47495 research outputs found
Sort by
Automaattinen päätöksenteko verotuksessa : Erityisesti automaattisen päätöksenteon ongelmallisuudet suhteessa lainsäädäntöön
No full textAutomaattinen päätöksenteko ja hallintoautomaatio ovat olleet viime vuosina oikeustieteellisessä keskustelussa kiihtyvästi esillä. Tämä kandidaatintutkielma käsittelee keskeisiä lainsäädännöllisiä kysymyksiä, joita liittyy automaattiseen päätöksentekoon. Tarkastelua tehdään julkishallinnon ja erityisesti verotuksen näkökulmasta. Aiheen kannalta keskeisiä ja myös tutkielmassa painotettuja elementtejä ovat perustuslain asettamat vaatimukset, hallintolaista tulevat hyvän hallinnon periaatteet, ylimpien laillisuusvalvojien käytännön ratkaisut, sekä EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen vaikutukset.
Tutkielmassa käytetään metodina lainoppia, joten tutkimuskohteena on voimassa oleva oikeus. Lainoppi keskittyy tulkitsemaan ja systematisoimaan oikeutta. Lainopillisen lähestymistavan avulla tutkielmassa pyritään selvittämään, mitä reunaehtoja voimassa olevat säädökset asettavat automaattisen päätöksenteon käytölle verotuksessa ja millaisia ongelmallisuuksia automaattisen päätöksenteon käyttöön liittyy. Tarkastelussa tilaa annetaan myös nykylainsäädännön jättämille aukoille eli sääntelemättömille alueille. Lisäksi tutkielmassa kiinnitetään perinteisen lainopin alan ulkopuolelta huomiota automaattista päätöksentekoa koskevan hallinnon yleislainsäädännön valmistelutyöhön.
Tutkielman alussa käydään läpi aiheen taustaa, joka auttaa lukijaa ymmärtämään automaattisen päätöksenteon kehityskulun yhteyttä yhteiskuntaan sekä aiheen merkittävyyttä meidän kaikkien kannalta. Pääpaino läpi tutkielman on silti automaattista päätöksentekoa koskevan lainsäädännön systematisoinnissa ja tulkinnassa. Tutkielmassa nivotaan yhteen monen eri oikeuslähteen vaikutuksia ja arvioidaan niitä erityisesti verotuksen kannalta.
Tutkielman johtopäätöksissä tehdään arvio automaattisen päätöksenteon nykytilanteen oikeudellisesta kestämättömyydestä, joka johtuu erityisesti perustuslain lailla säätämisen vaatimuksesta ja merkittävänä perusoikeutena pidetyn oikeusturvan loukkaamisesta. Samalla kuitenkin tunnistetaan yhteiskunnan muut aiheeseen liittyvät intressit, kuten hallinnon kustannustehokkuus ja käsittelyn yhdenmukaisuus. Lopussa myös todetaan, että täysi paluu virkailijatyönä tehtävään manuaaliseen käsittelyyn ei ole enää realistinen vaihtoehto
"Casually drop the F-bomb in Chinese over spilt milk" : Idiom variation in food idioms in three varieties of English
No full textThe aim of this master’s thesis was to study food idioms and their variation in three different varieties of English.
Ten different idioms containing a food element were chosen for this study: spill the beans, icing on the cake, peas in a pod, sell like hot cakes, cry over spilt milk, go bananas, apple of somebody’s eye, take something with a pinch of salt, eat humble pie and cream of the crop. These idioms were studied in British English, Indian English and Hong Kong English, which all represent different circles of English, and English has a different status in these countries. The data for the study were gathered from the News on The Web Corpus. The data consist of news articles from the years 2010-2019. For each idiom, different search queries were performed to find out the possible variations.
This study consists of quantitative and qualitative methods. For each idiom, 5 to 8 search queries were performed in each variety. Then the frequencies for each search query were counted by excluding non- idiomatic tokens from the data. These remaining tokens were then analysed, discussed, and compared in the different varieties.
