47495 research outputs found
Sort by
Repetitive syncopal episodes in a child with documented ventricular tachycardia, early repolarization pattern in leads I an aVL, Brugada syndrome, and fever
No full textEsiopetuksen opettajan opas osallisuuden kehittäjänä ; Analyysi Kummaa Esiopetus opettajan oppaasta
No full textTutkimuksessa tarkastellaan yhtä esiopetuksessa käytettävää opettajan oppaan tehtävien osallistavuutta. Tutkittava opettajan opas on Lastenkeskuksen Kummaa esiopetus (2019). Tutkimuksen tehtävänä on kartoittaa oppaassa olevien tehtävien osallisuuden astetta. Lisäksi tutkimuksessa perehdytään osallisuuteen Esiopetuksen suunnitelman perusteissa (2014).
Tutkimuksessa on käytetty kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, sisällönanalyysia. Tutkimuksessa sisällönanalyysi on teorialähtöistä. Teoriana on käytetty Hartin vuonna 1992 luomaa osallisuuden valtaistumisen astetta. Hän loi tälle teorialle kahdeksan askelmaiset osallisuuden tikapuut. Tutkimus on tuotettu luokittelemalla oppaassa olleita tehtäviä osallisuuden tikapuiden askelmiin.
Tutkittavassa teoksessa osallisuuden ylimpään askelmaan ei yltänyt yksikään tehtävä. Sen sijaan osattomuuden askelmalle luokittui 42% prosenttia tehtävistä. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) osallisuutta pidetään tärkeänä ja siinä kehotetaan suunnittelemaan toiminnat ja lukuvuosi yhdessä lasten kanssa. Vaikka osallisuus koetaan tänä päivänä tärkeäksi se ei kuitenkaan näyttäydy kovin merkityksellisenä opettajan oppaassa. Jatko tutkimuksena olisi mielenkiintoista nähdä, miten tätä kirjasarjaa käytetään käytännössä, ja nouseeko osallisuus suurempaan rooliin
Tietoliikennetiedustelun käyttöä koskevat harkintakriteerit siviilitiedustelussa
No full textTutkielman tutkimuskohteena ovat tietoliikennetiedustelun käyttöön ja tapauskohtaiseen harkintaan liittyvät kriteerit siviilitiedustelussa. Näitä kriteerejä lähestytään ja hahmotetaan pääosin perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta. Lähtökohtana on yksittäisen harkintatilanteen konteksti, jossa korostuvat poliisin toimintaan liittyvien perus- ja ihmisoikeusnäkökulmien hahmottaminen ja toimivaltuuksiin liittyvän lainsäädännön tulkinta, jonka yhteydessä lainsäädännön laatuun ja sen arvioimiseen liittyvät kiinteänä ja erottamattomana osana perus- ja ihmisoikeuksien rajoitusedellytysten tulkintaan liittyvät vaatimukset.
Tutkielman tutkimustehtävänä ja pääasiallisena tutkimuskysymyksenä on selvittää, mitä ovat tietoliikennetiedustelun käyttöä ja tapauskohtaista harkintaa määrittäviä kriteerejä
siviilitiedustelussa. Tutkielmassa on kolme erilaista luvuittain käsiteltävää alakysymystä, joiden kautta haetaan vastausta varsinaiseen tutkimuskysymykseen. Tutkielman ensimmäisessä luvussa selvitään, mitä perus- ja ihmisoikeuksien tapauskohtainen huomioiminen edellyttää tietoliikennetiedustelua harjoittavalta suojelupoliisilta. Toisessa luvussa käsitellään perus- ja ihmisoikeuksien rajoitusedellytysten asettamia vaatimuksia siviilitiedustelua koskevaan lainsäädäntöön liittyen. Kolmannessa luvussa eritellään säännöksittäin siviilitiedustelua koskevan lainsäädännön ohjaavaa vaikutusta suojelupoliisin harkintaan liittyen.
