4987 research outputs found
Sort by
Kuitususpensiosuihkun tunkeutuminen
Get PDFManufacturing pulp and paper products is energy-intensive. A better understanding of flow behaviour of pulp-fibre suspension is essential for improving the efficiency of unit processes in pulp and paper industry. Computational fluid dynamics (CFD) offers a powerful tool for simulating the flow of pulp-fibre suspension in industrial processes. There is, however, a lack of experimental research on turbulent flow of pulp-fibre suspension for validation purposes.
The objective of this thesis is to present a new experimental method for measuring a flow field of turbulent pulp-fibre suspension wall jet. In order to validate the CFD simulation approach used in this work, the measurements were compared with the results obtained from CFD simulations. A novel experimental jet chamber was designed and built in Tampere University of Technology to measure the opening angle and penetration depth of pulp-fibre suspension jet discharging from a round pipe next to a wall. Photography was used to visually measure the jet spread and penetration depth, while Pulsed Ultrasound Doppler Velocimetry (PUDV) was used to obtain the velocity profile of the jet.
Open-source CFD toolbox OpenFOAM was used to simulate the flow field inside the jet chamber. The simulation basis consisted of combining a non-Newtonian Herschel-Bulkley material model with the k −ω SST turbulence model. Material model parameters used in the simulations were obtained from a previous research work conducted at Tampere University of Technology. The simulations showed a reasonable agreement with the photographic measurements, but there was a significant deviation with the measured and simulated velocity profiles, especially in high fibre consistencies.
The simulation approach used in this work can be used to model general flow properties of pulp-fibre suspension in process equipment with acceptable accuracy
Moment distribution in continuous pre-tensioned concrete beam in serviceability states
No full textJatkuvat jännitetyt betonirakenteet ovat tyypillisesti paikallavalettuja ja ankkurijännerakenteita, joissa punoskulku on kaareva. Esijännitetyt betonirakenteet taas ovat yleensä yksiaukkoisia ja punoskulku on suora. Esijännitettyjä rakenteita on kuitenkin myös mahdollista toteuttaa jatkuvina, jolloin tarvitaan punoksia sekä palkin ylä- että alapintaan ottamaan vetorasituksia vastaan. Jatkuvan esijännitetyn rakenteen suunnittelu on huomattavasti monimutkaisempaa kuin yksiaukkoisen rakenteen. Ohjeita jatkuvien esijännitettyjen rakenteiden suunnitteluun ei ole.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää esijännitetyn kaksiaukkoisen betonipalkin toimintaa käyttörajatiloissa erilaisilla punosmäärillä ja erilaisilla punosten sijainneilla, kun palkin annetaan halkeilla keskituella. Diplomityössä tehtiin laskentamalli, jolla tutkittiin halkeilun aiheuttamaa momenttien jakautumista. Laskenta suoritettiin kolmelle erilaiselle kaksiaukkoiselle palkille. Laskelmissa huomioitiin palkin oman painon, jännevoimien ja ulkoisten kuormien aiheuttama kuormitus. Myös jännevoimien aiheuttaman pakkomomentin vaikutusta rakenteen toimintaan tutkittiin eri punosvaihtoehdoilla.
