47495 research outputs found
Sort by
Vauva-ajan vanhempien parisuhteen laadun yhteys nuoren mielenterveyteen ja tunteiden säätelyyn
No full textVanhempien parisuhteen laadun merkitystä nuoren mielenterveyteen ja tunteiden säätelyyn ei ole tutkittu tähän mennessä pitkällä aikavälillä, vaikka tutkimuksissa on havaittu yhteys näiden välillä lyhyemmässä seurannassa. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, onko vanhempien vauva-ajan parisuhde yhteydessä nuoren mielenterveysoireisiin ja tunteiden säätelykeinojen käyttöön. Sen lisäksi haluttiin selvittää, välittääkö nuoren tunteiden säätely yhteyttä vauva-ajan vanhempien parisuhteen laadun ja nuoren mielenterveysoireiden välillä.
Tutkimuksen aineisto koostui 291 perheestä ja se oli osa Tampereen yliopistossa toteutettua monitieteellistä Kehityksen ihmeet -tutkimusprojektin aineistoa. Perheitä on seurattu lähes 20 vuotta: tämän tutkimuksen ensimmäinen ja toinen mittausajankohta sijoittuivat vauva-aikaan, kun lapsi oli 2 ja 12 kuukauden ikäinen, ja kolmas eli viimeinen ajankohta nuoruuteen, kun lapsi oli 17–18-vuotias. Analyyseihin otettiin mukaan ne perheet, joissa sekä äidit että isät olivat vastanneet tutkimuksen ensimmäisenä ja toisena mittausajankohtana parisuhdettaan koskevaan kyselyyn (DAS), ja nuoret vastanneet tutkimuksen kolmantena mittausajankohtana mielenterveysoireitaan (BASC-3) ja tunteiden säätelyään (ERQ, CERQ) koskeviin kyselyihin.
Tulokset osoittivat, että vanhempien vauva-aikainen parisuhteen laatu ei ollut yhteydessä nuoren mielenterveysoireisiin. Sen sijaan vanhempien vauva-aikainen hyvälaatuinen parisuhde oli yhteydessä nuoren vähäisempään katastrofoinnin käyttöön tunteiden säätelykeinona. Tuloksista ilmeni, että mitä paremmaksi vanhemmat olivat kokeneet parisuhteensa vauva-aikana, sitä vähemmän nuori käytti katastrofointia tunteiden säätelykeinona. Nuoren tunteiden säätelykeinojen välittävää yhteyttä vauva-ajan vanhempien parisuhteen laadun ja nuoren mielenterveysoireiden välillä ei lopulta tutkittu, sillä mediaatiomallin kannalta oleellisia yhteyksiä selittävän ja selitettävän muuttujan väliltä ei löytynyt.
Tämän tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että vanhempien vauva-aikaisella parisuhteen laadulla ei ole yhteyttä nuoruudessa koettuihin mielenterveysoireisiin. Sen sijaan vauva-aikaisella vanhempien parisuhteen laadulla saattaa olla merkitys epäadaptiivisten tunteiden säätelykeinojen käytölle nuoruudessa. Tulevissa tutkimuksissa olisi tärkeää selvittää vauva-ajasta alkaen mekanismeja, miten vanhempien parisuhde vaikuttaa lapsen ja nuoren tunteiden säätelyn kehitykseen. Tästä voisi olla apua esimerkiksi neuvoloissa vanhempien ohjaamisessa ja lapsen tunteiden säätelyongelmien ratkaisemisessa
hiPSC-Derived Cardiomyocyte Model of LQT2 Syndrome Derived from Asymptomatic and Symptomatic Mutation Carriers Reproduces Clinical Differences in Aggregates but Not in Single Cells
No full textKiinteistöjohtaminen ja korjausvelka sairaalakiinteistöissä
No full textTässä tutkimuksessa tarkasteltiin käyttäjäomistajaorganisaatioiden kiinteistöjohtamista painottuen sairaalaorganisaatioihin sekä syvennyttiin rakennusten omistamisen näkökulmasta korjausvelkakäsitteeseen ja sen laskentaan. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida kiinteistöjohtamisen tämänhetkistä tilannetta sairaanhoitopiireissä ja selvittää korjausvelkakäsitteen mahdollisuuksia auttaa kiinteistöjohtamisessa. Tutkimus keskittyi kiinteistöjohtamisen strategiselle tasolle.