The results of the study show, that food idioms even in their neutral form are not very common in news articles. British and Indian English users use these idioms more than Hong Kong English users. In the data for Hong Kong English, the idioms were not modified either. British English and Hong Kong English users, however, did modify their idioms. The variations were mostly addition of new words into the idiom or substituting elements for another. The added words were often used to describe the situation or specify the scope of meaning. The substitutes were mostly synonymous to the original word, or words from the same category. In the case of Indian English, a few of the substitutes were local food names. The results also showed, that most often the varieties behaved similarly: if one variety allowed variation, the other varieties also allowed variation. There were some differences between the idioms, however. Some idioms did not allow for any variation, while the others were more open to variation. These differences between the idioms can be explained by the nature of idioms.Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus oli tutkia ruokasanoja sisältäviä idiomeja sekä niiden muokkaamista kolmessa eri englannin variantissa. Tutkimukseen valittiin kymmenen eri ruokaidiomia: spill the beans, icing on the cake, peas in a pod, sell like hot cakes, cry over spilt milk, go bananas, apple of somebody’s eye, take something with a pinch of salt, eat humble pie ja cream of the crop. Näiden idiomien muokkaantuvuutta tutkittiin Britannian englannissa, Intian englannissa ja Hong Kongin englannissa. Nämä kolme eri varianttia valittiin tutkimukseen sen pohjalta, että kussakin niistä englannin kielellä on oma funktionsa. Tutkimuksen aineisto kerättiin News on the Web -korpuksesta ja aineisto koostuu uutisartikkeleista vuosilta 2010-2019. Kustakin idiomista luotiin hakulausekkeita, joiden avulla tutkittiin kuinka laajasti, sekä millä tavoin idiomeja voidaan muokata.
Tutkimus koostuu sekä kvantitatiivisista että kvalitatiivisista menetelmistä. Jokaisesta idiomista muodostettiin viidestä kahdeksaan hakulauseketta, jotka etsittiin korpuksesta jokaisen kolmen variantin kohdalla. Jokaisen hakulausekkeen frekvenssi laskettiin hylkäämällä ei-idiomaattiset ilmaukset. Jäljelle jäävät idiomaattiset ilmaukset analysoitiin ja niitä vertailtiin jokaisessa kolmessa variantissa.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että ruokaidiomit eivät ole järin yleisiä uutisteksteissä perusmuodoissakaan. Britannian ja Intian englannin käyttäjät käyttävät ruokaidiomeja teksteissään enemmän, kuin Hong Kongin englannin käyttäjät. Hong Kongin englannin tuloksissa idiomeja ei myöskään juuri muokattu. Britannian ja Intian englanneissa idiomien muokkauksia oli havaittavissa. Useimmiten idiomeja muokattiin lisäämällä sanoja idiomiin, tai vaihtamalla osa idiomista toiseen sanaan. Lisättyjen sanojen funktio oli usein kuvaileva tai merkitystä tarkentava. Useimmiten vaihtoehtoiset sanat olivat joko alkuperäisen sanan synonyymeja tai sanoja samoista kategorioista. Intian englannissa vaihtoehtoinen sana oli muutamassa tapauksessa myös paikallisen ruoan nimi. Useimmiten variantit käyttäytyivät samoin: jos yksi variantti salli idiomin muokkauksen, sitä muokattiin myös muissa varianteissa. Idiomien välillä oli eroavaisuuksia: osa idiomeista ei sallinut muokkauksia juuri lainkaan, kun taas toiset idiomit olivat muokkauksille avoimempia. Idiomien väliset eroavaisuudet selittyvät idiomien luonteella
Luova laskentatoimi mikro- ja pienyrityksissä: Kirjanpitolain uudistuksen vaikutus
No full textTutkimuksessani käsittelen luovaa laskentatoimea, jota on esiintynyt kirjanpidossa kautta aikojen. Luovuuden käsite on muuttunut negatiiviseksi, kun se on yhdistetty laskentatoimeen. Luovuuden ajatellaan liittyvän osapuolien omien etujen ajamiseen jopa petollisin keinoin. Suuri osa kirjanpitovelvollisista on pieniä ja mikrokokoisia yrityksiä. Kirjanpitolakia uudistettiin vuonna 2016 ja tarkoitus oli helpottaa pienten kirjanpitovelvollisten hallinnollista taakkaa ja tilinpäätöksen tekemistä. Samalla ovat kuitenkin lisääntyneet mahdollisuudet luovaan laskentatoimeen, kun kaikkia tietoja ei enää tarvitse julkistaa. Tilinpäätöksen muokkaamiseen on laillisia kirjanpidollisia keinoja, esimerkiksi tilinpäätössiirrot. Tavoitteellisella toiminnan suunnittelulla voidaan myös vaikuttaa tulokseen. Kun luovuus alkaa lähestyä lainsäädännön ja sääntöjen rajoja tai ylittää ne, puhutaan harmaasta taloudesta. Silloin toiminnassa ilmenee väärinkäytöksen merkkejä ja vilppiä. Harmaa talous haittaa yhteiskunnan toimintaa. Se vähentää verotuloja ja vääristää tervettä kilpailua.
