CESSDA Data Catalogue OAI-PMH Repository
Not a member yet
32838 research outputs found
Sort by
Conversations of Democracy - Full Version
No full textThe MZES project ‘Conversations of Democracy’ (CoDem) addresses a major gap in the empirical study of deliberative politics. Although democratic theory´s deliberative turn stimulated increasing interest in the role of talk for the quality of democratic politics, research has paid hardly any attention to ordinary citizens’ informal conversations about politics so far. No assured knowledge exists about how this form of political communication stands up to the high normative standards of deliberation. Likewise, there is no robust evidence on the factors that lead to a higher deliberative quality of everyday political talk, nor on whether everyday political talk actually entails the beneficial influences on the democratic process expected by deliberative theory. By investigating the deliberativeness as well as the conditions and consequences of everyday political talk, the project seeks to contribute to a deeper understanding of people´s conversations about public affairs as the most basic form of political communication and foundation of democracy’s deliberative system. The methodological core of the project is a face-to-face survey of voters that was conducted during the run-up to the 2017 German federal election in the city of Mannheim. Two further design components are derivatives from this baseline survey: re-interviews of the same respondents in a second panel wave conducted via telephone several months after the election, and follow-up telephone or Web interviews with individuals whom the respondents named as their most important political discussion partners during the main interviews.Das MZES-Projekt „Conversations of Democracy” (CoDem) befasst sich mit einer großen Lücke in der empirischen Erforschung der deliberativen Politik. Obwohl die deliberative Wende in der Demokratietheorie das Interesse an der Rolle des Gesprächs für die Qualität der demokratischen Politik geweckt hat, hat die Forschung den informellen Gesprächen gewöhnlicher Bürger über Politik bisher kaum Beachtung geschenkt. Es gibt keine gesicherten Erkenntnisse darüber, inwieweit diese Form der politischen Kommunikation den hohen normativen Standards der Deliberation gerecht wird. Ebenso wenig gibt es belastbare Erkenntnisse darüber, welche Faktoren zu einer höheren deliberativen Qualität alltäglicher politischer Gespräche führen und ob diese tatsächlich die von der Deliberationstheorie erwarteten positiven Auswirkungen auf den demokratischen Prozess haben. Durch die Untersuchung der Deliberativität sowie der Bedingungen und Folgen alltäglicher politischer Gespräche möchte das Projekt zu einem tieferen Verständnis der Gespräche der Menschen über öffentliche Angelegenheiten als grundlegendste Form der politischen Kommunikation und Grundlage des deliberativen Systems der Demokratie beitragen. Der methodische Kern des Projekts ist eine persönliche Befragung von Wählern, die im Vorfeld der Bundestagswahl 2017 in Mannheim durchgeführt wurde. Zwei weitere Komponenten des Designs leiten sich aus dieser Basisbefragung ab: erneute Befragungen derselben Personen in einer zweiten Panelwelle, die einige Monate nach der Wahl telefonisch durchgeführt wurde, sowie Folgebefragungen per Telefon oder Internet mit Personen, die die Befragten in den Hauptbefragungen als ihre wichtigsten politischen Gesprächspartner genannt hatten
Linguistic Integration of Highly Educated Migrants to Finland 2024
No full textAineisto käsittelee korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kokemuksia kielellisestä kotouttamisesta Suomessa. Aineisto on kerätty alun perin pro gradu -tutkielmaa varten. Aluksi vastaajilta tiedusteltiin, ovatko he osallistuneet kotoutumiskoulutuksiin Suomeen saapumisensa jälkeen. Lisäksi pyydettiin arvioimaan, kokivatko he kotoutumiskoulutuksen hyödylliseksi ja vastaavasti mikäli ei ollut osallistunut kototutumiskoulutukseen pyydettiin arvioimaan, uskoisivatko siitä olevan hyötyä. Tämän jälkeen tiedusteltiin, millainen kotoutumiskoulutus olisi heidän mielestään hyödyllistä. Kysyttiin myös onko opiskellut suomen kieltä ennen Suomeen tuloa sekä opiskeleeko suomea tällä hetkellä ja jos opiskelee, niin miten. Pyydettiin myös arvioimaan kuinka hankalaa suomen kielen opiskelu on. Seuraavaksi pyydettiin arvioimaan omaa kielellistä