47495 research outputs found
Sort by
Tehtaan uuden automaatiojärjestelmän simulointiympäristön rakentaminen operaattoreiden koulutustarkoitukseen
Koko tehtaan kattava automaatiojärjestelmän uusiminen asettaa haasteita työntekijöille, joiden tulee kyetä operoimaan uutta järjestelmää heti se käyttöönotettaessa. Kouluttamalla operaattoreita etukäteen saadaan siirtymästä uuteen järjestelmään sujuvampi ja täten saavutetaan minimaalinen häiriö tuotannossa. Tässä työssä tutkitaan, kuinka Siemensin SIMATIC PCS 7 -järjestelmällä voidaan rakentaa simulaatioympäristö asiakkaan operaattoreiden koulutustarkoitukseen. Työn tavoite on selvittää, kuinka reaalimaailman ilmiöitä voidaan ohjelmallisesti kuvantaa, ja kuinka simuloituja prosessiarvoja voidaan esittää järjestelmän valvomokäyttöliittymässä kuten oikeassa järjestelmässä.
Työ jakautuu kahteen osaan. Kirjallisuustutkimusosassa esitellään tehdasautomaatiojärjestelmän rakenne perehtyen sen keskeisimpiin järjestelmäkomponentteihin. Tämän lisäksi kirjallisuustutkimusosassa perehdytään käytännönosan ilmiöiden tauostoihin ja perustellaan niiden pohjalta tehdyt päätökset. Käytännönosassa simulointiympäristö rakennettiin käyttäen Siemensin PCS 7 -järjestelmää. Simulointiympäristön ohjelmakoodi rakennettiin täydentäen jo olemassa olevaa ohjelmakoodia. Todellisia mittaus- ja prosessiarvoja simuloitiin luomalla niitä mallintava ohjelmakoodi. Simulointiympäristö toteutettiin kuvantamaan tiettyä osaa koko tehtaan kattavasta automaatiojärjestelmästä. Tämän ympäristöksi toteutetun osan ajateltiin kuvaavan toiminnoiltaan riittävällä laajuudella uutta käyttöönotettavaa tehdasautomaatiojärjestelmää. Simulointiympäristöä rakennettaessa pohdittiin, kuinka ympäristölle asetettuja tavoitteita tulisi painottaa keskenään. Pääpaino asetettiin operaattoreiden koulutustarkoitustarkoituksen vuoksi simuloinnin sujuvalle suoritukselle.
Tutkimuksen tuloksena saatiin prosessisuureita kuvaavia simulaatiomalleja, jotka olivat riittävän tarkkoja käyttötarkoitukseensa. Rakennettu simulaatioympäristö vastasi työlle asetettuja tavoitteita. Työn perusteella vastaavan ympäristön rakentamiseen vaadittuja resursseja pystyttiin arvioimaan. Tässä työssä annetaan jatkokehitysehdotuksia vastaavia projekteja varten. Tulosten pohjalta voidaan arvioida onko työn kaltainen järjestelmätoteutus tehokkain vaihtoehto. Lisäksi annetaan suosituksia siitä, mihin vastaavaa ympäristöä rakennettaessa tulisi ottaa kantaa
Designing Optical Glasses and Glass-Ceramics for Mid-Infrared Sensing Application
The purpose of this thesis was to design new optical glasses and glass-ceramics that can be deposited to thin films to be used as a mid-infrared light source and waveguiding layer for sensing application. Thus, the goal was to develop new glass-based materials with strong emission at 2.7 µm, corresponding to the 4I11/2 → 4I13/2 transition of Er3+ under 980 nm laser excitation.
Erbium doped germanate glasses with the composition (1-x/100)*(64.6GeO2-10Ga2O3-11.4BaO-9Na2O)-xEr2O3-5MO with MO=Al2O3, TiO2, Y2O3 and ZnO and with x=0, 1 and 2.5 (in mol%) were prepared by the melt-quenching technique. The analysis of the IR spectra showed a high OH content in the glasses which is detrimental for MIR emission. Indeed, the OH groups in glass lead to a non-radiative relaxation route to quench the 2.7 µm emission. 2.7 µm emission was detected from all of the 2.5 mol% erbium containing glasses. The glass-ceramics were obtained by heat treating the glasses at T_g+20°C for 17 h to create the nuclei followed by a heat treatment at T_p for 1h and 6h for the growth of the nuclei into crystals. All of the glasses crystallized upon heat treatment. The crystallization mechanism was identified to be surface crystallization. The heat treatment increased the intensity of the emission of the Y containing glasses at 1.5 and 2.7 µm due to the crystalline field effect as evidenced by the sharp peaks in the emission bands. The Y containing glass had the most connected glass network, lowest OH content and highest 2.7 µm emission.