Tutkimuksen tuloksena huomattiin, että keskituella tapahtuvalla halkeilulla on huomattava vaikutus rakenteen toimintaan. Huomattiin myös, että erilaisissa suunnitteluohjeiden ja standardien määrittelemissä jännitysrajoissa pysyminen on haastavaa etenkin keskituella. Momenttien jakautumista pystytään säätelemään vaihtelemalla jänne- ja betoniterästen määrää. Betoniterästen lisääminen palkin yläpintaan keskituella vähentää momenttien jakaantumista kenttiin ja pienentää halkeamaleveyksiä. Ylä- ja alapinnan jännevoimia valittaessa on syytä kiinnittää huomiota jännevoimien aiheuttamaan taipumaan. Asennuksen helpottamiseksi on hyvä, jos palkki ei ole liikaa taipunut jännevoimien vaikutuksesta. Jännevoimien aiheuttamalla pakkomomentilla huomattiin olevan selkeä vaikutus rakenteen toimintaan ja sen vaikutus tulisi huomioida mitoituksessa
Primary treatment of municipal wastewater with microsieve and anaerobic treatment of the microsieved sludge
No full textJätevedenpuhdistuksen vaatimukset tiukentuvat ja samalla kaupunkien väkiluku kasvaa, mikä lisää kuormitusta jätevedenpuhdistamoilla. Tämä asettaa uusia haasteita jäteveden käsittelylle. Perinteisesti jäteveden esikäsittelynä on käytetty laskeutusta, jolla on pyritty poistamaan jäteveden kiintoainetta. Laskeutuksen rinnalle vaihtoehtoisena esikäsittelymuotona on noussut jäteveden esikäsittely mikrosiivilöinnillä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voidaanko mikrosiivilöinnillä tehostaa jäteveden esikäsittelyä ja voidaanko mikrosiivilöinnillä syntyvästä lietteestä saada sen energiasisältö ja ravinteet laskeutettua lietettä paremmin käyttöön.
Mikrosiivilöintiä testattiin esikäsittelynä Nokian Kullaanvuoren jätevedenpuhdistamolla, missä käsitellään päivittäin keskimäärin 10 000 m3 yhdyskuntajätevettä. Koeajot tehtiin 7,5 m3/h virtaamalla, polymeereillä Flopam, C-492HMW ja C-493VP ja polymeeriannostuksilla 1 ja 2 g/m3. Kokeissa TSS-vähenemä ilman polymeeriä oli 50 % ja COD-vähenemä 25 %. Polymeereillä TSS-vähenemä oli keskimäärin 57 ± 6 % ja COD-vähenemä 36 ± 6 %. Nämä vastaavat laskeutuksella saatuja vähenemiä. Ravinnevähenemissä oli vaihtelua kokeiden aikana myös samoilla ajoparametreillä. Polymeerit tehostivat fosforin poistoa. Koeajojen lietteille tehtiin ravinneanalyysit- ja metaanintuottokokeet, minkä perusteella valittiin biokaasureaktorikokeisiin kontrollilietteeksi laskeutettu liete, ilman polymeeriä mikrosiivilöity liete sekä lietteet Flopam- ja C-492HMW polymeerilisäyksillä 2 g/m3 annostuksilla.
Reaktorikokeet tehtiin mesofiilisillä puolijatkuvatoimisilla täyssekoitteisilla reaktoreilla, joiden nestetilavuus oli 4 litraa. Reaktorien orgaaninen kuormitus oli 1,2-1,5 g VS/L/d ja viipymä 20 d. Reaktorien metaanintuotto oli tasaista alun hitaan pH:n laskun jälkeen. Metaanintuotot reaktoreissa olivat 372 ± 15 L/kg VS (laskeutettu liete), 333 ± 27 L/kg VS (mikrosiiviläliete), 406 ± 37 L/kg VS (Flopam:lla saostettu ja mikrosiivilöity liete) ja 411 ± 42 L/kg VS (C-492HMW:llä saostettu ja mikrosiivilöity liete).