integraatiota ja kuinka sujuvaa suomen kielen käyttö on erilaisissa tilanteissa. Lisäksi tiedusteltiin, miten suomen kielen taito vaikuttaa koettuun työtyytyväisyyteen ja pyrkimyksiin edetä työuralla. Kysyttiin myös, kuinka tyytyväinen on elämäänsä Suomessa, ja vaikuttaisiko parempi suomen kielen, kulttuurin ja työelämän tieto- ja taitotaso koettuun tyytyväisyyteen. Lopuksi kysyttiin vielä aikooko hakea Suomen kansalaisuutta sekä harkitseeko muuttamista eri maahan ja kuinka pian. Taustamuuttujia ovat ikä luokiteltuna, sukupuoli, äidinkieli, koulutustaso, syy muuttaa Suomeen, työllisyystilanne, kauanko asunut Suomessa ja Suomen kielen taitotaso.The data covers the experiences of highly educated migrants regarding linguistic integration in Finland. The data was originally collected for a master's thesis. First, respondents were asked whether they had participated in integration training after arriving in Finland. They were also asked to assess whether they found the integration training useful and, if they had not participated in integration training, to assess whether they believed it would be useful. After this, they were asked what kind of integration training they thought would be useful. They were also asked whether they had studied Finnish before arriving in Finland and whether they were currently studying Finnish and, if so, how. They were also asked to assess how difficult they found studying Finnish. Next, respondents were asked to assess their own linguistic integration and how fluent their Finnish language skills are in different situations. They were also asked how their Finnish language skills affect their perceived job satisfaction and career advancement aspirations. Next, they were asked how satisfied they were with their life in Finland and whether a better knowledge and skill level in Finnish, Finnish culture, and working life would affect their perceived satisfaction. Finally, they were asked whether they intended to apply for Finnish citizenship and whether they were considering moving to another country and how soon. Background variables include age, gender, native language, educational level, reason for moving to Finland, employment status, length of residence in Finland, and proficiency in Finnish
Barometer for Swedish-speaking Finns B12/2023
No full textAineistolla kartoitettiin muun muassa suomenruotsalaisten äänestämisaikomuksia vuoden 2023 eduskuntavaaleissa sekä mielipiteitä politiikasta ja kansalaisten osallistumista koskevista väittämistä. Aineisto on kerätty osana Suomenruotsalaista barometriä (Barometern), joka kuuluu kansalliseen yleisen mielipiteen mittaamisen infrastruktuuriin (The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion, FIRIPO). Ensimmäisenä kyselylomakkeella selvitettiin vastaajien äänestämisaikomuksia vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. Heiltä kysyttiin esimerkiksi aikovatko he äänestää, onko puolue vai ehdokas tärkeämpi äänestettäessä ja mitkä seikat vaikuttavat ehdokkaan sekä puolueen valintaan. Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin mielipiteitä poliittisista väittämistä, kuten esimerkiksi väittämistä ”äänestäjien vaatimusten tulisi sitoa päättäjiä, vaikka se uhkaisi tulevia sukupolvia” ja ” poliittisten päättäjien olisi keskityttävä tulevien ongelmien ratkaisemiseen, vaikka se merkitsisikin lisäkustannuksia nykyisille veronmaksajille”. Lisäksi vastaajilta tiedusteltiin arvioita siitä, kuinka paljosta he itse ja suomalaiset yleensä olisivat valmiita luopumaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tämän jälkeen vastaajilta tiedusteltiin, ovatko he kansalaisvaikuttaneet eri tavoin viimeisen neljän vuoden sisällä tai voisivatko he tehdä niin esimerkiksi allekirjoittamalla kansalaisaloitteen. Vastaajilta kysyttiin myös luottavatko he eri instituutioihin ja voiko muihin ihmisiin ylipäänsä luottaa. Viimeiseksi selvitettiin vastaajien näkemyksiä siitä, miten eri väittämät kuvaavat heitä. Väittämiä olivat esimerkiksi: ”huomaan nopeasti, jos joku ryhmässä tuntee olonsa epämukavaksi” ja ”muut sanovat usein, että olen kylmä, vaikka en aina ymmärrä miksi”. Aineiston taustamuuttujia ovat sukupuoli, kieli, syntymävuosi, ikä, koulutusaste, työmarkkina-asema, maakunta, ikä luokiteltuna, koulutus kolmiluokkaisena, terveydentila itse arvioituna, siviilisääty, uskonnollisuus, tulotaso, asuinalueen tyyppi ja onko vastaajalla lapsia tai lapsenlapsia.The data was used