CESSDA Data Catalogue OAI-PMH Repository
Not a member yet
32838 research outputs found
Sort by
Drop-out in Literacy and Basic Education (DRAG), Quantitative Partial Studies
No full textThe aim of the project is to use a multi-perspective analysis to determine the individual and structural causes of drop-out in literacy and basic education and to derive possible preventative measures. In the extension phase, the focus will be on drop-outs among lecturers in literacy and basic education. The survey data (sub-study 1 and sub-study 2) from the two project phases are available for subsequent use. Quantitative sub-study 1: The data set is a standardized before-and-after survey of participants in literacy and basic education courses (AuG) in Germany. The focus is on the question of motives for participation, experiences in the course and tendencies to drop out. The survey was conducted at 14 institutions and in 26 courses. A key challenge here was to keep the instrument in appropriately “simple language” in order to ensure that the participants were able to respond. Contact with the participant sample was established via educational planners and lecturers from cooperating further education institutions. The aim of the AuG courses was to increase the basic education level of the learners. The questionnaires were presented in networking meetings with educational planners and lecturers and discussed in terms of design, wording and language. As many participants as possible in literacy and basic education courses in the participating adult education institutions were included in the survey. In order to ensure the highest possible level of participation, members of the research team went to the courses themselves and carried out the surveys. In order to avoid bias due to interviewer effects and at the same time to support the interviewees in answering the questions, it was precisely defined in advance which forms of support were permissible and which were not. Permissible forms included reading out questions and answer guidelines and allowing longer processing times. A detailed explanation of the background to the survey to the participants was mandatory (an introductory video was sent to lecturers in advance). However, further explanations of the individual questions that could influence response behavior were to be avoided. The data was transferred to SPSS and processed. Several corrections were made during data preparation. These included the correction of input errors identified by plausibility checks in order to ensure a consistent data basis. In addition, open response fields were subsequently coded where possible to enable systematic evaluation. The validity of the data was ensured by comparing it with external data sources such as the LEO study. This comparison made it possible to check the reliability of the sample and its consistency with known demographic patterns. Comprehensive anonymization measures were taken to protect the respondents in the data set. For this purpose, personal data that could enable identification was either removed or its information content was changed in such a way that it could not be traced back to the individual respondents (the name of the institution was replaced by the federal state of the institution, the course name was replaced by the course format, a code was assigned to the respondents). Quantitative sub-study 2: The study focuses on three central questions: Firstly, the nature of the supply, organizational and funding structures in which lecturers´ activities are embedded will be analysed. Secondly, it examines which working conditions influence lecturers´ decisions to remain in or leave their professional field. Thirdly, the financial, social and family conditions that promote long-term activity in this field are identified. By answering these questions, it will be possible to identify the conditions that are necessary to enable lecturers to work successfully on a long-term basis. Methodologically, the extension phase of the project is based on two approaches: a secondary analytical evaluation of existing data and targeted follow-up surveys in the field. The existing quantitative data set originates from an online survey of former and active lecturers in literacy and basic education. Demographic and work-related characteristics, job satisfaction, workload, intentions to change jobs and perceived employment prospects were recorded. The supplementary surveys are intended to deepen this data and provide further insights into the working reality of lecturers.Das Projekt hat zum Ziel, anhand einer mehrperspektivischen Analyse die individuellen und strukturellen Ursachen von Drop-out in der Alphabetisierung und Grundbildung zu ergründen und mögliche Präventionsmaßnahmen abzuleiten. In der Verlängerungsphase wird der Fokus auf Drop-outs unter den Dozierenden in der Alphabetisierung und Grundbildung gelegt. Zur Nachnutzung stehen die Befragungsdaten (Teilstudie 1 und Teilstudie 2) aus den beiden Projektphasen zur Verfügung. Quantitative Teilstudie 1: Bei dem Datensatz handelt es sich um eine standardisierte Vorher-Nachher-Befragung der Teilnehmenden an Alphabetisierungs- und Grundbildungskursen (AuG) in Deutschland. Im Zentrum steht die Frage nach Teilnahmemotiven, Erfahrungen im Kurs und