Journal.fi
Not a member yet
93357 research outputs found
Sort by
Review: Angelos Chaniotis (ed.): Unveiling Emotions III: Arousal, Display, and Performance of Emotions in the Greek World. Heidelberger Althistorische Beiträge und Epigraphische Studien 63. Franz Steiner Verlag, Stuttgart 2021
Otto Latva: The Giant Squid in Transatlantic Culture. The Monsterization of Molluscs (Book Review)
Monikasvoinen raatajarahvas Venäjän Karjalassa 1918–1922
Artikkelissa kysytään, miten proletariaatti käsitettiin neu-vostovallan näkökulmasta ja miten se suhteutui valkoisten käsi-tykseen työväestöstä Venäjän Karjalassa sisällissodan aikana. Miten bolševikit ja suomalaiskommunistit kuvasivat suhdettaankarjalaiseen työväestöön vuosina 1918–1922, kun alueella oltiin vuoroin sodassa ja vuoroin rauhassa erityisesti valkoisen Suomen vaaniessa vieressä? Miten karjalainen proletariaatti kuvattiin niin neuvostovallan apuna kuin haittana verrattuna valkoisten, suomalais-karjalaisten vihollisten retoriikkaan karjalaisesta rah-vaasta? Näihin kysymyksiin syvennytään käsitehistoriallisella tutkimus-asenteella analysoimalla aikakauden kieltä ja diskursseja poliit-tisena toimintana venäjän- ja suomenkielisen aineiston avulla. Metodologinen lähtökohta on, että neuvostovaltaa rakennettiin Karjalassa kielellisten keinojen avulla, jolloin esimerkiksi käyte-tyillä käsitteillä muovattiin ympäröivää yhteiskuntaa kohti sosia-listisista ihannetta
Sosiodigitaalisen osallistumisen, unenlaadun ja kouluhyvinvoinnin väliset yhteydet kuudesluokkalaisilla
Tässä tutkimuksessa tutkittiin kuudesluokkalaisten teknologian käytön, unenlaadun ja kouluhyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Tutkimme erityisesti sosiodigitaalisen osallistumisen (ts. nuorten erilaisten teknologiavälitteisten sosiaalisen osallistumisen tapojen) ja digitaalisen pelaamisen yhteyttä kuudesluokkalaisten unenlaatuun, koulu-uupumukseen ja kouluintoon sekä sukupuolten välisiä eroja näissä. Tutkimme myös unenlaadun mahdollista välittävää vaikutusta teknologian käytön ja kouluhyvinvoinnin välillä. Tämä tutkimus on osa Mind the Gap -hanketta ja tutkimuksen aineisto on kerätty kyselylomakkeilla helsinkiläisiltä kuudesluokkalaisilta keväällä 2013 (N=749). Tulokset osoittivat, että aktiivinen sosiodigitaalinen osallistuminen oli yhteydessä molemmilla sukupuolilla heikompaan unenlaatuun. Pelaaminen ei ollut yhteydessä unenlaatuun. Heikompi unenlaatu taas oli yhteydessä koulu-uupumukseen ja alhaisempaan opiskeluintoon molemmilla sukupuolilla. Tytöillä unenlaatu välitti osittain sosiodigitaalisen osallistumisen ja koulutyöhön liittyvien riittämättömyyden tunteiden välistä yhteyttä. Pojilla unenlaadun välittäviä yhteyksiä teknologian käytön ja kouluhyvinvoinnin suhteen ei havaittu. 