to map the voting intentions of Swedish-speaking Finns in the 2023 parliamentary elections, as well as opinions on politics and statements concerning citizen participation. The data was collected as part of the Citizen Panel of Swedish-speaking Finns (Barometern), which is part of The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion (FIRIPO). The survey began by examining the respondents' voting intentions for the 2023 parliamentary elections. They were asked, for example, whether they intend to vote, whether the party or the candidate is more important when voting, and what factors influence their choice of candidate and party. Next, the respondents were asked for their opinions on political statements, such as 'decision-makers should be bound by voters' demands, even if it threatens future generations' and 'political leaders should focus on solving future problems, even if it means additional costs for current taxpayers.' Additionally, the respondents were asked to estimate how much they themselves—and Finns in general—would be willing to sacrifice to combat climate change. After this, the respondents were asked whether they had engaged in various forms of civic participation within the past four years, or whether they could imagine doing so—for example, by signing a citizens' initiative. They were also asked about their trust in different institutions and whether people in general can be trusted. Finally, the survey explored how well certain statements described the respondents themselves. Examples of such statements included: 'I quickly notice if someone in a group feels uncomfortable' and 'Others often say I'm cold, even though I don't always understand why. The background variables in the dataset are gender, language, year of birth, age, level of education, labor market status, region, classified age, education classified into three categories, self-assessed health status, marital status, religiosity, income level, type of residential area, and whether the respondent has children or grandchildren
Political Life and Public Pedagogy in the Higher Music Education: Survey in Nordic Countries 2024
No full textAineistossa kartoitetaan pohjoismaisten musiikkikorkeakoulujen henkilöstön käsityksiä julkisesta pedagogiikasta, yhteiskunnallisesta osallistumisesta sekä politiikan ja musiikin korkeakoulutuksen välisestä suhteesta. Aluksi vastaajilta tiedusteltiin, ovatko he hyödyntäneet julkisen pedagogiikan ideoita omassa opetuksessaan. Tarkentavasti kysyttiin, millaisia julkisia tiloja tai ihmisryhmiä on ollut mukana heidän taiteellisessa ja/tai pedagogisessa työssään. Vastaajat saivat myös kuvata omin sanoin, mitä julkinen pedagogiikka heidän mielestään tarkoittaa musiikin korkeakoulutuksessa. Lopuksi kysyttiin, millaisia muutoksia julkisen pedagogiikan ajatus voisi tuoda heidän opetukseensa tai instituutioonsa. Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin näkemyksiä politiikasta ja yhteiskunnallisesta osallistumisesta. Heiltä tiedusteltiin muun muassa, miten yhteiskunnallinen osallistuminen näkyy heidän oppilaitoksissaan, opetussuunnitelmissaan ja opetuksessaan. Lisäksi vastaajilta kysyttiin poliittisen elämän ja musiikin korkeakoulutuksen välisestä suhteesta. Lopuksi vastaajat kertoivat kolme toivomusta omalle instituutiolleen. Aineiston taustamuuttujia ovat koulutustausta ja koulutusala sekä maa, jossa vastaajan instituutti sijaitsee.The survey examines the views of personnel at Nordic higher music institutions on public pedagogy, societal engagement, and the relationship between politics and higher music education. First, respondents were asked whether they had utilized ideas from public pedagogy in their own teaching. More specifically, they were asked what kinds of public spaces or groups of people had been involved in their artistic and/or pedagogical work. Respondents were also asked to describe in their own words what public pedagogy means to them in higher music education. Finally, they were asked what kind of changes the idea of public pedagogy could bring to their teaching or institution. Next, respondents were asked about their views on politics and societal engagement. Among other things, they were asked how societal engagement is reflected in their educational institutions, curricula, and teaching. Respondents were also asked about the relationship between political life and higher music education. Finally, respondents were asked to list three wishes for their own institution. Background variables included the respondent's educational background and educational field, as well as the country in which the respondent's institution is located