Tutkimuskysymykseni ovat: mitä vaikutuksia kirjanpitolain uudistus toi tullessaan? Onko olemassa luovaa laskentatoimea ja miten sitä voidaan todeta kirjanpidossa? Onko kirjanpitolain uudistus mahdollistanut luovien ratkaisujen tekemistä ja miten tilitarkastajat ovat kokeneet uudistuksen? Mitä havaintoja he ovat tehneet?
Aineistoni koostuu pääosin kotimaisesta kirjallisuudesta, joka käsittelee kirjanpitolain uudistusta, luovaa laskentatoimea ja harmaata taloutta. Taustateoria pohjautuu kirjallisuusanalyysiin, tilintarkastajan ja verottajan näkökulmaan sekä agenttiteoriaan, jossa käsitellään päämiehen ja agentin suhdetta. Sain kyselyhaastattelulla tilintarkastusyhteisöille viisi vastausta, joista kolmessa tilintarkastaja vastasi tutkimustani koskeviin kysymyksiin ja vastauksista kokosin lyhyen raportin.
Tutkimuksessani havaitsin, että kirjanpitolain uudistus on otettu ilolla vastaan. Se helpottaa mikro- ja pienyritysten tilinpäätöksen tekoa. Uudistus voi lisätä mahdollisuuksia keinotteluun, mutta pääosin laskentatoimen ammattilaiset toimivat eettisesti ja ammattitaitoisesti eivätkä pyri rikkomaan lakia. Luovaa laskentatoimea esiintyy kirjanpidossa. Osa siitä on lain sallimissa rajoissa, osa menee harmaan talouden puolelle. Kyse voi olla virheestä tai tahallisuudesta. Aiheesta riittää varmasti ainesta jatkotutkimukseen, sillä laskentatoimi ei ole pelkkiä lukuja, vaan myös tiedettä ja taidetta
Lapsen liikuntaharrastus ja motivaatio : lasten vanhempien näkemyksiä lasten liikuntaharrastuksen taustalla vaikuttavista motivaatiotekijöistä
No full textThe Temporality and Rythmicity of Lived Street Space
No full textTämä väitöskirja, lyhyesti ilmaistuna, tarkastelee arjen katutilan ja kaupunkiliikkumisen ajallisuuksia ja rytmisyyksiä. Kadut ja muut liikkumisen tilat kaupungissa ovat urbaanin arkielämän tärkeimpiä tapahtumapaikkoja – ne ovat keskeisessä roolissa siinä, miten (rutiininomaisesti) käytämme ja olemme vuorovaikutuksessa rakennetun ympäristön kanssa, miten juurrumme asuinympäristöihimme, ja miten kohtaamme muita ihmisiä kaupunkitilassa – ja näin ollen ovat olennaisessa roolissa elävien, kestävien ja tasa-arvoisten kaupunkien muodostumisessa. Tarkastellen katua mobiilina kokoutumana (mobile assemblage), tutkimus selvittää ja käsitteellistää eräitä keskeisimpiä liikkumisen ja katutilan rytmejä, ja pyrkii tuottamaan yksityiskohtaisen kuvan kaupunkiympäristön toistuvista (mikro-)ajallisuuksista liikkumisen näkökulmasta, mitkä osaltaan määrittävät kaupunkiympäristöä jokapäiväisenä ’elettynä’ tilana. Työn teoreettinen kehys ammentaa useista eri kaupunkien ajallisuutta käsitteellistävistä perinteistä, erityisesti Lefebvreläisestä rytmianalyysistä, ja määrittelee tarkasteltavat liikkumisen rytmit tilan, ajan ja kehollisen liikkumisen erottamattomiksi keskinäissuhteiksi.
