47495 research outputs found
Sort by
Gerontologisen sosiaalityön nykytilan ja tulevaisuuden näkymiä
No full textTutkimuksen tarkoituksena oli selvittää gerontologisen sosiaalityön nykytilan ja tulevaisuuden näkymiä Suomessa kokoamalla gerontologista sosiaalityötä tekevien sosiaalityöntekijöiden, sosiaali- ja terveysalan johtavien/kehitystyötä tekevien työntekijöiden sekä tutkijoiden näkemyksiä gerontologisen sosiaalityön nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä yhteiskunnassa ja palvelujärjestelmässä.
Tutkimusta taustoittaa yhteiskunnallinen keskustelu vanhustenhuollon laadusta ja laiminlyönneistä. Keskustelu on kuitenkin jäänyt sosiaalityön osalta vajavaiseksi ja näyttää siltä, että vanhustenhuolto mielletään osaksi terveydenhuoltoa, vaikka se itse asiassa on osa sosiaalihuoltoa. Gerontologinen sosiaalityö on ikääntyneiden parissa tehtävää sosiaalityötä, mutta sen rooli palvelujärjestelmässä tai havaituissa ongelmissa ei julkisessa keskustelussa ole noussut esiin.
Lähestyn aihetta käsittelemällä ikääntymisen ja sosiaalityön käsitteitä sekä gerontologista sosiaalityötä, jonka pariin saattelen lukijaa historiasta nykypäivään. Viitekehyksenä toimii myös ikääntyvä hyvinvointivaltio ja uusi julkisjohtaminen, jotka tarjoavat ne puitteet, jossa gerontologista sosiaalityötä toteutetaan. Tutkimuksen aineisto koostuu kuudesta asiantuntijahaastattelusta. Analyysimenetelmänä on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Analyysin tuloksena muodostui kuusi erilaista, toisiinsa limittyvää merkityskokonaisuutta: hyvää elämää ikääntyneelle, lähellä ikääntynyttä asiakasta, marginaalista keskiöön, esteitä positiivisen kehityksen tiellä, toimijuuden palauttaja ja työn oikeutusta vakuuttamassa.
Tutkimuksen keskeisimpinä tuloksina voidaan todeta, että gerontologista sosiaalityötä pidetään tärkeänä sosiaalityön erityisalana, jonka asema on vahvistumassa ja kehittymässä yhteiskunnan ikääntymisen myötä. Gerontologista sosiaalityötä tulee toteuttaa moniammatillisesti lähellä ikääntyvää asiakasta ja sen perustehtävä on ikääntyneen hyvinvoinnin edistäminen. Gerontologinen sosiaalityö nähdään mahdollisuutena pitää yllä ikääntyneiden toimijuutta yhteiskunnassa. Gerontologinen sosiaalityö on siirtymässä marginaalista keskiöön, mutta esteinä positiivisen kehityksen tiellä nähtiin taloudelliset resurssit sekä erityisasiantuntijoiden puute. Esiin nousi myös mahdollisuus siitä, että ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet sosionomit ja geronomit korvaisivat yliopistokoulutetut sosiaalityöntekijät. Uutena haasteena gerontologinen sosiaalityö tulee kohtaamaan yhä kasvavan eriarvoisuuden ja monimuotoisemman asiakaskunnan, kuten ikääntyvän maahanmuuttajaväestön. Gerontologinen sosiaalityö sijoittuu useille eri palvelujärjestelmän alueille niin nyt, kuin tulevaisuudessakin. Tulevaisuudessa osaamisen nähtiin kuitenkin enenevässä määrin keskittyvän erityi-siin yksiköihin, kuten gerontologisen sosiaalityön alueellisiin tiimeihin, ikäkeskuksiin ja geripoleihin, jotka tarjoaisivat laajasti alueellista konsultaatioapua.
