokehittäjät.
Komponenttikehyksen avulla on onnistuttu vastaamaan sekä diplomityön että yrityksen liiketoiminnan tavoitteisiin. Komponenttikehyksen arkkitehtuuri ohjaa sen käyttäjiä ylläpidollisesti parempien ratkaisujen käyttöön. Komponenttikehyksen käyttöönotto on erittäin nopeaa verrattuna aiempiin käytäntöihin. Hyötyjen näkymiseen on mennyt huomattavasti ennakoitua pitempi aika. Tähän on vaikuttanut käyttöönoton muutosvastarinta. Suosittelen komponenttikehyksen kaltaisen ratkaisun käyttämistä Dynamics CRM -kehitystyössä. Lisäksi suosittelen käyttöönottoprosessin hiomista mahdollisimman sulavaksi muutosvastarinnan vähentämiseksi
Mikrobiyhteisöjen laajentaminen tuotantomittakaavaan
Get PDFMicrobial fermentations are used to produce pharmaceuticals, chemicals, and fuels. Side product formation along with considerable losses in productivities and yields are often encountered in transition from laboratory- to production-scale. This is mainly caused by inevitable heterogeneity of large, stirred reactors with aeration, especially in the commonly used fed-batch operation mode. Previous studies of this challenge have proposed either improving reactor homogeneity or increasing tolerance of the production host. Microbial co-cultures have also been suggested because they facilitate side-product utilization.
Purpose of this work was to examine the scale-up of microbial co-cultures. More specifically it was studied whether the adverse conditions caused by scale-up affect co-cultures less than the respective monocultures.
In this work monocultures of two bacterial species, Escherichia coli and Acinetobacter baylyi, and four co-cultures of them with and without gene deletions were cultivated in batch-mode in a 1 L aerated stirred reactor. Both batch and fed-batch operation modes were simulated with a model that incorporated a 70-compartment hydrodynamic representation of a 30 m3 reactor, population balances, and unstructured kinetics. The simulations were performed also with an ideal reactor model at the 1 L-scale.
Due to internal recycling of acetate, which inhibited E. coli but was the preferred substrate for A. baylyi, the co-cultures had 10 % to 50 % higher specific growth rates compared to the single strain cultivations. Simulations showed more modest improvements ranging from 3 % to 20 % in both studied scales. Specific growth rates and consequently biomass productivities were consistently smaller at the simulated large-scale with both mono- and co-cultures. Based on the simulations it seems that co-cultures do not scale-up any better than the respective monocultures, but appropriate scale-down experiments are required for verification. However, they do have the potential to alleviate side-product inhibition also at industrial scale
Testbed Design and Implementation For Wireless Power Transfer Using Software Defined Radios
Get PDFThe area of wireless power transfer (WPT) dates back more than a century. This capability to transfer power without wires gives also motive for harvesting resources that have not yet been considered, such as the RF signals that cellular networks employ to send information. Only a while ago the research in the WPT field was focused on improving the elements in the power transmission chains separately. However, in recent years, such closed-loop schemes have emerged that have the potential to improve the efficiency of the entire system by adapting key elements in the chain together, such as the transmitted waveform and the rectenna performance. The scope of the thesis aims to contribute to the ultimate objective of merging information and power transfer in a simultaneous wireless information and power transfer/transmission (SWIPT) network.
The main objective of this thesis is to design and implement a testbed for research on WPT and SWIPT. A closed-loop system is implemented for future scientific experiments for broadcasting a given radio signal and at the same time measuring the total power that an energy receiver will harvest from the transmission. The main element of the testbed is a computer from which master program controlling the transmission, the synchronization, and reading of the harvested voltage. The master program is written in C++ language and is designed to transmit with a USRP and receive voltage readings from the harvesting energy receivers that consist of RF-to-DC converter, ADC and Arduino microcontroller. Results show that the implemented testbed works as planned, and the master program can perform adaptive algorithms. Furthermore, the testbed can be used for experiments for any given waveform meant for communications, WPT, and SWIPT
Hajautettujen energiaresurssien vaikutus pienkiinteistön sähkösuunnitteluun
No full textMeneillään oleva energiamurros tuo muutoksia koko energiajärjestelmään tuotantolaitoksista loppukäyttäjiin. Pienkiinteistöjen kohdalla tämä tarkoittaa kokonaan uusia tai muuttuneita järjestelmiä ja aiempaa älykkäämpää kuormien hallintaa. Kodin energian- ja tehonhallinta, sähköauton latauslaitteet, sähkön omatuotanto, sähkön varastointi ja erilaiset älykkäät laitteet tuovat mukanaan uusia haasteita niin talotekniikan ammattilaisille, kuin käyttäjille. Tämän työn tarkoitus on tuoda esiin muutokset, joita nämä uudet järjestelmät tuovat kiinteistön talotekniikan suunnitteluun ja sähkökeskuksien vaatimuksiin.
Työssä on koostettu alan materiaaleista, messuilta ja haastatteluista kerätty tieto yhteen, sekä havainnollistettu tätä kuvien ja esimerkkien avulla. Moni työssä käsitelty aihe on vielä melko uusi Suomessa, joten tuoreinta tietoa on haettu Saksan vuoden 2018 messuilta, sekä haastattelemalla eri osa-alueiden kärkitoimijoita Suomessa. Näiden oppien pohjalta on on koostettu konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä eri järjestelmien liittäminen kiinteistöön vaatii.
Työn tärkeimpänä tuloksena on esitetty, miten perinteinen pienkiinteistön sähköverkon suunnittelu on muuttumassa jatkossa. Käyttäjän rooli kasvaa lähivuosina pelkästä kuluttajasta entistä enemmän aktiivisen sähkömarkkinaosapuolen suuntaan. Tämän myötä kiinteistön kuormien hallintaan vaaditaan entistä älykkämpää ohjausta. Samalla kiinteistön sähköverkkoon liitetään uusia järjestelmiä esimerkiksi sähkön omatuotannon ja varastoinnin myötä. Kaiken tämän hallitseminen vaatii suunnittelijoilta aiempaa enemmän alan osaamista, sekä yhteistyötä eri osapuolien välillä, jotta lopputuloksena syntyy käyttäjää parhaalla tavalla palveleva kokonaisuus. Nämä kokonaisuudet ovat myös aiempaa enemmän riippuvaisia internet-yhteyden ja langattomien tiedonsiirtotapojen toimivuudesta, jonka myötä tietoturvaan ja tiedonsiirtoyhteyksien laatuun on jatkossa panostettava entistä enemmän osana talotekniikan suunnittelua. Lisäksi Suomessa ollaan edelläkävijöitä esimerkiksi seuraavan sukupolven etäluettavien sähkömittareiden ja verkkoyhtiöiden tehomaksupohjaisessa laskutuksessa. Valmiita ratkaisuja ja toimintamalleja ei näiden toteuttamiseen ulkomailla ole tarjolla. Nämä muutokset tarjoavat paljon uutta tutkimus- ja kehitystyötä, sekä erilaisia liiketoimintamahdollisuuksia alan uusille ja vanhoille toimijoille