47495 research outputs found
Sort by
Kaatumistapahtumien riskitekijät somaattisilla vuodeosastoilla: Systemaattinen kirjallisuuskatsaus
No full textTyön merkitys yksinhuoltajille : Sisällönanalyysi työssäkäyvien yksinhuoltajien arjesta
No full textTämän tutkimuksen tehtävänä oli kartoittaa millaiseksi osaksi elämäänsä yksinhuoltajat kokevat palkkatyön. Perheen ja työn yhteensovittaminen on ajankohtainen aihe, joka on erityisen tärkeä yhden huoltajan perheiden kannalta. Yksinhuoltajuuden yleistymiseen Suomessa ovat vaikuttaneet laajat yhteiskunnalliset muutokset erityisesti 1960-luvulta eteenpäin. Suuressa roolissa oli esimerkiksi yhä useamman naisen työllistyminen kodin ulkopuolelle, mikä mahdollisti naisen roolin perheen elättäjänä.
Tässä tutkielmassa yksinhuoltajuus määritellään asumisperusteisesti, koska kiinnostuksen kohteena ovat perheiden arkiset käytännöt kuten lastenhoidon järjestäminen. Tilastokeskuksen mukaan asumisperusteisesti yksinhuoltajaksi määritellään henkilö, joka asuu yksin huollettavien lastensa kanssa. Tutkimuskysymykseen vastaamisessa hyödynnetään työn merkitystä tutkineiden Ruth Yeomanin sekä Frank Martelan ja Anne Pessin muodostamia määritelmiä. Heidän mukaansa työ voidaan nähdä merkitykselliseksi sekä työntekijän kokeman subjektiivisen merkityksen tunteen että työstä laajemmin seuraavan objektiivisen hyödyn kautta. Subjektiivisella tasolla tarkoitetaan yksilön kokemia positiivisia tunteita, jotka oma työ saa aikaan. Laajempi hyöty taas voidaan nähdä esimerkiksi tarpeena noudattaa yhteiskunnallista työssäkäynnin normia, jolloin yksilö osallistuu hyödyn tuottamiseen jollekin muulle kuin itselleen.
Tarkastelen kuuden yksinhuoltajan haastatteluja teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Työssäkäyvän yksinhuoltajan arkea leimaa jatkuva tunne ajan riittämättömyydestä. Metatyöhön eli perheen arjen ja ajankäytön organisointiin kuluu paljon voimavaroja ja työssäkäynti heijastuu myös lasten arkeen esimerkiksi pitkinä päivinä. Rahallinen hyöty työssäkäynnistä näyttää olevan hyvin vähäinen palkan leikatessa sosiaaliturvan määrää. Näistä merkittävistä negatiivisista vaikutuksista huolimatta aineiston yksinhuoltajat kokevat työssäkäynnin erittäin tärkeäksi esimerkiksi muiden auttamisen, perheen tulevaisuuden turvaamisen sekä yhteiskunnalliseen normiin vastaamisen kautta. Lisäksi oma työ koettiin merkitykselliseksi kehittymismahdollisuuksien, sosiaalisten suhteiden ja vastuun kautta. Yleisesti ottaen työssäkäynti merkitsi haastatelluille mittaamattomasti enemmän kuin siitä saatava rahallinen korvaus.
Aloitan tutkielmani esittelemällä perheen ja yksinhuoltajuuden määritelmiä. Lisäksi pohjustan aihetta historiakatsauksella yksinhuoltajuuden kehittymisestä Suomessa. Jatkan määrittelemällä analyysissa hyödyntämäni työn merkityksen käsitteen sekä kuvailen tutkielmassa käyttämäni aineiston ja tutkimusmenetelmän, joista etenen sisällönanalyysin tuloksiin luvussa neljä. Lopuksi esitän yhteenvedon jäsentämistäni tuloksista ja sidon ne osaksi laajempaa yhteiskunnallista keskustelua sekä aiempaa tutkimusta
Neutronikuvantaminen biologisissa ja kliinisissä käyttökohteissa
No full textNeutronikuvantaminen perustuu eri energisten neutronien ominaiseen vaimenemiseen ja sirontaan eri isotoopeissa. Näytettä pommitetaan neutroneilla, joista näytteen kanssa vuorovaikuttaneet ja vuorovaikuttamattomat neutronit havaitaan detektoreilla. Saatu signaali käsitellään, minkä jälkeen kuvatusta näytteestä muodostuu omanlaatuinen kuva, joka muistuttaa käänteistä röntgenkuvaa. Neutronikuvantamista on monipuolisesti käytetty esimerkiksi teollisuudessa, paleontologiassa ja kasvitieteessä sekä materiaalitekniikassa, mutta se ei ole yleistynyt sairaalakäyttöön tai kliinisiin sovelluksiin.
