47495 research outputs found
Sort by
Eri sijoittajaluokkien merkitys alihinnoitteluun listautumissa
No full textTässä tutkimuksessa tarkastellaan eri sijoittajaluokkien merkitystä alihinnoitteluun listautumisanneissa, ja millaisia vaikutusmahdollisuuksia eri sijoittajaluokilla on ollut alihinnoitteluun. Listautumisanneissa sijoittajilla on mahdollisuus saada epänormaaleja tuottoja alihinnoittelusta. Monissa tutkimuksissa on havaittu, kuinka listautumisannit ovat alihinnoiteltu suhteessa ensimmäisen kaupankäyntipäivän hintaan.
Tutkimuksen kirjallisuuskatsausta pohjustetaan käymällä läpi listautumisen motivaatiota, hyötyjä ja haittoja. Alihinnoittelun teoreettista tausta käydään läpi listautumisen jälkeen. Tutkimukset määrittävät alihinnoittelun lähes yksinomaan listautumishinnan ja ensimmäisen kaupankäyntipäivän hinnan erotuksena.
Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksella. Kirjallisuuskatsauksen aineiston haku suoritettiin Scopus- ja ProQuest -tietokannoista. Haku toteutettiin englanninkielisten hakusanojen yhdistelmällä. Käytetty hakusanojen yhdistelmä oli institutional investors AND initial public offering AND underpricing. Hakusanaa retail investors käytettiin institutional investors tilalla, kun haettiin yleisösijoittajiin kohdistuvaa aineistoa. Lopullisen rajauksen jälkeen aineiston kooksi asettui 15 tutkimusta. Tutkimuksista 1 oli toteutettu kvalitatiivisella menetelmällä. Tutkimukset olivat englanninkielisiä ja niiden julkaisuajankohta oli 1995–2020.
Tutkimuksen kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan, miten eri sijoittajaluokat vaikuttavat alihinnoitteluun listautumisanneissa. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta nostetaan esille, kuinka erilaiset listautumistavat ovat tekijöinä sijoittajaluokkien mahdollisuuksiin vaikuttaa alihinnoitteluun. Listautumismarkkinoiden lainsäädäntö havaitaan aineiston perusteella tärkeäksi tekijäksi sijoittajaluokkien vaikutusmahdollisuuksiin.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella huomataan instituutiosijoittajien vaikutuksen perustuvan pääosin informaation epäsymmetriaan. Instituutiosijoittajia kompensoidaan listautumisanneissa siitä, että he suostuvat tasoittamaan informaation epäsymmetriaa. Huutokauppamenetelmällä toteutetuista listautumisanneista instituutiosijoittajat hyötyvät informaation epäsymmetriasta tekemällä oikean hintaisia tarjouksia anteihin, jotka menestyvät hyvin. Yleisösijoittajien vaikutus alihinnoitteluun on havaittu perustuvan käyttäytymisteoriaan. Yleisösijoittajat joko seuraavat muiden sijoittajien käyttäytymistä, jos se on mahdollista tai heillä on ylioptimistisia näkemyksiä, millä on lyhytaikaisia vaikutuksia osakkeen hintaan varsinaisen kaupankäynnin avauduttua
Kunnan kasvot vai toimintaa koordinoiva taustajohtaja?: Kuntajohtajan viestijäroolit kriisitilanteessa
No full textTässä tutkimuksessa tarkastellaan kuntajohtajien roolia kriisiviestintää vaativassa tilanteessa. Kunnissa tapahtuvat kriisitilanteet ovat luonteeltaan erilaisia ja eritasoisia ja niihin varautuminen edellyttää valmiussuunnitelmien tekoa sekä etukäteen toteutettua, hyvin koordinoitua harjoittelua. Varautuminen auttaa luomaan akuuttitilanteelle selkeät suuntaviivat ja mahdollisuuden käynnistää kriisinhallintatoimet välittömästi tilanteen niin vaatiessa. Suunnitelmissa ja harjoituksissa on ensisijaisen tärkeää panostaa viestinnän sujuvuuteen. Poikkeuksellisissa tilanteissa vaaditaan tehostettua viestintää niin kansalaisille ja sidosryhmille kuin sisäisestikin omalle henkilöstölle sekä luottamushenkilöille. Kriisiviestintä kuuluu osaksi kriisijohtamista ja se edellyttää selkeän ja totuudenmukaisen tilannekuvan hahmottamista, jota tulee aktiivisesti päivittää.
Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty haastattelemalla eri kuntien johtajia, jotka ovat tutkimusta varten avanneet kokemuksiaan kunnissa tapahtuneista kriisitilanteista ja tilanteissa viestimisestä. Kriisitilanteet vaativat ennen kaikkea viestinnän tehostamista, sillä tiedon tarve kasvaa välittömästi poikkeuksellisen tilanteen synnyttyä. Häiriö- tai poikkeustilanne voi vaikuttaa äkillisesti kuntalaisten normaalin arjen kulkuun ja tällöin tietoa esimerkiksi avun saannista tai palveluiden järjestämisestä lähdetään etsimään eri kanavista. Kriisitilanteesta riippuen luontevia tiedonetsintäkanavia ovat valtakunnan media, kunnan omat nettisivut, sosiaalinen media, kunnan henkilöstö, omat verkostot sekä muut viranomaiset. Jotta epävarmassa tilanteessa pystytään hillitsemään sekavuutta, spekulaatioita ja väärää tietoa sekä kasvattamaan uskoa tilanteesta selviämiseen, tarvitaan johtajuutta ja johdonmukaista tilanteen hallintaa. Tilanteen rauhoittamiseksi kunnissa johtovastuun niin toiminnan koordinoinnissa kuin viestinnässäkin voidaan nähdä loppukädessä kohdistuvan kunnanjohtajalle. Avoimuus, selkeys, jatkuvuus ja luotettavuus koetaan erityisen tärkeiksi kriisitilanteessa viestiessä.
Tutkimuksen tuloksissa on nostettu esiin kolme erilaista kuvainnollista roolia, joissa kuntajohtajat toimivat kriisitilanteissa. Kunnanjohtajan institutionaalinen asema luo odotuksia monelta suunnalta. Kuntalaiset etsivät symbolista johtajaa, media etsii haastateltavaa, henkilöstö odottaa suuntaviivoja toiminnalleen ja sidosryhmät kumppanin ohjeistusta tilanteen hahmottamiseksi ja hoitamiseksi. Tässä tutkimuksessa tuodaan esille kriisiviestinnän monimuotoisuus kuntajohtajuuden vuorovaikutteisuudesta niin odotusten, kohderyhmien kuin viestintätyylienkin suhteen. Kriisiviestinnästä erityisen ajankohtaisen aiheen tekee keväällä 2020 koko maailmaa koskettanut koronaviruksen aiheuttama COVID-19 -tauti, joka luo myös kunnissa kriisinhallinnalle ja kriisiviestinnälle aivan uudenlaisen kehyksen tulevaisuutta ajatellen
Turkki-Afrikka-suhteet Turkin lähentymissuunnitelman jälkeen
No full textAfrikan merkitys on kasvanut viime vuosina sekä maailmantaloudessa että maailmanpolitiikassa. Suurvallat ja kehittyvät valtiot ovat aloittaneet viime vuosina kehittämään korkeatasoisia suhteita Afrikan maihin. Turkki on myös yksi näistä valtioista, jotka ovat kiinnostuneita Afrikasta. Tässä tutkimuksessa käsittelen Turkin ja Afrikan suhteita Turkin Afrikkaan kohdistuneen lähentymissuunnitelman myötä.
