47495 research outputs found
Sort by
Kuka siirtyy, kun kiusaaminen ei lopu?: Diskurssianalyysi koulukiusaamista koskevan lakialoitteen mediakeskustelusta
No full textTutkielman aiheena on koulukiusaamista käsittelevä eduskunnan lakialoite ja siihen liittyvät diskurssit mediassa. Vuonna 2016 tehdyllä lakialoitteella pyrittiin parantamaan keinoja puuttua koulukiusaamiseen. Siinä ehdotettiin lisäystä perusopetuslain kuudennen pykälän kohdalle. Tavoitteena oli, että vakavissa kiusaamistilanteissa toiselle oppilaalle vakavaa henkistä tai fyysistä haittaa aiheuttava oppilas voitaisiin siirtää toiseen opetuksen järjestämispaikkaan sen sijaan, että kiusaamisen kohteena olevan oppilaan tarvitsisi vaihtaa oppilaitosta.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin ja arvioitiin, millaista julkista keskustelua lakialoitteeseen ehdotettu lisäys herätti. Tutkimuksen teoreettismetodologisena viitekehyksenä toimi sosiaalinen konstruktionismi, joka tarkastelee kieltä ja keskustelua todellisuuden ja merkitysten tuottajana. Tutkin ilmiönä koulukiusaamista koskevaa julkista keskustelua sanomalehdissä. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin diskurssianalyysiä. Kiinnostuksen kohteena eivät näin ollen olleet yksilöt, vaan heidän luomansa diskurssit, mistä puhetavat syntyvät ja mitä elementtejä ne sisältävät. Tutkimuskohde oli kielenkäytössä tuotetut sosiaaliset käytännöt. Painopiste oli julkisen keskustelun välityksellä käydyssä kanssakäymisessä ja todellisuuden rakentumisessa kielenkäytön kautta. Metodologisesti keskeiseksi teokseksi tutkimuksessa nousi diskurssianalyysiä käsittelevä Jokinen, Juhila & Suoninen (2016).
Tutkimuksessa lakialoitteesta käydystä keskustelusta identifioitui siihen yhtäältä kriittisesti ja toisaalta puoltavasti suhtautuvia näkemyksiä. Kaiken kaikkiaan aineistosta löytyi 43 kriittistä ja 15 puoltavasti suhtautuvaa näkemystä. Kvantitatiivisesti eli määrällisesti tarkasteltuna voidaan arvioida, että ehdotukseen suhtauduttiin täten kriittisemmin eikä kiusaajan siirtoa toiseen oppilaitokseen tutkimuksen kontekstissa kannatettu. Kvalitatiivisesti eli laadullisesti tarkasteltuna, diskurssianalyysin tuloksena, voidaan aineistosta havaita erilaisia diskursseja eli tulkintarepertuaareja. Kriittiset tulkintarepertuaarit on tuloksissa nimetty neljään eri repertuaariin: kiusaamisen jatkumisen, ryhmäilmiön, monimutkaisuuden ja yhden koulun repertuaari. Puoltavat repertuaarit on puolestaan nimetty kolmeen repertuaariin: työkalun, oman kokemuksen ja kiusaajan vastuun repertuaari. Tutkimuksen tulosten pohjalta voidaan arvioida, että kiusaamiseen liittyvät diskurssit saavat muotonsa erilaisten perusteltujen näkemysten pohjalta. Avoimeksi näkemyksissä jää kuitenkin se, mitkä ovat ne tarvittavat toimenpiteet, joilla kiusaaminen saadaan päättymään
Pahissusia ja pikkususihukkasia: Luontosuhde ja keskustelutavat paikallisryhmien susikeskusteluissa
No full textTämä pro gradu -tutkielma käsittelee sosiaalisessa mediassa käytävää keskustelua susista ja susipolitiikasta. Tutkielma pyrkii selvittämään, millaista luontosuhdetta susiaiheiset verkkokeskustelut kuvastavat, tuottavat ja ylläpitävät. Tutkielmassa tarkastellaan myös susikeskustelun dynamiikkaa: millaisia piirteitä kuuluu vapaamuotoiseen susikeskusteluun verkossa?
