47495 research outputs found
Sort by
Development of Passive Moisture Sensor
No full textA sensor acts as a connecting medium between the physical world and electrical devices. Based on the power source, there are two types of sensors: active and passive. The passive sensor does not require any direct power source, and it is a less expensive device. Radio Frequency Identification (RFID) is a low-cost, reliable, and fast technology that uses radiofrequency to track down objects and their position. Passive ultra-high frequency (UHF) RFID tags are fast in object tracking, which can operate from several meters distance. To activate the passive tags it required the radio frequency from the RFID reader. Passive UHF RFID tags are extensively used in supply chain management, object tracking, etc. Due to low power data transmission capability, it is used in wireless sensing technology.
Electronic waste is one of the leading causes of environmental pollution. In this thesis, the main goal was to implement and test a low-cost, environment-friendly moisture sensor. We manufactured passive UHF RFID tag on low-cost materials, i.e., commercially available dishwashing cloths as substrates. Three different substrate materials were used for moisture sensor fabrication. By using conductive thread and embroidery techniques, the moisture sensors were fabricated. In cases where hand stitching methods were complicated, the embroidery machine was used to fabricate the moisture sensors. For moisture testing, two methods were applied: submerging in water and spraying water. The soluble thread was used to give a circular shape to the moisture sensor tags to observe the bending effect and the substrate's shape-changing tendency after the moisture test on the sensor tags.
In this thesis, mainly, three tests were performed to observe the moisture sensor tags' performance in different conditions. Firstly, all the sensors' tags were tested for observing the bending effect on the substrate materials. It was observed that all the materials had similar bending effects, and their read range decreased due to the increase of bending on the sensor tags. Secondly, moisture sensor tags of all the three materials were tested during initial dry, wet, and redried conditions without bending the moisture sensor tags. When redried from the wet condition, the moisture sensor tags' read ranges were improved but could not reach the level of initial dry condition. Compared to all the three substrate materials of moisture sensor tags, Material-2 showed better performance after the moisture testing on the tags. Finally, the moisture sensor tags were tested in a combination of bending and wet conditions. All the tags were tested in two different positions like sidewise bending and hanging from the top in bending condition. In both cases, Material-2 demonstrated better performance when compared to the other two materials.
To conclude, though all the moisture sensor tags showed sensing properties within the UHF RFID band, for moisture sensor tag development, “Mikrokuituinen Iisi sieniliina” (Material-2) was better of the three materials, whereas “Talousliina 3m” (Material-3) is the least preferred.
Keywords: RFID, UHF, Passive tags, Dishwashing cloth, Moisture sensor
The originality of this thesis has been checked using the Turnitin OriginalityCheck service
Kontingenssitekijät kuntien sisäisen valvonnan painopisteiden selittäjinä : Empiirinen katsaus Manner-Suomen kuntien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan selontekoihin
No full textSisäinen valvonta on keskeinen osa kuntien johtamista ja hyvää hallintoa. Kuntien on toimintakertomuksessaan tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta on kunnassa järjestetty, onko toiminnassa havaittu puutteita sekä miten sisäistä valvontaa on tarkoituksena kehittää tulevalla tilikaudella. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten sisäisen valvonnan COSO-viitekehyksen osa-alueet ilmenevät kuntien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan selonteoissa. Tämän lisäksi haluttiin selvittää, millaisia teemoja kuntien sisäisen valvonnan osa-alueiden sisällä esiintyy. COSO-viitekehyksen avulla voidaan tarkastella kuntien sisäistä valvontaa viiden eri osa-alueen kautta: valvontaympäristön, riskienarvioinnin, valvontatoimenpiteiden, informaation ja viestinnän sekä seurannan kautta. Kunnallishallinnon sisäisen valvonnan tutkimus on ollut melko vähäistä, ja tämän tutkimuksen avulla pyritään vastaamaan tutkimusaukkoon.
Tutkimus toteutettiin empiirisenä katsauksena kvalitatiivisin menetelmin. Tutkimusta varten tarkasteltiin kaikkien Manner-Suomen kuntien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan selontekoja vuoden 2018 tilinpäätöksistä. Lopullista analyysia varten tarkasteltiin 228 kunnan selontekoja. Aineiston analyysi toteutettiin dokumenttianalyysia, mutta aineiston analyysin apuna käytettiin lisäksi aineiston kvantifiointia.
