47495 research outputs found
Sort by
Economic Value of Adjunctive Brivaracetam Treatment Strategy for Focal Onset Seizures in Finland
No full textMarkovin ketju
No full textTässä työssä pureudutaan diskreettiaikaiseen Markovin ketjuun, sen ominaisuuksiin ja kahteen esimerkkisovelluskohteeseen. Aluksi tutustutaan stokastisuuteen, Markovin ketjuun ja aikahomogeenisyyteen.
Markovin ominaisuus tarkoittaa prosessin muistittomuutta ja vahva Markovin ominaisuus lisää termiin satunnaisen nykyhetken, pysähdyshetken.
Aiheen laajan lähdemateriaalin vuoksi vahvan Markovin ominaisuuden käsittelyn jälkeen työssä esitellään hyvin pintapuolisesti tärkeitä määritelmiä, jotta viimeiseen teoriakappaleeseen, jossa käsitellään Markovin ketjun lähestymistä tasapainotilaa kohti, voidaan edetä.
Työssä tarkastellaan Markovin ketjua ajan lähestyessä äärettömyyttä. Todennäköisyysvektorin olemassaolo todistetaan kytkentämenetelmällä.
Työn lopussa on kaksi esimerkkiä Markovin ketjun hyödyntämisestä arkielämässä. Esimerkeissä käydään läpi yksinkertainen Markovin ketju sekä Markovin ketju tasapainotilassa
Markovin piiloprosessi sekvenssianalyysissä
No full textTutkielma esittelee Markovin piiloprosessin ja sen merkityksen sekvenssianalyysissä. Sekvenssianalyysillä halutaan määrittää jonkin tietyn sekvenssin emäsjärjestys, ja Markovin piiloprosessilla voidaan määrittää todennäköisyysjakauma jokaiselle sekvenssille ja lopulta valita se järjestys, joka on kaikista todennäköisin toteutua. Markovin piiloprosessi pohjautuu Markovin prosessiin, joka käsitellään tutkielmassa yhdessä todennäköisyyslaskennan perusaskelien kanssa
Safety of the AS04-adjuvanted human papillomavirus (HPV)-16/18 vaccine in adolescents aged 12–15 years: end-of-study results from a community-randomized study up to 6.5 years
No full textDialogisuuden rakentuminen Jari Sarasvuon monologiohjelmassa
No full textPro gradu -tutkielmassani tarkastellaan laadullisen tutkimuksen keinoin Jari Sarasvuon monologiohjelman dialogisuuden rakentumista. Tutkimuksen tavoite on kuvata monologiaineiston avulla, millä tavoilla monologimuotoinen ilmaisu voi olla dialogista, ja miten dialogin rakentumisen tavat vaikuttavat vuorovaikutuksessa tuotettaviin merkityksiin. Analyysin kannalta olennaisia näkökulmia ovat esimerkiksi puhujan sanavalinnat sekä kuulijan ja monologissa kuultavien äänten positiot. Monologin dialogisuutta lähestytään seuraavien tutkimuskysymysten kautta: 1. Millaisia dialogisuuden rakentamisen muotoja ja keinoja Jari Sarasvuon monologiohjelmassa on? 2. Millaista vuorovaikutusta erilaiset dialogisuuden muodot ja keinot tuottavat Jari Sarasvuon radio-monologeissa?
Näkökulma kieleen perustuu tässä diskurssianalyyttisessa tutkimuksessa sosiaaliseen konstruktionismiin. Tutkielman kannalta keskeinen havainto on, että kielenkäytön muotoina monologi ja dialogi eivät ole pelkästään toistensa vastakohtia, vaan myös monologiksi määriteltävä teksti voi olla dialoginen. Monologin dialogisen luonteen tarkastelussa käytetään Edda Weigandin kuvaamaa funktionaalista dialogin määritelmää, jonka mukaan dialogia ei tule määritellä puhtaasti kielellisten muotojen ja puheen järjestymisen perusteella, vaan sitä määrittävät ensisijaisesti vuorovaikutuksessa syntyvät merkitykset. Weigandin mukaan dialogia ei tule kuvailla ulkoisten sääntöjen avulla muodostettujen kategorioiden kautta, vaan dialogi syntyy vuorovaikutuksessa itsessään.
