47495 research outputs found
Sort by
Työntekijöiden perehdyttäminen
No full textTässä tutkimuksessa kuvataan ja analysoidaan perehdytysohjelmaa myyntiorganisaatiossa, sekä käsitellään asiantuntijuuden rakentumista perehdytyksen avulla. Perehdytystä tarkastellaan laajana käsitteenä, eli tutkimuksessa perehdytys pitää sisällään niin tavanomaisen perehdyttämisen kuin työnohjauksen.
Tutkimuksen teoreettinen osuus rakentuu perehdytyksen teorioista ja asiantuntijuuden muutoksesta työelämässä. Kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan perehdytys prosesseja, perehdytyksen viittä askelta, sekä asiantuntijuutta tietotyössä. Kirjallisuuden yhteenvedossa esitellään, kuinka perehdytys johtaa asiantuntijuuteen riittävien taitojen kautta.
Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla suomalaisen operaattorin myymälämyyjiä, jotka ovat suorittaneet perehdytysohjelman organisaatiossa. Haastatteluaineisto analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen ja siitä koostettiin kolme teemoitettua aineistoa tutkimuksen aiheen pohjalta.
Tutkimusaineiston perusteella organisaatiossa käytetään räätälöityä perehdytysohjelmaa. Perehdytysohjelmassa on myös viitteitä vierihoitoperehdyttämisestä, jota käytetäänkin yleisesti perehdyttämisessä, sillä mallissa perehdytettävä on mahdollista ottaa yksilöllisesti huomioon ja perehdytystä voidaan räätälöidä sen mukaan. Eri perehdytysmetodien sopivuus perehdytettävälle on tutkimuksen mukaan yksilöllistä. Tutkimuksessa ilmeni, että perehdytys luo pohjan asiantuntijuudelle, mutta perehdytysohjelma ei varsinaisesti tee työntekijöistä asiantuntijoita.
Haastattelujen perusteella on nähtävissä, että asiantuntijuus rakentuu ajan kanssa, mutta perehdytyksellä on vaikutusta siihen, kuinka nopeasti asiantuntijuus on mahdollista saavuttaa. Perehdytys on tutkimuksen mukaan tärkeässä roolissa työpaikoilla ja asiantuntijaksi kasvun alustana
Externalisations in the Portuguese parliament : analysing power struggles and (de-)legitimation with Multiple Streams Approach
No full textAvoimen kilpailijadatan hyödyntäminen strategisissa investointipäätöksissä
No full textGlobalisaatio sekä kasvavat markkinat ovat johtaneet nykypäivän nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön. Toimintaympäristössä jatkuvasti tapahtuvat muutokset ovat vaikeasti ennakoitavissa, jolloin strategisten päätösten tekeminen on haastavaa. Nykypäivän nopeasti muuttuva toimintaympäristö vaatii uusia tapoja tavoitella kilpailuetua. Keskeisimpiä menetelmiä päätöksenteon tueksi on kilpailijaseuranta, jonka avulla saadaan tietoa kilpailijoiden liikkeistä sekä päätöksistä toimintaympäristössä. Strategiset investoinnit ovat tärkeä tapa luoda kilpailuetua, sillä ne ovat pitkävaikutteisia päätöksiä, jotka muuttavat liiketoiminnan luonnetta. Yleensä ne liittyvät organisaation strategiaan ja tavoitteisiin. Merkityksellisien vaikutusten takia niitä tulisi arvioida monesta eri näkökulmasta erilaisilla arviointimenetelmillä. Perinteiset arviointimenetelmät eli investointilaskelmat ovat yleisesti ottaen suositumpia arviointimenetelmiä kuin strategiset arviointimenetelmät, vaikka strategiset investoinnit ovat strategisia päätöksiä. Kirjallisuudesta nousseiden havaintojen myötä strategisia arviointimenetelmiä käytetään turhan vähän ja niiden käytön hyötyjä ei tunnisteta. Tämä loi tutkimukselle merkitystä, sillä tutkimus keskittyi strategisen arviointimenetelmän hyödyntämiseen.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia avoimen kilpailijadatan hyötyjä strategisen investointipäätöksen tueksi. Tutkimuksen päätutkimuskysymyksenä oli, mitä hyötyjä avoin kilpailijadata antaa strategisen investointipäätöksen tueksi. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, jossa lähteet olivat suurimmaksi osaksi tieteellisiä artikkeleita. Lähdeaineistoa arvioitiin kriittisesti, sillä varsinkin strategisista investoinneista sitä löytyi erittäin paljon. Avointa kilpailijadataa sekä strategisia investointeja yhdistelevää lähdeaineistoa tutkimukseen ei löydetty. Eri lähteitä arvioimalla ja vertailemalla sekä alatutkimuskysymyksien avulla muodostettiin kokonaiskuva avoimesta kilpailijadatasta ja sen hyödyntämisestä sekä strategisista investoinneista ja niihin liittyvästä päätöksenteosta. Lopuksi pyrittiin löytämään aiheista yhdistäviä tekijöitä, jotta tunnistettaisiin avoimen kilpailijadatan hyötyjä strategisessa investointipäätöksessä.