Tutkimuksen empiirisessä keskiössä on ruohonjuuritason liikkuminen. Liikkuminen, tai mobiliteetti, ymmärretään tässä laajasti (seuraten uutta mobiliteetin paradigmaa) toimintoina, jotka muodostavat merkityksiä, kokemuksia, kuulumisen tunteita, sosiaalis-materiaalisia vuorovaikutuksia, mielikuvia ja (liikkumisen) kulttuureita samalla, kun ne siirtävät ihmisiä paikasta A paikkaan B. Tutkimuksessa on tarkasteltu arjessa toistuvia kävely- ja ajoreittejä sekä liikkumisen tapahtumaa tavanomaisissa katuympäristöissä kahdessa suuressa suomalaisessa kaupungissa eri liikkumisen tutkimuksen menetelmiä (mobile methods) (mukaan menemiseen perustuvia syvähaastatteluita, valokuvia, reittivideoita ja reittikarttoja; videoituja paikkahavainnointeja) sekä jälkifenomenologista tutkimusotetta hyödyntäen. Tutkimusaineiston analyysi – mikä on tarkemmin esitelty sisällytetyissä tutkimusartikkeleissa (#01–04) – tuo esiin, yhtäältä, miten ihmiset (inter)subjektiivisesti hahmottavat, kokevat ja toiminnallaan muokkaavat kadun (ja laajemmin kaupungin) rytmisyyksiä omien liikkumisrutiiniensa konteksteissa, ja toisaalta, miten tilallisen toiminnan ja liikkeen kautta tilassa liikkujat tuottavat ajallista, tai hetkellistä, kadun arkkitehtuuria sopeutumalla tai haastamalla muualta asetettuja rytmisyyksiä. Analyysi tuo lisäksi esiin erilaisia rytmien välillisyyksiä (#01) ja rytmityksen prosesseja (#02), kaupunkiympäristön morfologian vaikutuksia näiden rytmien muodostumiseen (#03), sekä katutilan haltuunoton ajallisesti määrityviä rytmisiä muotoja (#04).
Työ esittää, että nouseva rytmianalyyttinen tutkimusote on soveltuva ja hyödyllinen tapa lähestyä ja kartoittaa dynaamisia ja alati muuttuvia kaupunki- ilmiöitä. Arjen katutilan suhteen rytmianalyysi paljastaa erilaisia mikrotason ajallisuuksia (yhdessä makrotason kanssa), joiden valossa katuympäristö näyttäytyy monien heterogeenisten ja samanaikaisten ajallisuuksien tilana. Rytmianalyysi auttaa myös ymmärtämään kaupunkiliikkumisen moniulotteisuutta sekä arjen reittien merkityksiä funktionaalisten tekijöiden ohella, tuoden esiin ajallisten keho-ympäristö suhteiden moninaisuuden kirjoa. Yhdessä ne piirtävät vivahteikkaan kuvan kaupunkirakenteista kartoittaen sekä formaaleja (suunnitellut, ’ylhäältä’ asetetut) että informaaleja (sattumanvaraiset tai rutiininomaiset, ’alhaalta’ asetetut) liikkumisen rakenteita. Ne korostavat ihmistoiminnan jatkuvaa, niin rytmistä kuin kitkaista sykettä, kaupunkikudoksen intensiteettiä. Toisin sanoen, ne tuovat esiin kaupungin ja katuympäristöjen tahdin moninaisuuden sekä ennalta suunniteltuna että liikkeellä
olevien ihmisten tuottamana.This dissertation, in short, examines the temporalities and rhythmicities of day-to- day urban mobility practices on the city street. Streets, and other mobility-centred spaces of the city, are the main stages of public urban life – they are essential to how we (routinely) use and interact with the built environment, connect to our neighbourhoods, and encounter other city dwellers – and thus play a key part in the making of liveable, sustainable and just cities. Examining the street as a mobile assemblage, the study probes and conceptualizes some of the key rhythms that emerge from such daily mobility patterns of the street, aiming to draw a detailed picture of the recurring urban (micro)temporalities from a mobilities perspective that partially constitute the ‘lived’ aspects of the day-to-day built environments. The theoretical framework on temporalities draws from various conceptual lineages, notably a Lefebvrian rhythmanalytical framework, and defines the studied mobility rhythms of the street as the inseparable relations between spaces, times and mobile embodied practices.