Sarasvuon monologiohjelma on Yle Puheen ohjelma, joka on kuunneltavissa podcast-muodossa Spotify ja Yle Areena -palveluissa. Aineisto koostuu kolmesta Jari Sarasvuon monologiohjelman jaksosta, joiden yhteiskesto on 239 minuuttia. Aineiston käsittely aloitettiin litteroimalla aineisto ensin karkeasti. Tämän jälkeen aineistosta koodattiin aineistolähtöisesti havaitut dialogisuuden muodot ATLAS.ti-ohjelman avulla. Aineistosta tunnistettiin dialogisuuden muodoiksi tarinankerronta, lähdemateriaalien käyttö, puhuttelut ja ryhmien kielellinen tuottaminen. Näistä kahta ensimmäistä kutsutaan tässä tutkimuksessa moniäänisyydeksi. Yleisökeskeistä dialogisuutta edustavat puolestaan puhuttelut ja ryhmien kielellinen tuottaminen.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että monologi voi olla luonteeltaan dialoginen, vaikka puhevalta on monologin varsinaisella puhujalla. Sarasvuon monologiohjelmassa dialogia tuotetaan usealla eri tavalla. Ohjelmassa on tarinankerrontajaksoja, joissa ääneen pääsevät puheen ja kielen kautta kuvattujen tekojen kautta tarinoiden toimijat. Lisäksi ohjelmassa lainataan runsaasti erilaisia lähdemateriaaleja, joiden tuottajien ääniä esitetään hyvin vaihtelevilla tavoilla. Kuulijan kanssa käytävää dialogia vahvistetaan erilaisilla puhutteluilla, kuten kysymyksillä ja puhuttelulla. Dialogin rakentumiseen vaikuttaa myös erilaisten kuulijaryhmien ja muiden ryhmien kielellinen tuottaminen, jonka avulla puhuja pystyy positioimaan dialogin osallistujia. Tässä aineistossa dialogin tuottamisen keinoilla on myös selvä vaikutus tekstikokonaisuuden merkitysten rakentumisessa
Aaltopahvin valmistuksen data-analyysi ja hallinta
No full textTämän diplomityön tarkoituksena on lisätä ymmärrystä aaltopahvin valmistuksesta ja kehittää prosessin hallintaa tutkimuksen kohteena olevalla aaltopahvikoneella. Aaltopahvin valmistusta ja aaltopahvikonetta käsitellään aluksi yleisellä tasolla sekä tuodaan esille prosessia ohjaavat toimilaitteet ja näiden vaikutuksesta muuttuvat pahvin laadulliset ominaisuudet. Työssä yhdistyy teoria- ja datapohjainen mallinnus ja analyysi. Tältä osin työ koostuu kolmesta tutkittavasta aiheesta, jotka liittyvät osittain toisiinsa.
Ensimmäisenä tutkittava aihe liittyy aaltopahvilajien paljouteen. Prosessiohjausjärjestelmää käyttöönotettaessa säätimien asetusarvot määritetään manuaalisesti ja aaltopahvilajien paljoudesta johtuen näitä tulee määrittää satoja. Tämä on ymmärrettävästi hidasta ja lisää järjestelmän käyttöönottoaikaa. Ratkaisuksi esitetään prosessimittausten asentamista ensin vain datan keruuta varten. Kerätystä datasta lasketaan tilastollisten menetelmien avulla sopivat asetusarvot säätimille, minkä jälkeen prosessinohjausjärjestelmä voidaan ottaa nopeammin käyttöön. Kerätyn datan avulla voidaan visualisoida laitteen toimintaa ja tehdä päätelmiä prosessista ja tuotannon suorituskyvystä. Osiossa lasketaan myös korrelaatioita prosessisuureiden välille ja tutkitaan nopeusmuutosten esiintymistiheyttä.
Toisessa osassa fysikaalis-datapohjaisella lämmön- ja massansiirtomallilla syvennetään prosessiymmärrystä. Mallilla tutkitaan pohjakartongin kosteutta ja lämpötilaa liimausyksikön esilämmittimellä. Kosteuteen ja lämpötilaan vaikuttavat ohjaukset ovat esilämmittimen asento ja koneen nopeus. Malli on rakenteeltaan yksiulotteinen ja osa malliparametreista haetaan sovittamalla malli mittausdataan. Mallin ennustekykyä verrataan mittauksiin ja sen avulla simuloidaan prosessin toimintaa eri tilanteissa. Simulointien tulosten perusteella aaltopahvikoneen kiihtyvyys on liian suuri, ja käytössä oleva kosteussäätö reagoi hitaasti muutostilanteisiin.