Citizens' Opinion: Municipal Elections and Covid-19 2021
No full textAineisto on neljästä kyselykierroksesta toinen, ja siinä kartoitettiin suomalaisten mielipiteitä ja näkemyksiä vaaleista ja niihin liittyvistä teemoista. Tämä aineisto keskittyi vuoden 2021 kuntavaaleihin sekä COVID-19-toimenpiteisiin. Aineisto on kerätty osana Kansalaismielipidepaneelia, joka kuuluu kansalliseen yleisen mielipiteen mittaamisen infrastruktuuriin (FIRIPO). Kyselyn alussa kysyttiin vastaajien mielipidettä Suomessa toteutettujen koronaviruksen leviämistä rajoittavien toimenpiteiden toimivuudesta. Tämän jälkeen tiedusteltiin näkemyksiä siitä, miten eri tahot ovat onnistuneet COVID-19-toimenpiteissä. Tämän jälkeen siirryttiin kuntavaaleihin liittyviin kysymyksiin. Alussa kartoitettiin vastaajien aikaisempaa äänestyskäyttäytymistä vuoden 2017 kuntavaaleissa. Sen jälkeen kysyttiin mielipiteitä vuoden 2021 kuntavaalien siirtämisestä huhtikuulta kesäkuulle sekä näkemyksiä siirron vaikutuksesta äänestyskäyttäytymiseen. Taustamuuttujia aineistossa ovat vastaajan ikä, sukupuoli, koulutus, äidinkieli, maakunta sekä poliittinen kiinnostus.This is the second of four survey rounds, which surveyed Finnish citizens' opinions and views on the elections and related topics. This survey focused on the 2021 municipal elections and COVID-19 measures. The data was collected as part of the Citizen Opinion Panel, which is part of The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion (FIRIPO). At the beginning of the survey, respondents were asked for their opinions on the effectiveness of measures implemented in Finland to limit the spread of the coronavirus. Then, they were asked for their views on how well different parties had succeeded in their COVID-19 measures. After that, the survey moved on to questions related to the municipal elections. Initially, respondents were asked about their previous voting behavior in the 2017 municipal elections. Subsequently, they were asked for their opinions on the postponement of the 2021 municipal elections from April to June, as well as their views on the impact of the postponement on voting behavior. The background variables included are the respondent's age, gender, educational level, native language, region, and political interest
Round-the-clock Child Welfare Services: Residential Units 2020
No full textAineisto on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamaa kyselykokonaisuutta, jonka tavoitteena oli tuottaa tietoa lastensuojelun ympärivuorokautisten yksiköiden toiminnasta, laajuudesta ja sisällöstä. Kyselykokonaisuus toteutettiin osana Lasteri-hanketta. Tämä aineisto kartoittaa asuinyksiköiden toimintaa, kohderyhmää, erityisosaamista, yksikköjen ja henkilöstön määrää, lasten terveydenhuollon ja huolenpidon palveluita, toimijoiden välistä yhteistyötä, henkilöstön koulutustasoa sekä yksikön ohjausta ja valvontaa. Kyselyssä asuinyksiköllä tarkoitetaan lastensuojelulaitoksen itsenäistä toiminnallista kokonaisuutta, jolla on oma henkilöstömitoitus ja omat, muista asuinyksiköistä erilliset tilat. Kysely sisältää useita avokysymyksiä. Aluksi tiedusteltiin asuinyksikön tyyppiä, kokoa, sijaintia, tiloja ja vuorokausihintoja. Selvitettiin myös, minkä ikäisiä ja millä perusteella sijoitettuja lapsia ja nuoria yksikössä on. Edelleen kartoitettiin yksikön peruspalveluita ja erityisosaamista sekä arvioitiin niiden riittävyyttä. Vastaajilta kysyttiin, miten paljon lapset osallistuvat arjen sisällön ja aikataulujen suunnitteluun. Seuraavaksi kysyttiin yksikön lasten ja nuorten koulunkäynnistä ja opiskelusta sekä yksikköön sijoitettujen perusterveydenhuollosta ja erikoislääkäripalveluista. Kysyttiin myös yksikön erityisistä tilanteista, erityisestä huolenpidosta sekä rajoitustoimien, kuten yhteydenpidon rajoittamisen, esineiden haltuunoton ja erilaisten tarkistusten, käytöstä. Vastaajat arvioivat myös yhteistyötä kunnan ja lasten asioista vastaavien sosiaalityöntekijöiden kanssa. Yksikön henkilöstön määrää, koulutustasoa ja työkokemusta kartoitettiin. Kysyttiin myös, miten hoito- ja kasvatushenkilöstön työnohjaus on järjestetty. Lopuksi tiedusteltiin yksikön toimintasuunnitelmaa, ohjausta ja valvontaa. Kysyttiin