Työssä ovat mukana Turkin virallisten toimielinten ja kansalaisjärjestöjen vuosikertomukset, toimintaraportit ja julkaisut sekä aiheeseen liittyvät kirjat, artikkelit ja uutiset. Teoreettisena viitekehyksenä käytän pehmeän vallan käsitettä. Tutkimuksessani tarkastelen aineistoa erityisesti pehmeän vallan näkökulmasta ja analyysissa hyödynnän myös aiempia tutkimuksia. Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää, miten Turkin ja Afrikan suhteet kehittyivät viimeisten 15 vuoden aikana ja miten Turkki on hyödyntänyt pehmeää valtaa kehittäessään suhteita Afrikan maihin.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että Turkin ja Afrikan suhteet alkoivat kehittyä vuodesta 2005 lähtien, jolloin Turkin lähentymissuunnitelma otettiin täytäntöön virallisesti, ja Turkin käyttämä pehmeä valta auttoi suhteiden kehittämistä monilla aloilla. Turkin ja Afrikan väliset diplomaattisuhteet ovat nousseet erittäin korkealle tasolle vastavuoroisten vierailujen myötä ja taloussuhteet ovat osoittautuneet jatkuvasti kasvavan. Vuodesta 2005 lähtien Turkin ja Afrikan kauppavolyymi on osoittautunut olevan 227,6% kasvuprosenttia. Kulttuuri- ja sosiaalisuhteita pyrittiin kehittämään ja vahvistamaan matkailualan yhteistyösopimuksilla, Turkin kulttuurikeskusten ja koulujen avaamisella Afrikkaan, afrikkalaisten opiskelijoiden määrän kasvattamisella Turkissa sekä lentoliikenneyhteyksien lisäämisellä. Turkki, josta on tullut yksi Afrikan tärkeimmistä kumppaneista, on vahvistanut vaikutusvaltaansa Afrikassa käyttäen pehmeän vallan lähteitään. Turkki on hyödyntänyt erityisesti historiallisia ja kulttuurisia siteitään suhteiden vahvistamiseksi Afrikan maihin. Lisäksi Turkki on hyödyntänyt pehmeän vallan piirteistä yhteistyötä, kohdemaan kehityksen edistämistä, vuoropuhelua, kulttuurivientiä, julkisuusdiplomatiaa sekä humanitaarisia, taloudellisia ja sotilaallisia avustuksia Afrikka suhteissaan
Etiikan teoriat ja sidosryhmänäkökulma johtajien moraalisessa päätöksenteossa
No full textTämä tutkimus käsittelee suomalaisten yritysjohtajien moraalista päätöksentekoa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten yritysjohtajat perustelevat moraalista päätöksentekoaan. Lisäksi halutaan selvittää, mitä viitteitä etiikan teorioista johtajien perustelut päätöksenteolleen sisältävät sekä miten johtajat huomioivat perusteluissaan sidosryhmänäkökulman.
Aihealueena johtajien moraalinen päätöksenteko on tärkeä ja mielenkiintoinen, sillä johtajien tekemillä päätöksillä on usein laajamittaista vaikutusta paitsi yrityksen omaan toimintaan, myös sen sidosryhmiin ja ympäröivään yhteiskuntaan. Eettisyyteen ja vastuulliseen liiketoimintaan liittyvän tietoisuuden kasvettua erityisesti viime vuosina, on myös yrityksissä tehtävään päätöksentekoon alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota. Yrityksen toimien kyseenalaistaminen ei ole enää ainoastaan aktivistien vastuulla, vaan myös yritysten muut sidosryhmät ovat heränneet aiheen pariin. Koska nimenomaan johtajat ovat yrityksissä se taho, josta päätöksenteko on yleensä lähtöisin, on erityisesti heidän päätöksentekonsa sidosryhmien huomion kohteena. Johtajien moraalinen päätöksenteko kiinnostaa myös akateemista maailmaa ja aihealuetta onkin tutkittu paljon eri näkökulmista. Lisätutkimukselle on kuitenkin edelleen tarvetta johtajien moraalista päätöksentekoa koskevan ymmärryksen syventämiseksi ja johtajien päätöksenteon kehittämiseksi.
Yrityksissä tapahtuvaan moraaliseen päätöksentekoon liittyen uutisotsikoissa ovat yleensä esillä suuret yritysskandaalit. Valtaosa johtajien moraalisesta päätöksenteosta liittyy kuitenkin arkipäiväisempiin tilanteisiin yritystoiminnassa. Tässä tutkimuksessa johtajien päätöksentekoa tarkastellaan neljän heille esitetyn moraalisen dilemman yhteydessä. Moraaliset dilemmat ovat tässä tapauksessa moraalisen valinnan sisältäviä päätöksentekotilanteita, joilla on huomattavaa vaikutusta yrityksen sidosryhmiin. Dilemmat liittyvät päätöksentekotilanteisiin, jollaisia johtajien voidaan olettaa kohtaavan työssään.
Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat moraaliseen päätöksentekoon liittyvä teoria, normatiivisen etiikan teoriat sekä sidosryhmäteoria. Tutkimuksen kohderyhmän kuuluvat suurten suomalaisten teollisuusyritysten toimitusjohtajat. Tutkimus toteutettiin johtajille suunnatulla kyselytutkimuksella, ja vastaukset analysoitiin laadullisella tutkimusmenetelmällä aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tutkimuksen avulla havaittiin, että johtajat perustelevat moraalista päätöksentekoaan ennen kaikkea yrityksen taloudellisella edulla. Vallitseva näkökulma on näin ollen niin sanottu perinteinen näkökulma, jossa voiton tuottaminen nähdään yrityksen toiminnan pääasiallisena tavoitteena. Taloudellisen menestyksen tavoitteluun ei kuitenkaan pääosin olla valmiita esimerkiksi lain tai muiden velvollisuuksien kuten moraaliperiaatteiden rikkomisen kustannuksella. Etiikan näkökulmasta päätöksenteossa korostuu tilannesidonnainen moraalikäsitys, joka viittaa relativismiin pohjautuvaan päätöksentekoon. Päätös, joka yhdessä tilanteessa nähdään moraalisesti oikeutettuna, ei siis välttämättä ole sitä toisaalla.
Sidosryhmien osalta johtajien päätöksenteossa on havaittavissa yrityksen taloudelliseen etuun keskittymisen kautta osakkeenomistajien etujen korostamista yli muiden sidosryhmien etujen. Myös muiden sidosryhmien kohdalla päätöksentekoa arvioidaan usein nimenoman taloudellisesta näkökulmasta. Johtajien päätöksenteossa on paikoin havaittavissa viitteitä myös niin sanotuista pehmeämmistä arvoista, kuten suhteiden vaalimisesta ja oman verkoston jäsenistä huolehtimisesta, mutta pääosin vallalla on silti taloudellisiin etuihin keskittyvä näkökulma
Australian maastopalot suomalaisten puheessa: Yle Uutisten politisoituminen Facebookissa
No full textTämä kandidaatintutkielma käsittelee Australian maastopaloista kertovien uutisten politisoitumista. Tutkielman tarkoituksena on eritellä politisoitumisen tapoja ja sen taustalla vaikuttavia tekijöitä. Esitän kaksi tutkimuskysymystä: Miten Australian maastopalojen uutisoinnin politisoituminen ilmenee uutisten kommenteissa ja minkälaisia maailmankuvia uutisten kommenteista ilmenee? Näillä tutkimuskysymyksillä selvitettiin politisoitumisen ilmiötä liittyen Australian maastopalojen suomalaiseen uutisointiin.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu politiikan, politisoitumisen ja maailmankuvien määrittelyistä tutkielmaan liittyvistä näkökulmista. Toimintapolitiikka määritellään poliittisiksi linjauksiksi ja poliittinen toiminta kamppailuksi näiden linjauksien muodosta. Politisoituminen ilmenee muun muassa nousevan uutisoinnin, ihmisten eroavista ajatusmalleista johtuvan ryhmiin jakautumisen ja vakiintuneiden toimintatapojen kyseenalaistamisen kautta. Maailmankuvat ovat yksi näkökulma, jolla ihminen tulkitsee maailmaa. Niiden käsittelyä selkeytetään jaottelun kautta, jossa maailmankuvat jaetaan neljään ääripäähän. Ne ovat järjestelmiin luottava hierarkkinen, yksilönvastuuta ja -vapautta korostava individualistinen, uhkapelurimainen fatalistinen ja oikeudenmukaisuutta vaativa egalitaarinen maailmankuva.