Tutkimuksessa hyödynnetyn aineiston perusteella havaittiin, että avoin kilpailijadata tarjoaa hyödynnettäviä mahdollisuuksia strategisen päätöksenteon tueksi. Varsinaisesti strategiseen investointipäätökseen löydettiin vain muutamia konkreettisia hyötyjä, sillä usein hyödyt liittyivät suurempiin kokonaisuuksiin, kuten oman kilpailuaseman sekä kilpailijoiden tunnistamiseen. Konkreettisempiä hyötyjä olivat esimerkiksi kilpailijoiden taloudellisen tilanteen arviointi tilinpäätöksistä saatavan datan avulla sekä kysynnän havaitseminen markkinoilla. Avointa kilpailijadataa on tarjolla monista eri lähteistä, jolloin strategista investointipäätöstä tehdessä, on tärkeää määritellä tietotarpeet. Tietotarpeiden määrittelyllä vähennetään kerättävän datan määrää ja siten tehostetaan päätöksentekoa. Yleisimpiä avoimen kilpailijadatan analysointimenetelmiä olivat sentimenttianalyysi, tekstin louhinta sekä tilinpäätösanalyysi. Avoimesta kilpailijadatasta saatava kilpailijatieto nähdään kuitenkin strategista päätöksentekoa tehostavana tekijänä kilpailuetua tavoitellessa
KORPUT: Korkeiden puukerrostalojen tutkimus
No full textTutkimus käsittelee korkeita suomalaisia asuinpuukerrostaloja, joiden rakentaminen on ollut Suomen rakentamismääräysten mukaan mahdollista vuodesta 2011 alkaen. Korkeat puukerrostalot jakautuvat enintään 8-kerroksisiin rakennuksiin, jotka voidaan toteuttaa niin sanotulla palomääräysten mukaisella taulukkomitoituksella sekä korkeampiin rakennuksiin, jotka edellyttävät toiminnallista palomitoitusta. Suomessa on tällä hetkellä yhteensä seitsemän toteutettua tai rakenteilla olevaa vähintään 8-kerroksista puukerrostaloa, joista kaksi on yli 8-kerroksisia.
Tutkimuksessa selvitetään millaisia erityispiirteitä korkeiden asuinpuukerrostalojen toteutusprosessiin ja suunnitteluratkaisuihin liittyy, millaisista lähtökohdista korkeat puukerrostalohankkeet ovat syntyneet ja millaisia ovat korkean puukerrostalorakentamisen tulevaisuudennäkymät Suomessa. Tutkimuskohteina on hyödynnetty viittä suomalaista korkeaa puukerrostaloa, joissa on käytetty monipuolisesti erilaisia toteutusmuotoja ja puurakennejärjestelmiä.
Tutkimus on luonteeltaan kartoittava ja selittävä. Siinä dokumentoidaan valittujen puukerrostalokohteiden toteutusprosessia ja ratkaisuja sekä selvitetään niiden taustalla vaikuttaneita tekijöitä. Tutkimus koostuu kirjallisuuskatsauksesta, tutkimuskohteena olevien puukerrostalojen toteutusprosessin ja suunnitteluratkaisujen kartoituksesta sekä haastattelututkimuksesta, johon osallistui tutkimuskohteena olevien hankkeiden keskeisiä osapuolia.