Tutkielma on metodiltaan lainopillinen eli oikeusdogmaattinen. Lainopin tehtävänä on
voimassaolevan oikeuden tulkinta ja systematisointi. Tutkielman keskeisen aineiston muodostavat tutkimuskohteeseen liittyvä lainsäädäntö sekä siihen liittyvät esityöt ja lausunnot, kansainvälinen oikeuskäytäntö ja oikeuskirjallisuus.
Tutkielman tuottamien tuloksien pohjalta voi havaita sen, että poliisille viranomaisena kuuluva velvollisuus kunnioittaa, suojella ja toteuttaa perus- ja ihmisoikeuksia on kokonaisuudessaan haastava tehtävä. Rajoitusedellytykset tuottavat puolestaan ne oikeudenmaailmaan ankkuroituvat perusteet, jotka luovat pohjan lain sisällön ja laadun arvioinnille. Yksittäisessä lainkäyttötilanteessa tietoliikennetiedustelua koskeva siviilitiedustelulaki puolestaan painottaa harkinnan osalta ehdotonta välttämättömyyttä ja tietoliikennetiedustelun tarkkaa kohdentamista.
Tuloksien perusteella kyse on lopulta siitä, mitä perus- ja ihmisoikeuksien tapauskohtainen huomioiminen edellyttää tietoliikennetiedustelua harjoittavalta viranomaiselta ja mitä sisällöllisiä vaateita se edellyttää lainsäädännöltä. Näihin kahteen seikkaan kiteytyy siviileihin kohdistuvan tietoliikennetiedustelun käyttöön ja harkintaan liittyvien kriteereiden tapauskohtainen hahmottaminen oikeustieteellisen tiedonintressin näkökulmasta tarkasteltuna
Verkostomaisen kaupunkiseutuyhteistyön strategisuus : case Tampereen kaupunkiseutu
No full textSuomessa pitkään vallinnut kaupungistumisen trendi luo uudenlaisia haasteita kaupungeille. Kunnat ovat alkaneet järjestäytymään erilaisiin yhteistyömuotoihin vastatakseen toimintaympäristön muutoksiin sekä kansalaisten kasvaviin vaatimuksiin ja tarpeisiin resurssien niukentuessa. Verkostoista on tullut merkittävä toimintamalli niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Verkostoissa resursseja ja osaamista on mahdollista yhdistellä sekä hallintaa koordinoida useamman tahon välillä.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan verkostomaista yhteistyötä tekevän kaupunkiseudun toimintaa ja strategisuutta. Tutkimuskohteena on Tampereen kaupunkiseutu. Tampereen kaupunkiseudulla yhteistyötä organisoi kahdeksan kunnan kuntayhtymä, joka vastaa seutustrategian toteuttamisesta ja yhteistyön organisoinnista. Tutkimuksessa selvitetään, millaista verkostomainen kaupunkiseutuyhteistyö on sekä miten strategisuus toteutuu. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, ilmeneekö yhteistyössä haasteita ja millaisissa asiayhteyksissä haasteita ilmenee.
Tutkimuksen aineisto koostuu haastatteluaineistosta, jota varten on haastateltu seitsemää Tampereen kaupunkiseudun seututoimistossa työskentelevää asiantuntijaa. Haastatteluiden myötä on pyritty luomaan kattava kuva Tampereen kaupunkiseudusta sekä sen toimintaan vaikuttavista tekijöistä niin verkostoyhteistyön kuin strategisen ulottuvuudenkin kannalta. Tutkimusaineiston analysointiin on käytetty menetelmänä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen tulosten perusteella Tampereen kaupunkiseudun verkostomainen yhteistyö näyttää pääosin toimivalta. Yhteistyön tarve yhteistyökumppaneiden välillä tunnistetaan ja tulevaisuuden suhteen ollaan kaupunkiseudulla toiveikkaita. Haasteina vaikuttaa kuitenkin olevan joidenkin tavoitteiden ristiriitaisuus ja tavoitteista lipsuminen. Myös tavoitteiden konkretisoimisessa vaikuttaa olevan parantamisen varaa. Vakiintuneilla toimintatavoilla näyttää olevan merkittävä positiivinen vaikutus kaupunkiseudun systemaattisen kehittämisen kannalta.