Työn tarkoituksena oli selvittää, voisiko neutronikuvantamista hyödyntää biologisiin ja kliinisiin sovelluksiin ja toisiko se uutta tietoa perinteisten kuvantamismenetelmien rinnalle. Työssä haluttiin myös tarjota ajankohtaisia hyödyntämismahdollisuuksia ja esittää uusimpia biologisia ja kliinisiä käyttökohteita.
Työn tuloksena oli, että neutronikuvantamista voidaan laaja-alaisesti hyödyntää biologisiin ja kliinisiin sovelluksiin, mutta neutronitekniikkaa on kehitettävä, jotta se yleisesti hyväksyttäisiin sairaalakäyttöön. Täten työssä koottiin esiteltyjen käyttökohteiden vahvuudet, rajoitukset ja jatkomahdollisuudet tulevaisuutta varten
Esihenkilöiden käsitykset työhyvinvoinnista suhteessa työn imuun
No full textSelvitän tutkielmassani esimiesasemassa toimivien käsityksiä työhyvinvoinnista ja työhyvinvoinnin tekijöistä, sekä näiden käsitysten suhdetta työn imuun. Lisäksi olen kiinnostunut vastuunjaosta työhyvinvoinnin toteutumisessa. Esihenkilöiden työhyvinvointia koskevien käsitysten selvittäminen on tärkeää, koska esihenkilöt voivat toiminnallaan vaikuttaa alaistensa työhyvinvointiin. Työhyvinvointi on olennaista yksilön, organisaatioiden sekä yhteiskunnan kannalta. Kysyn tutkimuksessani, minkälaisia käsityksiä esimiesasemassa toimivilla on työhyvinvoinnista.
Peilaan esihenkilöiden työhyvinvointikäsityksiä positiivista työhyvinvointia kuvaavaan työn imun käsitteeseen. Työn imu voi syntyä itseohjautuvuusteoriaan perustuvien psykologisten perustarpeiden täyttyessä sekä työn sisältäessä työn voimavaroja ja työntekijän yksilöllisten voimavarojen ollessa positiivisia. Johtamistavalla voi olla myös vaikutusta työn imun toteutumiseen.
Tutkimusaineistonani on työhyvinvointi-teemaa koskevat osat seitsemästä johtavan sosiaalityöntekijän teemahaastattelusta. Aineisto on sekundaariaineisto ja sain sen käyttööni Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston Palveluportaali Ailasta aineiston luovuttajan luvalla. Analysoin aineiston käyttämällä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Analyysi eteni aluksi aineistolähtöisesti ja käsitteellistämisen vaiheessa toin analyysiin mukaan työn voimavarat ja työntekijän yksilölliset voimavarat, joiden mukaan analyysin yläluokat muodostuivat.
Analyysin perusteella esihenkilöiden käsitykset työhyvinvoinnista sisältävät laajan kirjon erilaisia työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Työhyvinvoinnin tekijöitä löytyy kaikista työn voimavarojen osa-alueista. Myös työntekijän yksilöllisillä voimavaroilla on esihenkilöiden käsitysten mukaan vaikutusta työhyvinvointiin. Työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät ovat aineistossa lisäksi sellaisia, jotka edesauttavat myös psykologisten perustarpeiden toteutumista. Käsitykset siis edesauttavat toteutuessaan työn imun kokemusta ja hyvää työhyvinvointia. Esihenkilöillä on näin ollen valmius työhyvinvointia tukevaan johtamiseen. Vastuu työhyvinvoinnista jakautuu aineiston perusteella esihenkilölle, alaiselle ja työterveyshuollolle. Tulevaisuudessa olisi hyvä tutkia myös muilla aloilla työskenteleviä esihenkilöitä, koska johtavien sosiaalityöntekijöiden koulutustausta voi vaikuttaa heidän käsityksiinsä yksilön hyvinvoinnista
''Tykkään vaatteista, mutta sen takii kuulemma tuhoon maapallon.'': Julkisen oikeuttamisen analyysi nuorten kuluttajien päätöksistä kuluttaa pikamuotia