Tutkimus on kuvaileva eli deskriptiivinen ja siinä hyödynnettiin deduktiivista päättelyä. Työ muodostuu kahdesta osasta. Kirjallisuuskatsauksessa esitellään, kuinka hyvällä kiinteistöjohtamisella on mahdollista vaikuttaa käyttäjäorganisaation ydintoiminnan parantamiseen ja millä eri kanavilla on mahdollista tuottaa lisäarvoa organisaatiolle kiinteistöjohtamisen näkökulmasta. Lisäksi kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan kiinteistöjohtamisen strategisen tason mittaamista ja syvennytään korjausvelan laskentaan. Tutkimuksen empiirinen aineisto muodostettiin laatimalla kyselytutkimus kaikille Suomen sairaanhoitopiireille. Kyselytutkimus suoritettiin kokonaistutkimuksena, sillä kysely lähetettiin jokaiselle perusjoukon eli populaati-on jäsenelle. Kyselyn tulosten avulla johdettiin tutkimuskysymyksiin vastaukset.
Tutkimuksen tulosten mukaan sairaanhoitopiirien kiinteistöjohtaminen on vain yksi osa koko organisaation tukitoimintoja. Kiinteistöomaisuuden hallinta on keskittynyt lähinnä kiinteistöjen teknisen kunnon hallintaan. Kiinteistöjohtamisen tasoilla tarkasteltuna pääpaino on operatiivisessa toiminnassa. Tulosten mukaan sairaanhoitopiirit eivät tunnista laaja-alaisesti kiinteistöomaisuutensa arvoa, ja korjausvelan laskentaa on suoritettu vain muutamassa sairaanhoitopiirissä. Toistaiseksi ei ole viitteitä siitä, että korjausvelan laskenta toimisi yleisesti tukena sairaanhoitopiirien kiinteistöjohtamisessa.
Saatujen tulosten pohjalta voidaan todeta, että kiinteistöjohtamisen osa-alueet eivät ole kokonaisvaltaisesti käytössä sairaanhoitopiireissä. Operatiivinen toiminta on parhaiten hallinnassa, mutta erityisesti strategisen tason toimintaa olisi mahdollista kehittää mm. laatimalla kaikille sairaanhoitopiireille kiinteistöstrategiat ja luomalla sairaalakiinteistöille sopivat mittarit kiinteistöjohtamisen tueksi. Sairaanhoitopiirien yhteistyön kasvattaminen entisestään olisi erittäin tärkeää, jotta kaikki oleellinen tieto ja taito pystyttäisiin hyödyntämään kiinteistöjohtamisen kehitystyössä. Tutkimuksessa käsitelty korjausvelan laskenta ja sen laskennasta syntyvät tunnusluvut toimisivat yhtenä hyvänä mittaristona tukemassa sairaanhoitopiirien kiinteistöjohtamista matkalla kypsempään toimintaan
Vulvodynia : Etiology, therapeutic options and impact on quality of life
No full textVulvodyniaa, kroonista ulkosynnyttimien kiputilaa sairastaa arviolta 8 % naisista. Paikallinen, kosketuksesta provosoituva vulvodynia (LPV) on sen yleisin alatyyppi, erityisesti nuorilla naisilla. Vulvodynian selvää syytä ei tunneta, mutta tulehdus saattaa olla yksi LPV:n laukaiseva tekijä. Vulvodynian hoitomuodoista on olemassa vain rajallisesti tietoa satunnaistetuissa, kontrolloiduissa tutkimusasetelmissa.
Tämän tutkimuksen ensimmäinen tavoite oli kerätä takautuvasti tietoa kaikista vuosina 2003-2013 TAYS:ssa vulvodynian vuoksi hoidetuista potilaista. Näistä 133 kerätystä potilaasta selvitettiin sekä vulvodynian oireiden yhteyttä eri taustatekijöihin että annettujen hoitojen seuranta-ajan jälkeistä tehoa. Myös potilaiden tyytyväisyyttä yliopistosairaalan moniammatillisessa hoitoryhmässä annettuihin hoitoihin selvitettiin. Tästä potilasryhmästä tunnistettiin myös ne LPV-alamuotoa sairastavat potilaat, jotka oli hoidettu vuosina 2003-2016 toisaalta konservatiivisilla hoitokeinoilla ja toisaalta vestibulektomialla (vulvodynian hoidoksi tehty leikkaus, joka tähtää emättimen eteisen kivuliaan limakalvon poistoon). Toisena tutkimuksen tavoitteena oli verrata takautuvasti (36 kk seuranta-ajan mediaani) näiden potilasryhmien kokemaa kipua, elämänlaatua ja annettuja hoitoa. Tutkimuksen kolmantena tavoitteena oli verrata kirurgisesti hoidettujen LPV:ta sairastavien naisten leikkauksessa poistettuja kudosnäytteitä (n=12) vapaaehtoisten verrokkien (n=15) emättimen eteisestä otettuihin näytteisiin. Näytteistä selvitettiin eri estrogeeninkaltaisten reseptoreiden (ERR alatyypit), estrogeenireseptorin (ER), progesteronireseptorin (PR) sekä tulehduksellisten T-solujen (CD3) ilmentymistä. Neljännessä prospektiivisessa, vuosina 2018-2019 emättimen mikrobiomia käsittelevässä työssä verrattiin 30 LPV:ta sairastavan naisen emättimen eteisen näytteitä 20 kontrollien emättimen eteisestä kerättyihin mikrobiominäytteeseen. Mikrobiominäytteet analysoitiin NGS-menetelmällä.
