4987 research outputs found
Sort by
Vehicular Digital Communication
Get PDFThe vehicles such as cars, trucks and buses were once fairly simple from the electric perspective. The internal combustion engine needed originally very little other electricity than spark to operate. The ever-tightening regulations, especially from emission perspective, have leaded the development to complicated electric systems, most of which currently still operate onboard individual vehicles.
Currently the modern vehicles carry dozens of electronic control units onboard them. These communicate with each other over data bus system, CAN being the most widespread of them, by exchanging digital data packets. Pressing down the accelerator pedal on a modern car triggers an electric data exchange in the system where one of the possible outcomes is the fuel being fed into the engine. This depends on how the software based steering is set up; which are the included conditions that must be fulfilled. Furthermore there is no direct, mechanical link between the pedal and the fuel fed into the engine. These kinds of electric inputs currently come from the driver in the vehicle, but could come also wirelessly from outside.
The onboard digital data communication as above exists already. Something that is emerging as we speak at the end of 2017 is the inter-vehicular communication. This brings in the discussion the wireless technologies such as future 5G mobile networks and Dedicated Short Range Communication (DSRC). In the future the data will no longer be relayed only onboard an individual vehicle, but also between vehicles and infrastructure. The umbrella term for this communication is Vehicle-to-everything (V2X). These technologies enable number of applications such as autonomous driving, platooning and automatic emergency braking, only to name a few.
In this study, we review the state of the art in the field of connected vehicles. We also create and test a software function for climate control system of a bus thus providing a practical example of how we can control a real life phenomenon such as air temperature with SW steering
Service Design in Developing a Customer-driven Operating Model for Professional Services
Get PDFAsiakaslähtöisyys on yksi yritysten keskeisimmistä kilpailuedun lähteistä. Toimiakseen asiakaslähtöisesti, yrityksen on pystyttävä kehittämään toimintaansa asiakasymmärryksen avulla. Tässä tutkimuksessa asiakasymmärryksen kohteina ovat asiakkaan kokemuksen ja asiakasarvon muodostuminen asiantuntijapalveluissa. Asiantuntijapalvelut toimivat osana monimutkaisia arvojen järjestelmiä, joissa arvo muodostuu vuorovaikutuksessa asiakkaan ja yrityksen kesken. Vuorovaikutuksessa olennaista on asiakasymmärrys. Tässä tutkimuksessa ymmärrystä asiakkaan kokemuksen ja arvon muodostumisesta pyritään kartuttamaan palvelumuotoilun avulla. Palvelumuotoilu on poikkitieteellinen menetelmien kokonaisuus palvelujen asiakaslähtöisyyden systemaattista kehittämistä varten.
Tutkimuksessa luotiin viitekehys, joka auttaa asiantuntijapalveluyrityksiä tunnistamaan toimintansa keskeiset, asiakaskokemukseen ja asiakasarvoon vaikuttavat toiminnot, sekä osoitettiin palvelumuotoilutyökalujen käyttökelpoisuus asiakasymmärrykseen perustuvan asiakaslähtöisyyden kehittämisessä kilpailuetutekijäksi. Tutkimusongelmaa lähestyttiin laadullisen tutkimuksen menetelmin. Kehitystyössä käytettiin tapaustutkimuksen menetelmiä. Laadullinen tapaustutkimus perustui teoreettiseen viitekehykseen, joka määritettiin kirjallisuuskatsauksen avulla.
Kehitystyössä tunnistettiin kohdeyrityksen toiminnoista 30 asiakaslähtöisyyden kehittämiskohdetta, joihin laadittiin toimenpide-ehdotukset. Toimenpide-ehdotukset luokiteltiin viiteen kategoriaan, joiden perusteella tunnistettiin kohdeyrityksen keskeiset, asiakaslähtöisyyteen vaikuttavat toiminnot. Toimenpide-ehdotuksia testattiin jokaisesta kategoriasta. Testien perusteella arvioitiin toimenpiteiden toteutettavuutta sekä mahdollisia jatkokehitystarpeita. Kehitystyön perusteella laadittiin kohdeyritykselle kehityssuunnitelma toimenpide-ehdotusten toteuttamiseksi. Lisäksi mallinnettiin asiantuntijapalveluille sopiva asiakaslähtöinen toimintatapa, jonka avulla yritys voi jatkaa palvelumuotoilun menetelmien omaksumista osaksi prosessejaan.