Abbruchsneigungen. Die Befragung erfolgte an 14 Einrichtungen und in 26 Kursen. Eine zentrale Herausforderung hierbei war es, das Instrument in entsprechend „einfacher Sprache“ zu halten, um somit zu gewährleisten, dass die Teilnehmenden antworten können. Der Kontakt zur Teilnehmerstichprobe wurde über Bildungsplanende und Dozierende von kooperierenden Weiterbildungseinrichtungen hergestellt. Ziel der AuG-Kurse war es, das Grundbildungsniveau der Lernenden zu erhöhen. Die Fragebögen wurden in Vernetzungstreffen mit Bildungsplanenden und Dozierenden vorgestellt und hinsichtlich der Gestaltung, Formulierung und Sprache diskutiert. Möglichst alle an Alphabetisierungs- und Grundbildungskursen in den beteiligten Erwachsenenbildungseinrichtungen Teilnehmenden wurden in die Befragung einbezogen. Um eine möglichst hohe Beteiligung zu sichern, gingen Mitglieder des Forschungs-Teams selbst in die Kurse und führten dort die Erhebungen durch. Um Verzerrungen durch Interviewer-Effekte zu vermeiden und gleichzeitig die Befragten bei der Beantwortung der Fragen zu unterstützen, wurde vorher genau festgelegt, welche Formen der Unterstützung zulässig sind und welche nicht. Zu den zulässigen Formen gehörten das Vorlesen von Fragen und Antwortvorgaben und die Ermöglichung längerer Bearbeitungszeiten. Obligatorisch war die eingehende Erläuterung des Hintergrunds der Befragung gegenüber den Teilnehmenden (Vorstellungsvideo wurde vorab an Dozierende verschickt). Zu vermeiden waren hingegen weiterführende Erläuterungen zu den einzelnen Fragen, die das Antwortverhalten beeinflussen könnten. Die Daten wurden in SPSS überführt und aufbereitet. Im Rahmen der Datenaufbereitung wurden mehrere Korrekturen vorgenommen. Dazu gehörte die Bereinigung von Eingabefehlern, die durch Plausibilitätsprüfungen identifiziert wurden, um eine konsistente Datengrundlage zu gewährleisten. Zudem wurden offene Antwortfelder, wenn möglich, nachträglich kodiert, um eine systematische Auswertung zu ermöglichen. Die Validität der Daten wurde durch den Abgleich mit externen Datenquellen wie der LEO Studie sichergestellt. Dieser Vergleich ermöglichte es, die Verlässlichkeit der Stichprobe und die Übereinstimmung mit bekannten demografischen Mustern zu überprüfen. Zum Schutz der Befragten im Datensatz wurden umfassende Anonymisierungsmaßnahmen ergriffen. Hierzu wurden personenbezogene Daten, die eine Identifizierung ermöglichen könnten, entweder entfernt oder in ihrem Informationsgehalt so verändert, dass eine Rückverfolgung auf die individuellen Befragten ausgeschlossen ist (Einrichtungsname wurde durch das Bundesland der Einrichtung ersetzt, Kursname wurde durch das Kursformat ersetzt, für die Befragungspersonen wurde ein Code vergeben). Quantitative Teilstudie 2: Im Zentrum der Untersuchung stehen drei zentrale Fragestellungen: Erstens wird analysiert, wie die Angebots-, Organisations- und Finanzierungsstrukturen beschaffen sind, in die die Tätigkeiten der Dozierenden eingebettet sind. Zweitens wird untersucht, welche Arbeitsbedingungen die Entscheidung von Dozierenden beeinflussen, in ihrem Berufsfeld zu verbleiben oder es zu verlassen. Drittens wird herausgearbeitet, welche finanziellen, sozialen und familiären Rahmenbedingungen die langfristige Tätigkeit in diesem Bereich fördern. Die Beantwortung dieser Fragen ermöglicht es, die Voraussetzungen zu identifizieren, die notwendig sind, um Dozierenden eine dauerhafte und erfolgreiche Tätigkeit zu ermöglichen. Methodisch basiert die Verlängerungsphase des Projekts auf zwei Zugängen: einer sekundäranalytischen Auswertung vorhandener Daten sowie gezielten Nacherhebungen im Feld. Der bestehende quantitative Datensatz stammt aus einer Online-Befragung ehemaliger und aktiver Dozierender der Alphabetisierung und Grundbildung. Dabei wurden demografische und arbeitsbezogene Merkmale, Arbeitszufriedenheit, Arbeitsbelastung, Wechselabsichten und perzipierte Beschäftigungsperspektiven erfasst. Die ergänzenden Erhebungen sollen diese Daten vertiefen und weitere Einblicke in die Arbeitsrealität der Dozierenden liefern
Flash Eurobarometer 549 (SMEs, Resource Efficiency and Green Markets)
No full textAttitudes of SMEs towards green markets and resource efficiency.Topics: actions taken with regard to resource efficiency: save water, save energy, use predominantly renewable energy, save materials, switch to greener suppliers of materials, minimize waste, sell residues and waste to another company, recycling within the company, design products easier to maintain / repair / reuse, other, none; planned implementation of selected of the aforementioned measures in the next two years; impact of the undertaken resource efficiency actions on production costs in the last two years; percentage of annual turnover invested on average per year in more resource efficiency; use of renewable energy sources; percentage of energy consumed generated on-site; types of support relied on with regard to the efforts to increase resource efficiency: own financial resources, own technical expertise, external support, other; types of external support with regard to the efforts to increase resource efficiency: public funding, private funding from banks / investment companies / venture capital funds, private funding from friends and relatives, advice or other