Tutkimuksen tulosten perusteella gerontologisen sosiaalityön asema vahvistuu ja se tulee siirtymään marginaaliryhmän sosiaalityöstä keskeiseksi sosiaalityön toiminta-alueeksi. Gerontologisen sosiaalityöntekijän nähtiin olevan mukana luomassa ikääntyneille myönteisempää yhteiskuntaa, mahdollistamassa ikääntyneiden täysivaltaisen mukana pitämisen yhteiskunnassa. Tulevaisuudessa gerontologiset sosiaalityöntekijät nähtiin yhteisöllisen toiminnan kehittäjinä. Heidän nähtiin olevan mukana hyödyntämässä eläköityvien, suurten ikäluokkien voimavaroja. Tulevaisuudessa gerontologinen sosiaalityö ohjaa ikääntyviä mukaan yhteisölliseen toimintaan, vapaaehtoistyöhön ja vaikuttamistoimintaan ja pyrkii muuttamaan rakenteita siten, että osallistumisen kynnys olisi mahdollisimman matala
Ketterät menetelmät integraatiokehitystiimeissä: Tapaustutkimus integraatiotiimien ketterien menetelmien käytöstä
No full textToimittajayritys, joka myy integraatiotuotantoa asiakkailleen, haluaa pitää asiakastyytyväisyyden hyvänä, henkilöstön vaihtuvuuden pienenä ja käyttöasteen korkeana. Voidaan olettaa, että tätä ongelmaa voidaan osaltaan ratkaista tiimien toimintatapoja kehittämällä. Ketterät menetelmät on todettu hyväksi keinoksi ohjelmistokehitystiimien toiminnan kehittämiseksi, mutta integraatiotuotanto kuitenkin eroaa perinteisestä ohjelmistokehityksestä niin paljon, että näiden menetelmien käyttö sellaisenaan voi olla vaikeaa tai mahdotonta. Tutkimuksen päämotivaationa olikin selvittää tarkemmin, millä tavoin ketterät menetelmät voisivat auttaa näiden tavoitteiden saavut-tamiseksi ja kehittää integraatiotiimien toimintamalleja.
Tämä diplomityö on tapaustutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää, millä tavoin kohdeorganisaation integraatiotiimeissä hyödynnetään ketteriä menetelmiä, millaisia haasteita niihin liittyen on havaittu sekä miten ketterien menetelmien avulla voitaisiin vastata näihin haasteisiin. Toiveena on, että tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa integraatiotiimien toimintatapojen kehittämisessä ja ihmisten työn mielekkyyden ja viihtyvyyden parantamisessa.
Tutkimus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa on teoreettinen kirjallisuuskatsaus, jossa tutustutaan yleisimpiin ketteriin menetelmiin, integraatiotuotantoon ja sen erityispiirteisiin sekä haasteisiin. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin kahdella menetelmällä. Aluksi kerättiin tietoa case-organisaatiosta havainnoimalla, jonka avulla saatiin tietoa organisaation tilasta ja haasteista sekä tavoitetilasta. Näiden tulosten avulla pystyttiin muotoilemaan tarkempi haastattelurunko, jonka avulla haastateltiin asiantuntijoita monipuolisista taustoista. Haastatteluilla selvitettiin case-organisaation työntekijöiden kokemuksia ja näkemyksiä ketterien menetelmien haas-teista, käytöstä sekä mielipiteitä niiden soveltuvuudesta integraatiotuotantoon. Kun lopuksi vastauksia analysoitiin ja yhdistettiin teoriaan, saatiin lopputuloksena joukko suosituksia, jotka perustuvat sekä haastateltavien näkemyksiin että kirjallisuussuosituksiin.
Tutkimuksen tulokset antavat ymmärtää, että yksikään tutkituista ketteristä menetelmistä ei sellaisenaan toimi integraatiotiimien toiminnassa kovinkaan hyvin. Sen sijaan jokaisesta menetelmästä voidaan poimia tekniikoita, joita on mahdollista hyödyntää integraatiotiimien arjessa. Voidaan todeta, että näiden tulosten avulla on mahdollista saavuttaa ketterien menetelmien etuja, jotka voivat parantaa integraatiotiimien toimintaa ja tuoda hyötyjä kaikille osapuolille
"Koiratko ne tulevat eläkkeet maksaa?" : Retoriset keinot koirien määrää koskevassa verkkokeskustelussa
No full textSuomalaisten syntyvyys on laskenut, ja rekisteröityjen koiranpentujen määrä on kirinyt lähes samoihin lukemiin kuin syntyvien lasten määrä. Tämä tutkimus on retoriikan analyysi kyseisen aiheen uutisoinnin herättämästä kommentoinnista sosiaalisessa mediassa. Koiria tarkastellaan työssä perheenjäseninä ja kumppanuuslajina. Tutkimuskysymys on: Mitä retorisia keinoja ihmiset käyttävät kommentoidessaan koirien määrän kasvua ohi syntyvien lasten määrän?