Electron beam physical vapor deposition was used to deposit thin film from the newly developed glass with MO=ZnO..The composition of the thin film was studied by X-ray photoelectron spectroscopy. Only Ge and Na were detected in the film. The original target and the deposited film were deemed unsuitable for the application, more deposition trials are needed to achieve thin films with similar luminescent properties as the target
Autismikirjon lasten tunteiden tunnistamisen taidot sekä niiden yhteydet ikään, sukupuoleen ja mielen teoriaan
Sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation ongelmat ovat keskeisiä piirteitä autismikirjon häiriöissä. Yksi sosiaalisen vuorovaikutuksen onnistumisen kannalta tärkeä taito on tunteiden tunnistaminen. Mielen teorian haasteiden ajatellaan selittävän sekä autismikirjon piirteitä yleisesti että nimenomaan tunteiden tunnistamisen vaikeuksia. Autismikirjon lasten tunteiden tunnistamisen taitoja onkin tutkittu paljon, mutta tulokset ovat olleet ristiriitaisia sekä lasten taitojen että niihin vaikuttavien taustatekijöiden osalta. Lisäksi sosiaalisten tunteiden (esim. häpeä) tunnistamista ei ole tutkittu autismikirjon lapsilla yhtä paljon kuin perustunteiden (ilo, suru, viha, hämmästys, pelko, inho) tunnistamista, eikä autismikirjon lasten taidosta tunnistaa neutraali äänensävy löydy juurikaan tutkimustietoa.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, miten hyvin 7–12-vuotiaat autismikirjon lapset (n = 10) tunnistivat tunteita tyypillisesti kehittyneisiin verrokkilapsiin (n = 10) verrattuna. Taitoja mitattiin kolmella tehtävällä, joissa piti tunnistaa tunnetta kuvaava ilme valokuvasta ja videosta sekä yhdistää samaa tunnetta kuvaava äänensävy ja ilme toisiinsa. Tehtävissä olivat mukana kuusi perustunnetta sekä neutraali tunnetila ja häpeä. Lisäksi analysoitiin lasten tunteiden tunnistamisen taitojen yhteyttä mielen teorian taitoihin, joita mitattiin kahden väärän uskomuksen tehtävän avulla (ensimmäisen ja toisen asteen mielen teoria). Tutkimuksessa selvitettiin myös, kehittyvätkö tunteiden tunnistamisen taidot alakouluiässä ja onko sukupuolella vaikutusta taitoihin. Aineisto kerättiin osana laajempaa Mimiikkapeli-tutkimushanketta, jonka alkutehtäviin tämän tutkimuksen tehtävät kuuluivat. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Autismikirjon lapset tunnistivat tunteita valokuvista heikommin kuin tyypillisesti kehittyneet lapset, ja heidän suoriutumisessaan oli enemmän hajontaa kaikissa tunteiden tunnistamisen tehtävissä. Lisäksi viidestä heikoimmin suoriutuneesta lapsesta neljä kuului autismikirjon ryhmään. Autismikirjon lapset tunnistivat verrokkeja heikommin surun, vihan ja pelon tunteita. Myös neutraalin äänensävyn tunnistaminen oli autismikirjon lapsille haastavaa. Autismikirjon lasten iällä, sukupuolella ja mielen teorian taidoilla ei ollut yhteyttä tunteiden tunnistamisen taitoihin, mutta häpeän tunnistaminen videotehtävässä oli heillä yhteydessä ensimmäisen asteen mielen teorian taitoihin.
Tulosten pohjalta vaikuttaisi siltä, että joidenkin tunteiden tunnistaminen voi olla tyypillistä haastavampaa osalle autismikirjon lapsista, mutta ei kaikille. Mielen teorian puutteet voisivat selittää joillakin autismikirjon lapsilla esiintyviä häpeän tunnistamisen vaikeuksia, mutta eivät välttämättä perustunteiden tunnistamisen vaikeuksia. Lisäksi tulokset viittaavat siihen, että tunteiden tunnistamisen taidot eivät välttämättä kehity merkittävästi 7–12-vuoden iässä.