Tutkimuksen perusteella palvelumuotoilun työkalujen käyttäminen auttaa yritystä systematisoimaan asiakaslähtöisyyttä. Keskeisiä haasteita palvelumuotoilutyökalujen integroimisessa ovat asiantuntijoiden vaihtelevat valmiudet ottaa käyttöön uusia menetelmiä sekä oman asiantuntijuuden korostaminen, mikä saattaa vaikeuttaa vuorovaikutuksen syntymistä ja asettumista asiakkaan asemaan. Haasteet ja muutosvastarinta ovat voitettavissa onnistuneella ja johdonmukaisella johtamisella, jossa asiakaslähtöisyyttä tuetaan konkreettisin toimin. Keskeistä on tunnistaa ulkoisten asiakkaiden lisäksi myös sisäiset asiakkuudet ja kannustaa vuorovaikutteisten toimintatapojen omaksumiseen.Customer-driven approach is one of the most common ways for companies to seek competitive advantage. Genuine interaction and gaining customer insight is the basis for that approach. In this research the understanding how customer experience and customer value composes is defined as customer insight and this insight is studied in the context of professional services. Professional services operate in complex systems where value creation is always interaction between the customer and the company. In this research the customer insight is being built with service design. Service design is an interdisciplinary set of methods and tools for systematically develop customer-driven approach.
The research built up a framework to help professional service firms to identify the fundamental activities that effect on customer experience and customer value in their business. The research also pointed out the feasibility of service design in developing competitive advantage from customer-driven approach based on genuine customer insight and interaction. The research problem was studied with qualitative research methods. The empirical part of the research was based on a case study in a case company. Qualitative case study rested upon a theoretical framework that was defined in literature review.
In the case study 30 development targets to enhance the customer-driven approach in the case company was identified. For each target a development operation was defined with the help of service design methods and tools. The development operations were then divided into five categories that represent the fundamental activities of customer-driven approach in the case company. From each category some of the development operations were then tested. Based on these tests the defined operations were evaluated and the need for further improvements were identified. Finally, a development plan was created that enables the case company to put the development operations into action. Based on the case study an operating model for professional services to improve their customer-driven approach by integrating service design methods and tools for their processes was created to enable further development for the case company.
According to this research, service design is a useful approach in increasing customer insight in professional services as a base for customer-driven approach. The greatest challenges concern the abilities of the employees in the professional service firm to work with the new methods and tools in interaction with their customers and be empathetic. These abilities vary among people and may cause resistance for development. The challenges can be overcome with right and consistent managerial actions where employees are seen as customers too and different methods for interaction are supported with tangible actions
Modeling Infrastructure Maintenance Contracts in a Geospatial Database
Get PDFAutomation in every field has introduced various means to increase productivity and efficiency. Recently, the road maintenance industry has adopted automation. However, automated scheduling, pricing, budgeting, reporting and invoicing of work are restricted by the provided format of data. In addition, the available information to depict real state of environment and capabilities of machines is also one of the obstacles to automate the aforementioned processes. This research work addresses these problems by modeling the data in database that will automate the processes.
This thesis focuses on studying existing models of road. The information from existing road models is extracted and compared with each other. Afterwards, the necessary data comprising of work requirements along with related machinery is studied, and the useful information is extracted. The road model is then fused with the machine and contract data model. This fusion results to give information of roads, machines and work requirements which are missing in currently available information. The implemented approach is validated with the help of real world contract area. This results in providing the model which will automate the maintenance processes. The resulted model is aligned with the expert view
LITTLE BIG SCHOOL - diverse learning environment in a small school - case Alakorkalon koulu
No full textKoulu fyysisenä oppimisympäristönä on murroksessa: nykyinen oppimiskäsitys vaatii tuekseen monimuotoisen ja joustavan kouluympäristön, joita perinteinen koulurakennus ei aina pysty tarjoamaan. Opetushallitus julkaisi vuonna 2014 perusopetuksen uuden opetussuunnitelman, joka otettiin käyttöön vuosiluokilla 1-6 syksyllä 2016. Uusi opetussuunnitelma painottaa oppilaslähtöisyyden ja vuorovaikutustaitojen lisäksi muun muassa projektioppimista, ilmiöpohjaisuutta ja laaja-alaisia oppimiskokonaisuuksia. Teknologia toimii vahvasti oppimisen tukena.