Tutkimuksen päätulokset on koottu seuraavassa. Eri hoitojen yhdistelmä ja alle 30-vuoden ikä ennusti parempaa vulvodynia-potilaiden hoitotulosta. Kirurgisesti hoidettujen LPV-potilaiden kipu ja elämänlaatu olivat leikkauksen jälkeen paremmat kuin ei-kirurgisesti hoidetuilla. Tätä eroa ei kuitenkaan havaittu enää kolmen vuoden seuranta-ajan jälkeen. LPV potilaiden kudosnäytteissä esiintyi enemmän ERRßreseptoreita. Lisäksi emättimen eteisen mikrobiomi erosi merkittävästi terveiden kontrolleiden kudos- ja mikrobiominäytteistä. Näiden löydösten perusteella voidaan päätellä, että hormonaalisilla ja tulehduksellisilla tekijöillä on merkitystä LPV:n etiologiassa.Vulvodynia, a chronic genital and pelvic pain condition, affects approximately 8% of women. Localized provoked vulvodynia (LPV) is the most common subtype of the condition especially among young women. The etiology of LPV is unknown, although inflammation may play a role. The efficacy of most vulvodynia treatments has not been proven in a randomized, controlled study setting.
The aim of the study was to collect and analyze retrospective data on all women diagnosed and treated for vulvodynia at Tampere University Hospital (TAUH) in 2003–2013. Among the 133 patients, symptom correlation with demographic variables, the efficacy of treatments after follow-up, and the patients’ satisfaction with treatments and different professionals were analyzed. Also, a subgroup of vulvodynia patients treated surgically at TAUH in 2003–2016 was identified. Efficacy and quality of life (QoL) were compared between the surgical and non-surgical treatment protocols. In order to evaluate the etiology of LPV the patients’ vestibulectomy samples (n=12) were analyzed by immunohistochemistry and compared to the vulvar samples from healthy controls (n=15). Different subtypes of estrogen-related receptors (ERRs), estrogen receptor (ER), progesterone receptor (PR) and inflammatory T-cells (CD3) were analyzed. Finally, the microbiomes of patients suffering from LPV (n=30) with those in healthy controls (n=20), using swabs collected prospectively from the vulvar vestibulum.
To summarize, combining different treatment modalities, and age under 30 years predicted better outcome in terms of pain control in vulvodynia patients. Short-term QoL was better and self-reported pain was lower after surgical treatment. However, this benefit was not maintained after a follow-up period of three years. Furthermore, LPV patients showed differential vulvar expression of ERRß as well as dissimilarities in the vulvar microbiome when compared with controls, suggesting possible hormonal and inflammation-related factors in the etiology of LPV
Independent living with mobility restrictions : older people's perceptions of their out-of-home mobility
No full textMonty Hallin ongelma: ratkaisu ja siihen liittyvät todennäköisyydet
No full textMonty Hallin ongelma on hyvin tunnettu todennäköisyyslaskennan ongelma. Tässä työssä tutustutaan Monty Hallin ongelmaan ja todennäköisyyslaskennan perusteisiin, joita käytetään myöhemmin työssä Monty Hallin ongelman ratkaisemiseen. Työssä sovelletaan myös Monty Hallin ongelmaa kavattamalla ovien määrää. Työn tavoitteena on ratkaista Monty Hallin ongelma useilla erilaisilla todennäköisyyslaskennan menetelmillä, löytää ratkaisut sovellettuihin ongelmiin sekä löytää yleinen ratkaisu usean oven ongelmille.