Tutkimuksen tulokset tukevat aiempia havaintoja autismikirjon lasten tunteiden tunnistamisen vaikeuksista sekä häiriön piirteiden yksilöllisestä vaihtelusta. Tutkimusmenetelmän rajoitukset, kuten pieni otoskoko, tehtävien järjestys sekä kattoefekti, saattoivat kuitenkin vaikuttaa tulokseen. Tietoa autismikirjon lasten tunteiden tunnistamisen taidoista ja niihin vaikuttavista tekijöistä hyödynnetään kliinisessä työssä arvioitaessa kuntoutuksen tarvetta ja tavoitteita. Koska nykyisessä tutkimustiedossa on edelleen aukkoja, tutkimusta aiheesta tarvitaan vielä lisää
Immunogenicity and safety of a quadrivalent meningococcal tetanus toxoid-conjugate vaccine (MenACYW-TT) in healthy toddlers : a Phase II randomized study
Korkean rakentamisen suunnittelun johtaminen hankekehitysvaiheessa
Korkean rakentamisen yleistyminen Suomessa on herättänyt tarpeen tarkastella niiden ominaispiirteitä ja vaikutuksia suunnittelun johtamiseen. Korkeiden rakennusten suunnitteluun liittyy haasteita, joita ei esiinny tavanomaisten matalien rakennusten kohdalla. Ne aiheuttavat siten haasteita johtaa suunnittelua tehokkaasti läpi hankkeen ja laatia suunnitelmasta tavoitteiden mukainen kokonaisuus. Suunnittelun johdon keinoin varmistetaan hankkeelle toimiva ja tavoitteiden mukainen lopputulos, mutta keinot sen toteutukseen on määriteltävä ennen hankkeeseen ryhtymistä. Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa korkean rakentamisen suunnittelua haastavat tekijät ja ehdottaa toimintaa tehostavia menetelmiä havaittuihin keskeisiin ongelmiin. Tutkimuksen tarkoitus on ensisijaisesti palvella hankkeiden suunnittelun hallinnasta vastaavia, mutta myös kaikkia muita korkeiden rakentamisen suunnittelussa mukana olevia osapuolia.
Tutkimuksen kirjallisuustutkimuksessa käsiteltiin kahta eri teemaa. Ensin korkea rakentamista ja sen suunnitteluun vaikuttavia ominaispiirteitä. Lähdemateriaali koostui useista korkeaa rakentamista käsittelevistä lähteistä. Toisessa osuudessa tarkasteltiin suunnittelun johtamista rakennusalan yleisen kirjallisuuden kautta. Suunnittelun johtamista käsiteltiin tutkimuksessa osatekijöidensä kautta, joita ovat organisointi, ohjaus, valvonta ja koordinointi. Tämän jälkeen käsiteltiin suunnittelun johtamisen toimintaa kehittäviä menetelmiä alalla julkaistuja aikaisempia tutkimuksia tarkastellen. Tarkastelu keskittyi rakennuksen joustavuutta tehostavan avoin rakentaminen -periaatteeseen, toteutussuunnittelun suunnitelma- ja hankintajakoa selkeyttävään suunnitelmapaketti -periaatteeseen sekä kompleksisen järjestelmän ohjaukseen tarkoitettuun takaisinkytkentä -periaatteeseen.
Tutkimuksen kirjallisuustutkimuksen lisäksi suoritettiin haastatteluja, joihin osallistui rakennusalan asiantuntijoita. Kaikilla haastateltavilla oli kokemuksia korkea rakentamisesta. Haastatteluissa käsiteltiin kolmea eri teemaa, joita olivat korkean rakentamisen haasteet suunnitteluun yleisesti, suunnittelun johtamisen haasteet ja tutkimuksessa tarkasteltujen teorioiden soveltuvuus. Haastatteluissa esiin nousseet asiat liittyivät pääasiassa korkean rakentamisen teknisiin ominaispiirteisiin sekä monipuolisen asiantuntijaryhmän toiminnan hallintaan ja päätöksentekoon.
