CESSDA Data Catalogue OAI-PMH Repository
Not a member yet
32838 research outputs found
Sort by
Finnish Opinions on Security Policy and National Defence 2024
No full textMaanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa selvitettiin Suomen kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta, maanpuolustuksesta, asevelvollisuudesta sekä Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan. Tutkimuksessa esitettiin kysymyksiä turvallisuuteen ja turvallisuudentunteeseen vaikuttavista tekijöistä, turvallisuuden kehityksestä seuraavan viiden vuoden aikana sekä eri tahojen vaikutuksesta Suomen turvallisuuteen. Vastaajilta kysyttiin myös huolta aiheuttavista tekijöistä, varautumisesta erilaisiin uhkiin sekä luottamuksesta Euroopan unionin tulevaisuuteen. Lisäksi selvitettiin vastaajien luottamusta Puolustusvoimien kykyyn torjua sotilaallisia uhkia, suhtautumista Suomen Nato-jäsenyyteen ja Euroopan unionin sekä Naton väliseen yhteistyöhön. Kyselyssä kartoitettiin myös mielipiteitä Suomen kutsuntajärjestelmän uudistamisesta sekä Ukrainan auttamisesta. Taustamuuttujina aineistossa on vastaajan sukupuoli, ikä, äidinkieli, työelämään osallistuminen, ammatti/asema, koulutus, elämäntilanne, kotona asuvien lasten iät, perheen tuloluokka, ruokakunnan koko, aluemuuttujat sekä puoluekanta.The annual Finnish Opinions on Security Policy National Defence survey charted Finnish public opinion on foreign policy, defence policy, security, military alliances, military service, and international armed conflicts at the time of the survey. Some questions examined views on factors affecting safety and security. This survey round also included questions about the Russian invasion of Ukraine. Opinions were charted on the success of foreign policy in the previous few years, funds allocated to the Defence Forces, whether Finland should resort to armed defence in case of any sort of attack, whether the respondents would be prepared to participate in national defence according to their abilities, and how the global security situation would develop in the next five years. Views were probed on the current, conscription-based defence system and whether women should also participate in conscription. Satisfaction with defence policy in the previous few years was also investigated. The respondents were asked to evaluate the impact of several countries and organisations, such as Russia, China, US, UN, NATO and EU, on Finland's security. The respondents were asked to evaluate Finland's preparedness for the prevention of various security threats, such as armed attack, energy supply issues, infectious diseases and epidemics, environmental hazards, political pressure from other states, economic crisis, terrorism, and attacks against information systems and networks. Views on how the military situation in nearby regions would develop during the next decade were also examined. Next, the respondents were asked whether their trust in the future of the European Union had weakened, strengthened or stayed the same. Views on co-operation between EU and NATO to increase security in Europe were also investigated. Additionally, the respondents' trust in the ability of the Finnish Defence Forces to defend Finland against military threats was examined. The respondents were asked how different issues affected the safety and security of Finland. These included, among others, Finland's EU membership, Finland's NATO membership, participation in the EU defence and in international crisis management. Views were also charted on Finnish military cooperation in the EU, with NATO, other Nordic countries, and the United States. Concerns caused by certain phenomena and issues were charted, such as withdrawals from arms controls agreements, climate change, various infectious diseases and epidemics, proliferation of weapons of mass destruction, organised crime, international terrorism, inflation, cyberthreats, political extremism, racism and current developments in Russia, the US, the Middle East and Afghanistan. On the topic of the Russian invasion of Ukraine, the respondents were asked whether the EU and its member states should continue to offer military and financial support to Ukraine and impose sanctions on Russia. The respondents were also asked whether other NATO states should be ready to defend Finland in case of an armed attack on Finland and whether Finland should be prepared to defend other NATO states in case of an armed attack on another NATO state. Background variables included, among others, the respondent's gender, age, native language, economic activity and occupational status, household composition, ages of children living at home, gross annual income of the household, level of education, region of residence and political party choice
