47495 research outputs found
Sort by
Laparoscopic Colectomy vs Laparoscopic CME : a Retrospective Study of Two Hospitals with Comparable Laparoscopic Experience
No full textLoad-bearing composite fracture-fixation devices optimized with tailored fiber placement
No full textMetallic fracture fixation devices have been the gold standard of internal fracture treatment since their introduction to clinical practice in the late 19th century. While metallic devices are a satisfactory treatment modality for fracture treatment, their utilization has a few intrinsic drawbacks. Biomechanically, their flexural stiffness is typically significantly higher than that of cortical bone. Applying such plates potentially causes mechanical underloading of the bone leading to adverse bone remodeling and complications of the bone healing. The problem is emphasized in veterinary orthopaedics where metals are the main material option for fracture fixation devices.
Fibre reinforced composites (FRCs) are an attractive material option for loadbearing orthopaedic devices. This is due to their good fabricability to match the biomechanical properties of cortical bone by combining lower elastic modulus than that of metals with high flexural strength of bone. Careful fabrication of FRCs also provides good biocompatibility, favorable osseointegration, and adequate wear resistance.
The aim of this thesis was to develop a novel FRC-based fracture fixation plate for antebrachial fractures in toy-breed dogs. Isoelastic properties with cortical bone were aimed to achieve by utilizing tailored fibre placement (TFP) pattern determined and optimized using finite element analysis (FEA) as a main tool. The plates investigated in this study consisted of bisphenol A glycidylmethacrylate-based matrix reinforced by E-glass fibres. A pilot version of TFP plate was mechanically tested with a control plate containing continuous unidirectional fibre reinforcement. The mechanical tests included four-point bending of the plates along with four-point bending and torsion tests conducted on osteotomized chicken tibiae reunited with a plate and metallic screws. Based on simulations of the mechanical tests, the structure of pilot TFP plate was iteratively optimized by FEA. Consequently, the mechanical tests were conducted on the optimized TFP plate designs with the biostable and a semiresorbable consistency comprising polylactide (PLA) matrix and PLA/E-glass hybrid fibres. These tests were followed by a final FEA assessment.
The maximum torque resistance of the optimized TFP plates (0.82 N⋅m) was statistically significantly higher than that of plates with unidirectional fibres (0.25 N⋅m). However, bending strength of 1.03 N⋅m in the plates with unidirectional fibres was superior to that of other plates. Bending strength of the optimized TFP plate (0.343 N⋅m) was still acceptable for its indication. Optimization was successful in reducing the critically loaded volume within the plate. Fibre volume distribution of the plates was improved, providing uniform thickness of the plate
Digisyrjäytyminen ja pankkisektori - Tarpeeseen vastaavan liiketoimintamallin kehittäminen: case Digitaitajaksi Oy
No full textYhteiskunta ympärillämme on sähköistynyt nopealla tahdilla viimeisen 40 vuoden aikana. Digitalisoitumisen ja internetin leviämisen on ollut tarkoitus taata yhdenvertaiset palvelut kaikille, mutta toisin on käymässä. Kaikki eivät ole pysyneet kyseisessä kehityksessä mukana, ja sen vuoksi ihmiset ovat nykyään eriarvoisessa asemassa sähköisten palveluiden käyttämisen suhteen. Erityisesti ikääntyneet ovat vaarassa jäädä syrjään kyseisestä kehityksestä
Sähköistymisen myötä monet palvelut ovat siirtyneet internetiin, ja perinteisiä palveluasiointimahdollisuuksia on karsittu. Mediassa on runsaasti viime aikoina puhuttu digisyrjäytymisestä. Sillä tarkoitetaan, että osan väestöstä digitaidot ovat niin heikot, että he eivät kykene asioimaan sähköisissä kanavissa, ja täten he ovat jäämässä kriittisten palveluiden ulkopuolelle. Sähköistyvä pankkiasiointi tuottaa harmaita hiuksia erityisesti ikääntyneille. Ongelma ei ole yksipuoleinen, sillä asiakkaiden heikot digitaidot aiheuttavat ongelmia myös pankeille.
Digitaitajaksi Oy on kurssimuotoista digiopetusta tarjoava yritys, joka on perustettu ratkaisemaan sekä pankkien että niiden asiakkaiden digisyrjäytymisestä aiheutuvia ongelmia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kehittää Digitaitajaksi Oy:n liiketoimintamallia, jotta se vastaa paremmin pankkien digiopetuksen tarpeeseen. Tutkimus keskittyy tarkastelemaan digisyrjäytymistä pankkisektorin näkökulmasta. Kehittääkseen Digitaitajaksi Oy:n liiketoimintamallia, tutkimuksessa selvitetään mitä ongelmia asiakkaiden heikot digitaidot pankeille aiheuttavat, miten kyseisiä ongelmia on yritetty ratkaista, mitä ongelmia kyseisiin ratkaisuihin liittyy, ja mitä arvoa pankit saisivat asiakkaidensa digitaitojen kehittämisestä.