Tutkielmassa pyrittiin selvittämään suomalaisten maailmankuvia. Siksi aineistona oli Yle Uutisten Facebookissa jaettujen uutisten kommentteja, joita kertyi yhteensä 1055 kappaletta. Kaikki uutiset on julkaistu vuoden 2020 tammikuussa ja ne koskevat Australian maastopaloja vaihtelevilla tavoilla. Aineistoksi valikoitui sellaiset yhdeksän uutista, jotka Yle oli jakanut Facebookiin ja joita käyttäjät olivat kommentoineet vähintään 50 kertaa. Aineiston analyysissa käytettiin teoriasidonnaista sisällönanalyysia. Analyysin pääluokiksi muotoutui eettiset ristiriidat, tieteelliset ristiriidat sekä maailmankuvalliset ristiriidat.
Aineiston analyysista selvisi, että politisoituminen ilmenee kommenteissa erilaisten ristiriitojen kautta. Aineisto oli täynnä kiistelyä ja kielteisesti jännittyneitä keskusteluita. Politisoituminen ilmenee usein kielteisten ilmiöiden, kuten ristiriitojen, kautta. Sen vuoksi politisoituminenkin nähdään ennakkoasetelmaltaan useimmiten kielteisenä. Asioiden politisoituminen ei kuitenkaan aina ole huono asia. Koska ristiriidat tulevat esiin erilaisuuksien törmätessä, kommentoijien erot korostuvat politisoituneissa keskusteluissa. Kommenteista löytyi piirteitä kaikista neljästä analyysissa käytetystä maailmankuvan tyypistä. Jatkotutkimus voisi koskea maailmankuvien muodostumista erilaisissa ympäristöissä, ja sen vaikutusta ihmisten mielipiteisiin ilmastonmuutoksesta
Miten lapset ja nuoret voivat?: Koulukuraattorin, koulupsykologin, opettajan sekä koulu- ja nuorisotyöntekijän kokemuksia lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnista ja siinä koetuista haasteista
No full textTämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa tämänhetkistä lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin tilaa, siinä koettuja haasteita sekä jo olemassa olevien tukitoimintamallien ja nykytilan kohtaavuutta koulukuraattorin, koulupsykologin, opettajan sekä koulu- ja nuorisotyöntekijän näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jota ohjasi fenomenologinen tutkimusote. Teoreettinen viitekehys koostui mielen hyvinvointia ja sen edistämistä koskevista käsitteistä sekä lapsuuden ja nuoruuden määritelmästä ja näiden ikäkausien kehitystehtävistä, jotka ohjasivat tutkimusprosessia valitun tutkimusaiheen näkökulmasta.
Tutkimuksen aineisto kerättiin maaliskuussa 2020 Pirkanmaan seudulla toimivalta koulukuraattorilta, koulupsykologilta, opettajalta sekä koulu-ja nuorisotyöntekijältä. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin nykyistä tilaa koulukontekstissa toimivien moniammatillisten ammattihenkilöiden kokemusten kautta sekä laajentaa näkökulmaa koulun ulkopuolella lasten ja nuorten parissa työskenteleviin toimijoihin. Nauhoitetut haastattelut litteroitiin ja aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin koodaten ja teemoitellen.
Tutkimusaiheen valintaa ohjasi henkilökohtaisten motiivien lisäksi aiheen ajankohtaisuus sekä tarve saada tietoa lasten ja nuorten tämänhetkisestä mielen hyvinvoinnista. Tutkimuksen toivottiin antavan viitteitä siitä, mihin lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin tukemisessa tulisi tulevaisuudessa keskittyä.
Tulokset osoittivat, että opetusalan ammattilaiset sekä koulun ulkopuolinen lasten ja nuorten parissa työskentelevä koulu- ja nuorisotyöntekijä kokevat tämänhetkisen lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin tilan melko huolestuttavana. Olemassa olevalla tukitoiminnalla koettiin kuitenkin pystyvän vastaamaan koettuun lasten ja nuorten hyvinvointiin melko hyvin. Riittämättömät resurssit ja muuttuvat ympäristötekijät koettiin haasteina mielen hyvinvoinnissa ja sen tukemisessa. Haasteita mielen hyvinvoinnin tukemiseen koettiin aiheuttavan esimerkiksi vähäinen ja/tai puutteellinen yhteistyö niin koulun sisäisessä kuin koulun ja ulkopuolisten toimijoidenkin välisessä yhteistoiminnassa. Tulevaisuudessa panostaminen kouluyhteisön voimavaroihin, koulun sisäiseen avoimeen ilmapiiriin ja laajemman verkoston kehittämiseen niin koulun sisäisten kuin ulkopuolistenkin toimijoiden välisessä yhteistyössä koettiin merkittäviksi tukitoimiksi lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin ylläpitämisessä.