No full textKandidaatintutkielmassani tarkastelin sitä, miten nuoret kuluttajat oikeuttavat ja selittävät päätöksiään kuluttaa pikamuotia. Pikamuoti on ajankohtainen ilmiö, joka on ollut esillä viime aikoina paljon. Pikamuodilla tarkoitetaan bisnesstrategiaa, joka tunnistaa kuluttajien jatkuvan uutuuden halun ja näin ollen pyrkii vähentämään pitkiä mallistojen ostamisprosesseja ja odotusaikoja saadakseen uutuudet kauppoihin mahdollisimman nopeasti. Lisäksi pikamuotiin liittyy tuotteiden halvat hinnat ja heikko kestävyys. Pikamuoti saastuttaa maapalloa radikaalisti ja aiheuttaa suuria sosiaalisia ongelmia, kuten lapsityövoiman käyttöä ja huonoja työoloja. Vaikka kuluttajat tuntuvat olevan tietoisia pikamuodin ongelmallisuudesta, on sen kuluttaminen silti hyvin yleistä. Halusin keskittyä tutkielmassani juuri nuoriin kuluttajiin, sillä nuorten motiivit kuluttamisessa saattavat erota muiden ikäryhmien motiiveista, koska usein nuorille vaatteiden brändi ja tuotteen hinta ovat merkittäviä ostopäätöksiin vaikuttavia tekijöitä. Teoriataustanani tutkielmassani toimivat yksilön henkilökohtainen ja sosiaalinen identiteetti, asenteiden ja käyttäytymisen ristiriita, selonteot sekä oikeuttamisteoria.
Tutkielmani aineisto muodostuu Demi.fi-sivustolla vuosina 2017, 2018 ja 2019 julkaistuista keskustelun aloituksista ja niihin tulleista kommenteista pikamuotiin liittyen. Keskustelun aloituksia on kahdeksan ja kommentteja niissä on yhteensä 132. Analyysimenetelmänä käytin Eeva Luhtakallion ja Tuomas Ylä-Anttilan julkisen oikeuttamisen analyysiä, joka perustuu Luc Boltanskin ja Laurent Thévenot’n oikeuttamisteoriaan, jossa kriisitilanteita pyritään ratkaisemaan vetoamalla seitsemään eri oikeuttamisen maailmaan. Näitä ovat markkinoiden, inspiraation, ekologian, kansalaisuuden, teollisuuden, maineen ja kodin maailmat. Eri maailmojen välillä käydään aineistossa kiistaa, niiden avulla tehdään kompromisseja ja ne yhdistyivät tosiinsa myös syy-seuraussuhteina. Kiistoja voidaan käydä myös yhden maailman sisällä.
Aineistossa vedotaan kaikkiin muihin maailmoihin paitsi kodin maailmaan. Markkinoiden, inspiraation, ekologian ja kansalaisuuden maailmat tulevat aineistossa eniten esille. Nuoret kuluttajat vaikuttavat tutkielmani mukaan olevan hyvin tietoisia pikamuodin kuluttamisen haitallisista vaikutuksista, kuten ympäristön kuormituksesta ja sosiaalisista ongelmista. Ongelmien tiedostaminen vaikuttaa silti olevan ainoastaan toissijainen tekijä nuorten kuluttajien ostopäätöksissä ja valintoja ohjaavat vahvemmin tuotteen hinta, henkilökohtaiset tyylilliset halut ja tuotteen saatavuus. Aineistossani eri oikeuttamisen maailmat yhdistyvät usein, mikä kertoo aiheen ristiriitaisuudesta ja siitä, ettei ilmiölle nähdä yhtä oikeaa ratkaisua
Opiskelija, kuka muodostaa poliittisen mielipiteesi?: Ympäristön muodostama yksityinen päätös
No full textTämän tutkielman tavoitteena on vastata tutkimuskysymykseen, kuinka sosiaaliset tekijät vaikuttavat Tampereen yliopiston opiskelijoiden poliittisen mielipiteen muodostumiseen. Tutkielman taustalla vaikuttaa keskustelu suomalaisten äänestysaktiivisuuden polarisoitumisesta ja korkeakoulutettujen korkeasta äänestysaktiivisuudesta suhteessa peruskoulun käyneisiin. Tutkimuskysymystä lähestytään mikrotason poliittisen sosiologian näkökulmasta kiinnittäen huomiota yksilöiden ja ryhmien merkitykseen poliittisen mielipiteen muodostuksessa. Tutkimuksen teoreettisena taustana tarkastellaan sekundaarisosialisaatiota, sosiaalista pääomaa sekä äänestyskäyttäytymistä käsitteleviä teorioita.