Yhteiskunnallinen eläintutkimus tarkastelee niitä sosiaalisen elämän rajapintoja, jotka ihmiset ja muut eläimet keskenään jakavat. Kiinnostuksen kohteena eivät ole yksin koirat tai ihmiset, vaan nämä yhdessä. Donna Harawayn ajatus koirasta kumppanuuslajina viittaa lajiemme jaettuun ja toisiamme muokkaavaan historiaan, nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Vaikka koiran ja ihmisen suhteeseen kuuluu keskinäinen riippuvuus ja avunanto, koiria ei tulisi Harawayn mukaan kohdella lapsinamme vaan toislajisina aikuisina. Haraway pyrkii myös murtamaan erilaisia dikotomioita, kuten jaon luontoon ja kulttuuriin. Koiratkaan eivät tällaiseen kahtiajakoon taivu, vaan putoavat perinteisten määritelmien ulkopuolelle.
Aineistona on sosiaalisen median kommentit Helsingin Sanomien Facebook-sivulla sekä Vauva.fi-foorumilla. Metodina on retoriikan analyysi. Kommentit teemoiteltiin aluksi aineistolähtöisesti viiteen teemaan: koirien ja lasten rinnastamisen mielekkyys, koirista ja lapsista kannettava vastuu, koirista ja lapsista koituvat hyödyt ja haitat yhteiskunnalle, ilmastonmuutos ja väestönkasvu sekä naisten syyllistäminen. Kunkin teeman kommenteista tarkasteltiin niitä retorisia keinoja, joilla kirjoittajat pyrkivät lisäämään oman näkemyksensä totuusarvoa ja vastaavasti mitätöimään eriäviä näkökulmia.
Tuloksena voidaan todeta, että erilaisia retorisia keinoja käytettiin laajalti, ja keinot kietoutuivat monilta osin yhteen. Keskustelua käytiin lähes yksinomaan ihmisnäkökulmasta. Harawayn peräänkuuluttama kumppanuussuhde edellyttäisi vastavuoroisuutta, toisin kuin suhde harrastusvälineisiin, joihin koiraa kommenteissa verrattiin. Koirasuhdetta määritti kommenteissa hyötyajattelu, ei kumppanuus
Maahanmuuttajien terveyspalvelujen käyttö ja niihin kytkeytyvät haasteet Euroopassa
No full textEurooppaan kohdistuva maahanmuutto on 2000-luvun aikana kiihtynyt ja se huipentui vuonna 2015 sitä alettaessa nimittää Euroopan maahanmuuttokriisiksi. Tämä tuo Euroopan maiden terveydenhuolloille uudenlaisia haasteita, jotka ulottuvat potilastasolta palveluiden järjestämistapaan asti. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on selvittää maahanmuuttajien terveyspalvelujen käyttöä ja heidän kohtaamiaan ongelmia terveyspalveluja käytettäessä. Käyttöä koskevista tutkimuksista merkittävimpiä havaintoja oli maahanmuuttajien taipumus käyttää akuutteja terveydenhuollon palveluita kantaväestöä enemmän. Mielenkiintoinen havainto oli myös yleislääkäripalvelujen käyttöasteen suuri vaihtelu eri Euroopan maiden välillä. Suurimmat maahanmuuttajien kohtaamat ongelmat terveyspalveluissa liittyivät kommunikaatioon, kieleen, kulttuuriin ja maahanmuuttajan oikeuksiin käyttää terveyspalveluita.