Tutkimus osoitti, että avoin ja rakentava keskustelu lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnista ja sen tukemisesta on merkittävää, jotta tulevaisuudessa mahdollistettaisiin kokonaisvaltaisesti toimiva ennaltaehkäisevä verkosto lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin tukemiseksi
Visualization of Semantic Segmentation Networks
No full textThe development of visualization methods for deep convolutional neural networks supports their design and helps in their adaption also to critical applications. Semantic segmentation has many such heavily regulated application areas such as medical imaging and autonomous vehicles. Thus, there is a clear need to find visualization methods that can be applied to neural network models used in semantic segmentation.
In this thesis, solutions are sought to this need by studying methods that have been used with generative models having a similar network structure than semantic segmentation models. Two different structures, autoencoder and adversarial networks, are commonly used in semantic segmentation models. They both utilize a concept of latent space that is a compact representation of data. Due to its compactness, the latent space is also useful in visualization of models. Based on literature can be find five different latent space visualization methods for generative models. In the experiments of this work those methods are applied to two different semantic segmentation models to see how they adapt for them.
Received results show how latent space projections from different dimensionality reduction techniques can be used to illustrate what features a semantic segmentation model uses when it forms clusters of data. In addition, the capability of the model to generalize for new data can be assessed based on the compactness of the projections. Examining the predicted output masks of the training samples is a good way to get an initial view of the model performance. Also new samples can be interpolated from the latent space. By observing feature changes in the outputs that model gives to them, one can obtain a more accurate view of how features change between different areas in the latent space. However, a problem is that semantic segmentation models do not force latent variables to be meaningful for data generation like generative networks do. For this reason, latent space is typically sparser which appeared in the experiments so that the nearest neighbour was same for many interpolation points. Thus, examining nearest neighbours turned out not to be a useful visualization method for semantic segmentation models. Also attribute vector arithmetic cannot be applied directly to semantic segmentation networks since the definition of attribute vector is not straightforward for them
Naisten kokemat haasteet Jemenin konfliktinratkaisussa: Sisällönanalyysi naisjärjestöjen kirjeistä ja lausunnoista
No full textEnglish literature as a resource for teaching English as a foreign language: The reflections of English language teachers working with sixth graders
No full textThe purpose of the present research was to examine English teachers’ experiences of selecting English literature for their English as a foreign language classes for the sixth-grade pupils in Finland. Moreover, the purpose of the research was to discover the views the English language teachers held about literature and what kind of English literature they chose for their pupils in their lessons. In addition, the research examined the purposes and reasons which guided and influenced the English language teachers’ selection of English literature. Furthermore, the research was carried out to ascertain what kind of activities were used based on English literature featured in their teaching. The theoretical framework in the present research was built around foreign language teaching and learning in Finland. In the present research the methodology employed was qualitative, and the gathered data was collected with a semi-structured interview method. The data was gathered in winter 2018 by interviewing five English teachers who taught English in the Finnish primary schools for 12-13-year-old children in the Pirkanmaa area.