Mikrosiivilöinnin käyttö laskeutuksen korvaajana on tämän tutkimuksen mukaan mahdollista, sillä kiintoainetta saatiin poistettua vastaavia määriä kuin laskeutuksella ja polymeerilisäyksen ansiosta mikrosiivilöintilietteen metaanintuotto oli 34-39 L CH4/kg VS parempaa kuin laskeuttamalla
Process Measurement as part of the Business Process Management and Development in Financial Services
Get PDFTutkimuksen kohteena oli suomalainen finanssialan palveluyritys. Tutkimusongelma oli, että yrityksessä on lukuisia prosesseja, joista kerätään dataa eri järjestelmiin, mutta niiden mittaamisen ja tulosten hyödyntämisen potentiaalia liiketoimintaprosessien johtamisessa ja kehittämisessä ei ole aiemmin hyödynnetty tarpeeksi ja sen käyttö systemaattisessa kehitystyössä vaihtelee huomattavasti. Ongelman ratkaisuksi tutkimuksessa selvitettiin, miten tämä finanssialan palveluyritys mittaa liiketoimintaprosessia tutkimuksen kohdeprosessissa, miten tällä mittaamisella voidaan mahdollistaa liiketoimintaprosessien johtaminen ja kehittäminen sekä miten prosessien mittaamista tulisi kehittää tulevaisuudessa. Aiempi tutkimus prosessimittaamiseen liittyen käsittelee varsinkin prosessijohtamisen vaikutusta yrityksen kokonaissuorituskykyyn sekä prosessijohtamisen toimintamalleja, jossa prosessimittaaminen on merkittävä yksittäinen tekijä.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena. Tiedonkeruu toteutettiin strukturoimattomilla teemahaastatteluilla käsittäen prosessin kannalta oleellisia prosessikehityspäälliköitä ja liiketoimintaprosessin kehityksestä vastaavia henkilöitä. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin prosessista saatavilla olevaa sekundääridataa. Haastatteluilla muodostettiin käsitys kohdeprosessin mittaamisen nykytilasta ja muodostettiin keskeiset kehittämiskohteet. Lopulta tutkimuksessa muodostettiin viitekehys prosessin johtamiseksi ja kehittämiseksi prosessien mittaamista hyödyntäen.
Tutkimuksessa havaittiin, että finanssialan kohdeyrityksessä prosessia mitataan prosessimittaamiselle tyypillisistä lähtökohdista käsittäen varsinkin palveluyrityksille merkityksellisen asiakasnäkökulman sekä taloudellisen ja ei-taloudellisen näkökulman ja prosessille asetetut tavoitteet vastaavat prosessille olennaisia menestystekijöitä. Prosessien mittaamista ei kuitenkaan hyödynnetty yrityksessä systemaattisesti prosessien kehittämisessä ja kohdeyritykselle luotiin viitekehys prosessin jatkuvalle parantamiselle, joka on prosessien johtamiselle olennaista kohdeprosessin ja siten yrityksen strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi
Nonlinear time series analysis and heart rate variability
Get PDFMonissa kiinnostavissa aikasarjoissa on havaittu pitkän kantaman korrelaatioita tai fraktaalisuutta. Näitä ominaisuuksia on löydetty esimerkiksi erilaisista geofysikaalisissa aikasarjoista, DNA-jaksojen järjestymisestä, eräiden kvanttisysteemien energiatilojen jakaumista sekä sydämen sykevälivaihtelusta. Pitkän kantaman korrelaatioita tai fraktaalisuutta ei voida määrittää tarkasti tavallisimmilla tilastollisilla työkaluilla, joten tehtävään on kehitetty erityisiä laskennallisia menetelmiä.
Tässä tutkielmassa perehdytään trendit poistavaan fluktuaatioanalyysiin (detrended fluctuation analysis, DFA), joka on suosittu menetelmä pitkän kantaman korrelaatioiden ja fraktaalisuuden kvantitatiiviseen määrittämiseen. DFA:n todetaan olevan täsmällinen menetelmä, jos tutkitut aikasarjat noudattavat tiettyjä teoreettisia taustaoletuksia. Toisaalta havaittiin, että erilaiset poikkeamat taustaoletuksista vaikuttavat yleensä selvästi lopputulokseen ja näin vaikeuttavat myös tulosten tulkintaa.
Menetelmän ominaisuuksien lisäksi tässä työssä on tutkittu sen soveltamista sydämen sykevälivaihteluun. Sykevälivaihtelua pidetään tärkeänä mittarina autonomisen hermoston tilasta. Sykevälivaihtelu sisältää pitkän kantaman korrelaatioita, joihin esimerkiksi joidenkin patologisten tilojen on havaittu vaikuttavan merkittävästi. Tutkielmassa kuitenkin havaitaan, että patologisten tilojen lisäksi DFA:lla määritetyt korrelaatio-ominaisuudet vaihtelevat merkittävästi tavallisissakin oloissa. Tämä on seurausta aineiston luonteesta; sykevälivaihteluun voivat potentiaalisesti vaikuttaa monet tekijät, eikä se siten noudata täsmällisiä taustaoletuksia.