Työn alkuosassa keskitytään todennäköisyyslaskentaan. Todennäköisyyslaskenta osuudessa käsitellään ensin todennäköisyyslaskennan aksioomia, jotka ovat todennäköisyyslaskennan perusta. Tämän jälkeen käydään läpi todennäköisyyden laskemista klassisen todennäköisyyden ja ehdollisen todennäköisyyden avulla. Tässä työssä ehdolliseen todennäköisyyteen liittyy olennaisesti Bayesin teoreema, jota käytetään myöhemmin Monty Hallin ongelman ratkaisemiseen. Osian lopussa tutustuaan lyhyesti myös todennäköisyyden frekvenssitulkintaan, jota hyödynnetään, kun simuloidaan Monty Hallin ongelmaa ja sen sovelluksia.
Työssä esitellään Monty Hallin ongelma sekä neljä erilaista ratkaisua tähän ongelmaan. Ratkaisuissa hyödynnetään työssä aiemmin käsiteltyjä todennäköisyyslaskennan lauseita, määritelmiä ja menetelmiä. Tärkeitä työkaluja ongalman ratkaisuissa ovat todennäköisyyden klassinen määritelmä, Bayesin teoreema sekä MATLAB-funktioden avulla ongelman simuloiminen.
Työn kolmannessa käsittelyosassa sovelletaan Monty Hallin ongelmaa kasvattamalla ovien määrää. Ensin tarkastellaan tilanteita, joissa ongelmaan on lisätty neljäs ovi, ja ratkaistaan nämä uudet ongelmat käyttäen samoja menetelmiä kuin aiemmin. Ratkaisuissa korostuvat klassinen todennäköisyys ja ongelman simulointi. Tämän jälkeen ovien määrää kasvatetaan kymmeneen ja selvitetään, miten tämä vaikuttaa todennäköisyyksiin. Lopuksi kehitetään yleinen ratkaisu, jolla voidaan ratkaista kaikki usean oven ongelmat
”Is there any story that ends like that?”: Kerronnan etiikka Jeffrey Eugenidesin romaanissa The Marriage Plot
No full textTutkielma käsittelee kerronnan etiikkaa Jeffrey Eugenidesin romaanissa The Marriage Plot (2011). Samaan aikaan se myös testaa professori Hanna Meretojan kertomusten eettiseen arviointiin kehittämää narratiivisen etiikan teoriaa. Tavoitteena on yhtäaikaisesti tuottaa eettisesti moniulotteinen luenta The Marriage Plotista, haastaa narratiivisen etiikan teoriaa kohdeteoksen avulla ja osallistua kertomuseettiseen keskusteluun.
Tutkielmani alussa esittelen viimeaikaista kertomuseettistä keskustelua ja Meretojan heuristista kertomuseettistä teoriaa. Hermeneuttiseen traditioon pohjautuvassa narratiivisessa etiikassa kertomukset nähdään merkittävänä osana kokemusten tulkintaa, identiteettiä sekä kulttuurien ja yhteiskuntien sosiaalista rakentumista. Keskeisenä ajatuksena on kertomusten valta muovata mahdollisen tajua eli kuvitelmia siitä, mitä voi olla olemassa ja millaisia asiat ovat. Siksi mahdollisen tajua laajentavat kertomukset nähdään eettisinä ja sitä supistavat eettisesti arveluttavina. Kertomusten eettistä potentiaalia arvioidaan tutkimalla niiden käyttämiä kerronnan tapoja. Keskeisimpinä mahdollisen tajua laajentavina kertomuskäytäntöinä pidetään itserefleksiivisyyttä ja metanarratiivisuutta. Siksi tärkein tutkimuskysymykseni on, riittävätkö metanarratiiviset ja itserefleksiiviset kertomuskäytännöt tuottamaan eettistä kerrontaa.
Tarkastelen kysymystä analysoimalla The Marriage Plotia narratiivisen etiikan kuusikohtaisen teoreettisanalyyttisen mallin avulla. Analysoin romaania seuraavista näkökulmista: 1) Laajentaako vai supistaako kertomus mahdollisen tajua? 2) Parantaako vai hämärtäkö se itseymmärrystä? 3) Toimiiko se partikulaarista yleiseen sulauttavasti vai ei-sulauttavasti? 4) Rakentaako se kerronnallisia välitiloja? 5) Avartaako vai kaventaako se näkökulmatietoisuutta? 6) Onko se tutkiva vai dogmaattinen? Lisäksi peilaan eri ulottuvuuksia relevantteihin narratologian, feministisen kertomuksentutkimuksen, kirjallisuusfilosofian ja kirjallisuushistorian alueilla esitettyihin näkemyksiin.