The main research findings conclude that the English teachers viewed literature as a complex entity which was not easily defined due to the digitalisation of the modern society. Moreover, the present research indicated that the teachers viewed English literature as a useful resource in teaching which was selected based on the pupils’ individual needs, interests and motivation towards English and reading English literature. These were considered as the basis for selecting literary texts. In addition, differentiation according to each pupil’s ability was the starting point in supporting the pupils’ individual language development. According to the research results, the main reasons for choosing English literature considered the development of the pupils’ language proficiency. Furthermore, the English teachers chose English literature for the purposes of developing the pupils’ linguistic, social, and emotional skills. In addition to the teachers, family and friends also had an important role in motivating the pupils to read English literature. What is more, the research findings indicated that besides the English language textbook, the English language teachers chose both fictional and non-fictional English language texts covering various literary genres. According to the research findings, activities, such as drama and presentations were linked to the English literature. These activities were used to develop the pupil’s language abilities
Kulttuuriluotaimet tiedon muuntumisen tukena : Case: Wahren-keskus
No full textKulttuuriluotaimet ovat ihmiskeskeisen suunnittelun menetelmä. Niiden avulla tehdään elämyksellistä suunnittelua. Kulttuuriluotainten avulla suunnittelijan ja käyttäjän välille rakennetaan vuorovaikutussuhde, jota ylläpidetään nykytaiteen keinoin toteutetulla materiaalipaketilla. Osallistujilta kerätään inspiroivaa materiaalia suunnitteluprosessien tueksi. Menetelmää käytetään esimerkiksi muotoiluntutkimuksessa interaktiivisten teknologioiden suunnitteluun. Kulttuuriluotaimia käytetään muissakin konteksteissa, kuten palveluiden kehittämisessä ja palvelumuotoilussa.
Tutkielmassa tarkastellaan Forssan kaupungin kulttuuritoiminnasta vastaavan Wahren-keskuksen kulttuuriluotaimia vuosilta 2012-2015. Kyseessä on tapaustutkimus, joka keskittyy palveluiden kehittämiseen innovatiivisilla menetelmillä julkisella sektorilla, kirjasto- ja kulttuuripalveluissa. Teorialähtöisen laadullisen sisällönanalyysin avulla selvitetään, millaista uutta tietoa kulttuuriluotaimilla voidaan saavuttaa ja miten. Tutkimusote on etnografinen. Tutkimusaineisto koostuu projektimateriaaleista, projekteihin liittyvistä asiakirjoista sekä kenttämuistiinpanoista.
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on Nonakan ja Takeuchin organisationaalisen tiedon luomisen teoria, jolle on keskeistä hiljaisen tiedon ja eksplisiittisen eli käsitteellisen tiedon välinen muuntuminen. Muuntumisen tapoja ovat sosialisaatio, ulkoistaminen, yhdistäminen ja sisäistäminen. Tiedon muuntumista edistävät määritellyt olosuhdetekijät. Tutkielman analyysiosuus on toteutettu selvittämällä, millaista tiedon muuntumista Wahren-keskuksessa on tapahtunut kulttuuriluotaimiin liittyen ja miten olosuhdetekijät ovat vaikuttaneet kulttuuriluotainten onnistumiseen.
Tutkielman tulosten perusteella kulttuuriluotaimilla voidaan tavoittaa uutta ja merkityksellistä tietoa, kun luotaintehtävät ja luotainprosessien aikana tapahtuva muu toiminta tukee tiedon muuntumista. Tärkeää on, että organisaatiossa vallitsevat olosuhteet ovat tiedon muuntumiselle mahdollisimman suotuisat. Kulttuuriluotaimet itsessään tukevat sekä tiedon muuntumista että suotuisten olosuhteiden kehittymistä. Menetelmän menestyksekäs soveltaminen vaatii kuitenkin toimintaan sitoutumista organisaation sisällä sekä tekemisen tavan legitimointia, erityisesti kokeellisen otteen, autonomisen työskentelyn ja luovan kaaoksen sallimisen osalta.
Wahren-keskuksen tapaus auttoi ymmärtämään, että olosuhteisiin vaikuttavia konteksteja on useampia. Ne kaikki vaikuttavat osaltaan kulttuuriluotainten onnistumiseen. Työskentelyn kehittäminen kohti itseohjautuvia tiimejä edistää kulttuuriluotaimilla onnistumista, koska kyseessä on innovatiivinen menetelmä. Tiedon muuntumisen tapojen ja niitä tukevien olosuhteiden analyyttinen tarkastelu auttaa erityisesti materiaalipakettien rakentamisessa ja kulttuuriluotaimiin liittyvien toimintojen, kuten työpajojen suunnittelussa