Police Barometer 2022
No full textPoliisibarometri 2022 kartoittaa kansalaisten näkemyksiä poliisin toiminnasta sekä Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta. Tutkimuksessa selvitettiin vastaajien luottamusta poliisiin, poliisin legitimiteettiä, poliisipalveluiden saatavuutta ja niiden onnistumista, poliisin näkyvyyttä sekä rikollisuuteen liittyviä kokemuksia ja rikoksista ilmoittamista. Tutkimus toteutettiin sisäministeriön, Tilastokeskuksen ja Poliisiammattikorkeakoulun yhteistyönä. Kyselyn alussa vastaajat arvioivat poliisin kykyä taata yleinen järjestys ja turvallisuus sekä poliisin eri tehtävien tärkeyttä. Seuraavaksi tiedusteltiin vastaajien mielipiteitä Suomen rikollisuustilanteesta ja turvallisuudesta. Vastaajilta kysyttiin, kuinka vakavana ongelmana he pitävät rikollisuutta lähiympäristössään sekä missä määrin eri asiat ja ilmiöt huolestuttavat heitä. Tämän jälkeen selvitettiin, onko vastaaja joutunut eri rikosten (mm. omaisuuden varastamisen, autovarkauden, aseellisen uhkauksen, tietomurron tai seksuaalisen ahdistelun) uhriksi, onko hän ollut todistajana tai asianomistajana rikosprosessissa sekä onko hän kokenut uhkailua tai painostusta jonkun rikosprosessiin osallistuvan taholta. Lisäksi kysyttiin, oliko vastaaja ilmoittanut poliisille viimeksi jouduttuaan rikoksen uhriksi tai kohteeksi, ja jos ei ollut, mikä oli syynä ilmoittamatta jättämiseen. Kyselyn viimeinen osio koski poliisin toiminnan arviointia. Siinä selvitettiin poliisipalveluiden saatavuutta ja näkyvyyttä kysymällä mm. kuinka usein poliisipartioita näkyy asuinalueella ja kuinka pitkä matka on lähimmälle poliisiasemalle. Poliisipalveluiden laatua arvioitiin kysymällä, onko vastaaja ollut yhteydessä poliisiin kuluneiden 12 kuukauden aikana, miksi hän oli yhteydessä poliisiin ja miten häntä kohdeltiin. Vastaajilta kysyttiin myös, miten hyvin poliisi on onnistunut eri tehtävien hoidossa ja ennaltaehkäisyssä sekä miten poliisipalvelut ovat kehittyneet asuinseudulla viime aikoina. Lopuksi vastaajat arvioivat sitä, suhtautuuko poliisi ihmisiin eri tavoin heidän etnisistä piirteistään tai sosioekonomisesta asemastaan johtuen sekä omaa luottamustaan poliisin, palo- ja pelastustoimen, hätäkeskuksen, yksityisten vartiointiliikkeiden, rajavartiolaitoksen, tullin, puolustusvoimien ja oikeuslaitoksen toimintaan. Taustamuuttujia ovat vastaajan sukupuoli, ikä, työmarkkina-asema, koulutus, tuloluokka, poliisilaitosalue sekä vastaajan tai hänen lähisukulaisensa työskentely poliisin palveluksessa.The Police Barometer 2022 surveys citizens' views on the operation of the police and the state of internal security in Finland. The survey examined respondents' trust in the police, the legitimacy of the police, the availability and effectiveness of police services, police visibility, experiences with crime, and the reporting of crimes. The survey was conducted in cooperation with the Ministry of the Interior, Statistics Finland, and the Police University College. Initially, respondents assessed the police's ability to ensure public order and safety, as well as the importance of various police duties. Respondents' sense of security and fear of crime were studied by asking how serious they considered crime to be in their local area and to what extent various issues and phenomena concerned them. The survey then explored whether the respondent had been a victim of various crimes (e.g., theft, car theft, armed threats, data breaches, or sexual harassment), whether they had been a witness or a plaintiff in a criminal proceeding, and whether they had experienced threats or pressure from someone involved in a criminal proceeding. Additionally, respondents