Tutkimuksen tuloksena on esitetty yhteenveto korkean puukerrostalorakentamisen nykytilanteesta Suomessa ja tunnistettu keskeisiä korkeissa puukerrostalohankkeissa vaikuttavia tekijöitä. Enintään 8-kerroksisten puukerrostalohankkeiden toteutukseen alkaa muodostua vakiintuneita toimintamalleja, joiden myötä puukerrostalorakentamisen toteutusprosessi kehittyy ja kustannuskilpailukyky paranee. Korkeammat hankkeet ovat kuitenkin koerakentamisluonteisia yksittäiskohteita, jotka ovat huomattavasti haastavampia toteuttaa ja edellyttävät enemmän suunnittelutyötä.
Korkeiden puukerrostalojen hankesuunnitteluvaihe on tavanomaista rakentamista työläämpi ja erilaiset rakennejärjestelmät tekevät kohteiden kilpailuttamisesta haastavaa. Suunnitteluprosessin onnistuminen edellyttää eri osapuolilta normaalia tiiviimpää yhteistyötä ja valitun rakennejärjestelmän tuntemista. Suunnittelu myös painottuu hankkeen alkuvaiheeseen. Oleellista puurakentamisen kilpailukyvyn kehittymiselle on erityisesti ratkaisujen standardisointi ja tuotteistaminen. Puukerrostalorakentamisen kehittäminen on painottunut paljolti kustannusten laskemiseen, ja jatkossa myös puuarkkitehtuuria tulisi hyödyntää paremmin korkean puurakentamisen kilpailukykytekijänä
Rakennukset kertovat: Ajan ja paikan tarinat arkkitehtuurin tarkastelussa
No full textArkkitehtuurin kokeminen on moniulotteinen ilmiö, jota voidaan kuvata kokonaisvaltaisesti vain runollisilla menetelmillä: ennemmin taiteen kuin tieteen keinoin. Arkkitehtuurin kantamien merkitysten, sen kielellisen luonteen, taiteellisen ulottuvuuden ja arkkitehtuurikokemuksen subjektiivisuuden vuoksi tarinat ovat luonteva näkökulma arkkitehtuurin tarkasteluun.
Metaforisessa lähestymistavassani elollistan rakennuksen tarinan kertojaksi ja ymmärrän arkkitehtuurikokemuksen tapahtumana, jossa ihminen lukee rakennuksen ja sen osien välittämiä tarinoita. Tarkastelemalla näitä kertomuksia, voidaan jäsentää arkkitehtuurin moniulotteista luonnetta ja selittää nykyarkkitehtuurin kriisiä; runsaasti erilaisia merkityksiä kantavat iäkkäät rakennukset puhuttelevat ihmistä ja saavat hänet viihtymään, kun taas merkityssisällöltään ohut nykyarkkitehtuuri koetaan usein hengettömäksi ja kylmäksi.
Rakennukset kertovat ihmiselle tarinoita ajasta ja paikasta eli ilmentävät ajan kulumista ja kuvastavat syntypaikkaansa sekä -ajankohtaansa. Ajan ja paikan ilmeneminen rakennetussa ympäristössä tukee ihmisen henkistä hyvinvointia, sillä rakentamisen avulla loputon aika ja ääretön tila saavat ihmiselle käsitettävän muodon, kun maailma hahmottuu tälle eriluonteisina paikkoina ja ajan kuluminen on havaittavissa elinympäristössämme.
Nykyarkkitehtuuri ei ilmennä aikaa ja paikkaa kuten ennen: rakennukset eivät kerro enää ajan ja paikan tarinoita eivätkä tarjoa meille tärkeitä kokemuksia pysyvyydestä ja jatkuvuudesta, luo paikan tunnetta tai ilmennä ajan kulumista. Ajattoman ja paikattoman nykyarkkitehtuurin parissa käsityksemme todellisuudesta jää jäsentymättömäksi ja maailma näyttäytyy meille vaikeaselkoisena sekä merkityksettömänä.