Kolmas tutkittava aihe liittyy tutkittavan aaltopahvikoneen nopeuden hallintaan, minkä pro-sessioperaattorit hoitavat tällä hetkellä manuaalisesti. Tämä aiheuttaa nopeuteen operaattorikohtaista vaihtelua ja nopeus saattaa jäädä alle mahdollisen maksiminopeuden. Ratkaisuna tutkitaan koneen nopeutta rajoittavia tekijöitä ja automaatiojärjestelmään implementoidaan staattinen tavoitenopeuden ohjaus ja operointinäyttö. Staattiset tavoitenopeudet laskettiin ensimmäisessä osiossa. Lisäksi esitetään teoreettinen dynaaminen malli tavoitenopeudelle
Uustuoteprojektin ylösajon tukeminen
No full textTässä diplomityössä perehdytään Sandvik Mining and Construction Oy:n pintaporalaitteiden uustuoteprojektien ylösajoprosessin aikaisiin haasteisiin. Juuri päättyneessä uustuoteprojektissa oli havaittu, että projektin päätyttyä uuden tuotteen kokoonpanotunnit eivät olleet kehittyneet suunnitellusti. Ylimeneviä kokoonpanotunteja oli syntynyt suunniteltua enemmän. Diplomityön päätavoitteena olikin osoittaa toimia, joiden avulla voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistä 50 prosenttia ensimmäisen vuoden aikana syntyvistä ylimenevistä kokoonpanotunneista. Tutkimuksen kohteena käytettiin juuri päättynyttä uustuoteprojektia. Ylimenevien kokoonpanotuntien aiheuttajia tutkittiin kahdella eri menetelmällä: juurisyyanalyysi ja prosessimallin luominen. Diplomityössä esitellään myös kirjallisuuden löydöksiä ylösajoprosessin aikaisten ongelmien aiheuttajista. Teoriaosuus koostuu Lean-tuotekehityksestä, projektin tuotteistamisesta ja kirjallisuuden esittämistä ylösajoprosessin haasteista.
Diplomityössä tutkittiin uuden tuotteen prototyypin ja kahden nollasarjalaisen kokoonpanon aikana kirjattuja muutostöitä ja selvitettiin kyseisten muutostöiden juurisyyt Leanin 5 Miksi ja kalanruotokaavion avulla. Lisäksi tutkimuksessa luotiin prosessimalli tuotannonkoordinoijalle ja sen avulla voitiin osoittaa kohdeprojektissa tehtyjen ja tekemättömien työvaiheiden osuudet. Tekemättömistä töistä pystyttiin myös johtamaan suuntaa antavia arvioita niiden merkittävyydestä ylimenevien kokoonpanotuntien kehittymiseen.
Juurisyyanalyysin osoitti, että nykyinen muutostyöprosessi sisältää paljon hukkaa. Muutostyöpyyntöjä on määrällisesti liikaa kahdesta syystä: jätetään tietoisesti asioita laitteella katsottavaksi ja annetaan palautetta vääristä asioista väärään aikaan. Lisäksi juurisyyanalyysi osoitti, että paljon muutostöitä aiheutuu puhtaasti huolimattomuudesta. Tuotantoon viedään tuotetta, joka ei ole valmis sarjatuotantoprosessiin.
Verrattaessa luotua prosessimallia kohdeprojektiin tehtiin kolme merkittävää havaintoa. Merkittävin havainto oli, että kohdeprojektin alkupuolella oli paljon tekemättömiä työtehtäviä. Näillä uskotaan olleen suuri vaikutus uuden tuotteen tavoitetuntien kasvuun sekä ylimenevien kokoonpanotuntien hitaaseen laskuun sarjatuotannossa. Yksi merkittävin tekemätön työvaihe oli valmistuspaikan päättäminen liian myöhään. Toinen merkittävä oli oppimisen leviämisen epäonnistuminen eli tuotantoprosessin aikainen oppiminen ei levinnyt protoasentajilta sarjatuotannon asentajille. Lisäksi sarjatuotantoon tuotiin uusia kokemattomia asentajia liian nopeasti. Uutta tuotetta vietiin tuotantoon, joka ei ollut valmis vastaanottamaan sitä