were asked whether they had reported the crime to the police after becoming a victim or target of a crime, and if not, what was the reason for not reporting it. The final section of the survey focused on evaluating police performance. It examined the availability and visibility of police services by asking, for example, how often police patrols are seen in the residential area and how far the nearest police station is. The quality of police services was assessed by asking whether the respondent had been in contact with the police during the past 12 months, why they had been in contact with the police, and how they had been treated. Respondents were also asked how well the police have performed in various tasks and in crime prevention, as well as how police services have developed in their area recently. Finally, respondents assessed whether the police treat people differently based on their ethnic characteristics or socioeconomic status, as well as their own trust in the police, fire and rescue services, emergency response centers, private security companies, border guard services, customs, defense forces, and the judicial system. Background variables included the respondent's gender, age, employment status, education, income level, police department area, and whether the respondent or a close relative works for the police
Experiences of Domestic Violence in Childhood 2024
No full textAineisto koostuu lähisuhdeväkivaltaa lapsena kokeneiden aikuisten kirjoituksista, joissa he kertovat lapsuuden aikaisista väkivaltakokemuksistaan sekä niistä selviytymisestä. Kirjoituskutussa vastaajiksi pyydettiin yli 18 vuotiaita henkilöitä, jotka ovat lapsena kokeneet fyysistä tai henkistä väkivaltaa läheisensä taholta. Kirjoitusohjeessa pyydettiin kertomaan, millaista koettu väkivalta oli ja keneen se kohdistui. Lisäksi pyydettiin miettimään, vaikuttaako kuvatut tapahtumat tämänhetkiseen elämään ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet lähisuhdeväkivaltakokemuksista selviytymiseen. Taustatietoina aineistossa on sukupuoli, ikäryhmä sekä tietoa siitä, onko vastaaja kokenut selvinneensä lapsuuden väkivaltakokemuksista. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla kirjoituksia on helppo selata.The data consists of writings by adults who experienced domestic violence as children. In the writings the respondents describe their childhood experiences of violence and how they coped with them. The written responses sought to obtain answers from persons who had experienced physical or psychological violence from a close relative during childhood. The writing instructions asked respondents to describe the nature of the violence they had experienced and who it was directed at. Respondents were also asked to consider whether the events described had an impact on their current lives and what factors had helped them cope with their experiences of domestic violence. The background information in the data includes gender, age group, and information on whether the respondent felt they had already overcome their childhood experiences of violence
The Narratives of Finland: Visitor Interviews 2021-2022
No full textAineisto koostuu Suomen kansallismuseon Suomen tarinat -näyttelyn kävijöiden haastatteluista. Aineisto on kerätty osana tutkimusta, jossa tarkasteltiin millaista kuvaa suomalaisuudesta on rakennettu virallisessa ja epävirallisessa historiakulttuurissa. Haastateltavat olivat sekä Suomessa asuvia henkilöitä, että ulkomaalaisia turisteja. Haastatteluissa selvitettiin kävijöiden kokemuksia näyttelystä. Haastatteluissa kysyttiin muun muassa sitä, tunsiko haastateltava näyttelyssä esimerkiksi nostalgiaa, ylpeyttä tai kiitollisuutta, tai vaihtoehtoisesti syyllisyyttä, epämukavuutta tai surua. Kysyttiin myös, kokiko haastateltava näyttelyn olleen totuudenmukainen, sekä sitä, sisältyikö näyttelyyn haastateltavan mielestä jokin moraalinen tai poliittinen viesti. Haastateltavilta ei kysytty taustatietoja. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata.The data consists of interviews with visitors to the Narratives of Finland exhibition at the National Museum of Finland. The data was collected as part of a study that examined how images of Finnishness have been constructed in official and unofficial historical culture. The interviewees were both residents of Finland and foreign tourists. The interviews explored visitors' experiences of the exhibition. The interviews asked, for example, whether the interviewee felt nostalgia, pride or gratitude, or alternatively guilt, discomfort or sadness. They were also asked whether the interviewee felt that the exhibition was truthful, and whether the interviewee felt that the exhibition contained a moral or political message. Interviewees were not asked for background information. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD
Young People and Smartphones 2023
No full textAineisto käsittelee 15-29-vuotiaiden nuorten ja nuorten aikuisten näkemyksiä ja hyvinvointiin vaikuttavia kokemuksia liittyen älypuhelinten ja sosiaalisen median käyttöön. Aineisto on kerätty osana Suomen Safer Internet Centre -hanketta, joka on saanut rahoituksen EU:n rahoittamasta Digital Europe-ohjelmasta. Aluksi vastaajilta tiedusteltiin mitä he yleensä tekevät älypuhelimellaan vapaa-ajallaan ja mitä sosiaalisen median palveluita he käyttävät. Lisäksi tiedusteltiin, mitkä ovat tärkeimpiä myönteisiä asioita, joita älypuhelimen käyttö on antanut viimeisen vuoden aikana, sekä toisaalta, onko kohdannut erinäisiä negatiivisia asioita, kuten esimerkiksi häirintää, ahdistusta tai vihapuhetta käyttäessään älypuhelinta. Tämän jälkeen kysyttiin, onko älypuhelimen käyttö vienyt aikaa muulta tekemiseltä ja jos on, niin miltä. Seuraavaksi kysyttiin ovatko vastaajat saaneet neuvoja ja tukea liittyen älypuhelimen käyttöön sekä kokevatko vastaajat helpoksi lopettaa älypuhelimen käytön silloin kun he haluavat. Lopuksi tiedusteltiin vielä kokeeko olonsa hyväksytyksi ainakin yhdessä verkkoyhteisössä sekä pyydettiin antamaan neuvoja tasapainoa ja mielen hyvinvointia tukevaan älypuhelimen käyttöön. Taustamuuttujia ovat ikä, sukupuoli, asuinmaakunta, kokeeko kuuluvansa johonkin vähemmistöön, äidinkieli, työmarkkina-asema, koulutustaso, asuinalue ja kotitalouden tyyppi.The data covers the views and experiences related to well-being of young people and young adults aged 15-29 in relation to the use of smartphones and social media. The data was collected as part of the Finnish Safer Internet Centre project, which received funding from the EU-funded Digital Europe program. First, respondents were asked what they usually do with their smartphones in their leisure time and what social media services they use. They were also asked what are the main positive things that using a smartphone has given them over the past year and, on the other hand, whether they have encountered any negative things, such as harassment, anxiety, or hate speech, when using their smartphone. Next, respondents were asked whether smartphone use had taken time away from other activities and, if so, what kind of activities. They were then asked whether they had received advice and support regarding smartphone use and whether they found it easy to stop using their smartphone when they wanted to. Finally, they were asked whether they felt accepted in at least one online social network and were asked to give advice in an open-ended answer on how to use smartphones in a way that supports balance and mental well-being. Background variables include age, gender, province of residence, whether the respondent feels they belong to a minority group, native language, labor market status, level of education, residential area, and type of household
Cancer Patients' Experiences of Psychosocial Support 2024
No full textAineisto koostuu kirjoituksista, joissa yli 18-vuotiaat syöpää sairastavat ja syöpäsairaudesta parantuneet henkilöt kertovat kokemuksistaan liittyen psykososiaaliseen tukeen. Aineisto on kerätty alun perin pro gradu -tutkielmaan, joka käsitteli syöpään sairastuneiden psykososiaalisen tuen kokemuksia ja tarpeita. Kirjoituskutsulla pyrittiin keräämään kokemuksia liittyen syöpään sairastumiseen, kuntoutumiseen, saatuun psykososiaaliseen tukeen sekä tuen tarpeisiin ja odotuksiin. Kirjoituskutsussa annettiin muutamia apukysymyksiä, joita vastaajan oli halutessaan mahdollista käyttää kirjoittamisen apuna. Apukysymyksissä