Lopuksi DFA:lla on tutkittu esimerkinomaisesti avantouimarien sykevälivaihtelua. Yksittäisille koehenkilöille tehtiin kolme pitkää sydänsähkökäyrä- eli EKG-mittausta, joista yksi sisälsi saunomista, toinen saunomista ja avantouintia ja kolmas eli referenssimittaus ei kumpaakaan. DFA:lla määritetyistä korrelaatio-ominaisuuksista löydettiin samojen henkilöiden sauna- ja referenssimittausten väliltä tilastollisesti merkittäviä eroavaisuuksia, mutta muiden mittausten väliltä ei. Havaintojen syitä ei pystytty tarkasti selvittämään, mutta hypoteeseja ja ehdotuksia jatkotutkimuksista esitettiin.Long-term correlations and fractality have been observed in many interesting time series. These properties have been found, for example, in various geophysical time series, in DNA sequences, in distributions of energy levels of some quantum systems, and in the human heart rate variability. Long-term correlations or fractality cannot be estimated accurately with the most common statistical tools. Hence, specific computational methods have been developed.
In this thesis, we study detrended fluctuation analysis, DFA, which is a popular method for estimating long-term correlations and fractality in a quantitative fashion. We find out that DFA is an accurate method if time series follow certain theoretical assumptions. On the other hand, various deviations from these assumptions affect the results and make interpretations more complicated.
In addition to the properties of the method, we have studied its application to heart rate variability. Human heart rate variability is thought to be an important measure of the state of the autonomous nervous system. Heart rate variability contains long-term correlations, and it has been observed that some pathological states affect correlations significantly. However, we also observed that in addition to the pathological states, correlation properties estimated by DFA can vary significantly in normal conditions. This is a result from the nature of the data; heart rate variability can potentially be affected by many factors. Thus, heart rate variability does not follow rigorous theoretical assumptions.
Finally, we used DFA to study heart rate variability of winter swimmers as an example. There were three long electrocardiogram (ECG) measurements from each individual. The first measurement involved sauna bathing, the second measurement involved sauna bathing and winter swimming, and the third, the reference measurement, did not involve either. We found statistically significant differences between the sauna measurement and the reference measurement using correlation properties estimated by DFA in the statistical analysis. Statistical significance was not found between the other measurements. The reason for these observations was not fully clarified, but we propose some hypotheses and follow-up studies
Toimitusvarmuuden parantamisprojekti piensarjatuotannossa
Get PDFDelivery reliability is an important source of competitive advantage or even a necessity for manufacturing companies. Customer expectations of reliability are increasing. This thesis focuses on small series production, which is characterized by low-volumes of highly customized products. These features bring more variation to the production process. The resulting complexity poses a challenge for production planning and control and makes maintaining a high delivery reliability more difficult. Further, production planning and control is deeply interconnected with other tasks and can easily lead to unintended consequences. Thus, improving delivery reliability is neither straightforward nor simple.
The motivation for this study arose while working on a delivery reliability improvement project in a company. The company produces complex, customized products in small series. The aim of the project was finding root causes of issues in delivery reliability and suggesting improvement measures. The initial approach taken in the project was based on statistical analysis, and it proved unsuited for the case. This generated the need for a new method. The objective of this thesis is therefore to present an effective way to analyze the current state of delivery reliability in a company and to identify measures for improving the situation.
The work was carried out as a case study using the constructive research approach. In order to achieve the objective, a method for carrying out a current state analysis and providing suggestions for improvement was constructed. Knowledge from literature about delivery reliability and from interviews was combined into a cause and effect chart. Ideas from systems thinking were utilized for analyzing the chart by searching for vicious cycles in it. Suggestions for improvement were then based on breaking those cycles. The intention of this method is that the suggested measures will generate lasting improvement rather than simply alleviate the symptoms of the underlying problems.