Ihmisen vääristynyt suhde ympäristöä kohtaan ja kadotettu yhteys sekä menneeseen että tulevaan ovat syitä nykyarkkitehtuurin kriisiin. Ajan ja paikan ilmeneminen rakennetussa ympäristössämme voi kuitenkin auttaa ihmistä löytämään terveemmän suhteen todellisuutta kohtaan, sillä tuntemukset luontoon ja ajalliseen jatkumoon kuulumisesta tarjoavat yksilölle vaikuttavia ja merkityksellisiä kokemuksia, joiden myötä ihminen voi havahtua elämään sekä ympäristöä, että historiaa kunnioittavalla tavalla.
Merkityksiltään pirstaleisessa ja vaikeaselkoisessa nykymaailmassa aika ja paikka eli luonto, rakennettu ympäristömme, oman aikamme ilmiöt sekä ajan kuluminen osana ihmisyyttä ovat harvoja yhteisesti jaettuja asioita, minkä vuoksi uutta henkeä arkkitehtuurille voidaan etsiä ajan ja paikan tarinoista. Kun arkkitehti luovassa työskentelyssään asettaa rakennusten kertomat tarinat suunnittelua ohjaavaksi tekijöiksi, tulee hän kyseenalaistaneeksi omat vakiintuneet ajattelutapansa ja tulevan käyttäjän kokemus nousee suunnittelun keskiöön. Murtumia yksiulotteiseen tekniseen rakentamiseen syntyy, kun rakennuksista luetut ajan ja paikan tarinat tarjoavat ihmiselle vaikuttavia kokemuksia luonnon, näyttävän arkkitehtuurin sekä ajallisen syvyyden parissa ja merkityksellistä tunnetta kotiseutuun, maailmaan sekä ajanjatkumoon kuulumisesta.
Havainnollistan ajan ja paikan tarinoihin perustuvaa lähestymistapaa pienimittakaavaisella luonnossuunnitelmalla, jossa tutkin Tampereen Kalevankankaalla sijaitsevan joutomaan ja siellä toimivan kaupunkiviljelmän potentiaalia.An architectural experience is a multidimensional phenomenon, which can be wholly understood with poetic methods rather than scientifical ways. Because of the meanings that architecture carries, its linguistic character, artistic dimension and subjectivity of architectural experience, stories are suitable point of view for studying it.
In my metaphorical approach I personify buildings into a storytellers and understand architectural experience as a happening in which human reads stories told by building and its elements. By examining stories that buildings tell us, we can understand architectures multidimensional character and also explain why people are fascinated by old buildings: they carry rich meanings while contemporary architecture is often viewed as cold and soulless because of its meaninglessness.
Buildings tell stories about time and place: they reflect passing of time and represent their birthplace and -time. The occurrence of time and place in our built environment supports human’s mental wellbeing because architecture gives understandable shape to endless time and infinite space. This happens when buildings make places of different character and give time a visible form for example with their patina.
One reason for the crisis of contemporary architecture is timelessness and placelessness of new buildings. Contemporary architecture does not represent time and place as buildings used to: they do not tell us stories of time and place nor give us feeling of belonging to world, home nor continuum of time. Our built environment does not serve
any more meaningful experiences of stability and continuity of the world to us. When surrounded by timeless and placeless architecture our picture of the reality is left unstructured and world seems obscure, insecure and meaningless.
Human’s unhealthy relationship with nature together with lost connection to the past and to the future are reasons for the crisis of contemporary architecture. The occurrence of time and place in built environment can help humans find healthier relationship to a reality. Powerful experiences in a beautiful nature or in an ancient building can lead to a strong feeling of belonging to the nature and to the continuum of time, which can cause human to live more respectful towards environment and history.
In a fragmented and obscure contemporary world, the time and place or nature, the built environment, phenomena of our time and the passing of time as a part of humanity are few shared things between all humans. Therefore, new spirit for architecture can be searched from the stories of time and place. When stories are set for the aim of a creative process, architects question their old-established ways of thinking and the experience of users rises into the core of the design process. Fractures into a one-dimensional, technical and over-rationalized architecture are born when stories of time and place told by buildings serve us a meaningful experiences and thus a feeling of belonging to the home, to the world and to the continuum of time.
