47495 research outputs found
Sort by
Sähköverkon tietoliikenneprotokollien tietoturvatilanne
No full textSähköverkkojen tietoliikenteessä käytettävät protokollat ovat usein vuosia vanhoja, minkä seurauksena tietoturvatilanne ei ole välttämättä parhaimmalla mahdollisella tasolla. Tämän seurauksena sähköverkkoihin tunkeutuminen tai niiden häiritseminen nousee yhteiskunnallisestikin tärkeäksi asiaksi. Tässä työssä selvitetään erilaisten protokollien tilannetta ja tietoturvaa, jotka ovat yleisesti käytössä sähköverkon tietoliikenteessä. Protokollien haavoittuvuudet ja mahdolliset hyökkäykset luokitellaan työssä luottamuksellisuuden, eheyden ja saatavuuden mukaan. Vaikka protokollista löytyy monia haavoittuvuuksia, saattavat ne olla osittain teoreettisia, tai ne vaativat muita edellytyksiä toimiakseen
Feature selection in high-dimensional feature spaces for tree species classification from quantitative structure models
No full textEffects of Design Automation on the Lead Time of the Water-tube Boiler Pressure Spare Part Process
No full textIn industrial design offices, a considerable share of hours is spent on designing already existing and proven solutions. Design hours spent on these solutions can be considerably decreased with the use of design automation.
Design automation was widely used, but for pressure spare part process, a design automation benefit analysis had not been performed. Therefore, the objective of this thesis was to study the lead time effects of design automation in water-tube boiler pressure spare part process. In the first part of the thesis, a literature review was carried out on process development and design automation. After the literature review, the research methodology of the research was defined. Lastly, prior to the research part, a review on water-tube boilers was conducted.
In the research part of the thesis, a case study on the lead time effects of a design automation system on the simplest pressure spare parts, tube bends, was performed. The first part of the case study was gathering the design knowledge required in the process. After the design knowledge had been gathered, an analysis on the current process was performed. The analysis included gathering of other required data and the mapping of the current process by using a swimlane diagram. After the process analysis, the design automation system was created. When the design automation system was verified functional, the process was redefined to include the design automation system. When the redefinition had been done, the process was piloted. The piloting was done on 5 randomly selected projects in simulated circumstances.
Based on the piloted projects, the redefinition of the process and the creation of the design automation decreased the lead time of the process by an average of 47 % in simulated circumstances. For the drawing creation process, the design automation system decreased the lead time by 77 %. These results can be considered guiding for other pressure spare parts
Hyödyt yhtenäisestä tuotannonohjausjärjestelmästä talotyömailla
No full textTässä työssä tutkittiin yhtenäisen digitaalisen tuotannonohjausjärjestelmän käytöstä havaittavia hyötyjä talotuotannossa. Näiden hyötyjen selvittämisellä tiedetään paremmin, miten merkittävä vaikutus aikataulusuunnittelu- ja tuotannonohjausprosessin yhdistävällä ja selkeyttävällä järjestelmällä on rakennushankkeiden onnistumisen kannalta. Vastaavia lyhyenaikavälin suunnitteluun ja ohjaukseen keskittyvää tuotannonohjausjärjestelmiä ei vielä ole juurikaan ollut käytössä, eikä niiden käytännön toimivuudesta ole riittävästi näyttöä. Tämä tutkimus vastaakin kysymykseen: Miten digitaalinen tuotannonohjausjärjestelmä edistää työmaiden johtamista, tiedonvälitystä sekä suunnitelmallisuutta? Samalla saadaan lisätietoa siitä, miten uusi järjestelmä sopii työmaiden käytäntöihin ja mitä ongelmia sen hyödyntämisessä voi olla. Lopuksi näiden laadullisten hyötyjen merkityksen ymmärtämiseksi havaittuja vaikutuksia arvioitiin rakentamisen tuottavuuden sekä kerääntyvien kustannusten kannalta.
Tutkimuksessa tarkasteltiin järjestelmän käyttöä poikittaistutkimuksena yhdeksällä eri rakennustyömaalla haastattelemalla niiden työnjohtoa. Näiden haastattelutulosten yleistettävyyden tukemiseksi suoritettiin myös kyselytutkimus työmailla, joissa suurimmalla osalla ei järjestelmä vielä ollut käytössä. Kyselyssä selvitettiin työmaiden digitaalisia valmiuksia sekä järjestelmän ratkaisemien ongelmien merkitystä tuotannonohjauksessa, tiedonhallinnassa sekä työnjohdon ajankäytössä. Empiiristä dataa kerättiin 11 haastattelusta sekä 27 kyselyvastauksesta, joihin osallistui työnjohtajia, vastaavia työnjohtajia sekä työmaainsinöörejä. Tämä pääosin laadullinen aineisto analysoitiin eri työmailta esille nousevien yhtenevyyksien ja eroavaisuuksien löytämiseksi. Lopuksi muuttujia vertailtiin kirjallisuuteen, minkä perusteella muodostettiin kokonaiskuva järjestelmän tuottamista hyödyistä ja niiden merkityksestä.