Tutkielman kohderyhmänä ovat Tampereen yliopiston yhteiskuntatutkimuksen opiskelijat. Tutkielman aineisto kerättiin helmikuussa 2020 anonyymillä avoimella kirjoituskutsulla, joka laadittiin yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston Penna-verkkoalustan avulla. Kirjoituskutsuun laadittiin 13 apukysymystä. Kirjoituskutsun taustakysymyksissä kysyttiin vastaajan sukupuoli, ikäryhmä sekä puolue, jota vastaaja äänesti vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Kirjoituskutsu jaettiin yhteiskuntatutkimuksen opiskelijoiden ainejärjestön Facebook-ryhmässä sekä sähköpostilistalla. Kirjoituskutsuun vastasi 12 yhteiskuntatutkimuksen opiskelijaa. Tutkielman analyysi toteutettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmää noudattaen. Analyysissa tarkastellaan poliittisen mielipiteen muodostumista poliittisten keskusteluiden, yliopiston poliittisen sosialisaation sekä henkilökohtaisten poliittisten mielipiteiden valossa.
Tutkielman tuloksista ilmenee, että sosiaalisten tekijöiden merkitys opiskelijoiden poliittisen mielipiteen muodostukseen on moniselitteinen ilmiö, johon on vaikea löytää yksinkertaista vastausta. Aineistosta on havaittavissa, että vastaajilla on selkeä käsitys puolueista, joiden kannattaminen nähdään yleisesti hyväksyttynä opiskelukavereiden keskuudessa. Tätä käsitystä vahvistavat keskustelut opiskelukavereiden kanssa, opinnot sekä yleinen ilmapiiri yhteiskuntatutkimuksen opiskelijoiden parissa. Moni vastaajista samaistuu Vihreiden ja Vasemmistoliiton edustamaan arvomaailman, ja näin ollen myös poliittiset näkemykset ovat usein yhdenmukaisia. Vastauksista nousee esiin, ettei yleiseksi koettuja mielipiteitä usein haasteta opiskelukavereiden kanssa käydyissä poliittisissa keskusteluissa. Sen sijaan näkemyksiä saatetaan haastaa ainejärjestön ulkopuolisissa sosiaalisissa suhteissa. Tutkielma nostaa esiin yhteisön ja sosiaalisten suhteiden merkityksen poliittisen mielipiteen muodostuksessa. Lopullinen äänestysvalinta on aina yksilön tekemä henkilökohtainen päätös, mutta ymmärtääksemme sitä tulee meidän huomioida sosiaalisten verkostojen merkitys poliittisen mielipiteen muodostuksen prosessissa
Pietilöiden suunnitteluprosessi: Tarkastelussa Kalevan kirkko ja Tampereen pääkirjasto Metso
No full textA Comparison of two tests of fundamental movement skills among Finnish children aged five to seven years: The Körperkoordinationstest für Kinder and The Test of Gross Motor Development 3rd Edition
No full textFundamental movement skills are the essential abilities that a person needs to be able to move, stabilize, and control body and objects (Cools et al., 2009). Good fundamental movement skills in childhood are associated with several health benefits (Cattuzzo et al, 2016). Measuring fundamental movement skills is crucial for obtaining valuable information on the current state of children’s skill proficiency and it enables early detection of motor delays or motor disorders. Known relationships with other assessment instruments increase the validity and reliability of the fundamental movement skills assessment and is vital for the selection of suitable instrument for measuring children’s skill proficiency. (Bardid et al., 2016.)
The aim of this master’s thesis was to compare the test results of the Körperkoordinationstest für Kinder-test (KTK-test) and the Test of Gross Motor Development 3rd edition (TGMD-3) and to examine if they give a similar description of a child’s fundamental movement skills. The KTK-test measures fundamental movement skills through four tasks involving balancing skills and body coordination while the TGMD-3 focuses on locomotor and object control skills and includes 13 different tasks. The data of this thesis was obtained from the Skilled Kids-study and included 686 Finnish children aged five to seven years. In the results, means were compared with independent samples t-test and one-way analysis of variance. The association and relationship between the KTK-test and the TGMD-3 were analyzed with Pearson correlation coefficients and crosstabulations. Cohen’s kappa coefficient was used to measure the interrater reliability of the crosstabulations.