pyydettiin muun muassa kuvailemaan omaa käsitystä psykososiaalisesta tuesta ja sen vaikutuksia omaan elämään elämän eri vaiheissa. Lisäksi tarjottiin mahdollisuutta kirjoittaa siitä, millainen tuki on ollut vastaajalle tärkeää sairauden eri vaiheissa, miten se on vaikuttanut häneen ja keneltä vastaaja on tukea saanut. Kirjoittaa sai myös esimerkiksi siitä, mitkä tekijät ovat olleet esteenä tai haasteena tuen hakemisessa. Taustatietona kysyttiin sukupuolta ja ikäryhmää.The data consists of writings in which cancer patients and cancer survivors write about their experiences of psychosocial support. The data was originally collected for a Master's thesis on the experiences and needs of cancer survivors for psychosocial support. The writing invitation aimed to collect experiences related to cancer, rehabilitation, psychosocial support received, and support needs and expectations. The writing invitation provided a number of supporting questions which the respondent could use to assist in the writing process. These questions asked the respondent to describe, among other things, his/her perception of psychosocial support and its impact on his/her life at different stages of his/her life. The respondent was also given the opportunity to write about what kind of support has been important to them at different stages of their illness, how it has affected them and from whom they have received support. The respondent was also asked to write about, for example, what factors have been barriers or challenges in seeking support. The background information includes gender and age group. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD
Gambling in Finland, Autumn 2023
No full textAineistossa selvitetään 15-74-vuotiaiden suomalaisten mielipiteitä, näkemyksiä ja tottumuksia rahapelaamiseen liittyen. Kyselyn on toteuttanut Veikkaus Oy pyrkimyksenään kartoittaa rahapelaamista ja siihen liittyvien ongelmien laajuutta. Aluksi vastaajilta kysyttiin, olivatko he elämänsä aikana pelanneet jotakin rahapeliä. Myöntävästi vastanneilta tiedusteltiin, olivatko he pelanneet rahapelejä viimeisen 12 kuukauden aikana. Tämän jälkeen kartoitettiin, pelaavatko vastaajat rahapelejä internetissä sekä käyttävätkö he kotimaisten vai ulkoimaisten palveluntarjoajien pelejä. Lisäksi kysyttiin syitä ulkomaisten rahapelien pelaamiseen. Seuraavaksi selvitettiin, kuinka usein vastaajat pelaavat erilaisia rahapelejä, kuten nettipokeria, arvontapelejä ja vedonlyöntipelejä, minkä jälkeen vastaajien tuli arvioida, kuinka paljon rahaa he käyttävät rahapeleihin keskimäärin yhden viikon aikana. Seuraavaksi kyselyssä käsiteltiin vastaajien suhdetta rahapelaamiseen. Vastaajilta tiedusteltiin, kuinka usein he ovat yrittäneet voittaa takaisin hävittyjä rahoja ja ovatko he valehdelleet omasta menestyksestään muille. Lisäksi kysyttiin, onko rahapelaamiseen liittynyt poissaoloja työstä tai opiskelusta, pelaamisen piilottelua läheisiltä tai kiistelyä rahankäytöstä läheisten kanssa. Rahankäyttöön liittyen kysyttiin myös, olivatko vastaajat lainanneet rahaa läheisiltä, pankilta tai muilta luottolaitoksilta, myyneet omaa tai perheen omaisuutta tai ottaneet pikavippejä rahapelien pelaamista varten. Lisäksi selvitettiin, koettiinko oma rahapelaaminen ongelmalliseksi ja oliko kukaan ulkopuolinen puuttunut pelaamiseen. Lopuksi vastaajia pyydettiin kertomaan, minkälaisten pelien pelaamisen koettiin aiheuttavan ongelmia pelaamisen hallinnan kanssa. Tutkimuksessa on käytetty Suomen oloihin sovitettua, ongelmapelaamista kuvaavaa South Oaks Gambling Screen (SOGS-R) -mittaria sekä rahapelaamisen haittoja kartoittavaa Problem Gambling Severity Index (PSGI) -mittaria. Taustamuuttujina aineistossa ovat ikä, sukupuoli, kieli, tilastollinen kuntaryhmitys, maakunta, suuralue, koulutusaste, pääasiallinen toiminta ja keskimääräiset kuukausitulot.The survey explores the opinions, perceptions, and habits related to gambling in Finland. The study was conducted by the state-owned gambling monopoly company Veikkaus Oy to provide up-to-date information on gambling habits and the extent of problems caused by gambling. First, the respondents were asked whether they had ever gambled, whether they had gambled in the past 12 months and