The improvement method was developed and its feasibility tested in the company’s case. As a result, root causes affecting delivery reliability were discovered and ways to improve the situation were suggested. Therefore, the developed method could be determined to be well-suited for its purpose. The improvement method does not include characteristics that would restrict it to small series production or even to the manufacturing industry, so it could be implemented in other kinds of environments as well.Toimitusvarmuus on tärkeä kilpailukyvyn lähde, ellei jopa vaatimus valmistaville yrityksille. Asiakkaiden odotukset luotettavuudesta ovat kasvussa. Tässä työssä keskitytään piensarjatuotantoon, jonka toimintaan kuuluvat pieninä määrinä valmistettavat, asiakasräätälöidyt tuotteet. Nämä ominaisuudet tuovat tuotantoprosessiin lisää vaihtelua. Seurauksena on monimutkaisuutta, joka aiheuttaa haasteita tuotannonsuunnittelulle ja -ohjaukselle ja vaikeuttaa korkean toimitusvarmuuden ylläpitämisestä. Tuotannonsuunnittelu ja -ohjaus on lisäksi tiukasti yhteydessä muihin tehtäviin ja se aiheuttaa siten helposti odottamattomia seurauksia. Toimitusvarmuuden parantaminen ei siksi ole suoraviivaista eikä yksinkertaista.
Motivaatio tälle työlle syntyi työskenneltäessä erään yrityksen toimitusvarmuuden parantamisprojektin parissa. Kyseinen yritys valmistaa monimutkaisia, asiakasräätälöityjä tuotteita pienissä sarjoissa. Projektin tavoitteena oli löytää juurisyyt ongelmille toimitusvarmuudessa ja ehdottaa parannuskeinoja. Ensin käytetty lähestymistapa perustui tilastollisen analyysin tekemiseen, ja se osoittautui sopimattomaksi tapaukseen. Tämä loi tarpeen uudelle menetelmälle. Tämän työn tavoitteena on siis esitellä tehokas tapa analysoida yrityksen toimitusvarmuuden nykytilaa ja tunnistaa keinoja tilanteen parantamiseksi.
Työ toteutettiin tapaustutkimuksena käyttäen konstruktiivista tutkimusotetta. Tavoitteen saavuttamiseksi kehitettiin menetelmä nykytila-analyysin toteuttamiseksi ja parannusehdotusten tuottamiseksi. Toimitusvarmuutta käsittelevästä kirjallisuuskatsauksesta ja haastatteluista kerättyä tietoa yhdistettiin syy-seurauskaavioon. Kaavion analysoinnissa hyödynnettiin systeemiajattelua etsimällä kaaviosta noidankehiä. Parannusehdotukset perustuivat kehien purkamiseen. Menetelmän tarkoituksena on ehdottaa keinoja, jotka saavat aikaan kestävää parannusta eivätkä vain helpota perimmäisten ongelmien oireita.
Parannusmenetelmä kehitettiin ja sen käyttökelpoisuutta testattiin ottamalla se käyttöön yrityksen tapauksessa. Tuloksena saatiin selville toimitusvarmuuteen vaikuttavat juurisyyt ja ehdotettiin keinoja tilanteen parantamiseksi. Kehitetty menetelmä voitiin siis todeta toimivaksi. Parannusmenetelmässä ei ole ominaisuuksia, jotka rajoittaisivat sen käytön vain piensarjatuotantoon tai edes valmistavaan teollisuuteen, joten sen voisi ottaa käyttöön myös muunlaisissa ympäristöissä
Turbulence Models in Numerical Computation of Aerodynamic Applications
No full textAerodynamiikassa ollaan kiinnostuneita ilmavirtauksessa olevaan kappaleeseen kohdistuvista voimista, sillä useiden teknisten laitteiden toiminta perustuu näiden voimien hallintaan. Esimerkiksi tuuliturbiinien energiantuotanto, ajoneuvojen ilmanvastus ja lentokoneiden kantovoima määräytyvät aerodynaamisten voimien perusteella. Aerodynaamiset voimat voidaan selvittää mittausten tai numeerisen laskennan avulla. Laskennassa voimat voidaan ratkaista, kun ensin mallinnetaan virtauksen paine- ja nopeusjakauma kappaleen pinnalla. Turbulentissa virtauksessa paine- ja nopeuskentän selvittämiseen voidaan käyttää RANS-yhtälöitä ja turbulenssimalleja. Aerodynaamisten sovellusten laskentaan käytettävien turbulenssimallien täytyy ottaa huomioon kiinteän pinnan lähellä tapahtuvat ilmiöt kuten virtauksen irtoaminen ja kitkan vaikutus rajakerroksen eri osissa.