Samaan aikaan koulujen lukumäärä on vahvassa laskussa, vaikka oppilasmäärä kasvaa jatkuvasti. Yhä useampi koulu on fyysiseltä kooltaan isompi ja koulun oppilasmäärä suurempi: nykyisen oppimiskäsityksen vaatimuksiin on pääosin vastattu isojen koulujen suunnittelussa.
Tämän diplomityön teoriaosuudessa tutkin, mitä nykyinen oppimiskäsitys vaatii tiloilta, perustelen monimuotoisen oppimisympäristön tarpeellisuutta ja tarkastelen, miten se toteutuu pienemmissä kouluyksiköissä. Suunnitteluosuudessa osoitan, miten myös pienen koulun tiloilla ja pienellä henkilökuntamäärällä voi vastata oppimiskäsityksen vaatimuksiin ja teen suunnitelman Rovaniemellä sijaitsevan, noin 80 oppilaan Alakorkalon koulun uudelle päärakennukselle
Welding Processes and Applications in Modern Airplanes
Get PDFTämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia hitsauksen käyttöä liitosmenetelmänä nykyaikaisissa lentokoneissa sekä arvioida hitsausteknologian tulevaisuutta lentokoneteollisuudessa. Työssä tutkittiin lentokoneiden valmistuksessa yleisimmin käytettyjä hitsausmenetelmiä sekä niiden käyttökohteita eri ilmailualoilla, luotiin katsaus hitsauksen käyttöön kunnossapidossa sekä tarkasteltiin hitsausteknologian uusimpia trendejä lentokonevalmistuksessa. Tulevaisuuden lentokoneissa uudet hitsausmenetelmät kuten laser- ja kitkahitsaus pyörivällä työkalulla tulevat syrjäyttämään niittien käytön metalliliitoksissa. Hitsauksen nopeus ja automatisoitavuus tekevät lisäksi metallirunkorakenteista varteenotettavan kilpailijan komposiittirakenteiden käytölle lentokoneiden valmistusmateriaalina tulevaisuudessa
Simplyfied Energy Consumption Calculator for Small Residental Buildings
Get PDFTässä kandidaatintyössä perehdyttiin pientalon energiankulutuksen laskentaan. Rakennuksessa energiaa tarvitaan tilojen lämmitykseen ja jäähdytykseen, ilmanvaihtoon, käyttöveden lämmitykseen sekä sähkölaitteiden ja valaistuksen käyttöön. Nykyaikaisessa pientalossa noin 70 % energiankulutuksesta muodostuu lämmityksestä ja loput kotitaloussähköstä.
Tutkimuksessa tehtiin Microsoft Excelissä toimiva laskuri, jonka laskennan perustana käytettiin Suomen rakentamismääräyskokoelman eri osien laskukaavoja. Laskurista oli tarkoitus tehdä yksinkertainen niin toteutukseltaan kuin käytöltään. Sillä piti kuitenkin pystyä tekemään riittävän tarkkoja laskelmia vuotuisesta energiankulutuksesta. Vuositason laskennassa hyödynnettiin lämmitystarvelukua, joka kuvaa sisä- ja ulkolämpötilojen keskimääräistä eroa vuorokauden aikana. Taustalla on olettamus, että lämmitykseen tarvittava energiamäärä on likimain suoraan verrannollinen näiden lämpötilojen erotukseen.
Tutkimuksessa tehtyä laskuria verrattiin kolmeen internet-selaimessa toimivaan sähköyh-tiön laskuriin niin tulosten tarkkuuden kuin käytön helppouden osalta. Energiankulutuslaskelmia varten tutkimuksessa käytettiin esimerkkikohdetta. Laskenta suoritettiin kohteen tiedoilla, jonka jälkeen tuloksia verrattiin toisiinsa ja toteutuneeseen kulutukseen.