esimerkiksi yksikön valvonta- ja tarkastuskäynneistä. Taustamuuttujana on asuinyksikön paikkamäärä.The data is part of a survey conducted by the Finnish Institute for Health and Welfare, which aimed to provide information on the activities, scope and content of round-the-clock child protection units. The survey was part of the Lasteri project. This dataset surveys the activities of residential units, their target groups, areas of special expertise, the number of units and staff, services related to children's healthcare and care, cooperation between different actors, staff education levels, as well as the guidance and supervision of the units. In the survey, a residential unit refers to an independent functional entity within a child protection institution, with its own staffing ratio and premises separate from other residential units. The dataset contains several open-ended questions. First, the type, size, location, facilities, and daily rates of the housing unit were surveyed. Questions were also asked about the age range and placement criteria of the children and young people in the unit. Furthermore, the survey charted the unit's basic services and areas of special expertise and assessed their adequacy. The respondents were asked how much children participate in planning the content and schedules of daily life. Next, questions focused on the schooling and education of the children and young people in the unit, as well as their access to primary healthcare and specialist medical services. The respondents were asked about the special situations within the unit, special care arrangements, and the use of restrictive measures such as limiting contact, confiscating items, and conducting various checks. They were also asked to evaluate cooperation with municipal authorities and the social workers responsible for the children. The number, education level, and work experience of the unit's staff were surveyed. The study also charted how work supervision for care and educational staff is organised. Finally, the unit's operational plan, guidance, and supervision were addressed, including questions about monitoring and inspection visits. The background variable is the number of places in the housing unit
Education Professionals' Views on Comprehensive School System and Education Business 2021
No full textKyselyssä kartoitetaan perusopetuksessa työskentelevien opettajien ja rehtorien näkemyksiä suomalaisesta peruskoulujärjestelmästä sekä kaupallisista toimijoista koulussa. Keskeisinä teemoina ovat muun muassa koulutusliiketoiminta osana peruskoulujärjestelmän nykytilaa sekä suomalaisen peruskoulutuksen kaupallistumisen mahdolliset kehityskulut. Aluksi vastaajille esitettiin erilaisia väittämiä liittyen esimerkiksi peruskoulutuksen tarkoitukseen ja vaikutukseen yhteiskunnassa sekä mahdollisiin kehityskulkuihin. Lisäksi väittämissä käsiteltiin opettajien asemaa ja toimintaa. Vastaajilta tiedusteltiin myös näkemystä siitä, kuinka peruskoulutus tulisi järjestää ja rahoittaa. Seuraavaksi selvitettiin vastaajien kokemuksia kaupallisen toiminnan kasvusta suomalaisessa peruskoulutuksessa ja sen ympärillä. Vastaajilta tiedusteltiin esimerkiksi kuinka usein viimeisen 12 kuukauden aikana he ovat käyttäneet opetuksessaan kaupallisten toimijoiden tarjoamia tuotteita ja palveluita tai osallistuneet oppimateriaalikustantamoiden tai muiden kaupallisten toimijoiden järjestämiin tilaus- ja täydennyskoulutuksiin. Lopuksi vastaajilta kysyttiin suomalaisen peruskoulutuksen kaupallistumisen mahdollisista kehityskuluista. Taustamuuttujina ovat muun muassa vastaajan sukupuoli, ikäryhmä, työskentelymaakunta, työkokemus vuosina, pääasiallinen työnkuva koulussa, työskentelykoulun koko ja vuosiluokat, joilla opettaa.The survey charted the views of teachers and principals working in primary education on the Finnish comprehensive school system and commercial actors in schools. Main themes included, among others, the education business as part of the current state of the comprehensive school system and possible future developments in the commercialisation of Finnish comprehensive education. First, respondents were asked a series of questions on issues such as the purpose and impact of basic education in society and possible developments. Questions also addressed the role and actions of teachers. Respondents were then asked for their views on how basic education should be organised