Journal.fi
Not a member yet
93357 research outputs found
Sort by
Oppilaiden kouluinnon ja -uupumuksen profiilit: Erot oppimisen itsesäätelyn minäpystyvyydessä ja moniammatillisessa hyvinvoinnin tuessa
No full textTässä tutkimuksessa tarkastellaan oppilaiden kouluinnon ja -uupumuksen (uupumusasteinen väsymys, kyynisyys ja riittämättömyys) profiileja sekä näiden profiilien eroja oppimisen itsesäätelyn minäpystyvyydessä ja koulun tarjoamassa moniammatillisessa hyvinvoinnin tuessa (kokemus saadusta tuesta ja opiskeluhuoltopalvelujen saavutettavuus). Tutkimukseen osallistui 984 peruskoulun 5.–9.-luokkalaista. Latenttia profiilianalyysia hyödyntäen tunnistettiin neljä kouluinnon ja -uupumuksen profiilia: innostuneet (korkea kouluinto ja vähäinen uupumus, 35 %), innostuneet väsyneet (samanaikainen korkea innostus ja uupumusasteinen väsymys, 28 %), kielteisesti koulunkäyntiin suhtautuvat (kohtalaisen heikko kouluinnostus ja keskimääräinen uupumus, 21 %) ja uupuneet (heikko kouluinto ja eniten uupumusta, 16 %). Kaikki ryhmät erosivat toisistaan oppimisen itsesäätelyn minäpystyvyydessä ja kokemuksessa saadusta tuesta. Sekä minäpystyvyys että kokemus saadusta tuesta olivat parhaat innostuneilla, hieman heikommat innostuneilla väsyneillä sekä kielteisesti koulunkäyntiin suhtautuvilla ja heikoimmat uupuneilla. Oppilaiden hyvinvoinnin tukemiseksi kouluissa tulisi kiinnittää huomiota oppilaiden oppimisen itsesäätelytaitojen vahvistamiseen, hyvinvoinnin tuen toteutumiseen sekä opiskeluhuoltopalvelujen saavutettavuuteen
Institutionaalisen luottamuksen rapautuminen hoitoalan työehtosopimusneuvotteluissa: Kriittinen diskurssianalyysi uutisaineistosta
No full textThe erosion of institutional trust in the care sector’s collective bargaining: A critical discourse analysis of the news dataThis study examines the dynamics of institutional trust and power relations during a labour dispute in the healthcare sector through national news media. The study is a qualitative document analysis, where critical discourse analysis and the model of trustworthiness serve as the framework for examining institutional trust and power relations. The research data consisting of 124 news articles from Yle were analysed using critical discourse analysis. Three main discourses were identified: ‘Patient safety guaranteed by slave law’, ‘Who will take care of you?’ and ‘A united front’. These discourses revealed the erosion of institutional trust driven by power imbalances that hindered trust building. This study highlights the importance of negotiating relationships and maintaining mutual trust for successful negotiations and post-agreement cooperation
Lektio: Paikallinen alustahallinta: toimijoiden roolit, suhteet ja vastuut muutoksessa
No full textTässä lektiossa tarkastellaan kuntien hyödyntämiä digitaalisia alustoja ja miten niiden käyttö muuttaa hallinnon, kansalaisten, yritysten ja sidosryhmien rooleja. Lektio avaa keskustelua alustojen vaikutuksista arvonluontiin, yhteistyöhön ja osallistumiseen paikallisyhteisöissä. Alustat heijastavat yhteiskunnallisia ja ideologisia muutoksia haastaen perinteisiä hallinnan tapoja. Alustahallintaan liittyy sekä riskejä että mahdollisuuksia, joiden tunnistaminen on edellytys demokraattiselle ja vaikuttavalle paikalliselle hallinnalle.
Kirja-arvio: Day, Adam (2025). The Forever Crisis. Adaptive Global Governance for an Era of Accelerating Complexity. Routledge. 194 s.
