47495 research outputs found
Sort by
Sur la différence en degré de figement entre original et traduction : roman policier contemporain
Tässä tutkielmassa tarkastellaan fraseologiaa kääntämisen kannalta. Fraseologia (ransk. phraséologie) tarkoittaa tutkielman kielessä sanontojen tutkimusta sekä sanontoja itsessään. Sanonnat ovat puolestaan kiteytyneitä ilmaisuja. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, onko alkuperäistekstin ja käännöksen välillä havaittavissa eroja. Erojen määrittelyssä käytettiin niin sanottujen kiteytymien lukumääriä. Tutkimuksessa lähdettiin liikkeelle ilman hypoteeseja. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa uutta tietoa, joka voisi olla hyödyksi kääntäjille ja kääntäjien kouluttajille.
Teoriassa kiteytymät voidaan jakaa useisiin eri ryhmiin. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi idiomi ja kollokaatio. Kiteytymiä voidaan arvioida eri kriteerien perusteella. Tutkimusaineistoa, eli korpusta käsiteltiin työkalulla nimeltä couverture phraséologique textuelle, CPT, joka on annetussa tekstissä fraaseihin sisältyvien sanojen määrän suhde sanojen kokonaismäärään. Kyseessä on jakolasku. Osamäärästä oli mahdollista muodostaa kuvaavia prosenttilukuja.
Työssä käsiteltiin nykyaikaisen ranskankielisen salapoliisiromaanin ensimmäisestä luvusta ja sen suomenkielisestä käännöksestä koostuvaa tutkimusaineistoa. Korpuksesta tunnistettiin fraasit kahden sähköisen sanakirjan avulla, sanamäärät laskettiin tekstinkäsittelyohjelmalla ja CPT:hen liittyvät laskelmat tehtiin taulukkolaskentaohjelmalla.
Tutkimuksen tulokset esitetään kahdessa taulukossa. Lopputuloksena havaittiin, että ranskankielisessä alkuperäistekstissä oli peräti kuuden prosenttiyksikön verran suurempi fraseologian määrä. Suomi on ranskaan verrattuna voimakkaasti taipuva ja agglutinoiva kieli, mikä selittää osaltaan havaitun eron. Suomessa käytetään myös yhdyssanoja siinä, missä ranskassa on taipumusta käyttää erilleen kirjoitettavia, usein verrattain kiteytyneitä sanaliittoja
”Mä kasvoin, mä voimistuin, ilman minkään näkösiä oireita tai ongelmii”: Kuntodoping ja terveystaju elämänkulussa
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee kuntodopingia eli huippu-urheilun ulkopuolella tapahtuvaa dopingaineiden käyttöä. Tutkielman tavoitteena on tarkastella dopinginkäyttäjien terveystajun rakentumista elämänkulussa.
Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa käytetään terveystajun ja elämänkulun käsitteitä. Tutkimuksessa hyödynnetään erityisesti kuntodopingin tutkimusta etnofarmakologisesta tietovarannosta ja haittojen kontrolloinnista.
Tutkimuksessa kysytään, miten terveysraju rakentuu haastateltavien elämänkuluissa dopinginkäyttöön liittyen. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, miten terveystaju rakentuu itsekontrolliksi haastateltavien elämänkuluissa ja minkälaisen roolin terveystaju saa haastateltavien elämänkuluissa dopingin käytön suhteen. Tutkimuksen laajempana tavoitteena on tarkastella kuntodoping-ilmiötä kriittisen lähestymistavan kautta, jossa dopingin käyttöä ja käyttäjiä ei tuomita automaattisesti negatiivisin luonnehdinnoin. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on paikata kuntodopingtutkimuksen aukkoja. Näitä ovat vähäinen tutkimus dopinginkäytön siirtymistä, naispuolisista dopinginkäyttäjistä sekä yleisesti kuntodopingia koskevan tutkimuksen vähyys Suomessa.
Tutkimuksen aineistona on 12 litteroitua nykyisen ja entisen dopinginkäyttäjän teemahaastattelua. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysimenetelmällä. Analyysiin ote oli siis aineistolähtöinen, mutta kuitenkin aikaisempaan tutkimukseen ja käsitteisiin sitova.
Tutkimuksen perusteella kuntodouppaajien terveystaju näyttäytyy itsekontrollina, jonka perustana on etnofarmakologinen tietovaranto. Analyysin perusteella voidaan tulkita tiedon tulevan osaksi terveystajua rakentavaa itsekontrollia dopingasiantuntijuuden kautta, joka taas on sidoksissa etnofarmakologisen tietovarannon kerryttämiseen. Analyysin perusteella voidaan myös todeta, että kuntodopingin aloittaminen ja lopettaminen linkittyvät elämänkulun siirtymä- ja käännekohtiin. Kuntodoping näyttäytyy ensisijaisesti myös tämän tutkimuksen perusteella välineenä erilaisten tavoitteiden, kuten tietyn ulkonäön tai fyysisen kapasiteetin saavuttamisessa.