non-financial assistance from public administration, advice or other non-financial assistance from private consulting and audit companies, advice or other non-financial assistance from business associations and clusters, advice or other non-financial assistance from supply chain partners, other; difficulties encountered when trying to set up resource efficiency actions: complexity of administrative or legal procedures, difficulty to adapt environmental legislation to the company, technical requirements of legislation not being up to date, difficulty in choosing the right resource efficiency actions for the company, cost of environmental actions, lack of specific environmental expertise, lack of supply of required materials / parts / products or services, lack of demand for resource efficient products or services, complexity associated with environmental labelling and certification, complex environmental reporting requirements, other, none; most useful issues with regard to increasing resource efficiency; business strategy in place to reduce carbon footprint and become climate neutral or negative; actions taken with regard to becoming climate neutral; share of recycled materials in own products; policy to extend life span of products: for all products, only for some products, no policy; offer of green products or services: company offers green products or services, company plans to do so in the next two years, no plans; percentage of these green products or services in annual turnover of latest available fiscal year; types of support relied on with regard to the production of green products or services: own financial resources, own technical expertise, external support, other; types of external support with regard to the production of green products or services: public funding, private funding from banks / investment companies / venture capital funds, private funding from friends and relatives, advice or other non-financial assistance from public administration, advice or other non-financial assistance from private consulting and audit companies, advice or other non-financial assistance from business associations and clusters, advice or other non-financial assistance from supply chain partners, other; most useful issues with regard to expanding range of green products or services; most useful issues with regard to launching a range of green products or services. Demography: information about the company (limited to activities in the own country): number of employees, number of full time employees working in green jobs some or all of the time; development of number of employees over the last three years; difficulties finding and hiring staff with the right skills in the last two years; year of company establishment; development of turnover in the last three years; total turnover in 2023; selling of products and / or services. Additionally coded was: respondent ID; country; NACE-Code; region; nation group; weighting factor.Einstellungen von KMUs zu grünen Märkten und Ressourceneffizienz.Themen: ergriffene Maßnahmen im Hinblick auf Ressourceneffizienz: Wasser sparen, Energie sparen, vornehmliche Nutzung erneuerbarer Energien, Material einsparen, Wechsel zu grüneren Materiallieferanten, Müllvermeidung, Verkauf von Reststoffen und Abfall an andere Unternehmen, Recycling innerhalb des Unternehmens, Entwicklung von einfacher zu wartendenden oder zu reparierenden bzw. von wiederbenutzbaren Produkten, sonstiges, keine; geplante Einführung einzelner der vorgenannten Maßnahmen in den nächsten zwei Jahren; Auswirkungen der durchgeführten Maßnahmen zur Verbesserung der Ressourceneffizienz auf die Produktionskosten in den letzten zwei Jahren; durchschnittlicher Anteil des jährlichen Umsatzes zur Verbesserung der Ressourceneffizienz (in Prozent); Nutzung erneuerbarer Energien; Anteil der vor Ort erzeugten Energie gemessen am Verbrauch (in Prozent); genutzte Arten von Unterstützung zur Förderung der Energieeffizienz: eigene finanzielle Mittel, eigenes technisches Know-how, externe Unterstützung, sonstiges; genutzte Arten von externer Unterstützung zur Förderung der Energieeffizienz: öffentliche Zuschüsse, privatwirtschaftliche Mittel von Banken / Investmentgesellschaften / Risikokapitalfonds, private Mittel von Freunden und Verwandten, Beratung oder sonstige Formen nicht-finanzieller Unterstützung durch öffentliche Stellen, Beratung oder sonstige Formen nicht-finanzieller Unterstützung durch Beratungs- und Wirtschaftsprüfungsgesellschaften, Beratung oder sonstige Formen nicht-finanzieller Unterstützung durch Wirtschaftsverbände und -cluster, Beratung oder sonstige Formen nicht-finanzieller Unterstützung von Partnern aus der Lieferkette, sonstiges; Schwierigkeiten bei der Einführung von Maßnahmen zur Verbesserung der Ressourceneffizienz: Komplexität verwaltungstechnischer oder rechtlicher Verfahren, Schwierigkeiten bei der Anwendung umweltrechtlicher Vorschriften auf das Unternehmen, mangelnde Aktualität der technischen Anforderungen der Rechtsvorschriften, Schwierigkeiten bei der Auswahl der richtigen Maßnahmen, Kosten der Umweltmaßnahmen, Mangel an spezifischem Umweltfachwissen, fehlendes Angebot an erforderlichen Materialien / Teilen / Produkten oder Dienstleistungen, fehlende Nachfrage nach ressourceneffizienten Produkten oder