Korkean rakentamisen suunnittelun johtamisen tehostamiseksi ehdotetaan avoimen rakentaminen ja suunnitelmapaketti periaatteiden soveltamista korkean rakentamisen ominaispiirteiden mukaisesti sekä takaisinkytkentä -periaatteen noudattamista tutkimuksessa ehdotettujen pelisääntöjen mukaisesti. Avoimen rakentamisen soveltamisessa korostuu kiinteiden ja muuntuvien osien rajapintojen tarkka määrittely hankkeen alussa sekä kiinteiden osien suunnitteluun panostaminen heti hankkeen alkuvaiheessa. Suunnitelmapakettien muodostamista tulee aikaistaa ja niiden tulee tukea avoimen rakentamisen periaatteita. Takaisinkytkennän soveltami-sessa keskeistä on sen hallinta, jotta siihen liittyvä iteraatio tuottaa hankkeen kannalta perusteltuja päätöksiä
A Sentiment-Statistical Approach for Identifying Problematic Mobile App Updates Based on User Reviews
Tuotekonfigurointi osana suunnittelutyötä
Asiakasvaatimusten lisääntyessä yritysten tuotteilta vaaditaan yhä enemmän. Tähän eräänä ratkaisuna on tuotekonfiguroinnin hyödyntäminen. Konfiguroinnin avulla voidaan lisätä tuotteen varioiden määrää, jotta pystytään tarjoamaan asiakkaiden tarpeita vastaavaa tuotetta.
Tässä työssä tutkitaan ja perehdytään tuotekonfigurointiin, sen ominaisuuksiin sekä siihen liittyvän tuot-teen suunnitteluprosessiin. Työ on jaettu kahteen osaan. Ensimmäiseksi tutkitaan konfigurointia ja siihen liittyvän suunnitteluprosessin teoriaa kirjallisuustutkimuksen keinoin. Tämän jälkeen työssä tehdään vertai-leva konfiguraattorianalyysi kirjallisuudesta johdettujen arviointikriteerien pohjalta. Kirjallisuustutkimuksen sekä vertailevan analyysin avulla selvitetään asiakaslähtöisen tuotekonfiguroinnin suunnitteluun liittyvät te-kijät sekä perehtytään konfiguroinnin teoriaan.
Kirjallisuustutkimuksen mukaan tuotekonfiguroinnin avulla saavutetaan monia hyötyjä, vaikka tuotekon-figuroinnin käyttöön sisältyy myös paljon riskejä. Eräs tutkimuksessa jatkuvasti esiin noussut asia on asiakaskeskeisyys ja sen merkitys konfiguroitavan tuotteen suunnitteluprosessissa. Konfiguroinnin avulla ei saavuteta suoraan kustannusten pienenemistä ja voittoja, vaan tavoitteena on täyttää asiakkaan tarpeet mahdollisimman hyvin. Tällä tavoin haetaan kilpailuetua kilpailijoihin nähden ja näin hyötymään taloudelli-sesti. Lisäksi tutkimuksessa nousi esille, ettei tuotevariaatioiden lisääminen ainoastaan riitä. Konfiguroinnin käyttöönotto on huomioitava koko organisaation toiminnassa, jotta siitä saadaan sen koko potentiaali hyö-dynnettyä.
Teoriaosan toisessa osiossa käsitellään konfiguroitavan tuotteen suunnitteluprosessia. Koska tuotteen varioituvuus on vain eräs tuotteen ominaisuuksista, on myös konfiguroitavan tuotteen suunnitteluprosessi hyvin samantapainen prosessi kuin kiinteillä tuotteilla. Tähän lisänä tulee käytännössä vain konfigurointi-mallin suunnittelu ja toteutus. Se koostuu pääasiassa parametrien ja spesifikaatioiden määrityksestä, joi-den perusteella määritetään tuotearkkitehtuuri. Kun tuotteen ominaisuudet on kohdistettu fyysisille kom-ponenteille, määritetään rakenne tuoteperheelle. Tässä vaiheessa muodostetaan tuoteperheelle konfigu-rointisäännöt ja ne yhdistetään tuotearkkitehtuurin mukaan määritetyille komponenteille. Lopuksi määrite-tään kaupallinen malli, jonka avulla esitetään tuote asiakkaalle konfiguraattorin käyttöliittymän kautta.
Käytännön toteutusosiossa analysoidaan ja vertaillaan eri myyntikonfiguraattorin toteutuksia polkupyö-rälle. Ennen analysointia selvitettiin asiakasvaatimukset Google Formsilla järjestetyn kyselytutkimuksen avulla. Kyselyn tuloksena asiakasvaatimusten merkitys korostuu. Asiakasvaatimusten avulla voidaan ha-vainnoida käytettyjä konfigurointisääntöjä sekä tuotearkkitehtuuria huomattavasti helpommin ja tarkemmin, kuin mitä on mahdollista ilman asiakasvaatimusten selvittämistä. Vertailevassa analyysin tuloksissa koros-tuu muunneltavuuden rajauksen sekä asiakastarpeiden huomioinnin merkitys onnistuneessa myyntikonfigu-raattorissa