Keskeisinä tutkimustuloksina todettiin, että valvontaympäristön, riskienhallinnan ja valvontatoimenpiteiden osa-alueet korostuivat eniten kuntien selonteoissa. Valvontaympäristöön ja valvontatoimenpiteisiin liittyvät osa-alueet ilmenivät 28 prosentissa selontekoja. Riskienhallinnan teemat esiintyivät hieman yli viidenneksessä selontekoja. Lopulta informaation ja viestinnän sekä seurannan osa-alueet ilmenivät kumpikin hieman yli kymmenessä prosentissa kuntia. Kokoluokittain osa-alueiden esiintymisessä oli hieman vaihtelua, mutta osa-alueiden sisällä ilmeni hyvin monipuolisesti erilaisia teemoja. Samankaltaisia teemoja saattoi ilmetä sekä pienissä kunnissa, että suuremmissa kaupunkikonserneissa.
Tutkimustulokset tukevat kontingenssiteorian ajatusta siitä, että jokainen kunta toimii omassa ainutlaatuisessa toimintaympäristössään, jolloin myös sisäisen valvonnan käytännöt ja painopisteet riippuvat kuntien kontingenssitekijöistä. Kuntien sisäisestä valvonnasta riittää vielä paljon tutkittavaa. Mielenkiintoisia jatkotutkimussuuntia voisivat olla esimerkiksi kontingenssitekijöiden vaikutukset sisäiseen valvontaan kvantitatiivisten menetelmien avulla tai valvontaympäristöön liittyvä sisäisen valvonnan menettelytapojen ymmärtäminen osana johtamista ja tuloksellista toimintaa haastattelututkimuksen keinoin
Vastuulliseen sijoituspäätökseen vaikuttavat tekijät
No full textVastuullisen sijoittamisen suosio on kasvanut huomattavasti viimeisten vuosien aikana. Kestävän kehityksen trendin myötä vastuullisesta sijoittamisesta on tulossa uusi normi rahoitusmarkkinoilla. Suosion kasvun vuoksi vastuullisen sijoittamisen kenttä on laajentunut kattamaan monia erilaisia sijoitustapoja ja useita eri termejä kuvaamaan niitä. Tämä on puolestaan aiheuttanut sekavuutta siitä, mitä vastuullisuus oikeasti tarkoittaa sijoituskontekstissa. Lisäksi yhä useampi sijoittaja uskoo, että vastuullisuudella voidaan myös parantaa sijoitussalkun kannattavuutta. Täten pelkästään eettisyyden tavoittelu motiivina vastuulliselle sijoituspäätökselle on osittain hämärtänyt.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tehdä katsaus vastuullisen sijoittamisen kenttään ja erityisesti tunnistaa vastuulliseen sijoituspäätökseen vaikuttavat tekijät. Tekijöiden tunnistamisella pyritään selvittämään, miksi ihmiset sijoittavat vastuullisesti. Sijoituspäätökseen vaikuttaviksi tekijöiksi tunnistettiin tuotto ja riski, sosiodemografiset ja psykologiset tekijät, altruismi, sijoituksen vaikuttavuus sekä informaatio. Tekijöitä tarkasteltiin työssä myös yksityiskohtaisemmin. Tässä suhteessa esimerkiksi tuoton ja riskin osalta huomattiin, että vastuullisuudella voidaan mahdollisesti vähentää sijoitussalkun epäsystemaattista riskiä, eivätkä väitteet kannattavuudesta ole täysin perusteettomia.
Tutkimus osoittaa, että kaikilla tekijöillä on rooli vastuullisessa sijoituspäätöksessä. Sijoittajan tavoitteiden mukaan eri tekijöiden merkitys päätöksessä vaihtelee. Tavoitteiden laajuus selittää osittain, miksi vastuullisen sijoittamisen kenttä on tällä hetkellä moninainen. Päästäkseen tavoitteisiinsa ihmiset käyttävät eri sijoitustapoja.