Tutkimus osoittaa, että kuntodoping näyttäytyy normaalina tapa ja käytäntönä erityisesti kehonmuokkauksessa, mutta myös muissa sosiaalisissa konteksteissa, kuten kilpailemisessa ja rikollismaailmassa. Dopingaineiden käyttö ja siihen kuuluva itsensä kehittäminen voidaan nähdä yhteiskunnassamme sosiaalisesti asetettujen ehtojen mukaisesti elämisen tai jopa suorittamisen tapana
Randomized controlled and double-blinded study of Caphosol versus saline oral rinses in pediatric patients with cancer
Expérimentation de la pédagogie positive au lycée de l'École Normale de Tampere en Finlande : l'apprentissage et la réussite par l'encouragement, la motivation et le bien-être
Ultraäänen käyttö ALS-diagnostiikassa
ALS eli amyotrofinen lateraaliskleroosi on nopeasti etenevä, kuolemaan johtava motoneuronisairaus. ALS:ssa potilaan keskushermoston motoneuronit tuhoutuvat aiheuttaen liikuntakyvyttömyyden ja hengitysvajauksen. Yleensä ALS-potilaat saavat diagnoosinsa verrattain myöhään sairauden ollessa jo pitkällä. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää ultraäänen käytön mahdollisuutta diagnostisena apuvälineenä, joka voisi edistää ALS-diagnostiikkaa.
Kirjallisuuskatsauksessa etsittiin Medlinen PubMedista tutkimukseen soveltuvia artikkeleita. Hakusanat olivat ”ALS muscle ultrasound diagnosis”. Aineisto rajattiin vuoden 2000 ja sitä tuoreempiin artikkeleihin. Käytetyillä hakukriteereillä kirjallisuuskatsaukseen valittiin 32 tutkimusartikkelia. Tutkimuksista koottiin diagnosoinnin kannalta olennainen tieto kirjallisuuskatsaukseen.
Ultraäänikuvantamisen havaittiin soveltuvan monella tavalla diagnostiseksi apukeinoksi. Ultraäänellä löydettävien faskikulaatioiden diagnostisesta lisäarvosta pelkkään elektroneuromyografiaan (ENMG) verrattuna saatiin eniten näyttöä. Myös ALS:lle ominaisten lihas- ja hermomuutosten käyttömahdollisuuksista diagnostisena apukeinona saatiin viitteitä.
Alustavien tutkimusten mukaan ultraäänen käyttö voisi nopeuttaa ALS:n diagnosoimista. Ultraäänen käyttöön liittyviä tutkimuksia on kuitenkin toistaiseksi vähän ja potilasaineistot ovat taudin harvinaisuuden vuoksi suhteellisen pieniä. Lisätutkimuksia aiheesta tarvitaan laajemman tieteellisen näytön saamiseksi
Family composition and living arrangements : Cross-sectional study on family involvement to self-managed rehabilitation of people with coronary artery disease
Effective Migration of an Automation System to Microservice Architecture
The complexity of software systems has increased, which has led to increased interest toward microservices as a style of software architecture, where the application is broken down into small independent services, built around business capabilities. The migration process from a monolithic architecture to a microservice architecture is a complex one and includes multiple influencing factors. As microservices are also gaining attention outside software industries there are business environment specific influencing factors that have not been previously recognized. The goal of this thesis is to study how the migration process from a monolithic architecture to a microservice architecture can be done effectively. This is done by mapping out the different influencing factors in the migration process and by providing guidelines for the different phases in the migration process.
This study approaches the microservices migration process from a new angle, focusing on the different aspects (technological, organizational, environmental) of the process. The study recog-nizes the impact that the business environment can have on the migration process. This is im-portant as microservices are being adopted in different industries and the unique aspects of those industries can affect the feasibility of microservices.
The study was conducted as a single case study for a large Finnish industrial organization that is planning to migrate their existing system to microservices. In this study 14 employees with varying roles from the case organization were interviewed. The focus of the interviews was on collecting information about the main influencing factors the interviewees felt would affect the migration process. The interviews were also used to collect information about the challenges in the current system, that serve as focus points for challenges that microservices aim to partly solve.
There exist multiple influencing factors that can be categorized to technological, organiza-tional, and environmental groups. The environmental context has not been previously studied. The results indicate that the environmental context can limit the feasibility of microservices by setting limitations for the technological and organizational solutions. The results also indicate that the migration process involves multiple stakeholders with varying interests, who may not under-stand each other’s point-of-views. Contrast was found especially between the benefits perceived from the point-of-view of software development and the long-term business benefits. To effec-tively migrate to microservices, commitment from every stakeholder is required, which can be achieved by working jointly toward a common goal that creates benefits for everyone