Tutkielman aineisto koostuu keskusteluista, jotka on käyty yhteisöpalvelu Facebookin paikallisryhmissä talvikaudella 2016−2017. Keskustelut ovat peräisin kahdesta eri paikallisryhmästä, jotka ovat alueittensa asukkaille ja muille paikkakunnasta kiinnostuneille avoimia, usean tuhannen jäsenen keskusteluryhmiä. Facebookin paikallisryhmät tapaavat olla suosittuja, laajat ihmisryhmät tavoittavia yhteisöjä, mikä tekee niistä merkittävän alustan julkiselle keskustelulle. Muista sosiaalisen median palveluista poiketen Facebook on Suomessa erityisesti aikuisten ja keski-ikäisten suosiossa. Tutkielmaan valitut paikkakunnat sijaitsevat eteläisessä Suomessa, mihin susi tekee paluuta oltuaan sieltä vuosisadan ajan sukupuuttoon metsästettynä.
Perehdyn keskustelujen välittämään luontosuhteeseen metafora-analyysin avulla. Metaforan keinoin keskustelijat luovat susista mielikuvia, jotka palvelevat heidän motiivejaan. Tällä tavoin he myös rakentavat ja ylläpitävät luontosuhteen todellisuutta, sillä käsityksemme susista rakentuu sutta koskevien puhetapojen varaan. Tarkastelen keskustelijoiden käsityksiä eläimen ja ihmisen moraalisesta arvosta ja suden luonteesta, jota toistuvasti muun muassa inhimillistetään. Kiinnitän huomiota siihen, kuinka tinkimättä useimmat keskustelijat asettavat oman etunsa suden olemassaolon edellytysten edelle. Ihmiskeskeisyys on länsimaiseen tapaan keskusteluissa luontosuhteen lähtökohta, mutta sudesta puhuttaessa ihmisen ensisijaisuus saa hyvin ehdottomiakin ilmenemismuotoja. Tällaista lajisortoa voi verrata muihin ihmisen harjoittamiin syrjinnän muotoihin, kuten rasismiin ja seksismiin.
Tutkielma syventyy samaisten susikeskustelujen dynamiikkaan keskustelunanalyysin keinoin. Tulokset osoittavat, että paikallisryhmien keskusteluissa käyttäytymisen ja vuorovaikuttamisen tavat ovat varsin sukupuolittuneita. Myös muut kuin sukupuolelliset eroavaisuudet määrittivät vahvasti keskustelun henkeä: esimerkiksi luonnonsuojelijaksi katsottu keskustelija saa osakseen tavallista asiattomampaa kohtelua.
Tutkielman tulokset muodostavat susikeskusteluista kuvan tunnepitoisina, tutkimustietoa monin tavoin hylkivinä keskusteluina. Verkkokeskusteluille ominaiseen tapaan nämä susikeskustelut ovat myös melko tuloksettomia. Ne ovat ennemmin riitaisia ja kärjistyviä kuin yhteisymmärrystä kasvattavia tai neuvottelevia. Keskustelijat pitävät kiinni omista näkemyksistään ja torjuvat niihin sopimattoman informaation. Paikallisryhmien keskustelut kyllä turvaavat demokratiaa tarjoamalla sananvapauden mahdollisuuksia paikkakunnan asukkaille, mutta samalla ne murentavat demokratiaa syrjivillä keskustelutavoilla, polarisoituvilla mielipiteillä ja tutkimustiedon tyrmäämisellä
Kehittämistutkimus: hiilivetyjen kemia -aiheisen projektityön suunnittelu yläkouluun
No full textKemiallisen tiedon hallinta koostuu kolmesta eri tasosta: makrotasosta, mikrotasosta ja symbolisesta tasosta. Makrotasolla tarkoitetaan aistein havaittavaa kemiaa: mitä voidaan nähdä, haistaa ja koskettaa. Mikrotaso käsittää molekyylitason rakenteet ja käyttäytymisen ja symbolinen taso symbolit, kaavat, yhtälöt, kuvaajat sekä niiden matemaattisen käsittelyn. Jotta kemiaa voi kunnolla ymmärtää, on sitä ymmärrettävä kaikilla kolmella tasolla. Kemian oppiminen koetaan usein vaikeaksi ja vaikka kokeellinen työskentely on useimpien mielestä mukavaa, ei moni ymmärrä, mitä työssä oikeastaan ollaan tekemässä.