Dienstleistungen, Unübersichtlichkeit bei Auszeichnungen und Zertifizierungen im Umweltbereich, komplexe Anforderungen an die Dokumentation zum Umweltschutz, sonstiges, keine; nützlichste Maßnahmen zur Steigerung der Ressourceneffizienz; Vorhandensein einer Unternehmensstrategie zur Reduzierung des CO2-Fußabdrucks sowie zum Erreichen von Klimaneutralität bzw. -negativität; getroffene Maßnahmen zum Erreichen von Klimaneutralität; Anteil recycelter Materialien in den eigenen Produkten; Vorhandensein einer Unternehmensrichtlinie zur Verlängerung der Lebensdauer von Produkten: für alle Produkte, nur für einige Produkte, keine Richtlinie; Angebot grüner Produkte oder Dienstleistungen: Unternehmen bietet grüne Produkte und Dienstleistungen an, Unternehmen plant die Einführung grüner Produkte und Dienstleistungen in den nächsten zwei Jahren, keine Pläne; Anteil der grünen Produkte und Dienstleistungen am Jahresumsatz im letzten Geschäftsjahr (in Prozent); Arten von Unterstützung zur Förderung der Herstellung grüner Produkte und Dienstleistungen: eigene finanzielle Mittel, eigenes technisches Know-how, externe Unterstützung, sonstiges; genutzte Arten von externer Unterstützung zur Förderung der Herstellung grüner Produkte und Dienstleistungen: öffentliche Zuschüsse, privatwirtschaftliche Mittel von Banken / Investmentgesellschaften / Risikokapitalfonds, private Mittel von Freunden und Verwandten, Beratung oder sonstige Formen nicht-finanzieller Unterstützung durch öffentliche Stellen, Beratung oder sonstige Formen nicht-finanzieller Unterstützung durch Beratungs- und Wirtschaftsprüfungsgesellschaften, Beratung oder sonstige Formen nicht-finanzieller Unterstützung durch Wirtschaftsverbände und -cluster, Beratung oder sonstige Formen nicht-finanzieller Unterstützung von Partnern aus der Lieferkette, sonstiges; nützlichste Maßnahmen zur Erweiterung des Angebots an grünen Produkten und Dienstleistungen; nützlichste Maßnahmen zur Unterstützung der Einführung grüner Produkte und Dienstleistungen. Demographie: Angaben zum Unternehmen (beschränkt auf Unternehmensaktivitäten im eigenen Land): Anzahl der Beschäftigten, Anteil der teilweise oder ganz in grünen Jobs beschäftigten Vollzeitbeschäftigten; Entwicklung der Zahl der Beschäftigten in den letzten drei Jahren; Schwierigkeit, in den letzten zwei Jahren Personal mit den richtigen Qualifikationen zu finden und einzustellen; Jahr der Firmengründung; Entwicklung des Umsatzes in den letzten drei Jahren; Gesamtumsatz in 2023; Verkauf von Produkten und / oder Dienstleistungen. Zusätzlich verkodet wurde: Befragten-ID; Land; NACE-Code; Region; Nationengruppe; Gewichtungsfaktor
EVA Survey on Finnish Values and Attitudes Spring 2025
No full textTutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten arvoja ja asenteita. Tällä kertaa teemoina ovat turvallisuus ja erilaisiin uhkiin varautuminen, hyvinvointialueet, terveyspalvelut, talous, aatemaailmat ja vapaus. Aluksi vastaajille esitettiin ajankohtaisia yhteiskunnallisista väittämiä, jotka käsittelivät muiden muassa EU:n ja Yhdysvaltojen roolia, Suomen turvallisuuspolitiikkaa, koulutusjärjestelmää, sosiaali- ja terveydenhuoltoa, kuntien palvelutuotantoa sekä yksilön vastuuta ja vapautta. Lisäksi kysyttiin Nato-jäsenyydestä, Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan ja siihen liittyvistä mahdollisista rauhanehdoista, tulevaisuuden uhkakuvista ja niihin varautumisesta, sekä arvioitiin erilaisten tulevien kehityskulkujen toivottavuutta. Vastaajilta tiedusteltiin myös, kuinka paljon he kokivat voivansa vaikuttaa elinoloihinsa eri vaalien kautta, kuinka hyvin he tunsivat hyvinvointialueisiin liittyviä asioita, ja miten he arvioivat terveydenhuollon toimivuutta eri osa-alueilla. Lisäksi kartoitettiin vastaajien suhtautumista talouskasvun edistämiseen liittyviin ehdotuksiin, erilaisiin talousjärjestelmiin ja ideologioihin, sekä heidän sijoittumistaan poliittisilla ja arvoulottuvuuksilla (vasemmisto-oikeisto, konservatiivi-liberaali). Kysely sisälsi myös osion, jossa vastaajat arvioivat vapauksien määrää eri elämänalueilla, sekä sitä, edustavatko tietyt arvot ja toimintatavat heidän mielestään liberalismia, konservatismia, molempia tai eivät kumpaakaan. Taustamuuttujia olivat sukupuoli, ikäryhmä, elämänvaihe, asuinkunnan koko, asuinkunta, asuinmaakunta, perus- ja ammatillinen koulutus, ammattiryhmä, työnantajatyyppi, työsuhde, toimiala, puoluekanta (mitä puoluetta äänestäisi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt), ammatillinen keskusjärjestö, yhteiskuntaluokka, äidinkieli, talouden bruttotulot ja vähemmistöön kuuluminen.The study charted Finnish people's values and attitudes. The themes of the Spring 2025 survey included security and preparedness for various threats, wellbeing services counties, healthcare, the economy, ideological perspectives, and freedom. First, the respondents were presented with a variety of attitudinal statements concerning, among other topics, the roles of the EU and the United States, Finland's security policy, the education system, social and healthcare services, municipal service provision, and individual responsibility and freedom. In addition, questions were asked about NATO membership, the Russian invasion of Ukraine and possible peace terms related to it, future threats and preparations for them, and