whether they had used Veikkaus or foreign gambling company games. Those who had gambled on foreign websites were asked which service providers they had used and why they had used foreign ones. Next questions charted how often the respondents did certain types of gambling (lottery, online poker, slot machines, gambling onsite in casinos, scratch cards etc.). Problems caused by gambling during the past 12 months were investigated by asking how much money the respondents usually spent on gambling a week, how often they went back another day to win back money lost, claimed to others to be winning money when were in fact losing, or gambled more than they had intended. Other questions explored whether the respondents had felt guilty when gambling, had wanted to stop gambling but hadn't thought they could, had hidden betting slips, documents related to debts and other signs of gambling from important people in their life. Financial consequences were studied with questions focusing on arguments with others over the way the respondents handled money, had these arguments been centered on gambling, had the respondents borrowed money from someone and not paid back because of gambling, had they taken time from work or study to gamble, and had they borrowed or acquired money to gamble or pay gambling debts and from whom or where. Finally, the respondents were asked which types of gambling they felt might cause them problems in managing their gambling. Many questions used in the survey were based on the South Oaks Gambling Screen (SOGS-R), with some adaptations to Finnish circumstances, as well as the Problem Gambling Severity Index (PSGI) measure, which maps the harms of gambling. Background variables included the respondent's age, gender, language, education level, average monthly income, economic activity, degree of urbanisation of the municipality of residence, region (NUTS3) and major region
Festival Barometer 2022
No full textFestivaalibarometri on toistettava tutkimus, jonka tarkoituksena on ollut koota tietoa suomalaisista rytmimusiikkifestivaalien kävijöistä ja seurata kävijöiden musiikki- ja festivaalimieltymysten muuttumista vuosien kuluessa. Vuonna 2022 mukana oli myös kysymyksiä liittyen koronapandemiaan. Aineisto sisältää myös avokysymyksiä, joiden vastaukset soveltuvat laadulliseen analyysiin. Vuoden 2022 osalta toteuttajina toimivat LiveFIN ry, Lapin yliopiston matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia sekä seuraavat 24 festivaalia: Blockfest, Flow Festival, Himos Juhannus, Ilosaarirock, Karmarock, Kesärauha, Kuopiorock, Nummirock, Pori Jazz, Porispere, Provinssi, Qstock, RMJ, Rockfest, Ruisrock, Sideways, Suomipop Festivaali Jyväskylä, Suomipop Festivaali Oulu, Tammerfest, Tikkurila Festivaali, Tuska Open Air Metal Festival, Työväen Musiikkitapahtuma, Wanaja Festival ja Weekend Festival. Kyselyn ensimmäisessä osiossa vastaajaa pyydettiin vastaamaan kysymyksiin ajatellen yhtä festivaalia, jolle hän oli osallistunut vuonna 2022. Valittuun festivaaliin liittyen kysyttiin vastaajan tyytyväisyyttä festivaaliin ja pyydettiin arvioimaan sen eri osa-alueita, kuten ohjelmistoa ja palveluita. Seuraavaksi kysyttiin, paljonko rahaa vastaaja käytti festivaalialueella ja sen ulkopuolella. Yleisemmässä osassa kyselyä vastaajaa pyydettiin arvioimaan mielipiteitään festivaalikuluttamisesta ylipäätään. Kysyttiin esimerkiksi, kenen kanssa vastaaja käy musiikkifestivaaleilla ja mikä saisi vastaajan osallistumaan festivaaleille useammin. Yksin käyviltä kysyttiin tarkennuskysymyksiä: miksi vastaaja käy festivaaleilla, miltä tuntuu käydä yksin festivaaleilla ja mitä hän saa irti festivaaleilla käymisestä. Edelleen kartoitettiin festivaalielämyksen kannalta tärkeitä asioita liittyen muun muassa esiintyjiin ja ohjelmistoon, ruokailu- ja anniskelupalveluihin ja festivaalialueeseen. Seuraavaksi kysyttiin vastaajien todennäköisyyttä osallistua festivaaleille tulevina vuosina ja kartoitettiin avokysymyksellä syitä siihen, miksi osallistumista pidetään epätodennäköisenä. Vastaajat kertoivat myös, minkä verran he olisivat valmiita maksamaan festivaalilipuista, ruuasta ja majoituksesta. Vastaajilta kysyttiin, olivatko he kokeneet epäasiallista käytöstä tai häirintää