Tutkimuksen tulosten perusteella työssä osoitetaan, että tarkastelu järjestelmä toimii käytännössä ja, että sillä pystytään vaikuttamaan tuotannonohjausprosessin toimivuuteen merkittävissä määrin. Tämä näkyy tuotannonsuunnittelun tarkkuuden, tiedonhallinnan sekä työnjohdon ajankäytön tehostumisena. Näistä oli puolestaan havaittavissa vaikutuksia rakentamisen tuottavuuteen sekä kerääntyviin kustannuksiin. Työn teoreettisen kontribuutiona on ensimmäiseksi se, että tehdyn selvityksen avulla tiedetään paremmin, missä määrin vastaavilla järjestelmillä pystytään ratkaisemaan talotyömailla yleisesti havaittavia ongelmia. Tämän avulla saatiin varmistettua kirjallisuudessa esitettyjen pohdintojen toimivuutta sekä merkitystä käytännön tilanteisissa. Toiseksi työssä saatiin nostettua esille työmaiden toimintamalleihin liittyviä ongelmia sekä osittain selvennettyä työmaiden edellytyksiä uusien järjestelmien käyttöönotolle. Tämän avulla tiedetään paremmin, missä talotyömaiden digitalisaatiossa ollaan menossa ja mitkä olisivat ne toimenpiteet, joilla kehitystä saataisiin vietyä eteenpäin. Kolmanneksi työ rakentaa vielä pohjaa yhtenäisemmän tuotannonohjauksen tutkimiselle ja kehittämiselle jatkossa sekä esittää siihen liittyviä jatkotutkimus tarpeita
Computational Color Constancy: From Pixel to Video with a Stop at Convolutional Neural Network
No full textThis doctor thesis shows the author’s personal knowledge pieces about Color Constancy world.
We start from mathematical representation of image formation model, tell the substantial difference between “illumination” and “illuminant”, and make a brief introduction to prior arts from the classic GrayWorld to the latest deep neural networkbased approaches. We describe the performance metrics and the popular datasets for evaluating color constancy approaches in an unified setting. The main part of this thesis is about describing our contribution over three aspects of color constancy research – a static illumination estimation method called Grayness Index (GI), a deep net architecture C4 for single-frame color constancy, and two temporal color constancy methods RCC-Net and TCC-Net. We also release a largescale temporal color constancy dataset, for accommodating data driven temporal methods.
Finally we explore color constancy with the assistance of flash light and prove that flash light helps deliver finer spatial illumination map
Lapsen tunteet ja tukeminen vanhempien avioerossa: Katsaus vanhempien avioeroa käsittelevään kirjallisuuteen
No full textVärikvantisointi ja sen nykyaikaiset sovellukset
No full textVärikvantisoinnin tavoitteena on esittää kuva käyttäen alkuperäistä pienempää värimäärää kuitenkin säilyttäen kuvan laatu ennallaan. Aiemmin värikvantisoinnin hyödyntäminen kuvia esitettäessä on ollut pakollista laitteiston asettamien rajoitusten vuoksi, mutta nykyään tällaiset rajoitukset eivät ole enää ajankohtaisia. Tutkielmani tavoitteena on pyrkiä vastaamaan, hyödynnetäänkö värikvantisointia nykyään, ja millaisilla sovellusalueilla sille on löydetty uusia käyttökohteita. Tarkastelen myös sovelluksissa käytettyjä värikvantisointimenetelmiä lyhyesti. Tutkielma on kirjallisuuskatsaus värikvantisoinnin sovelluksiin, ja aineisto koostuu pääosin tuoreista sovelluksia käsittelevistä artikkeleista. Aihetta taustoittaessani hyödynnän myös vanhempia artikkeleita sekä kuvanprosessointia käsitteleviä kirjoja.
Värikvantisointimenetelmät voidaan jakaa kahteen kategoriaan sen pohjalta, hyödynnetäänkö värikvantisoitavan kuvan sisältöä värikvantisoinnin yhteydessä. Yhdenmukaiset menetelmät eivät tarkastele kuvan sisältämiä värejä, kun taas mukautuville menetelmille on tyypillistä esimerkiksi kuvan värihistogrammin hyödyntäminen. Koska yhdenmukaisten menetelmien tuottamat kuvat ovat tyypillisesti laadultaan heikkoja, tutkimus on keskittynyt lähes yksinomaan mukautuviin menetelmiin. Mukautuvat menetelmät voidaan edelleen jakaa kahtia lohkomisalgoritmeihin sekä klusterointipohjaisiin algoritmeihin. Lohkomisalgoritmit suoriutuvat värikvantisoinnista usein nopeammin, mutta klusterointipohjaisilla algoritmeilla saavutetaan laadukkaampi lopputulos. Lohkomisalgoritmit sisältävät muun muassa värikvantisointimenetelmien klassikon, median cut -algoritmin, kun taas klusterointipohjaisista algoritmeista esimerkiksi k-means-algoritmi on herättänyt tutkijoiden kiinnostusta.
Värikvantisoinnin nykyisistä sovellusalueista nousevat esiin etenkin lääketieteellinen kuvantaminen sekä kuvahaun sovellusalue. Kaikki löydetyt sovellukset eivät kuitenkaan kuulu kumpaankaan näistä, joten muut sovellukset muodostavat myös oman joukkonsa. Värikvantisoinnin nykyinen rooli koostuu sovelluksen laskennallisten vaatimusten vähentämisestä, ja yleisesti värikvantisoinnilla saavutetaan siltä odotetut hyödyt. Värikvantisointia toteutetaan sovelluksissa hyvin erilaisilla menetelmillä jopa yksittäisen sovellusalueen sisällä, joten keskeisimmän menetelmän määrittely on haastavaa. Mukautuvat menetelmät osoittautuvat kuitenkin selkeästi yhdenmukaisia menetelmiä käytetymmäksi