Psykologisten perustarpeiden työssä täyttymisen suomenkielinen kysely
Work-related Basic Need Satisfaction –kysely (W-BNS) kuvaa itsemääräytymisteoreettisten autonomian, kompetenssin ja yhteenkuuluvuuden perustarpeiden täyttymistä. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin suomennetun W-BNS-kyselyn psykometrisiä ominaisuuksia sekä yhteyksiä työn imuun, työuupumukseen sekä työn voimavara- ja kuormitustekijöihin 119 ammatillisesti syvennetyn lääketieteellisen kuntoutuksen (ASLAK-kuntoutus) asiakkaan aineistossa. W-BNS:n psykometristä rakennetta tarkasteltiin sekä eksploratorisen että konfirmatorisen faktorianalyysin ja Cronbachin alfakertoimen avulla. Yhteyksiä työ- ja organisaatiopsykologisiin ilmiöihin tutkittiin korrelaatiokertoimin. Suomenkielinen W-BNS on yhteensopiva odotetun teoreettisen mallin kanssa, kun alkuperäisestä kahdeksastatoista osiosta poistetaan kolme. Autonomian, kompetenssin ja yhteenkuuluvuuden tarpeiden täyttymistä kuvaavien asteikkojen sisäinen johdonmukaisuus on riittävä tai hyvä, ja korrelatiiviset yhteydet hyvinvointiin ja kuormitus- ja voimavaratekijöihin ovat pääosin odotettuja. Tutkimuksen johtopäätöksiä rajoittavat etenkin aineiston koko ja erityispiirteet. Tulevissa tutkimuksissa on syytä käyttää toistaiseksi kaikkia kahdeksaatoista osiota ja pyrkiä keräämään suurempia ja heterogeenisempiä aineistoja
Kuunteleminen työyhteisötaitona esihenkilö-alaissuhteessa : Lectio praecursoria
Lectio praecursoria viestinnän väitöskirjaksi tarkoitetun tutkimuksen Kuunteleminen työyhteisötaitona esihenkilö-alaissuhteessa tarkastustilaisuudessa Tampereen yliopistossa 1.12.2023. Vastaväittäjänä toimi yliopistonlehtori Emma Kostiainen (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Pekka Isotalus. Työn ohjaajina ovat toimineet professori Pekka Isotalus (Tampereen yliopisto) ja yliopistonlehtori Sanna Ala-Kortesmaa (Tampereen yliopisto)
Tekoäly ja vahingonkorvausvastuu media- ja viestintäalalla: teoreettisia lähtökohtia ja valikoituja havaintoja
Lakimies-aikakauskirjan parhaan kirjoituksen palkinto 2019
Artificial intelligence and tort liability in the media and communications industry: Theoretical considerations and selected examplesThe article examines artificial intelligence (AI) and tort liability in the media and communications industry. First, the authors discuss overarching theoretical questions in terms of regulation of AI-related harms, and then proceeds to address two examples, namely automated journalism, or publications produced by “robot editors”, and tackling illegal online content. They look at these areas from the standpoint of Finnish and European law. The article aims to highlight some interesting AI-related liability questions and intriguing details pertaining to the possible significance of the utilisation of AI for tort liability considerations. As background, the authors point out that (particular) regulation of AI-related harms is a topic for heated discussion both in Europe and globally, and different kinds of tort liability solutions, including solutions involving strict liability, have been put forward as preliminary ideas for addressing AI-related harms in the future.
The methods used in the article are mainly legal doctrinal and theoretical legal doctrinal. The authors conclude, in particular, that there are not yet specific Finnish rules that would target liability in AI-related situations such as those they use as examples. If an AI-related harm occurs in an example situation, the applicable law is mainly Finnish tort law. If AI has a significant role in causing a particular harm, this may render applying some tort law rules challenging, at least in theory, but in practice it appears that at least in the example situations resolving AI-related tort cases would, in the end, be rather straightforward. Nevertheless, arguments that seek to support avoiding liability can be based on e.g. the unpredictability of AI. The fact that the example situations are governed merely by general tort law is not necessarily a problem. In the future, the regulation of obligations in utilising AI could be a wise way of (indirectly) clarifying also details of private liability
Musiikin verkkojakelijoiden lisenssisopimukset ja Youtuben ContentID-järjestelmä DSMdirektiivissä
License agreements of online music aggregators and Youtube’s ContentID in view of the Digital Single Market DirectiveThe Directive on Copyright in the Digital Single Market, Article 17(4), lays down guidelines for liability questions regarding online content-sharing service providers (OCSSPs), such as Facebook or Youtube. It modifies the preconditions for the liability of OCSSPs by considering their services as communication to the public or as making content available to the public online, and by settings obligations on the OCSSPs as well as on the rightsholders. The article looks at the liability system that the Directive creates, and at whether the license agreements of online music aggregators, such as Record Union, or the ContentID process of Youtube, fulfil the requirements of the Article 17(4) liability system and can serve as models for this new system.
Despite their differences and weaknesses, both agreement-based systems could serve as a model for the requirements of the Directive. The license agreements would need to be complemented with a complaint process and the ContentID process with collective licenses or other means of obtaining prior permission from the rightsholders. But the notice-and-action processes of the license agreements and the ContentID process already operate within the requirements of the Directive. Attention should be paid to the rights of consumer users of OCSSPs if using automatic filtering and monitoring; this issue could be solved by means of sufficiently precise user agreements, which would serve as the consent required by the GDPR