Projektioppimisessa keskitytään oppimiseen erilaisissa projekteissa, jotka sisältävät opetettavaan aiheeseen liittyvän kysymyksen tai ongelman. Projektityö koostuu kahdesta olennaisesta osasta: projektityön aloittavasta kysymyksestä tai ongelmasta ja työskentelyn tuloksena syntyvästä lopputuotoksesta, joka vastaa kysymykseen tai ongelmaan.
Tämän työn tarkoituksena on kehittämistutkimuksena selvittää, miten projektityöskentelyllä voidaan tukea kemian oppimista kaikilla kolmella eri tasolla ja mitä asioita tulisi huomioida projektityötä suunnitellessa. Lisäksi suunnitellaan yläkoululaisille hiilivetyjen kemiaan liittyvä projektityö, jota pyritään kehittämään testaamisen ja työstä saadun palautteen avulla.
Ongelma-analyysin perusteella kemian oppimista voidaan tukea kaikilla kolmella tasolla siten, ettei kaikkia tasoja esitellä oppilaille täysin samanaikaisesti, sillä tämä kuormittaa helposti työmuistia ja johtaa tiedon vääristymiseen. Projektityöskentelyllä oppimista voidaan tukea suunnittelemalla sellainen projektityö, että se opettajan tuella kasvattaa ja ylläpitää oppilaiden motivaatiota. Projektityöskentelyssä opitaan oppiainesisältöjen lisäksi myös vuorovaikutustaitoja.
Projektityön suunnittelussa tulee huomioida erityisesti aikataulutus, oppilaiden osaamistaso ja ohjeistuksen sisältö. Ohjeistuksen tulisi sisältää sekä opettajalle että oppilaalle tarkoitettu ohjeistus. Oppilaan ohjeistuksen tulisi olla selkeä, muttei liian tarkka, jotta oppilaille jää tunne siitä, että he voivat vaikuttaa itse omaan työskentelyynsä. Opettajan ohjeen puolestaan tulee sisältää tarkempi ohjeistus työstä, valmiit vastaukset tai ratkaisut työn kysymyksiin sekä tietoa siitä, miten projektityö liittyy opetussuunnitelman perusteisiin.
Kehittämistutkimuksen tuotoksena suunniteltiin projektityö, jossa käsitellään kattavasti hiilivetyjen kemia yläkoulukontekstissa. Tässä projektityössä toiminnan aloittavana kysymyksenä on, mitä hiilivedyt ovat. Projektityöskentelyn tuotoksina syntyy oppilaiden valmistama posteri sekä heidän suunnittelemansa oma mikrotason malli valitsemastaan hiilivedystä
Koivu ja tähti osana varhaiskasvatuksen katsomuskasvatusta
No full textTässä tutkielmassa tarkastelin Sakari Topeliuksen satua Koivu ja tähti osana suomalaista varhaiskasvatuksen katsomuskasvatusta. Työni teoriaosuudessa kuvailin katsomuskasvatuksen merkitystä ja tavoitteita varhaiskasvatuksessa, ihmisen katsomuksen muotoutumisen vaiheita ja satujen merkitystä ihmisen kasvulle. Koivu ja tähti -sadusta etsin katsomuksellisia arvoja ja asenteita sisällönanalyysin keinoin ja näitä arvoja tarkastelin varhaiskasvatussuunnitelman arvopohjaan peilaten. Tutkielmani tuloksena sain selville sadun välittämät arvot ja niiden suhteen varhaiskasvatussuunnitelman arvopohjaan. Koivu ja tähti -satu sisältää arvoja, joiden käsittely varhaiskasvatuksessa edistää katsomuskasvatuksen tavoitteita. Sadun käyttöä varhaiskasvatuksessa rajoittaa sadun kristillinen