musiikkifestivaaleilla Suomessa edellisen viiden vuoden aikana. Vastaajat kertoivat, kuuluivatko he johonkin aliedustettuun ryhmään tai vähemmistöön. Lisäksi selvitettiin mieluisimpia musiikkityylejä sekä vastaajan suhdetta musiikkiin. Lopuksi vastaajat kertoivat, onko koronapandemia vaikuttanut suhtautumiseen elävän musiikin tapahtumiin. Taustamuuttujina ovat syntymävuosi, sukupuoli, suurimmat kaupungit, maakunta, koulutus, ammattiryhmä, yhteiskuntaluokka ja vuositulot. Kyselyn avulla voidaan tehdä ajallista vertailua sarjan muihin aineistoihin, sillä useampana vuonna vastanneet voidaan yhdistää id-muuttujan avulla.Festival Barometer is a recurring study aimed at gathering information about attendees of Finnish music festivals and tracking changes in their music and festival preferences over time. In 2022, the survey also included questions related to the COVID-19 pandemic. The dataset contains open-ended questions, making it suitable for qualitative analysis. In 2022, the study was conducted by LiveFIN ry, Lapland Institute for Tourism Research, the Sibelius Academy at the University of the Arts, and the following 24 festivals: Blockfest, Flow Festival, Himos Juhannus, Ilosaarirock, Karmarock, Kesärauha, Kuopiorock, Nummirock, Pori Jazz, Porispere, Provinssi, Qstock, RMJ, Rockfest, Ruisrock, Sideways, Suomipop Festival Jyväskylä, Suomipop Festival Oulu, Tammerfest, Tikkurila Festival, Tuska Open Air Metal Festival, Työväen Musiikkitapahtuma, Wanaja Festival, and Weekend Festival. In the first section of the survey, respondents were asked to answer questions with one specific festival in mind that they had attended in 2022. They were asked to evaluate their satisfaction with the chosen festival and assess various aspects of it, such as the program and services. The survey also asked how much money the respondent spent both within and outside the festival area. In the more general section of the survey, respondents were asked to reflect on their opinions about festival attendance in general. Questions included who they usually attend music festivals with and what would encourage them to participate more often. Those who attend festivals alone were asked follow-up questions: why they go to festivals, how it feels to attend alone, and what they gain from the experience. The survey also explored key elements of the festival experience, such as performers and festival programme, food and beverage services, and the festival area itself. Next, respondents were asked about their likelihood of attending festivals in the coming years and were given an open-ended question to explain why they might not participate. They also shared how much they would be willing to pay for festival tickets, food, and accommodation. Respondents were asked whether they had experienced inappropriate behavior or harassment at music festivals in Finland during the past five years. They also indicated whether they belonged to any underrepresented group or minority. Additionally, the survey explored preferred music genres and the respondent's relationship with music. Finally, respondents were asked whether the COVID-19 pandemic had affected their attitude toward live music events. Background variables included year of birth, gender, largest cities, region, education, occupational group, social class and annual income. The survey allows comparisons over time with other data in the series, as respondents from more than one year can be combined using the id variable
Municipal Website Services for Immigrants in Different Languages 2021
No full textAineisto kartoittaa Manner-Suomen kuntien verkkosivujen saavutettavuutta ja käytettävyyttä maahanmuuttajille. Aineiston taustatiedot kuntien väkiluvusta, vieraskielisten asukkaiden lukumäärästä ja prosentuaalisesta määrästä sekä kuntien kymmenestä yleisimmästä äidinkielestä on kerätty Tilastokeskuksen väestödatasta. Ensimmäisenä tutkimuksessa kartoitettiin Manner-Suomen kuntien verkkosivujen sisältöä. Verkkosivujen sisältöön liittyen selvitettiin, onko niillä tietoa esimerkiksi asumisesta ja rakentamisesta, nuorten asioista tai koronatilanteesta. Seuraavaksi tarkasteltiin, onko kuntien verkkosivuilla erikseen osiota maahanmuuttajille ja