the desirability of various future developments was assessed. The survey also explored the respondents' perceived influence through elections, familiarity with wellbeing services counties, and assessments of healthcare performance. Attitudes towards proposals for promoting economic growth, different economic systems and ideologies, and respondents' positions on political and value dimensions (left-right, conservative-liberal) were charted. Furthermore, the respondents evaluated the extent of freedoms in different areas of life and whether certain values and practices represented liberalism, conservatism, both, or neither. Background variables included the respondent's gender, age group, number of inhabitants in the municipality of residence, region (NUTS3), type of employer, working hours, type of employment contract, education, economic activity and occupational status, employment sector, trade union membership, what political party R would vote for in parliamentary elections, self-perceived social class, mother tongue, minority status and annual gross income of the R's household
Kotoutumista tukevien sosiaali- ja työllisyyspalveluiden ammattilaisten haastatteluja luottamuksesta ja epäluottamuksesta viranomaiskohtaamisissa 2021-2022
No full textAineisto koostuu kotoutumista tukevissa sosiaalipalveluissa ja työllisyyspalveluissa työskentelevien ammattilaisten haastatteluista, joissa he pohtivat nuorten pakolaistaustaisten maahanmuuttajien ja viranomaisten välisen luottamuksen rakentumista. Haastateltavista 14 on tavoitettu Suomesta ja yhdeksän Ruotsista. Aluksi tiedusteltiin, kuinka hyvin asiakkaat tuntevat palvelujärjestelmän sekä ovatko he tietoisia asiakastapaamisten syistä. Tämän jälkeen keskusteltiin luottamuksesta asiakastapaamisissa sekä nuorten aikaisemmista viranomaiskohtaamisista. Lisäksi oltiin kiinnostuneista mahdollisesta luottamuksen menettämisestä asiakastapaamisissa sekä asiakkaiden institutionaalisesta luottamuksesta. Kysyttiin vielä, miten erilaiset kommunikaatiotavat, kuten tulkin kanssa työskentely tai etänä hoidettava kommunikaatio vaikuttaa luottamuksen rakentumiseen. Lopuksi pyydettiin kertomaan, miten kehittäisi järjestelmää luottamuksen näkökulmasta. Taustamuuttujia ovat ammatti ja asuinmaa.The data consists of interviews with professionals working in social services supporting integration or employment services, in which they reflect on the development of trust between young immigrants with a refugee background and the authorities. Fourteen of the interviewees were reached in Finland and nine in Sweden. First, the participants were asked how well their clients knew the service system and whether they were aware of the reasons for the client meetings. This was followed by a discussion about trust in the meetings and the young people's previous encounters with authorities. In addition, there was interest in the possible loss of trust in the meetings with clients and in the institutional trust of clients. The participants were also asked how different modes of communication, such as working with an interpreter or remote communication, affect the building of trust. Finally, they were asked to describe how they would develop the system from the perspective of trust. Background information include profession and country of residence
Children of the 2020s: Wave 1, 2021-2022: Secure Access
No full textAbstract copyright UK Data Service and data collection copyright owner.Children of the 2020s (COT20s), also known as Education and Outcomes Panel Studies (EOPS) Early Years, is a Department for Education (DfE)-funded study focusing on early childhood. It follows a random probability sample of 8,500 children, starting from the age of 9 months in 2022, with plans to conduct annual data collection until the age of 5 years. Data are currently only available for Wave 1.The study gathers evidence via questionnaires about parents/carers and their children's background, behaviours and experiences. The study will build up rich statistical evidence of the highest standard to enable varied analyses and intends to improve our understanding of factors associated with variations in intermediate and longer-term learning and wellbeing outcomes for different groups of children.The sample for the COT20s study was selected from HMRC Child Benefit records for all registered births between September and November 2021. The sample was designed to boost the sample in the most deprived quintile of areas, in order to ensure a large enough sub-sample for analysis of families experiencing economic deprivation. The over-sampling was based on the aggregated Income Deprivation Affecting Children Index scores for lower super output areas.Main Topics:Key topics for data collection include:child developmental outcomesthe home environmentparental mental health, wellbeing, relationship quality, social support, demographics and contextual/community variablesprovision/use of servicesexperiences and life events.</ul
Interviews with Finnish Adults on Digital Gaming Practices and Aesthetic Experiences 2023