Tämä tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa tutkimusaineisto on kerätty puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Tutkimusta varten on haastateltu neljän eri pankkiorganisaation johtavassa asemassa olevia henkilöitä. Tutkimusaineiston analysointimenetelmänä on käytetty laadulliselle tutkimukselle tyypillistä sisällönanalyysia.
Aineiston perusteella heikot digitaidot aiheuttavat ongelmia asiakkaan palvelemisessa saavutettavuuden ja viestintämahdollisuuksien puuttuessa. Sähköisten palveluiden ulkopuolella olevat asiakkuudet ovat myös kalliimpia. Asiakkaiden digitaitojen puutteesta aiheutuvia ongelmia pankit ovat pyrkineet ratkaisemaan asiakkaiden ja oman henkilökunnan kouluttamisella, ja kehittämällä uusia palveluita. Ratkaisut eivät kuitenkaan ole olleet täydellisiä, sillä asiakkaat omaksuvat ne käyttöönsä hitaasti, jos ollenkaan. Asiakkaidensa digitaitojen kehittämisellä pankit näkevät saavansa arvoa parantuvien asiakassuhteiden ja pienentyvien kustannusten myötä.
Tutkimuksen perusteella Digitaitajaksi Oy:n liiketoimintamallissa kehitetään etenkin asiakashankintaa, mutta myös kurssien käytänteitä etenkin käytettävien päätelaitteiden osalta. Jatkotutkimusta Digitaitajaksi Oy:n puolelta tulee suunnata myös muiden palveluntarjoajien kuin pankkien tarjoamiin mahdollisuuksiin, sekä myös kurssilaisten tarpeisiin. Myös digisyrjäytymisestä tehty yhteiskunnallinen tutkimus on toistaiseksi vähäistä
Rentolamenetelmän ytimessä: Lapsen levontarpeen mukainen tilajako päiväkodin lepohetkimenetelmänä
No full textPro gradu -tutkielman tavoitteena oli koostaa tietoa päiväkodin kaksijakoisesta lepohetkimenetelmästä, rentolamenetelmästä, jossa järjestetään erilliset lepohetket lepääville lapsille ja päiväunia nukkuville lapsille. Menetelmää käytetään kohtalaisen harvakseltaan yksittäisissä päiväkodeissa, eikä siitä ole Suomessa tehty aikaisempaa tutkimusta. Menetelmä mahdollistaa monipuolisen ja eriytetyn lepohetkitoiminnan, jolla vastataan lasten ja perheiden moninaisiin tarpeisiin.
Tutkimuskysymykset koskivat lasten unen- ja levontarvetta ja sen mukaista ryhmäjakoa, erillisten lepohetkien tavoitteita, rentolamenetelmän käytännön toteutustapoja, sen hyötyjä ja haasteita sekä lepohetkikäytännön muutosprosessia. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla seitsemää varhaiskasvatuksen kasvatustehtävissä työskentelevää henkilöä. Aineisto analysoitiin teemoittelun ja sisällönanalyysin keinoin.
Vastaajat tunnistivat lasten levontarpeiden yksilöllisyyden hyvin. Näkyvän levontarpeen lisäksi lepohetkille jakautumiseen vaikuttivat vanhempien ja lasten omat toiveet sekä lapsen yöunet ja ikä. Lepohetkien tavoitteet jakautuivat fyysisen levontarpeen täyttämiseen sekä pedagogisiin tavoitteisiin, joita olivat esimerkiksi rentoutumisen harjoitteleminen ja kielellisen kehityksen tukeminen. Yleisin tapa lepohetken toteuttamiseen oli järjestää se kahden lapsiryhmän yhteistyössä. Erilliset lepohetket erosivat päiväkodeissa toisistaan kestoltaan, menetelmiltään, oppimisympäristöltään ja säännöiltään.
Rentolamenetelmän merkittävimmiksi hyödyiksi koettiin sen lapsi- ja perhelähtöisyys. Haasteet taas liittyivät ennen kaikkea käytettävissä oleviin resursseihin ja suunnittelutarpeen lisääntymiseen. Lepohetkikäytännön muutos oli päiväkodeissa lähtenyt liikkeelle tarpeesta rauhoittaa lepohetkeä, lisätä lapsilähtöisyyttä, harjoitella rentoutumistaitoja ja vastata ylemmän tahon ohjaukseen. Kehittämistyön edellytyksenä pidettiin kasvattajien myönteisiä asenteita ja sitoutumista muutokseen. Muutos oli vaikuttanut lasten ja perheiden kokemuksiin sekä arjen rakenteisiin.