Laskurin helppokäyttöisyyden arviointi perustui tekijänsä näkemykseen. Laskentaan tarvittiin saman verran tai vähemmän syötteitä kuin verrokkilaskureissa, joten siltä osin käyttöä voi pitää helppona. Ulkopuolista käyttäjää varten laskurin ohessa olisi voinut olla enemmän ohjeita. Laskentaa yksinkertaistettiin rakentamismääräyskokoelmasta, mutta eri vaihtoehtoja ja muuttujia jäi laskentaan silti paljon. Tulokset osoittivat, että tutkimuksen laskurin tarkkuus esimerkkikohteen tapauksessa oli huonompi kuin verrokkilaskureilla. Tarkempi laskenta vaatii käyttäjältä perehtyneisyyttä rakennusalaan
Käyttökokemuksen suunnittelu jääkiekkosovellukseen
Get PDFMobile applications are becoming the norm of digital content. One recently emerged application area is sports. This thesis describes a study and design conducted for an ice hockey themed application. The application's main objective is to enhance the spectator experience of ice hockey fans.
The main research objective of this thesis is finding out what kind of user experience needs are there in a live spectating setting for a mobile application. Secondly, based on these findings, a design is proposed and the success of this design is validated using a questionnaire.
This study uses several methods for creating the application design. First, a literature review for existing theory is conducted. Using SWOT analysis, a competitor analysis is performed. User research is conducted using interviews and prototype evaluations. Based on these findings, information guiding the application design is constructed in form of personas, experience goals and context scenarios.
User needs in the application context corroborate previous research: watching ice hockey is more than passive entertainment. Spectators view the game as a social event. They want to meet friends and family. Avid fans of ice hockey wish to know more detailed information of the game and its events. They also want a centralized location to fetch this data from. For this, this thesis presents a technological solution. The main finding regarding the created solution is that while the solution has potential and arouses users' interest, there is a want for more detailed data.
Further research should be done in the direction of creating an application that spectators can use as a tool for creating co-experiences. Spectators are also interested in seeing the play situations in more detail, and for this, the proposed solution should incorporate video material of the plays delivered to the spectators phone
Verkkoon liitettävän aurinkosähköjärjestelmän pilottihanke
No full textAurinkosähkövoimaloiden määrän kasvu on ollut viime vuosina kiihtyvää. Aurinkosähkö on yksi uusiutuvan energian tuotantomenetelmä. Yhdessä tuuli- ja vesivoiman kanssa se tarjoaa päästöttömän ratkaisun energiantuottoon ilman ilmastolle haitallisia vaikutuksia. Aurinkosähkön raaka-aine on loppumaton. Tuotanto riippuu kuitenkin vahvasti ympäristön olosuhteista kuten säästä, lämpötilasta, tuulesta ja pilvisyydestä.
Kuluttajat ovat kiinnostuneita etenkin sähköverkkoon liitettävistä järjestelmäratkaisuista, jotka sulkevat pois akkujen tarpeen. Nykyiset järjestelmät ovat myös taloudellisesti kannattavia 15-20 vuoden takaisinmaksuajalla. Verkkoon liitettävät aurinkosähköjärjestelmät syöttävät kuluttajan ylimääräisen tuotannon verkkoon, joten energiaa ei mene hukkaan. Myös verkkoyhtiö hyötyy tuotantolaitoksista jakeluverkon kuormituksen pienentymisenä, kun tuotanto on lähellä kulutusta.