No full textAineisto koostuu teemahaastatteluista, jotka käsittelevät digitaalisen pelaamisen käytäntöjä ja peleihin liittyviä esteettisiä kokemuksia. Haastatteluissa puhutaan myös muun muassa pelaamisen merkityksestä yksilön arjessa, identiteetissä ja yhteisöllisessä toiminnassa. Haastattelurunko jakautuu viiteen osa-alueeseen: pelaamisen rutiinit, pelaamisen yhteisöllisyys, pelin tuntu, tarina ja säännöt, ja itsen muodostuminen. Aineisto on kerätty osana Esteettiset käytännöt minän ja maailman muokkautumisessa -tutkimushanketta, jota rahoitti Koneen säätiö. Taustatietona on mainittu haastattelupäivä, haastateltavan ikä ja haastateltavan sukupuoli.The data consists of thematic interviews that deal with digital gaming practices and aesthetic experiences related to games. The interviews also discuss, among other things, the significance of gaming in an individual's everyday life, identity, and community activities. The interview framework is divided into five sections: gaming routines, the community aspect of gaming, the feel of the game, the story and rules, and self-formation. The data was collected as part of the research project 'Aesthetic Practices in the Transformation of Self and World' funded by the Kone Foundation. The background information includes the date of the interview, the age of the interviewee, and the gender of the interviewee
Kansalaispulssi 10/2024
No full textKansalaispulssi selvittää suomalaisten mielipiteitä ajankohtaisista aiheista, viranomaisten toiminnasta sekä vastaajan mielialasta ja huolenaiheista. Aineisto sisältää kysymyksiä Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, varautumisesta, asumisesta maalla, kaupungissa tai saaristossa sekä teemoista, joihin maan hallituksen pitäisi kiinnittää huomiota. Tämän kierroksen kyselyssä kartoitettiin, kuinka paljon vastaajat luottavat toisiin ihmisiin sekä eri instituutioihin. Kysyttiin myös kuinka oikeudenmukaisena he pitävät suomalaista yhteiskuntaa. Vastaajan elämäntilanteesta, elämän merkityksellisyydestä ja yhteenkuuluvuudesta esitettiin väittämiä. Edelleen kysyttiin vastaajan mielialasta, luottamuksesta tulevaisuuteen, koetusta stressistä ja turvallisuudesta sekä Suomen Nato-jäsenyyden vaikutuksesta turvallisuuden tunteeseen. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan suomalaisten kriisimielialaa tällä hetkellä. Lisäksi vastaajat arvioivat, mihin yhteiskunnallisiin teemoihin, kuten kestävään julkiseen talouteen, yritysten toimintaedellytyksiin, ilmastotoiminen edistämiseen ja toimivaan terveydenhuoltoon, hallituksen pitäisi lähitulevaisuudessa erityisesti kiinnittää huomiota. Kysyttiin myös kuinka huolestuneita vastaajat ovat kotitaloutensa toimeentulosta sekä julkisen talouden tilanteesta. Turvallisuustilanteeseen ja Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan liittyen kysyttiin, huolestuttavatko sodan mahdollinen laajeneminen tai Venäjän vaikuttamispyrkimykset. Lisäksi tiedusteltiin näkemyksiä EU:n Venäjälle asettamien talouspakotteiden hyväksyttävyydestä ja Suomen toimista Venäjän vastaisella rajalla. Häiriö- ja kriistitilanteisiin varautumiseen liittyen kysyttiin, onko uusi varautumisen opas tuttu ja miten koko väestölle suunnatut varautumisohjeet vaikuttavat vastaajan turvallisuuden tunteeseen. Lopuksi kysyttiin asumisesta eri alueilla Suomessa sekä eri alueiden vetovoimatekijöistä. Tiedusteltiin mieluisinta asuinpaikkaa sekä kuinka kauan vastaaja on asunut maalla, kaupungissa ja saaristossa. Taustamuuttujina olivat vastauskieli, vastaajan sukupuoli, ikäryhmä, maakunta, koulutus sekä tietoja kotitalouden rakenteesta ja taloudellisesta tilanteesta.The Citizens' Pulse surveys examine Finnish attitudes and opinions on current issues. Main themes in the surveys include the activity of authorities, future expectations, trust, and the respondents' own state of mind. This collection round also included questions on the Russian invasion of Ukraine, preparedness for incidents and crises, living in a rural, urban or archipelago area, and issues that the Finnish government should address. The tenth collection round of 2024 surveyed the respondents' trust in other people and various institutions (e.g. the Finnish Government, the health care system, the media, and the Finnish Defence Forces). The respondents were asked to evaluate how fair or unfair they thought Finnish society was at present, and their state of mind was examined with questions on various matters relating to health, well-being, and their situation in life. The questions covered, for example, the respondents' own mental well-being, whether they were worried about the adequacy of their income, their confidence in their future, experiences of stress and togetherness, and whether they felt their lives were meaningful and safe. Additionally, the respondents were asked to evaluate whether an atmosphere of crisis prevailed amongst Finns, whether they were worried about the state of general government finances (state and municipalities) and whether Finland's NATO membership had impacted their sense of safety. The respondents' views were investigated on which societal issues (e.g. promotion of climate action, national defence, poverty reduction, effective healthcare, operating conditions of businesses and investment opportunities) the Finnish government should focus on in the near future. The next set of questions focused on the Russian invasion of Ukraine and national security in Finland. The respondents were asked how concerned they were about the crisis in Ukraine and its effects, and whether