Lähestyn kohdetekstiä erityisesti avioliittoromaanina ja romanttisena romaanina, sillä se rakentuu klassisen avioliittojuonen ja romanttisten konventioiden itsetietoiselle hyödyntämiselle metanarratiivisten kerrontatekniikoiden avulla. Tästä näkökulmasta keskeisiksi eettisiksi ulottuvuuksiksi nousevat elämän, kertomuksen ja kielen väliset suhteet sekä sukupuoleen liittyvät kysymykset. Avioliittojuonen ja romanttisen kirjallisuuden konventiot ovat kulttuurisesti rakentuneita suhteessa aiempaan kirjallisuuteen ja historialliseen sosiaaliseen todellisuuteen, minkä vuoksi niissä on sisäänrakennettuna eettisesti ongelmallisia arvoja ja todellisuudentulkinnan malleja. Osoitankin, kuinka kirjallisen romanssin kerronnan ja tulkinnan konventioiden toistaminen The Marriage Plotissa vahvistaa niitä ja siten supistaa mahdollisen tajua metanarratiivisista kertomuskäytännöistä huolimatta. Keskeisin tulokseni onkin se, ettei kertomuksen itserefleksiivisyys aina riitä mahdollisen tajun laajentamiseen tai eettiseen kerrontaan
Radiosignaalin häviöiden arvioiminen ITU-R-P.528 etenemismallilla : Radioaaltojen sekä etenemismallin teoria ja implementointi ohjelmistoon
No full textTyön tarkoituksena on arvioida radiosignaaliin kohdistuvia häviöitä implementoimalla etenemismalli ITU-R-P.528 kohdeohjelmistoon. Tämän lisäksi tavoitteena on tarkastella etenemismallilla saatujen häviöiden mielekkyyttä vertailemalla tuloksia yleisesti tiedettyihin radiosignaalien ominaisuuksiin.
Hyödynnettävä etenemismalli soveltuu maasta-ilmaan sekä ilmasta-ilmaan tilanteisiin, joissa lähettävä osapuoli on meren pinnasta mitattuna alempana kuin vastaanottava. Etenemismalli soveltuu horisontaalisesti polarisoiduille VHF-, UHF- ja SHF-signaaleille.
Työn alussa esitellään ja käsitellään matemaattisesti radioaaltojen taustalla olevaa teoriaa. Teorian avulla pyritään selventämään, miksi tiettyjä approksimaatioita sekä eri etenemisteorioita radioaallolle on mielekästä käyttää. Tämän lisäksi esitetään radioaaltojen etenemiseen liittyviä käsitteitä, kuten etenemistapoja sekä radiosäteen kaartumista, koska ne ovat radioaaltojen mallintamisen kannalta erittäin oleellisia.
Etenemismalli ITU-R-P.528 koostuu useammasta alamallista, joita käytetään tilannekohtaisesti riippuen siitä, mikä etenemistapa on tilanteessa dominoiva. Alamallien sisältö sekä niiden vaatimat parametrit ja muuttujat esitellään etenemismallia käsittelevissä osioissa. Työn implementointiosuudessa käsitellään alamallien vaatimien parametrien ja muuttujien muodostusta sekä päätöksentekoa alamallien valintaan liittyen.
Etenemismallilla saatuja tuloksia tarkastellaan visualisoimalla häviöitä radiopeittojen sekä häviökäyrien avulla. Tulosten tarkastelussa osoittautuu, että etenemismallin antamat tulokset kuvaavat yleisesti tiedettyjä radioaallon etenemisen ominaisuuksia erittäin hyvin. Näin ollen saadut tulokset ovat mielekkäitä, vaikka niiden totuudenmukaisuutta, eli vertailua reaalimaailmassa tapahtuviin häviöihin, ei ollut tässä tapauksessa mahdollista suorittaa
Työntekijöiden osaamisen arvioiminen sisäisen viestinnän perusteella Bayes-verkkoa käyttämällä
No full textMonilla moderneilla ja erityisesti pienempiä projekteja paljon tekevillä yrityksillä on jatkuva tarve sovittaa työntekijöiden osaamisalueet tarjolla oleviin projekteihin tehokkuuden maksimoimiseksi. Tämä vaatii kattavaa tietoa työntekijöiden hallitsemista taidoista. Yritykset voivat kerätä työntekijöiltä tietoa heidän osaamisestaan erilaisin menetelmin, mutta riskinä aina on, ettei kriittisellä hetkellä satu esimerkiksi olemaan saatavilla tietoa juuri käsillä olevaan projektiin suunnitelluista tekniikoista sekä työntekijöiden suhteesta näihin tekniikoihin.