Tässä kandidaatintyössä selvitettiin, mitkä turbulenssimallit soveltuvat aerodynaamisten virtausten mallintamiseen ja laskettiin näitä malleja käyttäen kanto- ja vastusvoimakerroin NACA 0012 -siipiprofiilille viidellä eri kohtauskulmalla. Vertailuarvoina käytettiin Ladsonin [7, s. 21] tuulitunnelikokeiden tuloksia.
Laskennan tulosten perusteella Spalart–Allmaras ja SST k–ω -malleja voidaan käyttää NACA 0012 -profiilin kantovoimakertoimen laskemiseen ilman yli 5 % virhettä, kun kohtauskulma on pienempi tai yhtä suuri kuin 10,11°. Vastusvoimakertoimelle vastaava kohtauskulma oli 4,11°. Myös isommilla kohtauskulmilla tulokset olivat oikean suuntaisia, mutta ero kokeellisiin tuloksiin kasvoi kulman funktiona ollen välillä 30–150 %. Testattujen turbulenssimallien vertailussa SST k–ω -mallilla saatiin hieman tarkempia tuloksia kohtauskulmilla 0° ja 4,11° ja Spalart–Allmaras-mallilla puolestaan tätä suuremmilla kohtauskulmilla. Erot tarkkuudessa olivat kuitenkin vain noin 5 %, paitsi kohtauskulmalla 19,25°, jolla Spalart–Allmaras-mallilla saatu tulos oli yli 10 % tarkempi kuin SST k–ω -mallin tulos
Liikkuvien työkoneiden värähtelyn vaimennus painetakaisinkytkennällä
No full textIn this thesis a hydraulically driven wheel loader, which has a flexible crane mounted in front of the machine, has been under research. Flexible boom was excited with a operator given commands, which caused the system vibrate due to different sources of flexibility. The goal was to test cylinder load pressure as a estimate of boom vibrations and use it as a feedback signal to suppress the system oscillations. Therefore, a simulation of wheel loader was created, which replicates real four wheel loader located at the facilities of Laboratory of Automation and Hydraulics.
The first simulator represents a traditional hydraulical system, which has proportional directional valves and variable displacement pump with load sensing functions. A simple controller with pressure feedback vibration damping was designed and tested with different scenarios. After promising results, another simulator was created, which emulates the existing wheel loader better. This experimental wheel loader, called as IHA-machine, has different directional valves and pump operating principal. For working hydraulics, a digital flow control unit was installed. As a power source, IHA-machine has a variable displacement pump-motor, which has a possibility to collect energy from hydraulic system.
Updated simulation version was tested with a controller, which was able to control flow and supply pressure. Vibration damping was added to the flow controller and tested in simulator. After this, the same controller was also tested in real IHA-machine. The results showed, that load pressure as an estimate of system vibrations is a promising way to damping the oscillations that exist in the application. However, the simulation results couldn't be repeated at the same level in the real machine. The control of boom with flow in digital valve environment appeared to be a difficult task when vibration damping was implemented. Regardless, some oscillation canceling was still achieved
Concept Development and User Experience Measurement of Dipor Dashboard for Monitoring Status for Digital Service Development Projects
Get PDFIn Finland, tax payers’ money is used by public sector organizations to implement open source digital services to solve problem situations raised by common citizens. However, traditional long development cycle often results with solutions that don’t address intended users’ needs. To remedy this, Digipalvelutehdas community introduced a process that would require a 3-month long development phase to produce a testable proof of concept for any digital service. To permit further implementation, the development progress needed to be closely monitored. Digipalvelutehdas brought up the idea of Dipor Dashboard for monitoring service development and Sampo Software Oy was assigned to develop a testable interface. The thesis work focused on defining requirements for this dashboard out of needs from its intended users and proposed a concept using low fidelity design sketches. The goal was to determine how attributes from GitHub repositories could be visualized in a Dashboard view to project development progress. The usability and feasibility of the system developed by Sampo Software was also evaluated. User experience study of the system had been done in a limited scope.