they were concerned that the war might expand beyond Ukraine. The respondents were also asked whether they were concerned that Russia might take military action against Finland or try to interfere with the functioning of Finnish society. Opinions on the economic sanctions imposed on Russia by the EU and whether Finland should be ready to receive significant numbers of refugees from Ukraine if necessary were charted. The respondents were asked whether the new 'Preparing for incidents and crises' guide by Ministry of the Interior, was familiar and how the preparedness guidelines for the whole population affect the respondents' sense of safety. Finally, questions were asked about living in different areas of Finland and the attractiveness of different areas. The respondents were queried about their preferred place of residence and how long they had lived in the countryside, town and archipelago. Background variables included the language responded in, the respondent's gender, age group, NUTS3 region of residence, highest level of education, household composition, and perceived financial situation of household
Lasten kuritusväkivalta 2025
No full textAineisto jatkaa Lastensuojelun keskusliiton tekemää lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ja siihen liittyvien asenteiden kehitystä seuraavaa tutkimusta. Kyselyllä kartoitettiin myös vanhempien itse raportoimaa kuritusväkivallan käyttämistä. Aineistokeruusta vastasi Taloustutkimus Oy. Ensimmäisenä kyselyllä selvitettiin suomalaisten mielipiteitä kuritusväkivallan fyysisten ja henkisten muotojen käyttämisen hyväksyttävyydestä. Vastaajilta kysyttiin muun muassa onko lapsen ja vanhemman välisiä ristiriitoja ainakin poikkeustapauksessa oikeutettua ratkoa kohtuullisella väkivallalla ja onko lapsen huonoon käytökseen oikeutettua puuttua huutamalla. Seuraavaksi niiltä vastaajilta, joilla oli alaikäisiä lapsia, kysyttiin ovatko he kohdistaneet lapsiinsa kuritusväkivaltaa, kuten esimerkiksi tukistaneet tai uhkailleet lapsiaan väkivallalla. Lisäksi kaikilta vastaajilta tiedusteltiin, onko heihin kohdistettu lapsuudessaan kuritusväkivaltaa ja tietävätkö vastaajat kuritusväkivallan olevan laitonta Suomessa. Lopuksi kaikilta vastaajilta kysyttiin kuinka haitallisena lapsen kehitykselle he pitävät erilaisia keinoja puuttua lapsen käytökseen, kuten esimerkiksi piiskaamista, huomiotta jättämistä ja lapsen määrämistä yksin rauhoittumaan. Aineiston taustamuuttujia ovat sukupuoli, ikäryhmä, maakunta, suuralue, kunnan asukasmäärä, kotitalouden koko, kotona asuvien lasten ikä ja lukumäärä, ammattiasema, siviilisääty, työllisyystilanne, paikkakuntatyyppi ja sukupolvi.The dataset continues the research conducted by the Central Union for Child Welfare on the development of corporal punishment of children and attitudes towards it. The survey also maps the use of corporal punishment reported by parents themselves. Taloustutkimus was responsible for the data collection. The survey first explored Finnish people's opinions on the acceptability of using physical and psychological forms of corporal punishment. For example the respondents were asked whether it is justifiable to resolve conflicts between a child and a parent with moderate violence in exceptional cases, and whether it is acceptable to address a child's misbehavior by yelling. Next, the respondents who had underage children were asked whether they had used corporal punishment on their children, such as pulling their hair or threatening them with violence. Additionally, all the respondents were asked whether they had been subjected to corporal punishment during their own childhood and whether they were aware that corporal punishment is illegal in Finland. Finally, all the respondents were asked to evaluate how harmful they consider different methods of addressing a child's behavior in terms of the child's development, such as spanking, ignoring the child, or sending the child to calm down alone. The background variables of the dataset include gender, age group, region, major regions, municipality population size, household composition, age and number of children living at home, occupational status, marital status, employment situation, type of locality, and generation
Finnish Working Life Barometer 2024
No full textTyöolobarometrit selvittävät suomalaisen työelämän laatua ja työolojen muutosta palkansaajien näkökulmasta. Työolobarometrien sisältö on pysynyt pääosin samanlaisena eri vuosina. Vuoden 2024 aineistossa kysyttiin aluksi vastaajien työpaikan henkilöstön määrästä sekä esitettiin muun muassa väitteitä työilmapiiristä, avoimuudesta ja tasapuolisuudesta työpaikalla. Tämän jälkeen esitettiin väitteitä työkyvyn ylläpitämiseen liittyen kysymällä esimerkiksi vaikutetaanko työpaikalla osaamisen kehittämiseen ja työympäristön turvallisuuteen sekä tukeeko työnantaja työntekijöiden liikuntaa. Edelleen kartoitettiin työntekijöiden mahdollisuuksia kouluttautumiseen ja uuden oppimiseen. Seuraavaksi kysyttiin työajan joustoista, etätyöstä ja palkkauksesta. Lisäksi selvitettiin työntekijän vaikutusmahdollisuuksia esimerkiksi työtehtäviin, työnjakoon, työtahtiin, työskentelypaikkaan tai työpaikan toiminnan kehittämiseen. Tämän jälkeen tiedusteltiin digitaalisten työvälineiden käytöstä, kysymällä esimerkiksi sosiaalisen median, erilaisten