The practical research focus is set on the grassroot-level embodied mobilities. Here mobility practices are understood in a broad sense (following a new mobilities paradigm) as activities that, whilst physically moving people from place A to place B, also produce meanings, experiences, sense of belonging, socio-material interactions, imageries, and (mobile) cultures in the process. Utilizing various mobile research methods (in-depth go-along interviews, participant-produced photographs, route videos and route maps; extensive videoed site observations), and by taking a postphenomenological research perspective, the dissertation examines recurring walking and driving routes, and the mobile event of day-to-day street space in two major Finnish cities. The analysis of the data – presented in four research articles (#01–04)– reveals, on one hand, how people (inter)subjectively make sense of and modify the rhythmicities of the street (and the city in general) inside their own mobile daily routines, and, on the other, how people – through their (mobile) uses of the space – produce temporal, or momentarily perceivable, architecture of the street by adapting to, or contesting, pre-set rhythmicities. The analysis further reveals different mediacies (#01) and processes of pacing (#02) of such rhythmicities, the role of urban morphologies in the formation of these rhythmicities (#03), and the time-sensitive rhythmic modes of appropriating the street through mobile uses (#04).
The work proposes that the emerging rhythmanalytical research framework is an applicable and advantageous mode for approaching and mapping the urban phenomena that are inherently caught in a continuous flux and flow. In the case of the day-to-day street space, rhythmanalysis can be used to reveal micro-level (next to macro-level) temporalities that depict the street as a site of multiple heterogeneous and simultaneous temporalities and timings. Likewise, rhythmanalysis, helps us to understand the complexity of urban mobilities and day-to-day routes beyond their strictly functional means, revealing the multiplicities of temporal relations in such recurring body-environment relations. Together, they are able to draw a nuanced picture of some of the key urban structures, mapping both formal (planned and designed, set from the ‘above’) as well as informal (accidental and routine-like, set from the ‘below’) mobility structures of the city. They highlight the continuous, rhythmic and arrhythmic, pulses of human activity in the city, the intensities of the urban fabric. In other words, they reveal multiplicities of the beat of the city and its streets, both the planned and designed as well as the ones produced by their inhabitants on the move
Rotavirus Vaccination in Finland : Shedding of Vaccine Rotavirus and Effects of Vaccination on Circulating Genotypes and Burden of Disease
No full textRotavirukset ovat merkittävimpiä ripulitaudin (gastroenteriitin) aiheuttajia lapsilla. Pahimmillaan tauti voi johtaa vakavaan kuivumaan ja kuolemaan, ja ennen nykyisten rokotteiden käyttöönottoa rotavirusten aiheuttama gastroenteriitti johti vuosittain yli 400 000 lapsen kuoleman maailmanlaajuisesti. Merkittävin osa kuolemaan johtavista tautitapauksista esiintyy kehitysmaissa. Vaikka rotavirusrokotteita on otettu käyttöön yli 90 maassa ja rotavirukseen liittyvien kuolemien määrä on laskenut kolmannekseen, rotavirukset ovat silti edelleen yleisin kuolinsyy alle 5-vuotiailla lapsilla. Rotavirusrokotteiden käyttöönoton jälkeen on havaittu, että kiertävät rotaviruskannat ovat muuntuneet ja aiemmin harvinaiset rotaviruskannat ovat yleistyneet.
Suun kautta otettava rotavirusrokote RotaTeq, koostuu viidestä ihmisen ja vasikan rotaviruksista muodostetuista yhdistelmistä (G1P[5], G2P[5], G3P[5], G4P[5] ja G6P[8]). Ennen rokotteiden käyttöönottoa tehdyissä tutkimuksissa kyseisten rokotevirusten erityksen ulosteisiin havaittiin olevan vähäistä, mutta myöhemmissä tutkimuksissa erityksen on huomattu olevan aiemmin luultua yleisempää. Rokotusta seuraavan rokotevirusten erityksen kesto on tutkimuksesta riippuen vaihdellut viikosta kuukauteen, mutta pitkittynyttä, jopa useiden satojen päivien kestoista eritystä on raportoitu immuunipuutteisilla lapsilla. Rokotevirusten erittymisen kliininen merkitys on kuitenkin jäänyt epäselväksi. Eritykseen on yhdistetty niin kutsuttu rokoteperäinen kaksoisyhdistelmä G1P[8] virus, jossa rokotteen kaksi kantaa G1P[5] sekä G6P[8] ovat risteytyneet keskenään. Kyseisen viruksen on esitetty omaavan muita kantoja suuremman taudinaiheuttamiskyvyn.