Tampereen kaupunkiseudun strategisuuteen vaikuttavat ulkopuoliset tekijät, kuten valtio ja markkinat, luovat haasteita toiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen. Ulkopuolinen rahoitus ja investoinnit vaikuttavat määrittelevän niitä kohteita, joiden kehittämiseen keskitytään. Myös sisäiset tekijät haastavat strategisen ulottuvuuden kehittämistä, sillä kuntien autonomia vaikuttaa esimerkiksi maankäyttöön liittyviin päätöksiin. Lisäksi kuntien ajoittainen osaoptimointi luo haasteita laajemman seudullisen strategiatason huomioimiselle. Kunnat eivät kuitenkaan vaikuta olevan valmiita lisäämään seututyön rahoitusta, vaikka vaatimukset seututoimistoa kohtaan ovat kasvussa
Selkäydinvammapotilaiden verenpaine ja sen korrelaatio neurologiseen toipumiseen
No full textTraumaattinen selkäydinvamma syntyy tyypillisesti mekaanisen voiman aiheuttaman nikamamurtuman, nikaman siirtymän tai välilevytyrän seurauksena. Vamman yhteydessä selkäytimen hermokudos vaurioituu ulkoisen voiman johdosta, mikä johtaa osittaiseen tai täydelliseen motorisen, sensorisen ja autonomisen hermoston toiminnan puutokseen vamma-alueen alapuolella. Trauman yhteydessä hermokudoksissa tapahtuu välitöntä solukuolemaa (primaarivamma), johon ei voida hoidollisesti vaikuttaa. Autonomisen hermoston vaurio johtaa korkeassa selkäydinvammassa spinaalisokkiin, johon liittyvä verenpaineen lasku heikentää selkäytimen verenkiertoa. Hoidolla pyritään estämään lisävaurioiden (sekundaarivaurio) syntyminen ja yhtenä osana hoitoa verenpainetta nostetaan selkäydiniskemian estämiseksi.
Nykyisen hoitosuosituksen mukaan keskivaltimopaine (MAP) tulisi selkäydinvamman jälkeen olla > 85 mmHg ensimmäisen viikon ajan. Suositus perustuu valtaosin potilassarjoja kuvaileviin tutkimuksiin ja verenpainehoidon näytönaste onkin näin ollen kyseenalainen. Aiheesta ei ole tehty satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin TAYS:n teho-osastolla 24.4.2013-31.8.2018 hoidettuja traumaattisen kaulaselkäydinvamman saaneita potilaita. Tutkimukseen otettiin 58 potilasta, joista 36 hoidettiin nykyisen hoitosuosituksen mukaisella verenpainetavoitteella (MAP>85 mmHg) ja 22 matalammalla verenpainetavoitteella (MAP<85 mmHg).
Verenpainetta mitattiin valtimokanyylin kautta ja hoitojakson verenpainearvot tallennettiin kahden minuutin mediaaniarvoina. Verenpainetason ylläpitämiseksi käytettiin noradrenaliini-infuusiota. Potilaiden neurologista toipumista tutkittiin määrittämällä ISNCSCI-luokituksen mukainen neurologinen taso sekä American Spinal Injury Association Impairment Scale (AIS) -luokka tehohoidon aikana sekä kuntoutusvaiheessa.
Potilasryhmät olivat esitietojen ja hoidollisten muuttujien suhteen vertailukelpoisia. Kuntoutusaika oli matalamman verenpaineen ryhmässä pidempi. Hoitojakson MAP keskiarvo erosi ryhmien välillä (90,0 vs. 80,8 mmHg, p < 0,001), mutta neurologisessa toipumisessa ei havaittu eroa. Päiväkohtainen noradrenaliiniannos ei eronnut ryhmien välillä. Tulokset eroavat aiempien tutkimusten tuloksista ja aihe kaipaakin jatkossa kunnollista vertailevaa satunnaistettua tutkimusta