The results showed a statistically significant (p= 0,001) difference between boys and girls in the mean scores of the TGMD-3. Girls scored higher in locomotor tasks whereas boys outperformed girls in locomotor tasks and in total performance. Statistically significant moderate level of correlation was found between KTK Total score and TGMD-3 Total score (r= ,574, p< 0,001), KTK Hopping for height and TGMD-3 Total score (r= ,530, p< 0,001) , KTK Hopping for height and TGMD-3 Locomotor subscale (r= ,511, p< 0,001) , and KTK Total score and TGMD-3 Locomotor subscale (r= ,504, p< 0,001). Over half of the children in the lowest and highest quartile in the KTK-test were likewise categorized according to the TGMD-3.
The results of this master’s thesis showed a moderate association between the KTK-test and the TGMD-3 and indicated that these two tests give somewhat similar description of a child’s fundamental movement skills although they measure different parts of them. Results underline the notion that a child’s motor competence assessment should not be a result of a single assessment instrument. Instead, it should be a combination of instruments that are known to be reliable, valid and support each other
Sosiodemografisten ja sosioekonomisten tekijöiden vaikutus äänestysaktiivisuuteen Suomessa: Eurovaalit 2019
No full textEurovaalien äänestysaktiivisuus on laskenut ensimmäisistä eurovaaleista lähtien. Tässä tutkimuksessa tarkoitukseni on selvittää, miksi eurovaaleissa jätetään äänestämättä. Olen kiinnostunut myös siitä, mitkä sosiodemografiset ja sosioekonomiset tekijät vaikuttavat äänestämättä jättämiseen Suomen eurovaaleissa. Jotta voin sanoa, miksi äänestämättä jätetään juuri eurovaaleissa, vertailen vuoden 2019 Suomen eurovaaleja vuoden 2019 Suomen eduskuntavaaleihin.
Tein tutkimuksen hyödyntämällä aiemmasta kirjallisuudesta löydettyjä syitä, tutkimalla Eurobarometreja sekä Tilastokeskuksen rekisteriaineistoja suomalaisten äänestyskäyttäytymisestä. Aiemmasta kirjallisuudesta keskeiseksi nousi teoria toisen asteen vaaleista. Lisäksi löysin eurobarometreista erilaisia vaalikohtaisia syitä, jotka vaikuttavat äänestysaktiivisuuteen. Tutkimusmenetelmänä käytin kuvailevaa kvantitatiivista tutkimusta, jossa vertailin vuoden 2019 eurovaalien ja eduskuntavaalien sosiodemografisia ja sosioekonomisia tekijöitä. Näitä ovat ikä, sukupuoli, koulutus sekä tulotaso.
Tutkimuksen tulokset mukailevat pääosin aiemman kirjallisuuden tuloksia. Eurovaaleissa tärkeimmiksi äänestämättä jättämisen syiksi nousee vaalien kiinnostamattomuus, tiedon puute Euroopan unionista sekä tunne yhden äänen riittämättömyydestä.
Tutkimuksessa sain selville, että sosiodemografisilla sekä sosioekonomisilla tekijöillä on selkeä yhteys äänestämiseen myös eurovaaleissa. Alhainen koulutustaso, nuori ikä, sekä alhainen tulotaso ovat tekijöitä, joiden takia äänestämättä jätetään eurovaaleissa todennäköisimmin. Nuoret miehet äänestävät huomattavasti vähemmän kuin saman ikäiset naiset. Tilanne kääntyy toisinpäin äänestäjien iän yltäessä yli 50 vuoteen.
Äänestysaktiivisuudessa voidaan huomata joitakin eroja, kun verrataan eduskuntavaalien ja eurovaalien äänioikeutettujen sosiodemografisia ja sosioekonomisia tekijöitä. Molemmissa vaaleissa korkea ikä, korkea koulutus sekä korkea tulotaso nostavat äänestysaktiivisuutta. Toisen asteen koulutuksen käyneet äänestävät melko usein eduskuntavaaleissa verrattuna siihen, miten usein he äänestävät eurovaaleissa. Eduskuntavaaleissa äänestysaktiivisuus nousee tasaisesti tulotason noustessa ylöspäin, mutta eurovaaleissa äänestysaktiivisuus kääntyy nousuun vasta aivan ylimmissä tuloluokissa. Miesten ja naisten äänestysaktiivisuus erot ovat eurovaaleissa pienempiä kuin eduskuntavaaleissa