Väitöskirjan tavoitteena oli tutkia RotaTeq-rokotteen sisältämien viruskantojen eritystä lapsilla. Ensimmäisessä tutkimuksessa rokotevirusten pitkäkestoisen erityksen havaittiin olevan aiemmin esitettyä yleisempää ja esiintyvän jopa lapsilla, jotka olivat joutuneet sairaalahoitoon hengitystieinfektion vuoksi ilman maha- suolikanavan oireita. Aineistossa rokotevirusten eritys yhdistyi selkeästi yhteen rokoteviruksista, sillä genotyyppi G1 oli löydöksenä 93 % tapauksista (N=30). Puolet lapsista eritti rokotevirusta ulosteisiin yli 14 päivää edellisestä rokotuksesta, pisimmillään eritys jatkui jopa 84 päivää rokotuksesta.
Rokotevirusten erityksen tarkempaa tutkimista varten toteutettiin erillinen tutkimus, johon osallistui yhteensä 301 lasta, jotka saivat RotaTeq-rokotteen kansallisen rokotusohjelman mukaisesti (2, 3 ja 5kk iässä). Rokotevirusten eritystä ulosteisiin havaittiin jopa 93%:lla lapsista 5-10 päivää ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen. Erityksen yleisyys väheni ajan kuluessa ja enää noin viidennes lapsista jatkoi eritystä juuri ennen kolmatta rokoteannosta otetuissa näytteissä. Pitkittynyttä rokoteviruksen eritystä kolmen kuukauden kuluttua viimeisestä rokoteannoksesta eli noin kahdeksan kuukauden ikään saakka, havaittiin kahdella lapsella. Tutkimus varmisti aiemman tutkimuksen löydöksen G1 genotyypin merkittävyydestä rokotevirusten erityksessä, sillä kyseinen genotyyppi havaittiin 82 %:ssa ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen kerätyistä näytteistä, ja ainoana genotyyppinä pitkittyneessä rokoteviruksen erityksessä. Rokoteviruksen eritystä käsittelevät tutkimukset viittaavat siihen, että käytännössä viittä yhdistelmärotavirusta sisältävä RotaTeq- rokote käyttäytyy elimistössä yhden rotaviruskannan G1P[8] sisältävän rokotteen (Rotarix) tavoin.
Vuonna 2013 rotavirus lisättiin osaksi tartuntatautiasetuksessa ilmoitettavia mikrobilöydöksiä. Tähän liittyen kaikki maan kliiniset laboratoriot ovat olleet velvoitettuja toimittamaan positiiviseksi toteamansa rotavirusnäytteet jatkotutkimuksiin genotyypitystä varten. Kyseinen materiaali mahdollisti tutkimuksen RotaTeq rokotteen pitkäaikaisvaikutuksista Suomessa kiertäviin rotavirus genotyyppeihin sekä rotavirustautitaakkaan. Tutkimusjakso alkoi syyskuussa 2013 ja jatkui elokuun 2018 loppuun. Rotaviruksen aiheuttaman tautitaakan havaittiin pysyneen pienenä, merkkinä rokotteen tehon säilymisestä vielä lähes kymmenen vuotta käyttöönoton jälkeen. Kiertävissä rotaviruskannoissa havaittiin selkeää monipuolistumista sekä aiemmin yleisten rotaviruskantojen korvautumisen uusilla Suomessa aiemmin harvinaisilla rotaviruskannoilla, erityisesti lasten tautitapauksissa. G1P[8], G2P[4] sekä G4P[8] korvaantuivat G12P[8], G9P[4] ja G9P[8] kannoilla. Vastaava ilmiö on havaittu myös muissa RotaTeq-rokotetta käyttävissä maissa. Tämän lisäksi, tautitapaukset osoittautuivat keskittyvän selkeästi kahteen ikäryhmään ja tautitapauksia havaittiinkin odotettua enemmän lasten lisäksi yli 70-vuotiailla ikäihmisillä. Toisinkuin lapsilla, kyseisessä ikäryhmässä tautitapaukset olivat useasti G2P[4] rotaviruskannan aiheuttamia. Ikäihmisten rotaviruskannat muuttuivat yhden kauden jäljessä lapsiin nähden, joten tämän perusteella voidaankin ajatella lasten toimivan lähteenä ikäihmisten rotavirustautitapauksille. Tutkimuksen yhteenvetona voidaan todeta, että korkeasta rokotekattavuudesta huolimatta, nykyisillä eläviä viruksia sisältävillä rotavirusrokotteilla rotavirustaudin hävittäminen ei ole mahdollista.Rotavirus (RV) is one of the major causes of acute viral gastroenteritis in children. Symptoms include fever, vomiting and watery diarrhea which may lead to fatal dehydration. Before the development of RV vaccines and their introduction into National Immunization Programs, RV gastroenteritis caused more than 400,000 deaths each year globally. RV vaccines are currently used in more than 90 countries, and the number of deaths has decreased to a third, but RV still remains as one of the main causes of mortality in children under five years of age. The majority of the fatalities occur in low-to-middle income countries, whereas in developed countries, RV is the cause of a substantial medical and financial burden. After the introduction of vaccines, an increase of diversity and changes in circulating RV strains have been reported globally.