I demonstrate my approach by presenting small-scale draft design which examines potential of an urban farming activity in a fascinating place at Kalevankangas ridge in Tampere
The Roles of Mitochondrial Protein Synthesis and of the Transcriptional Coactivator Spargel in Drosophila Growth and Development
No full textMitokondriaalisten ribosomien (mitoribosomi) toiminnan häiriöillä on vakavia vaikutuksia solun ja organismin aineenvaihduntaan. Mitoribosomit koostuvat proteiineista sekä RNA:sta, joiden geenit sijaitsevat sekä tuman että mitokondrioiden DNA:ssa. Mutaatiot näissä geeneissä voivat johtaa ihmisellä aineenvaihdunnallisten sairauksien puhkeamiseen. Mitoribosomeista riippuvaisten sairauksien parantavan hoidon sekä oireiden lieventämisen kannalta oleellista on ymmärtää sairauksien molekulaariset syntymekanismit.
Tässä työssä on käytetty banaanikärpäsmallia mitoribosomeista riippuvaisten tautigeenien toiminnan mallintamiseen. Banaanikärpäsen tko25t mutaatio johtaa mitoribosomin pienen alayksikön proteiini S12 (mRpS12) toiminnan häiriöön. tko25t Kärpäsmutanteilla on useita ihmisen mitokondrioiden toiminnan häiriöiden suhteen samankaltaisia fenotyyppejä. Näihin kuuluu esimerkiksi kuulon alenema sekä yksilönkehityksen häiriöt. Myös molekulaariset mekanismit tko25t mutantin fenotyypin taustalla ovat samankaltaiset ihmisen mitokondrionaalisten sairauksien kanssa, jossa alentunut mitokondrionaalinen proteiinisynteesi johtaa elektroninsiirtoketjun aktiivisuuden alenemiseen.
Käyttämällä geeniaktiivisuuden, aineenvaihdunnan, geneettisiä sekä yksilönkehityksen analyysimenetelmiä, tässä työssä löydettiin pyruvaattiaineenvaihdunnan häiriön olevan keskeinen tko25t mutantin taustalla vaikuttavista syistä. Pyruvaatin pitoisuus on tko25t mutantilla korkeampi kuin kontrollieläimillä. Pyruvaatin pitoisuutta muuttamalla joko geneettisesti, tai ravinnon koostumuksella voitiin tko25t mutantin ilmenemistä säädellä. Pyruvaatin pitoisuuden muutoksella on vaikutusta kompensaatiomekanismiin, jossa seerumin glukoosin määrä vaihtelee suolen ja munuaiskerästen sokeritransporttereiden geeniaktiivisuuden seurauksena. Vastaavasti, ruuan sokeripitoisuuden konsentraatio säätelee tko25t mutantin fenotyypin ilmenemistä. Nämä tulokset osoittavat, että mitoribosomaalisista häiriöistä kärsivät kärpäset eivät siedä korkeaa seerumin sokeripitoisuutta.
Tässä työssä tutkittiin myös geneettisiä menetelmiä tko25t mutantin fenotyypin lieventämiseksi. Spargel kuuluu PGC1 perheen geenienluennan koaktivaattoreihin, jonka toiminta on osoitettu olevan yhteydessä mitokondrion toimintaan. Esimerkiksi kärpäsen rasvakudoksessa spargel-geenin säätely on todettu johtavan mitokondriaalisten geenien ilmenemiseen. Tässä työssä löydettiin spargel-geenin ilmenemisen olevan alentunut tko25t mutantilla. spargel-geenin ilmentäminen tko25t mutantissa ei kuitenkaan vaikuttanut mutantin fenotyyppiin, eikä sen voimistunut aktiivisuus lisännyt mitokondrioiden biogeneesiä. Tämä yllättävä tulos johti lisätutkimuksiin spargel-geenin toiminnan ymmärtämiseksi.