pikaviestinten ja tekoälyyn perustuvien välineiden käytöstä. Edelleen kartoitettiin, ilmeneekö vastaajan työpaikalla eriarvoista kohtelua, syrjintää tai henkistä väkivaltaa eri tahoilta liittyen esimerkiksi etniseen taustaan, sukupuoleen tai ikään. Lisäksi kysyttiin fyysisen väkivallan ja seksuaalisen häirinnän kohtaamisesta. Kartoitettiin myös työkykyyn ja työhön liittyviä tuntemuksia kuten stressiä, uupumusta, innostusta, merkityksellisyyttä ja yhteisöllisyyttä. Lopuksi kysyttiin vielä mahdollisista muutoksista vastaajan työssä sekä kuulumisesta ammattiliittoon ja työttömyyskassaan. Taustamuuttujina olivat muiden muassa sukupuoli, ikä, ammattiasema, työnantajatyyppi, työsuhteen pysyvyys ja kesto, työn koko- tai osa-aikaisuus, työpaikan toimiala ja työaika.The Finnish Working Life Barometers studies the quality of Finnish working life and changes in working conditions from the perspective of wage earners. The content of the Finnish Working Life Barometers has remained largely unchanged over the years. The 2024 survey began by asking respondents about the number of employees at their workplace and presented statements about the working atmosphere, openness, and fairness at the workplace. This was followed by statements related to maintaining work ability, asking, for example, whether the workplace promotes skills development and a safe working environment and whether the employer supports employees' physical activity. The survey also examined employees' opportunities for training and learning new skills. Next, questions were asked about flexible working hours, remote work, and wages. In addition, autonomy at work was surveyed by asking about employee's ability to influence on, for example, work tasks, work distribution, work pace, place of work, or workplace development. After that, they asked about the use of digital tools, such as social media, various instant messaging apps, and AI-based tools. The survey also examined whether respondents experienced unequal treatment, discrimination, or emotional abuse at work due to factors such as ethnic background, gender, or age. Respondents were also asked about experiences of physical violence and sexual harassment. Feelings related to work ability and work, such as stress, exhaustion, enthusiasm, meaningfulness, and community spirit, were also surveyed. Finally, questions were asked about possible changes in the respondents' work and whether they belonged to a trade union or unemployment fund. Background variables included, among others, gender, age, status in employment, employer type, industry of employment, type of contract and weekly working hours
Welfare and Inequality in Finland 2022
No full textTutkimuksessa kartoitettiin vastaajien hyvinvointia sekä kokemuksia ja näkemyksiä eriarvoisuudesta. Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Eriarvoisuuden, interventioiden ja uuden hyvinvointiyhteiskunnan (INVEST) lippulaivahanketta. Aluksi vastaajilta kysyttiin, kuinka hyvin he kokevat saavuttavansa haluamiaan asioita elämässä ja millaiseen yhteiskunnalliseen asemaan he itsensä sijoittavat. Lisäksi kartoitettiin, kokevatko vastaajat itsensä enimmäkseen hyväntuuliseksi vai alakuloiseksi, kokevatko vastaajat luottavansa muihin ihmisiin, millaiseksi vastaajat kokevat mielialansa sekä kuinka tyytyväisiä tai tyytymättömiä he ovat elämäänsä. Seuraavaksi tiedusteltiin ovatko vastaajat saaneet toimeentulotukea sekä kuinka hyvin he kokevat saavansa taloutensa kulut katetuiksi. Tämän jälkeen kysyttiin vastaajien asuinalueen ja paikkakunnan keskusta-alueen turvallisuudesta. Lopuksi esitettiin väittämiä sosiaaliturvasta, koetusta hyvinvoinnista sekä koronaviruspandemian ja Ukrainan sodan vaikutuksista hyvinvointiin. Taustamuuttujia ovat maakunta, sukupuoli, syntymävuosi, perhemuoto, kotitalouden rakenne, asunnon hallintaperuste, koulutusaste, ammattiasema, kotitalouden tulot ja menot sekä mitä puoluetta vastaaja äänestäisi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt.The survey charted Finnish people's opinions on and experiences of welfare and inequality. The study was part of a project entitled Inequalities, Interventions and a New Welfare State (INVEST) and it was funded by the Academy of Finland. First, respondents were asked how well they felt they were achieving their goals in life and how they perceived their social status. In addition, the survey examined whether respondents felt mostly happy or downcast, whether they trusted other people, how they felt about their state of mind, and how satisfied or dissatisfied they were with their lives. Next, respondents were asked whether they had received social assistance (minimum income scheme) and how well they felt they were able to cover their living expenses. After that, they were asked about the safety of their neighborhood and the city center. Finally, they were asked about social security, their sense of well-being, and how the COVID-19 pandemic and the war in Ukraine have affected their well-being. Background variables included respondent's gender, year of birth, household composition, household characteristics, housing tenure, level of education, occupational status, household income and expenses, NUTS3 region of residence and which party the respondent would vote for if parliamentary elections were held now