Kaiken kaikkiaan rentolamenetelmä koettiin lapsilähtöisenä uudistuksena, jonka koettiin vastaavan moniin yksijakoisen lepohetken keskeisiin ongelmiin. Tutkimuksen perusteella voitiin huomata, että lepäämiseen liittyvän ohjauksen ja osaamisen lisäämisen olisi tärkeä tavoite tulevaisuuden varhaiskasvatukseen
Uhri vai uhka?: Median tuottamat narratiivit al-Holin leirin suomalaisista naisista
No full textTutkielma tarkastelee suomalaisen median uutisointia al-Holin leirillä olevista suomalaisista naisista. Maaliskuussa 2019 Isis menetti viimeiset hallussaan olevat alueet ajaen tuhansittain ihmisiä pakolaisleireille. Suurimmassa, al-Holissa sijaitsevassa leirissä ovat myös 11 suomalaista naista lapsineen. Tutkimuskysymykset ovat: millaisia narratiiveja Suomen media luo al-Holin leirillä olevista suomalaisista naisista sekä millaisin diskursiivisten menetelmin kyseisisä narratiiveja tuotetaan?
Tutkimusaineistona toimii Helsingin Sanomissa vuoden 2019 helmikuun ja syyskuun välillä julkaistut 23 lehtiartikkelia. Artikkeleja tarkastellaan kriittisen diskurssianalyysin avulla ja tuloksia tulkitaan kriittisen terrorismin tutkimuksen ja feministisen tutkimuksen lähtökohdista. Tässä viitekehyksessä terrorismi ja sukupuoli ymmärretään sosiaalisina faktoina, jotka syntyvät diskursiivisissa käytännöissä. Naisten toimia tarkastellaan usein perinteisten sukupuoliroolien kautta, joita terrorismiin osallistuva nainen rikkoo. Siten naisen toimijuus pyritään selittämään pois erilaisten narratiivien avulla, jotka pyrkivät säilyttämään perinteiset sukupuolinormit. Kyseisten narratiivien avulla myös perustellaan poliittisia toimenpiteitä, joilla on suoria vaikutuksia naisten elämään.
Tutkielman analyysi tuotti kaksi vastakkaista narratiivia, jotka nimettiin uhka- ja uhrinarratiiveiksi. Uhkanarratiivi noudattaa perinteistä valtiokeskeistä turvallisuuskäsitystä ja koostuu mahdollisen väkivallan, oikeudenmukaisuuden ja toiseuden diskursseista. Uhrinarratiivi vuorostaan painottaa inhimillistä turvallisuutta ja muodostuu seuraajat, vangit ja hylätyt äidit diskursseista.
Tutkielman kannalta keskeisintä on, mikä ymmärretään terrorismiksi ja millaisena naisen toimijuus nähdään suhteessa terrorismiin. Uhkanarratiivi rakentaa naisista kuvaa terroristijärjestö Isisin aktiivisina jäseninä, jotka muodostavat turvallisuusuhkan palatessaan Suomeen. Uhrinarratiivi taas pyrkii häivyttämään naisten toimijuuden ja siten poliittisen vastuun toimistaan sijoittamalla naiset perinteisiin sukupuolirooleihin.
Tutkielma osoittaa, että myös al-Holin naisten tapauksessa medialla on haasteita kehystää poliittiseen väkivaltaan osallistuvia naisia. Sukupuolella on edelleen merkitystä narratiivien muodostumiseen eikä naisten siirtyminen pimennosta lehtien etusivuille ole muuttanut sitä tapaa, miten naisten väkivaltainen käytös ymmärretään. Al-Holin naiset ovat joko uhreja vailla toimijuutta tai uhkia vailla mahdollisuutta pelastua
Myanmarin kansallinen identiteetti : diskurssianalyysi Myanmarin kansanmurhaa käsittelevistä puheista
No full textTämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia, millä keinoilla ja minkälaista kansallista identiteettiä Myanmarin poliittiset johtajat luovat puheissaan, joissa he puhuvat valtion sisäisestä konfliktista, jossa rohinga-muslimien kansaa on sorrettu. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimivat sosiaalinen konstruktivismi, nationalismi sekä identiteetti. Tematiikkaosiossa käsitellään rohingojen identiteetin historiallista kehittymistä, siirtomaavallan vaikutuksia valtion politiikkaan sekä maan poliittisen järjestelmän kehitystä. Aineistona on käytetty Myanmarin kolmen eri poliittisen johtajan, Aung San Suu Kyin, U Kyaw Tint Swen sekä U Hau Do Suanin puheita, joita on kaikkiaan kuusi kappaletta. Nämä puheet ovat kaikki englanninkielisiä ja ne on suunnattu kansainväliselle yleisölle. Menetelmänä tässä tutkimuksessa on hyödynnetty retorista diskurssianalyysia, jonka avulla aineistosta etsitään retorisia keinoja, joiden avulla kansallista identiteettiä puheissa luodaan. Analyysiosiossa aineistosta tehdyt löydökset on selkeyden vuoksi jaettu kolmeen eri diskurssiin, jotka aineistosta nousivat: suvereniteetin diskurssi, turvallisuuden diskurssi sekä rauhan ja tasa-arvon pyrkimyksien diskurssi. Aineistosta nousi monia retorisia keinoja, kuten toisto, kategorisointi, metaforien käyttö, ääri-ilmaisujen käyttö sekä vasta-argumentilta suojautuminen. Analyysissa selvisi, että Myanmarin poliittiset johtajat luovat puheissaan kansallista identiteettiä suvereenista, oikeudenmukaisesta, paljon kärsineestä ja rauhaa rakastavasta kansasta. Heitä kritisoineita kansainvälisiä instituutioita kohtaan he käyttävät hyökkäävää retoriikkaa ja kategorisoivat nämä epäoikeudenmukaisiksi ja epäluotettaviksi
Does Working Capital Management matter? A study on the effects of Working Capital Management on Profitability of Finnish SMEs
No full text”Robotteja vai tuntevia ihmisiä?” Tunteet osana organisaatiomuutosta. Tutkimuskohteena Monetra Pirkanmaa Oy.
No full textTutkielma käsittelee organisaatiomuutoksessa koettuja tunteita työntekijöiden näkökulmasta. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaisia tunteita organisaation työntekijät liittävät muutosprosessin eri vaiheisiin sekä millaiset käytännöt tukevat työntekijöiden tunteiden ilmaisemista organisaatiomuutoksessa. Lisäksi tutkielmassa selvitettiin kohdeorganisaatiossa käytössä olleen fiilismittarin hyödyllisyyttä organisaatiomuutokseen liittyvien tunteiden ilmaisemisessa. Tutkimuksen kohdeorganisaationa toimii Monetra Pirkanmaa Oy.
Tutkimus toteutettiin monitutkimusmenetelmällä sisältäen määrällisen ja laadullisen aineiston. Tutkimuksen toteutuksessa hyödynnettiin Creswellin (2015) yhtenevää mallia, jossa yhdistyvät määrällisen ja laadullisen aineiston kerääminen ja analyysi sekä niiden yhdistäminen ja tulkitseminen. Tutkimusaineisto koostui kohdeorganisaatiossa käytössä olleen fiilismittarin avulla kerätystä määrällisestä aineistosta sekä aikajana- ja teemahaastattelumenetelmillä kerätyistä laadullisesta aineistosta. Tutkimusaineistojen analysoinnissa hyödynnettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Fiilismittariin vastasi yhteensä 184 työntekijää. Lisäksi tutkimusta varten haastateltiin viittä konsernipalveluyksikkö Kopparista Monetra Pirkanmaa Oy:n organisaationmuutoksen myötä siirtynyttä työntekijää. Työntekijät edustavat organisaation neljää eri tiimiä.
Tutkimustulokset osoittavat, että organisaatiomuutoksessa koetut tunteet vaihtelevat myönteisistä ilon ja innostuksen tunteista kielteisempiin epävarmuuden ja pelon tunteisiin muutosprosessin eri vaiheissa. Muutosprosessiin liittyvät tapahtumat ja muutosta koskeva tiedottaminen toimivat laukaisevina ärsykkeinä työntekijöiden kokemille tunteille. Lisäksi tunteiden ilmaisemisella on myönteinen vaikutus organisaatiomuutoksesta selviytymiseen, kun organisaatiossa tehdään mahdolliseksi työntekijöiden tunteiden esiintuominen.
Tutkimustuloksissa havaittiin, että keskustelukulttuurin vahvistaminen, henkilökohtainen sparraus sekä esimies-alainen -keskustelut ovat keskeisiä tunteiden esiintuomista edistäviä tekijöitä organisaation muutosprosesseissa. Viestintä, vuorovaikutus ja avoin keskustelu ovat avainasemassa tarkasteltaessa organisaatiomuutoksen aiheuttamia tunteita. Organisaatiomuutoksen aikana koettujen tunteiden jakaminen työkavereiden ja esimiesten kanssa edistävät muutoksen läpikäyneen henkilöstön sopeutumista uuteen organisaatioon. Vahvistamalla työyhteisön tunneilmaisun kulttuuria, voidaan edistää työntekijöiden selviytymistä organisaatiomuutoksesta sekä yksilö- että organisaatiotasolla