pohjavire. Tutkielmani lukemisesta on apua varhaiskasvatuksen henkilöstölle katsomuskasvatuksen suunnitteluun. Sadun tuominen arvioitavaksi varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden ajantasaisen sisällön rinnalle auttaa varhaiskasvatuksen henkilöstöä myös muunlaisen varhaiskasvatuksen arjen sisältöjen arvioimisessa katsomuksellisesta näkökulmasta. Käyttämääni sadun analyysitapaa voi soveltaa muidenkin satujen sisällön varhaiskasvatuksen katsomuskasvatukseen soveltuvuuden arvioinnissa
Vastuullinen sijoittaminen ja ESG-tekijöiden merkitys sijoitusrahastojen toiminnassa
No full textTutkielmassa tarkastellaan, millaisia näkemyksiä sijoitusrahastoilla on sijoituskohteiden ESG-tekijöistä ja mikä niiden merkitys on sijoitusrahaston toiminnassa. Vastuullisuusinformaatiota eli ESG (environmental, social, governance) -tekijöitä hyödyntävien instituutiosijoittajien määrä on kasvanut voimakkaasti viime vuosien aikana. Kun vastuullinen sijoittaminen on yleistynyt, ESG-tekijöiden huomioon ottaminen on muovautunut ideologisesta näkökulmasta siihen, että ESG-tekijöistä tulee olla selkeä taloudellinen hyöty instituutiosijoittajalle. Aikaisempi kirjallisuus onkin keskittynyt selvittämään, kuinka taloudellisesti kannattavaa vastuullinen sijoittaminen on. Todellisuudessa vastuulliseen sijoittamiseen liittyy kompleksisempia instituutiosijoittajien ESG-tekijöille antamiin merkityksiin liittyviä kysymyksiä, joihin ei olla riittävissä määrin paneuduttu. Tutkielman tavoitteena on lisätä ymmärrystä vastuullisesta sijoittamisesta sekä tuoda vastuullista sijoittamista koskevaan keskusteluun myös yhteiskuntatieteellisiä, kuten finanssoitumista käsitteleviä, näkökulmia. Lisäksi tutkielmassa pohditaan, millainen merkitys sijoitusrahastoilla on yritysvastuun edistämisessä ja miltä vastuullisen sijoittamisen tulevaisuus näyttää.
Tutkielmassa hyödynnetään kirjallisuutta eri tieteenaloilta. Orientaatio on konstruktionistinen, jolloin rahastot eivät vain kuvaa rahaston toimintaa, vaan aktiivisesti muodostavat version vastuullisen sijoittamisen tilasta ja merkityksestä rahaston toiminnassa. Analyysin apuna käytetään institutionaalisen logiikan käsitettä, jonka avulla identifioidaan taloudelliseen voittoon tähtäävän sekä ESG-tekijöitä huomioon ottavan logiikan vuoropuhelua ja yhteenkietoutumista rahastoissa. Metodologisesti tutkielma perustuu laadulliseen sisällönanalyysiin sekä sisällön erittelyyn, mitä tehdään teoriasidonnaisesti. Aineistona on suomalaisen institutionaalisen sijoittajan sijoituksia hallinoivilleen varainhoitajille lähettämä ESG-kysely ja analyysissa on mukana 36 Euroopassa sijaitsevaa osake-, korko-, kiinteistö- ja pääomarahastoa. Rahastot ovat pääasiassa perinteisiä sijoitusrahastoja, mutta joukossa on myös kolme teemarahastoa. ESG-kyselyssä on sekä määrällisiä että laadullisia kysymyksiä, jotka liittyvät rahastojen vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin ja konkreettisiin käytäntöihin.