millaisista asioista osiossa kerrotaan. Tarkastelun kohteena oli, onko maahanmuuttajille tarkoitetuissa osiossa kerrottu esimerkiksi terveydenhuollosta, joukkoliikenteestä tai asumisen palveluista. Lisäksi tarkasteltiin, onko osiossa kerrottu palveluista, joita kunta ei tuota ja minkä kielinen maahanmuuttajille tarkoitettu osio on. Tämän jälkeen arvoitiin suomenkielisten maahanmuuttajille tarkoitettujen verkkosivujen ominaisuuksia, kuten sitä, onko verkkosivulla selkeät otsikot tai onko sen sisältöjä selkokielistetty. Viimeisenä selvitettiin, ovatko kunnan sotepalveluihin liittyvät tiedot erillisellä sote-verkkosivulla. Myös suomenkielisiä sosiaalipalvelujen verkkosivuja arvioitiin niiden ominaisuuksien, kuten kielen selkeyden ja tiedon löydettävyyden, perusteella. Aineiston taustamuuttujia ovat kunnan nimi, kunnan asukasmäärä, kunnan vieraskielisten asukkaiden määrä lukuina ja prosentteina sekä kunnan vieraskielisten asukkaiden kielet ja näiden puhujien lukumäärä.The dataset maps the accessibility and usability of municipal websites in mainland Finland for immigrants. Background information in the dataset was collected from Statistics Finland's population database. The first part of the study mapped the content of the websites of municipalities in mainland Finland. Regarding website content, the study investigated whether the sites provide information on topics such as housing and construction, youth affairs, or the COVID-19 situation. Next, the presence of a dedicated section for immigrants on the municipal websites was examined, along with the types of information provided in that section. The analysis examined, for example, whether the immigrant sections included information about healthcare, public transportation, or housing services. Additionally, it was assessed whether the section mentioned services not provided by the municipality and what language the immigrant section was written in. After this, the features of Finnish-language web pages intended for immigrants were evaluated, such as whether the website has clear headings or whether its content has been simplified into plain language. Finally, it was examined whether information related to the municipality's social and health services is provided on a separate social and health website. Finnish-language social services websites were also assessed based on their features, such as the clarity of the language and the findability of information. The background variables of the dataset include the name of the municipality, the total number of residents, the number and percentage of residents who speak foreign languages, as well as the languages spoken by foreign-language residents and the number of speakers of each language
Finnish Experiences of Nighttime Parenting in Families with Small Children 2022
No full textAineisto koostuu pikkulapsiperheiden vanhempien kirjoituksista liittyen lasten yöhoivaan. Keruukutsussa etsittiin vastaajiksi sellaisia vanhempia, joiden perheessä on alle kouluikäisiä lapsia ja joilla on kokemusta lasten yöhoivan aiheuttamista yöllisistä heräämisistä, katkonaisista yöunista ja/tai jatkuvasta väsymyksestä. Aiheesta sai kirjoittaa vapaamuotoisesti omien kokemusten pohjalta. Kirjoittamisen helpottamiseksi vastaajille annettiin keruukutsussa myös muutama apukysymys. Apukysymyksissä kysyttiin mm. yöhoivan jakamisesta perheen aikuisten kesken, sekä sitä, aiheuttaako yöllisen hoivan jakaminen tai jakamattomuus ärtymystä, riitoja tai eriarvoisuuden kokemuksia vanhempien välillä. Lisäksi kysyttiin esimerkiksi sitä, millainen olisi ideaalitapa jakaa myöhäisten iltojen, öiden ja varhaisten aamujen lastenhoitoa puolisoiden välillä. Taustatietona kysyttiin sukupuolta, ikää, perherakennetta, työmarkkina-asemaa ja koulutusta.The data consists of writings by parents of young children about their children's night sleep. The gathering of writings sought parents with children under school age in the family who had experienced night wakings, interrupted sleep and/or constant tiredness caused by children's night sleepiness. Background information includes gender, age, family structure, labour market status and education. The data is organised into an easy to use HTML version at FSD