RotaTeq consists of five human-bovine reassortant RVs (G1P[5], G2P[5], G3P[5], G4P[5] and G6P[8]) on bovine G6P[5] backbone. The shedding of RotaTeq vaccine viruses was originally reported to occur at a low level but more recent studies have shown higher rates of shedding. In early studies, the duration of shedding ranged from a week, even up to hundreds of days in immunocompromised children. Nevertheless, the characteristics of RotaTeq vaccine strain shedding have not been studied thoroughly. Similarly, the formation and potential higher virulence of vaccine-derived double-reassortant G1P[8] (vdG1P[8]) is mainly unknown.
This thesis focused on studying the characteristics of RotaTeq vaccine virus shedding in children without symptoms of acute gastroenteritis. First, stool samples collected from children hospitalized due to a respiratory tract infection between 2009 and 2011 were studied. The study showed that prolonged asymptomatic shedding was more common than previously expected. The occurrence of shedding was highly associated with vaccine genotype G1 as it was detected in 93 % of the cases. Half of the children shed for more than 14 days, and the longest duration of shedding was 84 days after the third dose of the RotaTeq vaccine.
Secondly, in a prospective study, 301 children received the RotaTeq vaccine at their respective child welfare clinic according to the Finnish schedule at the ages of two, three and five months. RotaTeq vaccine strains were detected in the stools of 93 % of the children 5-10 days after the first dose of the vaccine. Of those children, 20 % continued to shed until the third dose of the vaccine, whereas only two children were detected with the vaccine strain in stools three months after the third dose. The study confirmed G1 to be highly prevalent in shedding: it was found in 82 % of the samples taken after the first dose, it was the only genotype found in long-term shedding continuing up to eight months of age. Children who became long-term shedders were found with more severe symptoms after the first dose of the vaccine, whereas similar association was not found when comparing the possible vdG1P[8] combination to other genotypes. Altogether these results suggest that the five-strain- containing RotaTeq vaccine functions in a similar manner as the single human G1P[8] strain vaccine, Rotarix.
RV was added as part of the microbe strain collection in Finland in 2013, and all laboratory confirmed RV cases from the entire country covering all age groups were collected for genotyping. This material was used to study the long-term effects of the RotaTeq vaccine on circulating RV genotypes in a high vaccine coverage setting for five consecutive RV seasons from September 2013 to August 2018. The total number of RV cases remained stable and at a low level throughout the follow-up, indicating that the RotaTeq vaccine has remained highly efficacious. In children, diversification and redistribution of circulating genotypes, similar to other RotaTeq- using countries, was detected, as G1P[8], G2P[4] and G4P[8] were replaced by G12P[8], G9P[4] and G9P[8]. Two distinct age clusters were also identified, as in addition to children, RV was detected in the elderly more frequently than expected. The genotypes of this age group differed from those of the children, as G2P[4] was predominant during most of the follow-up period. The changes in the circulating genotypes were detected in the elderly a season later, suggesting transmission of the disease from children to older age groups. Overall, this period is long enough to suggest that wild-type RVs cannot be eliminated from circulation even with a high-coverage vaccination using a highly efficacious live oral RV vaccine