Tutkimustulokset osoittavat, että kaikki sijoitusrahastot ottavat ESG-tekijöitä jollain tasolla huomioon sijoitustoiminnassaan. Sijoitusrahastot jäsentävät vastuullista sijoittamista taloudellisen tuoton näkökulmasta, sillä ESG-tekijöiden avulla pyritään pääasiassa tunnistamaan sijoituskohteen arvoon vaikuttavia riskejä ja mahdollisuuksia. Olemassaoloaan ja toimintaansa legitimoidakseen sijoitusrahastot lisäksi ottavat huomioon ympäröivän yhteiskunnan vaateita vastuullisuuden osalta: rahastot osallistuvat voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden vastuullisuusaloitteisiin ja vaikuttavat aktiivisina omistajina sijoituskohteiden vastuullisuustekijöihin. Monet rahastoista ilmentävät siten eri institutionaalisia logiikoita yhdistävän hybridin organisaation piirteitä. Tutkielma osoittaa, että vastuullinen sijoittaminen ilmentää samanlaista moniäänisyyttä käytännössä kuin sijoitustapaa koskevissa lukuisissa eri määritelmissä. Monimuotoisuuteen vaikuttaa muun muassa omaisuusluokkien väliset erot sekä käsitykset ESG-tekijöiden tärkeydestä sijoitustoiminnassa. Moninaisen kerronnan esiin tuominen on tärkeää vastuullisen sijoittamisen ymmärtämiseksi, sillä sijoitustapa yleistyy globaalisti nopeaa vauhtia. Tutkielmassa ehdotetaan, että arvioitaessa institutionaalisten sijoittajien vastuullista sijoittamista ja siitä keskusteltaessa, olisi aiheellista kiinnittää huomiota siihen, millaisia konkreettisia muutoksia ESG-tekijöitä hyödyntämällä on saatu ja mahdollisesti saadaan aikaan. Muussa tapauksessa todellinen yhteiskuntavastuullinen toiminta voi saada yhä vähemmän painoarvoa, kun sijoittamista konstruoidaan ainoastaan omistaja-arvon kasvattamisen näkökulmasta
Liveroolipelin hyödyntäminen uskonnonopetuksessa: Tapaustutkimus lukiossa
No full textTutkimuksessa tarkastellaan eduliveroolipelaamisen käyttämistä opetusmetodina uskonnonopetuksessa tapaustutkimuksen kautta. Tavoitteena oli tutkia voiko pelaamisen kautta opettaa empatiaa ja uskontojen ymmärtämistä, ja sitä, millaiselta opetusmetodia oppilaista tuntui. Samalla tarkasteltiin millaista työtä pelin järjestäminen opettajalta vaatii, ja olisiko tapa työmäärään nähden sopiva. Eduliveroolipelit uskonnonopetuksessa tukisivat opetussuunnitelmaa, johon kuuluu toisen uskontojen, vakaumuksien ja erilaisten kulttuurien
ymmärtäminen.
Tutkielmassa aihepiiriä lähestytään kognitiivisen oppimiskäsityksen ja ymmärtävän uskonnontutkimuksen kautta. Eduliveroolipelejä määritellään pelin ja leikin sekä pelioppimisen kautta. Lähteinä on aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia eduliveroolipeleistä ja pelaamalla oppimisesta.
Tutkimus toteutettiin Viherlaakson lukiossa keväällä 2018, jota edelsi muutaman kuukauden suunnitteluaika. Pelaajia oli opettaja mukaan lukien 13 ja oppilaat olivat kaikki vapaaehtoisia. Oppilaita oli monelta eri kurssilta. Pelin tarkoitus oli käydä läpi uskonnollisia konflikteja ja yrittää selvittää niitä pelaajahahmojen kesken. Aineistoa kerättiin peliä havainnoimalla, lopussa pidetyllä ryhmähaastattelulla, myöhemmin palautetuilla kyselylomakkeilla ja opettajan henkilökohtaisella haastattelulla. Puolistrukturoiduista haastatteluista ryhmähaastattelut kuvattiin ja yksilöhaastattelu äänitettiin.
Eduliveroolipelaaminen laittoi oppilaat pohtimaan mistä uskonnolliset konfliktit kumpuavat. Vastauksissa oppilaat ilmoittivat ymmärtävänsä paremmin erilaisuutta ja vastauksissa ilmeni, että hahmoista pohdittiin myös luonteenpiirteitä. Yleisesti pelaamisesta pidettiin ja se koettiin hauskana metodina, ja vain yksi vastaajista ei kokenut pelaamista itselleen sopivaksi tavaksi oppia. Tulevaisuutta ajatellen, oppilaiden taustoituksen tekoon tulisi varata lisää aikaa, sillä sen puute vaikutti eniten oppilaiden pelaamiseen. Opettaja koki työnpainon olevan hyvin erilainen kuin normaalisti, mutta lopulta työmäärältään sopiva. Siinä vaiheessa, kun ymmärtää eduliveroolipelaamisen idean, on pelien järjestäminen huomattavasti helpompaa.
Eduliveroolipeli koettiin tämän tutkimuksen pohjalta hyväksi lisäksi uskonnonopetukseen, ja vaatii alkuun eniten työtä opettajalta. Pelaaminen oli mukava ja opettava tapa, jonka kautta pääsi kokeilemaan uutta