Yllättäen löysimme spargel-geenin ilmentyvän kymmenkertaisesti naaraskärpäsillä koiraisiin verrattuna. Ero juontaa spargel-geenin erittäin korkeaan ilmenemiseen kärpäsen munarauhasessa. Hiljentämällä spargel-geenin toiminta munarauhasessa aikaansai alkionkehityksen keskeytymiseen. Viitteitä spargel-geenin vaikutuksesta mitokondrion toiminnan säätelyssä munarauhasessa ei löytynyt. Tutkimukseni osoittaa että spargel-geenillä on oleellinen funktio alkionkehityksen aikana, mutta sen rooli mitokondrion biogeneesin säätelyssä on kyseenalainen.When the capacity of mitochondrial ribosomes (mitoribosomes) to translate genes encoded in the mitochondrial genome (mtDNA) is impaired, severe effects on mitochondrial activity and, subsequently, on total cellular metabolism, result. The impacts can be observed throughout the entire organism and present as a metabolic disease. In humans, such disease is often seen when mutations arise in nuclearly or mitochondrially encoded components of the mitoribosome or its associated molecular machinery. Understanding the mechanistic pathways of these diseases and exploring methods to alleviate their symptoms requires an intricate understanding of the metabolic changes that underpin these pathologies.
The work presented within this thesis aimed at adding to this understanding by using genetic and chemical alterations to scrutinise the complex context of metabolism during development in a Drosophila melanogaster mutant model of mitoribosomal disease. The Drosophila strain tko25t, carrying a mis-sense mutation in mitoribosomal small subunit protein S12 (mRpS12), has phenotypes including bang sensitivity, impaired hearing and developmental delay, closely phenocopying elements of human mitochondrial disease. The same is true at the cellular and molecular level where a decreased capacity for mitochondrial protein synthesis causes tko25t to exhibit decreased electron transport chain (ETC) complex activity, a marker of mitochondrial disease in humans.
Using a combination of transcriptomic and metabolomic assays, along with genetic perturbations, dietary manipulations and developmental analyses, a sensitivity to alterations in pyruvate metabolism was identified as a key component of the tko25t mutant phenotype, in which pyruvate levels were found to be basally higher than in wild-type flies. Adding pyruvate to the diet of tko25t or decreasing the expression of crucial components of pyruvate metabolism led to significant changes in growth rate and provided insight into the metabolic effects of decreased mitoribosomal activity. Altered pyruvate metabolism was closely linked to an inferred compensation mechanism in tko25t mutant flies, whereby glucose serum levels were lowered through changes in the expression of putative Malpighian tubule- and gut-specific sugar transporters. By lowering the sugar level of the culture medium, which resulted in a decreased level of serum sugar, key features of the tko25t mutant phenotype were alleviated; notably the extent of developmental delay and the recovery time from mechanical shock (bang sensitivity), consistent with a suggested ‘sugar-toxicity’ toward the mitoribosomal mutant flies.
To further explore whether the tko25t phenotype could be alleviated through alterations at the genetic rather than the metabolic level, the transcriptional coactivator spargel was over-expressed. spargel belongs to the PGC1 family of coactivators that have been proposed as master regulators of mitochondrial biogenesis. In the adult Drosophila fat body, spargel has been shown to alter mitochondrial transcript expression. Additionally, the expression of spargel at the RNA level is decreased in the tko25t mutant. It was therefore reasoned that spargel overexpression might correct the decreased capacity for mitochondrial protein synthesis in tko25t mutant flies, and thus alleviate its developmental delay accordingly. However, spargel overexpression did not have the intended outcome of increased mitochondrial gene transcription and biogenesis in the tko25t mutant, nor in control flies.