Aurinkosähköjärjestelmien lisääntyneen kiinnostuksen vuoksi sähköurakointiyritykset joutuvat kehittämään toimintaansa päästäkseen uusille markkinoille. Tämä diplomityö tarjoaa perehdyttämismateriaalin aurinkosähköjärjestelmän toimintaan, suunnitteluun ja asennukseen. Työn yhteydessä tehtiin myös koeasennus, jonka tarkoituksena oli kouluttaa asentajat itsenäiseen asennustyöhön. Koeasennus tarjosi myös mahdollisuuden tehdä kattava arvio asennuksen kustannuksista toteutuneiden arvojen perusteella. Koeasennuksen jälkeen toimintaa on tarkoitus jatkaa yhdessä verkkoyhtiö Elenian kanssa pilottihankkeella, jossa yhden urakointialueen asiakkaille mainostetaan verkkoon liitettäviä aurinkosähköjärjestelmiä. Pilottihanketta varten kilpailutettiin järjestelmien toimittajat ja valittiin näistä yhteistyökumppani myöhempää toimintaa varten.
Diplomityön tuloksena Pohjolan Werkonrakennus Oy:lle ja Elenialle luotiin prosessi asennustoimintaan asiakkaan tilauksesta dokumentointiin asti. Työssä hahmoteltiin myös pitkän aikavälin toimintasuunnitelmaa osaamisen kehittämiseen ja toiminnan laajentamiseen aurinkosähkömarkkinoilla. Lopputuloksena voidaan sanoa, että verkkoon liitettävien aurinkosähköjärjestelmien asentaminen on kannattavaa asiakkaalle, verkkoyhtiö Elenialle ja Pohjolan Werkonrakennus Oy:lle
Geeniekspressioluokittimen toteutus Keras-kirjastolla
Get PDFKonvolutiivisten neuroverkkojen sovellutuksien määrä on kasvussa muiden koneoppimismenetelmien tavoin. Tämä kandidaatintyö pyrkii tutkimaan konvolutiivisen neuroverkkoarkkitehtuurin toteutusta Python-kielisellä Keras-kirjastolla. Toteutettava neuroverkko toimii luokittimena geenien korkealle ja matalalle aktiivisuudelle histonimodikaatiodatasta. Toteuttu arkkitehtuuri pohjautuu jo tunnettuun DeepChrome-arkkitehtuuriin.
Työ jakatuu kolmeen osaan. Ensimmäinen osa tutkii työssä vaadittavaa teoreettista taustaa, esittellen luokittimen rakenteen osineen. Toinen osa tutkii luokittimen toteutusta Keras-kirjastolla, tutkien toteutuksen yksityiskohtia pohjautuen ensimmäisen osan teoreettiseen taustaan. Kolmas osa käsittelee luokittimen optimointia ja tulosten validointia, missä luokittimelle tehdään optimointi etsien sille parhaan suorituskyvyn toteuttavat parametrit käyttäen ristiinhakua ja -validointia.
Tutkimus osoittaa Keraksen soveltuvan DeepChrome-luokittimen toteutukseen, sekä tutkitun luokittimen olevan suorituskyvyltään vastaava kuin alkuperäinen Lua-kielinen DeepChrome-toteutus vastaavalla data-aineistoilla. Tutkimus vahvistaa alkuperäisen DeepChrome-toteutuksen parametrivalinnat optimaaliselle luokittimen suorituskyvylle
Overvoltage Protection Implementation of a Fixed Series Cpapcitor in Finnish Power System
Get PDFDiplomityössä tutkittiin mahdollisuutta siirtyä käyttämään kipinävälitöntä sarjakondensaattoria Suomen kantaverkossa. Kipinävälittömällä sarjakondensaattorilla halutaan parantaa sarjakondensaattorin luotettavuutta. Kipinävälittömyys aiheuttaa sarjakondensaattorin ohitusajan pidentymisen, joka lisää ylijännitesuojana toimivien metallioksidivaristorien tarvittavaa määrää ja kasvattaa johtokatkaisijoiden palaavan jännitteen riskiä.
Kipinävälittömyys on työn tulosten perusteella investointikustannusten näkökulmasta kannattava ratkaisu, kun uusi sarjakondensaattori rakennetaan keskelle johtoa tai johdon päähän asemalle, jolta on maksimissaan kaksi 400 kV:n johtolähtöä. Kun sarjakondensaattori rakennetaan johdon päähän asemalle, jolta on useampi kuin kaksi 400 kV:n johtolähtöä, kipinävälittömyyden kannattavuus investointikustannusten näkökulmasta riippuu projektikohtaisista varistorien ja kipinävälikomponenttien hinnoista.