Suurimmat ongelmat vastuullisen sijoittamisen kentällä liittyvät sijoituskohteiden vastuullisuudesta kertovaan informaatioon. Informaation tuottajat eivät ole pystyneet vastaamaan kasvavaan informaation kysyntään tarkoituksenmukaisesti. Kehityskohteita ovat informaation luotettavuus, vertailtavuus ja aikasidonnaisuus. Lisäksi tulevaisuudessa tarvittaisiin mittareita, joilla vastuullisen sijoittamisen oikeita vaikutuksia pystyttäisiin arvioimaan
Suomi pelastaa maailman: narratiivinen analyysi Suomen maabrändistrategioista ajalta 2010-2020
No full textMonet valtiot harjoittavat aktiivisesti maabrändäystä ja maakuvatyötä, eikä Suomi ei ole tästä poikkeus, sillä Suomessa maakuvatyö on liitetty osaksi ulkoministeriön toimintaa. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on tuoda ilmiö lähemmäs kansainvälisen politiikan tutkimusta. Tarkoituksena on hyödyntää Suomea eräänlaisena esimerkkivaltiona, jonka kautta maabrändiä ja maabrändäystä ilmiönä lähestytään. Tutkielma pyrkii liittämään maabrändin, maabrändäyksen ja niihin vaikuttavat tekijät osaksi kansainvälisen politiikan tutkimusta. Lisäksi tutkielma osallistuu maabrändin ja maakuvan käsitteiden laajempaan määrittelyyn sekä näiden välisen suhteen erittelyyn.
Tutkielma lähestyy aihetta Suomen maabrändistrategioiden ja narratiivien kautta. Tutkimuskysymyksenä toimii, minkälaista narratiivia Suomen maabrändivaltuuskunnan loppuraportti, maakuvatyön strategia ja teemakalenterit sekä muu aineisto Suomesta ja suomalaisista kertovat? Tutkielma sijoittuu kansainvälisen politiikan tutkimuksen reflektiiviseen teoriaperheeseen hyödyntäessään teoreettisessa viitekehyksessään maabrändin lisäksi konstruktivismia ja käytäntökäännettä. Tutkielmassa yhdistetään nämä kaikki yhdeksi teoreettiseksi viitekehykseksi, jonka tarkoitus on kuvata, miten esimerkiksi jaetut ymmärrykset ja ideat sekä toimijan identiteetti vaikuttavat maabrändiin ja päinvastoin. Tutkielman menetelmänä toimii narratiivinen analyysi, jonka kautta pyritään selvittämään, minkälaisia narratiivisia piirteitä aineistosta löytyy, ja minkälaisina Suomi, suomalaiset ja suomalaisuus näyttäytyvät, kun aineistojen tulokset yhdistetään yhdeksi kokonaiseksi narratiiviksi.
Tutkielman aineistoksi ovat valikoituneet erilaiset Suomen maakuvatyötä ohjailevat dokumentit ajalta 2010–2020. Aineisto koostuu Suomen maabrändivaltuuskunnan loppuraportista, Suomen maakuvatyön ohjeistuksesta, maakuvatyön katsauksesta, maakuvatyön strategiasta ja kolmesta maakuvatyön teemakalenterista. Aineistoa analysoidaan kaksivaiheisesti erittelemällä ensin kunkin dokumentin sisällöt ja piirteet, minkä jälkeen edellisten perusteella muodostetaan yhtenäinen narratiivi. Yhtenäisen narratiivin kautta nähdään, ovatko Suomen maabrändistrategiat muuttuneet kymmenen vuoden aikana, ja minkälaista kuvaa ne Suomesta kertovat.
Analyysin kautta tutkielman johtopäätökseksi nousee, että Suomen maabrändi ja maabrändistrategiat ovat pysyneet vuosien saatossa melko muuttumattomina. Keskeisiksi piirteiksi nousevat muun muassa maailmanparantaja, yhdenvertaisuus, puolueettomuus, hyvyys ja erikoisuus. Tulosten kautta Suomi näyttäytyy valtiona, joka pyrkii olemaan puolueeton rauhanrakentaja ja muiden auttaja, joka toisaalta samalla kokee olevansa poikkeuksellinen maa. Tulokset ovat linjassa Suomen historiasta ja identiteeteistä kirjoitetun tutkimuskirjallisuuden kanssa. Näin ollen tutkielman teoreettisen viitekehyksen kautta huomataan, että maabrändi toisintaa jaettuja ymmärryksiä todellisuudesta
Interactions between the Gut Microbiome and Mucosal Immunoglobulins A, M, and G in the Developing Infant Gut
No full text