Whilst carrying out these experiments, spargel RNA expression in adult Drosophila females was observed to be approximately ten-fold higher than in males. Further analysis found this to be a result of spargel RNA levels being high in ovaries and remaining high throughout the earliest stages of embryogenesis. To gain further insight into the biological function(s) of spargel, its expression was knocked down at the RNA level, specifically in the female germline. The embryonic semi-lethality that resulted confirmed the essential nature of spargel in the developing Drosophila embryo. Experiments were undertaken to determine whether spargel, despite its lack of interaction with tko25t, was functioning to boost mitochondrial biogenesis during these early stages of development. This also failed to find any evidence linking spargel activity with mitochondrial regulation. These findings confirm the importance of spargel function in development, but call into question its often-assumed role in mitochondrial biogenesis
Assessment of time window for sleep onset on the basis of continuous wrist temperature measurement
No full text
Poliittista palloilua Venäjällä : Jalkapallon MM-kilpailut osana kansainvälistä politiikkaa
No full textJalkapalloon kytkeytyvä valta ja siihen liittyvät erilaiset toimijat ovat kansainvälisen politiikan tutkimukselle merkittävä mahdollisuus tarkastella kansainvälisen järjestelmän toimintaa urheilun kautta. Urheilun ja kansainvälisten suhteiden tutkimus oli ennen 2000-lukua vähäistä, vaikka yhteistä historiaa on runsaasti. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuja käytetään osana kansainvälistä politiikkaa ja osoittaa, että urheilu muodostaa kansainvälisten suhteiden tutkimukselle merkittävän resurssin.
Urheilun ja kansainvälisen politiikan yhteys on painottunut urheilun megatapahtumien tutkimukseen ja erityisesti pehmeän vallan käyttöön tapahtumien yhteydessä. Tässä tutkielmassa haluttiin pehmeän vallan lisäksi tuoda esiin mahdollisuus hyödyntää jalkapallon MM-kilpailuja perinteisessä diplomatiassa. Toisaalta haluttiin myös havainnoida miten kansainvälisen politiikan muut toimijat käyttävät valtaa MM-kilpailuissa. Tutkimuskysymykseksi muodostui, miten jalkapallon MM-kilpailut ovat osa kansainvälistä politiikkaa? Tähän kysymykseen vastattiin tapaustutkimuksella ja tapaukseksi rajautui 14.6.–15.7.2018 Venäjällä järjestetyt jalkapallon MM-kilpailut.
Tutkimusmenetelmiksi valikoituivat tapaustutkimus ja sisällönanalyysi, jonka teoriaohjaavuus muodostuu kansainvälisen politiikan teoriasta. Analyysia ohjaavat kolme kansainvälisen politiikan toimijaa: kansallisvaltiot, kansainväliset organisaatiot ja yhtiöt sekä yksilöt, jotka muodostivat analyysin yläteemat. Alateemaksi muodostui vallan käsite, jonka avulla avataan toimijoiden valtapyrkimyksiä ja vallankäytön muotoja. Tutkielma nojaa avoimiin lähteisiin ja aineisto koostuu laajasta otannasta, joka pitää sisällään virallisia tiedotteita ja uutisia Venäjän presidentin kansliasta, materiaalia kansainvälisen jalkapalloliitto FIFAn arkistoista sekä mediasta. Sosiaalista mediaa hyödynnettiin erityisesti YouTube:sta löytyneiden videomateriaalien osalta.
Analyysin tulokset Venäjän jalkapallon MM-kilpailuista osoittavat, että urheilu on valtioille merkittävä ulkopolitiikan väline ja keino käyttää valtaa suhteessa toisiin valtioihin, kansainvälisiin organisaatioihin ja yhtiöihin sekä yksilöihin. Jalkapallon MM-kilpailut ovat valtioiden ulkopolitiikan instrumentaalinen osa, jota hyödynnetään tavoitteiden saavuttamisessa ja kilpailuista hyötyy erityisesti järjestysvastuussa oleva valtio. Tavoitteita pyritään saavuttamaan vaikuttamalla suoraan toisten valtioiden politiikkaan diplomatian keinoin, toisiin yhteiskuntiin pehmeän vallan avulla, kansainvälisiin organisaatioihin, yksityisiin toimijoihin ja omaan yhteiskuntaan ulkopolitiikan legitimoimiseksi. Lisäksi jalkapallon MM-kilpailut muodostavat kansainvälisen politiikan toimijoille tilan toimia, mahdollistaen esimerkiksi urheilijoille kansallisvaltioiden representoinnin ja eri toimijoille diplomaattisten käytänteiden toteuttamisen. Tulkintani perusteella urheilun megatapahtumat ja urheiludiplomatia muodostavat merkittävän tutkimuskohteen kansainvälisen politiikan tutkimuskentälle