Kipinävälittömään sarjakondensaattoriin kannattaa siirtyä suojaus- ja ohjausjärjestelmäuusinnan yhteydessä, mikäli varistorien energiakapasiteetti on riittävä myös kipinävälittömälle sarjakondensaattorille. Tällöin kipinävälittömään sarjakondensaattoriin siirtyminen aiheuttaa lisäkustannuksia ainoastaan sarjakondensaattoreilla, joiden nykyiset ohituskatkaisijat ovat selvästi hitaampia kuin markkinoiden nopeimmat ohituskatkaisijat.
Sarjakondensaattorin kipinävälittömyyden aiheuttama johtokatkaisijoiden palaavan jännitteen (TRV, Transient Recovery Voltage) riskin kasvu on työn tulosten perusteella mahdollista kompensoida käyttämällä suurempia 550 kV:n johtokatkaisijoita. Tulosten perusteella ohituskatkaisijan hidastuminen kasvattaa TRV-riskiä ja varistorien energiakertymää sisäisissä vioissa, minkä vuoksi kipinävälittömän sarjakondensaattorin ohituskatkaisijan toimintaviive kannattaa minimoida. Johtokatkaisijan toiminnan hidastuminen pienentää TRV-riskiä, mutta aiheuttaa suuremman riskin sarjakondensaattorin ohittumiselle ulkoisessa viassa epäonnistuneen jälleenkytkennän tai johtokeskeytystilanteen takia.
Kipinävälittömän sarjakondensaattorin lisäksi työssä pohdittiin sarjakondensaattorien varistorien mitoitusperiaatteita verkkotilanteen, vika-ajan, jälleenkytkentöjen ja keskeytysten näkökulmasta. Tulosten perusteella mitoitukseen kannattaa käyttää ulkoisessa viassa 70 ms:n vika-aikaa. Epäonnistuneita jälleenkytkentöjä ei ole tarpeellista huomioida mitoituksessa. Mitoitukseen on suositeltavaa käyttää verkkomallia, joka kuvaa keski-määräisen kesäpäivän oikosulkutehoa. Mitoituksessa ei ole tarpeellista huomioida keskeytyksiä.In this thesis, a possibility to use gapless overvoltage protection implementation in fixed series capacitors (FSC) in the Finnish Power System was studied. The aim of using gapless FSC is to improve reliability of series capacitors. Gapless implementation causes longer bypass time to the capacitor, which creates a need to increase the amount of metal-oxide-varistors and increases transient recovery voltage (TRV) risk of line breakers.
Based on the results of this thesis, gapless FSC has lower capital costs than FSC with a protective gap, when a new FSC is built into middle of a transmission line or into end of a line, which has maximum two 400 kV feeder bays. If FSC is built into end of a line in-to a substation, which has more than two 400 kV feeder bays, cost-effectiveness of a gapless implementation depends on project dependable prices of the varistors and the protective gap.
In case of control and protection system renewal, transfer to the gapless overvoltage implementation is recommendable, if varistor’s installed energy capability is sufficient for gapless FSC. In this case, the only additional cost is caused by change of bypass switches in those FSCs, where current bypass switches are significantly slower than the fastest available bypass switches.
Based on the studies, the TRV-risk in lines containing series capacitor with protective gap and 420 kV line circuit breakers is approximately equal to TRV-risk in lines containing gapless series capacitor and 550 kV circuit breakers. Slower bypass switch had high-er TRV-risk and varistor’s accumulated energy in internal faults than fast bypass switch, thus operation delay of gapless FSC’s bypass switch is recommended to be minimized. Slower line circuit breaker was found to decrease TRV risk of line circuit breakers. However, slower circuit breaker increases risk of capacitor bypass in external faults caused by failed auto-reclose or transmission line outage contingency.
Additionally, energy capacity design principles of series capacitor’s varistors were discussed in the thesis. Based on the studies, it is recommended to use 70 ms fault time in external faults, when calculating varistors accumulated energy. Accumulated energy shall be calculated by using grid model, in which short-circuit current level represents typical summer day’s short-circuit current level. Transmission line contingencies or failed auto-reclose cycles shall not be required