Maahanmuuttajiin liittyvään tutkimukseen tarvitaan maahanmuuttoon kytkeytyvän käsitteistön yhtenäistämistä, jotta merkityksellisiä vertailuja eri maiden ja maahanmuuttajaryhmien välillä voidaan tehdä. Eurooppaan kohdistuva maahanmuutto ei näytä hidastuvan merkittävästi ainakaan lähitulevaisuudessa, jonka seurauksena maahanmuuttajien terveyspalvelujen käytöstä ja ongelmista on tärkeää saada ajankohtaista ja vertailukelpoista tietoa. Aiheen poliittisen herkkyyden vuoksi tutkijayhteisöllä on entistä suurempi vastuu toimia tutkimustietoon pohjautuvan tiedon levittäjänä, etsien parhaita käytäntöjä tasa-arvoisten ja kustannustehokkaiden terveyspalvelujen toteuttamiseksi. Yhtenäisten maahanmuuttajien terveyspalveluja koskevien käytäntöjen levittäminen, terveydenhuollon kommunikatiivisten taitojen kehittäminen, ennakkoluulojen välttäminen ja aikainen puuttuminen sekä ennakointi ovat avainasemassa tasa-arvoisia ja kustannustehokkaita terveyspalveluita kehitettäessä
”Jos toimistoa ei olisi, tulisin varmaankin hulluksi.” Kokemuksia etätyöstä LinkedIn-julkaisuissa
No full textWeb-käyttöliittymän hyväksymistestauksen priorisointi painotetun verkon avulla
No full textWeb-sovellukset ja niiden sisältämät käyttöliittymät kasvavat jatkuvasti yhä suuremmiksi ja kompleksisemmiksi. Tämän lisäksi ohjelmistojen testaaminen ja testiautomaation rakentaminen ovat erittäin tärkeitä ja kasvavia tehtäviä nykyaikaisessa ohjelmistokehityksessä. Testiautomaatiossa tarvittavien testitapauksien priorisointi on kustannussyistä tai resurssien optimoinnin kannalta myös erittäin tärkeää. Hyväksymistestausta voidaan priorisoida ja rakentaa loppukäyttäjän rooliin asettuen, jolloin päästään keskittymään oikeasti olennaisten toimintojen ja ominaisuuksien testaamiseen, sekä säästämään testiautomaation rakentamiseen tarvittavia resursseja.
Tässä diplomityössä keskityttiin hyväksymistestauksen automatisointiin ja siihen liittyvän testitapauksien priorisointiongelman ratkaisemiseen. Diplomityö koostuu kahdesta osuudesta, jotka ovat hyväksymistestauksen automatisoimisen mahdollistava hyväksymistestausjärjestelmä, ja hyväksymistestauksen testitapauksien matemaattinen priorisointimenetelmä.
Tutkimusta varten laadittiin neljä tutkimuskysymystä, joihin vastaaminen asetettiin myös yhdeksi työn tavoitteista. Tutkimuskysymykset liittyivät painotetun verkon hyödyntämiseen testiautomaation priorisoimisessa, priorisointiin vaikuttavien muuttujien kartoittamiseen, hyväksymistestauksen testitapauksien ja painotetun verkon väliseen yhteyteen, sekä painotetun verkon avulla tehtävän priorisoinnin ja testiautomaation yhteenliittämiseen.
Työn tuloksena syntyivät testiautomaation mahdollistava hyväksymistestausjärjestelmä web- käyttöliittymien toiminnallisuuden testaamiseen, sekä toistettavissa oleva matemaattinen menetelmä hyväksymistestauksen testitapauksien priorisoimiseen. Työn tuloksena syntynyt priorisointimenetelmä on työn tärkeintä antia, josta on toivottavasti mahdollisimman suurta hyötyä priorisointiongelman ratkaisemista kaipaaville tahoille.Web applications and their user interfaces are constantly growing larger and more complex. In addition, software testing and implementing the test automation are very important and growing tasks in modern software development. Prioritizing test cases for test automation is also very important for cost reasons and for resource optimization. Acceptance testing can be prioritized and implemented by thinking the role of end user, allowing you to focus on testing truly essential functions and features, and save resources required for implementing test automation.
This thesis focuses on the automation of acceptance testing and solving the related problem of prioritizing test cases. The thesis consists of two parts, which are the acceptance testing system that allows automation of the acceptance testing, and the mathematical prioritization method for the test cases in acceptance testing.
Four research questions were prepared for the study, which were also identified as one of the objectives of the work. The research questions were related to the utilization of the weighted graph in the prioritization of test automation, the discovering of variables affecting the prioritization, explaining the connection between acceptance testing test cases and the weighted graph, and the integration of weighted graph based prioritization and test automation.
The work resulted in an acceptance testing system for testing the functionality of web user interfaces, as well as a repeatable mathematical method for prioritizing acceptance testing test cases. The resulting prioritization method is the most important outcome of the work, which will hopefully be of maximum benefit to those who might need it to solve the prioritization problem