and funded. Next, respondents' experiences with the growth of commercial activities in and around basic education in Finland were explored. For example, respondents were asked how often in the last 12 months they had used products and services provided by commercial operators in their teaching, or participated in on-demand and in-service training organised by publishers of learning materials or other commercial operators. Finally, respondents were asked about the potential future development of the commercialisation of basic education in Finland. Background variables included the respondent's gender, age group, place of work, work experience in years, job title, size of the school in which the respondent works and the grades in which the respondent teaches
Politician Panel Survey, December 2020-January 2021
No full textKyselyssä kartoitetaan päättäjien asenteita ja mielipiteitä suomalaista demokratiaa ja yhteiskuntaa kohtaan sekä päätöksentekoa vastaajien kotikunnissa. Vastaajat ovat kunnanvaltuutettuja. Aineisto on kerätty osana Päättäjäpaneelia, joka kuuluu kansalliseen yleisen mielipiteen mittaamisen infrastruktuuriin (The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion, FIRIPO). Aluksi vastaajilta tiedusteltiin yleisellä tasolla mielipiteitä ja asenteita liittyen suomalaiseen yhteiskuntaan ja demokratiaan. Lisäksi vastaajia pyydettiin sijoittamaan itsensä vasemmisto-oikeisto-akselille. Seuraavat kysymykset käsittelivät päätöksentekoa vastaajien kotikunnassa kysymällä esimerkiksi kuinka paljon vaikutusvaltaa tietyillä toimijoilla kunnassa on. Lopuksi pyydettiin arvioimaan kuinka paljon itse kokee pystyvänsä vaikuttamaan tiettyihin asioihin kunnassa kunnallisena päätöksentekijänä. Taustamuuttujina ovat ikä luokiteltuna, äidinkieli, koulutustaso, puoluejäsenyys, vaalipiiri ja kuinka pitkään toiminut kunnallisessa luottamustehtävässä.The questionnaire surveys the attitudes and opinions of decision-makers towards Finnish democracy and society, as well as decision-making in the respondents' home municipalities. The respondents are municipal councilors. The data was collected as part of the Politician Panel, which is part of The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion (FIRIPO). First, respondents were asked about their general opinions and attitudes towards Finnish society and democracy. Respondents were also asked to place themselves on the left-right axis. The next questions dealt with decision-making in the respondents' home municipality by asking, for example, how much influence certain actors have in the municipality. Finally, respondents were asked to rate how much influence they felt they could have on certain issues in the municipality as a municipal decision-maker. The background variables are age categorised, mother tongue, level of education, party membership, electoral district and information on how long they have been in local government
Experiences of Intergenerational Poverty 2024
No full textAineisto koostuu kirjoituksista, joissa vastaajat kertovat lapsuudestaan periytyvistä köyhyyden kokemuksistaan. Aineisto on kerätty alunperin pro gradu -tutkielmaan, jossa selvitettiin, miltä köyhyys ja osattomuus tuntuvat ja näyttävät lapsiperheiden arjessa sukupolvesta toiseen. Kirjoituskutsuun saivat vastata kaikki, jotka olivat eläneet lapsuutensa pienituloisessa perheessä, ja jotka olivat keruuhetkellä itsekin perheellisiä ja pienituloisia. Kirjoituskutsussa vastaajia pyydettiin vastaamaan seuraaviin kirjoittamista ohjaaviin apukysymyksiin; mistä olet kokenut jääväsi osattomaksi lapsena taloudellisten puutteiden vuoksi, miten koet osattomuuden vaikuttaneen elämääsi ja miten osattomuus näkyy ja tuntuu sinun lapsillasi, sekä koetko osattomuuden tai taloudellisen niukkuuden tuoneen elämääsi positiivisia asioita. Taustatietona kysyttiin ikäryhmää, sukupuolta ja työmarkkina-asemaa.The data consists of writings in which respondents talk about their experiences of poverty inherited from their childhood. The data was originally collected for a Master's thesis on what poverty and exclusion look and feel like in the everyday lives of families with children from one generation to the next. The writing call was open to anyone who had lived in a low-income family as a child and who was themselves a family member and low-income earner at the time of the collection. In the writing call, respondents were asked to answer the following questions to help guide their writing; where have you felt deprived as a child due to financial deprivation, how do you feel deprivation has affected your life and how is deprivation seen and felt by your children, and do you feel that deprivation or financial scarcity has brought positive things into your life. As background information, age group, gender and labour market status were asked. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD
Gen2 Survey, March 2023
No full textKyselyllä kartoitetaan maahanmuuttajataustaisten suomalaisten identiteettiä, äänestysaikeita vuoden 2023 eduskuntavaaleissa sekä yleisiä näkemyksiä politiikasta ja yhteiskunnasta. Aineisto on kerätty osana Gen2-kyselytutkimuspaneelia, joka kuuluu kansalliseen yleisen mielipiteen mittaamisen infrastruktuuriin (The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion, FIRIPO). Aluksi vastaajilta tiedusteltiin heidän kiinnostustaan politiikkaan sekä luottamustaan eri tahoihin, kuten hallitukseen ja tiedotusvälineisiin. Tämän jälkeen kartoitettiin vastaajien kokemuksia suomalaisuudesta ja omasta etnisestä identiteetistä. Vastaajilta kysyttiin, kuuluvatko he Suomessa johonkin etniseen vähemmistöryhmään sekä missä määrin he samaistuvat erilaisiin ryhmiin. Lisäksi tiedusteltiin, mitä tekijöitä vastaajat pitävät identiteettinsä kannalta tärkeinä. Vastaajilta kysyttiin myös näkemyksiä liittyen esimerkiksi poliittiseen osallistumiseen sekä etnisten vähemmistöjen asemaan politiikassa. Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin heidän äänestämisaikeistaan vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. Lisäksi tiedusteltiin, missä määrin eri seikat ja ominaisuudet vaikuttavat puolue- ja ehdokasvalintaan tai vaaleissa äänestämättä jättämiseen. Vastaajien tuli myös valita, mitkä puolueet kykenevät parhaiten edistämään etnisten vähemmistöryhmien asemaa Suomessa. Tämän jälkeen vastaajien tuli arvioida erilaisia ehdotuksia koskien Suomen tulevaisuuden suuntaa. Ehdotukset liittyivät esimerkiksi tasa-arvon edistämiseen, maahanmuuton kasvuun, verotuksen suuntaan, julkisen sektorin kokoon ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Lopuksi vastaajilta tiedusteltiin, ovatko he kokeneet syrjintää viimeisen viiden vuoden aikana. Taustamuuttujina ovat muun muassa vastaajan ikä, sukupuoli, maakunta, vaalialue, kuntaluokitus, koulutustaso, ammattiryhmä, puoluekanta ja tieto maanosasta, jossa vanhemmat ovat syntyneet.The survey explores the identity of second-generation immigrants in Finland, their voting intentions in the 2023 parliamentary elections, and their general views on politics and society. The data was collected as part of the Gen2 survey panel, which is part of The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion (FIRIPO). First, respondents were asked about their interest in politics and their trust in various entities, such as the government and the media. The survey then explored respondents' experiences of Finnishness and their ethnic identity. Respondents were asked whether they consider themselves part of an ethnic minority in Finland and to what extent they identify with different groups. They were also asked about the factors they consider important to their identity. In addition, the survey addressed respondents' views on political participation and the role of ethnic minorities in politics. Next, respondents were asked about their voting intentions in the 2023 parliamentary elections. They were also asked to what extent various factors and characteristics influence their choice of party and candidate or their decision not to vote. Respondents also indicated which parties they believe are best positioned to promote the interests of ethnic minority groups in Finland. Following this, respondents were asked to evaluate various options regarding the future direction of Finland. Following this, they evaluated different future policy directions for Finland, including issues such as promoting equality, increasing immigration, taxation policy, the size of the public sector, and combating climate change. Finally, respondents were asked whether they had experienced discrimination in the past five years. Background variables included the respondent's age, gender, region of residence, electoral district, statistical grouping of municipalities, level of education, occupational group, party affiliation, and the continent of birth of their parents