Tässä diplomityössä tutkitaan voiko tarvittavaa tietoa työntekijöiden osaamisalueista johtaa yrityksen sisäisissä kommunikaatiokanavissa käydyistä sähköisistä keskusteluista. Lisäksi tutkitaan Bayes-verkon eli erilaisia tapahtumia ja niiden välisiä riippuvuussuhteita esittävän graafirakenteen soveltuvuutta kerätyn tietotaitoa kuvaavan tiedon säilömiseen sekä käsittelyyn. Bayes-verkot ovat saavuttaneet suosiota oppilaan taitoihin mukautuvissa opetussovelluksissa, joissa oppilaan hallitsemia ja hallitsemattomia asioita pyritään selvittämään erilaisten koekysymysten vastausten perusteella.
Vaikka Bayes-verkko todetaan työssä hyväksi tavaksi kuvata työntekijän osaamista, joudutaan referenssinä käytetyt opetuskäyttöön rakennetut mallit toteamaan soveltumattomiksi työssä todettuihin tarpeisiin. Tämä yhdessä tavallisesta poikkeavan tekstianalyysitarpeen sekä työn rajallisen skaalan kanssa johtaa siihen, ettei työssä sovelleta edistyneempiä luonnollisen kielen prosessoinnin menetelmiä tai oppivia algoritmeja, kuten esimerkiksi lauserakenneanalyysiä tai neuroverkkoja. Lopputuloksena on algoritmi, joka pystyy tuottamaan jonkin verran tietoa yrityksen käytössä olevasta kokonaistietomäärästä, mutta ei tuota riittävän luotettavaa tietoa yksittäisten työntekijöiden osaamisesta.
Luonnollisen kaoottinen keskusteludata todetaan tutkimuksen pohjalta huonoksi tiedon lähteeksi, ellei analyysissä käytetä edistyneempiä luonnollisen kielen analysointikeinoja yksittäisten viestien tarkoituksen tarkempaan selvittämiseen. Tekstin analysoinnin hyödyllisyyttä voitaisiin myös lisätä merkittävästi ottamalla mukaan muualta saatua ennakkotietoa jo algoritmin toiminnan aikana sekä parantamalla Bayes-verkon rakennetta. Tässä työssä käytettävä Bayes-verkon rakenne johdetaan toisen järjestelmän taitokategorioista, mikä osoittautuu epäoptimaaliseksi ratkaisuksi.Many modern enterprises, especially those that have a lot of smaller projects, have a continuous need to fit the expertise of their employees to the available projects in order to maximize productivity. This requires good knowledge of the skills possessed by the employees. Enterprises can collect information of the skills of their employees using various methods, but there's always the risk that at the critical moment there's no knowledge of the employee skills regarding the exact technology or technique required for the project.
In this masters' thesis I research if the required information regarding employee expertise could be inferred from the discussions that happen in the internal communication channels within an organisation. I also research if Bayesian networks, graph structures used for presenting various events and their probability relations, are suitable for containing and operating on the collected skill information. Bayesian networks have acquired popularity in adaptive educational applications where the application tries to infer the learning state of a student in various subjects based on a series of exam questions.
Even though Bayesian networks are noted to be a good way to represent the knowledge of an employee, the models developed for educational use were found to be ill-suited for the needs outlined in this research. This in combination with the unusual text analysis needs and the limited scale of the thesis means that advanced natural language processing methods and intelligent algorithms such as sentence structure processing and neural networks are not implemented. The result is an algorithm that can produce some amount of information regarding the knowledge available to an organisation, but fails to produce reliable knowledge regarding the skills of a single employee.
The chaotic and natural conversation data was found to be a poor source of information, unless the analysis uses more advanced natural language processing methods to infer the purpose of individual messages. The usefulness of text analysis could also be increased significantly by taking into account prior information received from other sources during the algorithm and by improving the structure of the Bayesian network. In this thesis the structure of the Bayesian network was based on the skill categories of another system, which turned out to be a suboptimal solution