The thesis report begins with background work. A competitor analysis for existing market solutions is then provided. A discussion is made on existing work over Dashboard design, Agile development visualization and using GitHub attributes to build Agile workflows. First phase of empirical work involved interviewing the customer and intended users to develop concept for the dashboard using iterative design and evaluation of low fidelity prototypes. Usability evaluation of the implemented system was done in second phase with two heuristic evaluations and five usability tests. A four week long user study was initiated with two participants in the third phase, which was continued for two weeks due to unavoidable circumstances.
The implemented Dipor Dashboard focused more on organization hierarchy than on Digital services. The supposed dashboard view turned out to be an integration view for comparing different repository works intended for the same service. Used charts had issues in look & feel, functionality and data representation. Development progress wasn’t visualized following Agile methodology. Major design and functionality rework would be needed to make the system more usable. Although being a better option, the developed concept needs more research on appropriate visualizations and common data framework to integrate systems other than GitHub repositories
Product life cycle management
Get PDFTämän työn tarkoituksena on kartoittaa elinkaariajattelun luomia mahdollisuuksia kohdeyrityksen tuotteiden kehittämisessä. Kohdeyrityksessä on tunnistettu asiakkaiden mielenkiinto elinkaariajatteluun ja tämä on luonut kohdeyrityksen tarpeen tuotteiden elinkaaren hallitsemiseksi paremmin. Elinkaaren hallinnan parantamisen myötä pyritään tunnistamaan uusia toimintatapoja kustannussäästöjen aikaansaamiseksi pitkällä aikavälillä.
Tuotteen elinkaari kattaa ajan aina tuotteen ideoinnista, sen suunnittelusta ja valmistuksesta sen käyttöönottoon ja lopulta käytöstä poistamiseen saakka. Elinkaariajattelu on osa yrityksen strategiaa ja tapa toimia pitkällä tähtäimellä. Siinä pyritään näkemään suurempi kokonaiskuva ja tehtävien päätösten vaikutukset pitkällä aikavälillä. Elinkaaren hallinnalla tarkoitetaan kokonaisvaltaista tuotteiden suunnitelmallista ylläpitoa ja seurantaa koko tuotteen olemassaolon ajan. Elinkaaren hallinta kattaa myös tuotteeseen liittyvän informaation, esimerkiksi valmistusdokumentaation ja ylläpitotiedon, ja tämän informaation ylläpitämisen koko tuotteen elinjakson ajan.
Tiedolla on suuri merkitys elinkaaren hallinnassa. Tuotteen kehittämistä varten tarvitaan tietoa tuotteen käyttäytymisestä ja tuotteen ja sen komponenttien vikaantumisista ja niihin johtaneista syistä. Kattavalla vikaantumistilastoinnilla ja analysoinnilla voidaan tuotteita parantaa poistamalla niiden heikkoja kohtia. Yhtenä tärkeänä tietolähteenä on tuotteiden seuranta, jonka avulla tarkkailaan tuotteen käyttäymistä elinkaaren eri vaiheissa.
Työssä tutkitaan tuotteiden elinkaaren hallintaa ja sen mukanaan tuomia mahdollisuuksia. Työn tuloksena tunnistettiin elinkaaren hallinnan alati kasvava merkitys asiakasvaatimusten ja lainsäädännön kiristymisen myötä. Työn aikana luotiin pohja tuotteista kerättävän tiedon kehittämiselle. Näiden kerättävien tietojen pohjalta on mahdollista kehittää tuotteita elinkaarikustannustehokkaiksi ja parantaa myös samalla tuotteiden käyttövarmuutta