No full textFactors of difference in the language behavior of rural and urban Mari
No full textThe paper elucidates the factors of difference in the language behavior of rural and urban Mari, a Finno-Ugric people, living in the Mari El region (Russia). All conclusions are based on the results of fieldwork done in Mari El in 2016–2022. This included eight interviews (face-to-face, telephone) in the city of Yoshkar Ola and in villages in the Sovetskiy, Orshanka, and Novyi Toryal districts (Mari El). All factors were conventionally grouped into objective factors, i.e. those that do not depend on the participants themselves, and subjective factors, in which they make individual choices. Both groups of factors are strongly intertwined and mutually influence one another. The conclusions were supported by presumptions from previous research projects
Työn kahdet markkinat
No full textTyöelämäkirjallisuudessa on puhuttu työmarkkinoiden segmentaatiosta eli jaosta yleensä kahdenlaisiin, hyviin ja huonoihin, työsuhteisiin. Toisaalta työmarkkinoiden käsite ammentaa kaksisataa vuotta vanhoista teorioista. Nykypäivänä työn trendien ja tutkimuskirjallisuuden katsaus vahvistaa kuvaa, että työmarkkinat eivät ole pelkästään lohkoutuneet vaan jopa eriytyneet niin, että voidaan puhua työn kahdesta markkinasta. Kahdella markkinalla vallitse vat erilaiset kysynnän ja tarjonnan logiikat sekä pääoman kasautumisen logiikat. Perinteisellä ”työvoimamarkkinalla” ratkaiseva tekijä on työpanos (se, millä hinnalla työntekijä ylipäänsä suostuu tulemaan töihin, tekemään täyttä työpäivää); siellä vallitsee määrällisen jouston logiikka. ”Osaamismarkkinalla” taas määräävänä tekijänä on osaaminen (inhimillinen pääoma); sillä vallitsee toiminnallisen jouston logiikka. Digitalisaation aiheuttama osaamisen polarisaatio syventää kuilua markkinoiden välillä. Työvoimamarkkinalla työpanos irtaantuu enenevässä määrin työn tuottavuudesta; tuottavuus syntyy yhä enemmän osaamismarkkinan puolella. Tämä taas asettaa paineita palkan muotoutumiselle ja työn ehdoille työvoimamarkkinalla – kuinka varmistaa säälliset palkat ja työn ehdot sosiaalipoliittisin keinoin tai tulonsiirroin? Haasteena on myös, kuinka voidaan taata jouhevat siirtymät näiden kahden markkinan välillä
The Quest for Lived Theology: A Reflection
No full textAs a scholarly approach, “lived theology” is still a loose and evolving paradigm not yet fully developed as a research field, and where definitions and methods are still open to discussion. This reflective text suggests a theoretical and theological framework for lived theology and suggests a working definition. The author proposes thinking of lived theology as simultaneously a particular understanding of the nature of theology, a scholarly enterprise and a vision for a better world. Lived theology, therefore, involves seeing theology as a living practice, paying attention to the theology of the living and the lived, and striving for a theology that is life-giving and life-affirming. With such an approach, theologizing processes of the first and second order are held together in the theological task, and a plethora of possible methods may be utilized to study theology. The author also points to the critical task of lived theology and its doctrinally shaped roots
Carl Schmitt and Martin Buber on the 'realization' of political form
No full textThis article discusses the Austrian-Jewish philosopher Martin Buber’s theopolitical challenge to the German jurist Carl Schmitt’s political theology of sovereignty, an until recently largely overlooked contribution to the long array of 20thcentury critical engagements with the Schmittean secularization theorem. Departing from Schmitt’s own distinction between formative spirit and substantive form, offered in his early writings on the Roman Catholic Church as political form, this article argues that Buber’s critical engagement with Schmitt’s political doctrine of sin simultaneously reveals the unorthodoxy of the latter’s theological analysis, as it provides a more fruitful way to bring a theologically informed reflection on human nature into dialogue with political thought. It concludes by suggesting that Buber’s theopolitical vision of the self-forming community allow us to imagine human association beyond the narrow confines of theories of state sovereignty. This article discusses the Austrian-Jewish philosopher Martin Buber’s theopolitical challenge to the German jurist Carl Schmitt’s political theology of sovereignty, an until recently largely overlooked contribution to the long array of 20thcentury critical engagements with the Schmittean secularization theorem. Departing from Schmitt’s own distinction between formative spirit and substantive form, offered in his early writings on the Roman Catholic Church as political form, this article argues that Buber’s critical engagement with Schmitt’s political doctrine of sin simultaneously reveals the unorthodoxy of the latter’s theological analysis, as it provides a more fruitful way to bring a theologically informed reflection on human nature into dialogue with political thought. It concludes by suggesting that Buber’s theopolitical vision of the self-forming community allow us to imagine human association beyond the narrow confines of theories of state sovereignty.
Vastauksia Hirvoselle, Havulle, Harjulle, Laitiselle ja Syrénille
No full textVastausartikkeli kirjasymposioon
Muistitieto pelihistorian lähteenä : Esimerkkeinä pelipostmortem-esitykset
No full textIn this article, we examine oral history related to games. We present game-related oral history materials in a broader sense, while focusing in the empirical analysis specifically on the analysis of so-called game post-mortem documents from the perspective of oral history research. We discuss the role of post-mortems as a type of text and presentation linked to game production and analyse the content characteristics of six example cases. We have selected post-mortems that particularly emphasise their retrospective nature. We have first identified general features related to the ethos of game development, the challenges of projects, and the relationship between the work and the theme of creativity. Second, we have examined the narrative structuring of past events and the methods used to assure the reader of the narrative's reliability. The main finding of the article is that while certain game post-mortems can be considered a distinct form of oral history specific to game culture, they share many narrative, performative, and content-related similarities with other forms of oral history.Artikkelissa käsittelemme pelejä koskevaa muistitietoa. Esittelemme yleisemmin pelejä koskevia muistitietoaineistoja, mutta keskitymme empiirisessä analyysissä niin kutsuttujen pelipostmortem-dokumenttien analyysiin muistitietotutkimuksen näkökulmasta. Esittelemme postmortemien roolia pelintuotantoon kytkeytyvänä teksti- ja esityslajina sekä tutkimme kuuden esimerkkiesityksen avulla postmortemien sisällöllisiä piirteitä. Olemme valikoineet aineistoomme sellaisia postmortemeita, joissa muisteluluonne korostuu. Olemme yhtäältä tunnistaneet niistä yleisiä piirteitä, jotka liittyvät pelinkehitystyön eetokseen, projektien haasteisiin ja työn suhteessa luovuuden teemaan. Toisaalta olemme kiinnittäneet huomiota menneiden tapahtumien kerronnalistamiseen ja kerronnan luotettavuuden vakuuttelukeinoihin. Artikkelin päätulos on se, että vaikka tiettyjä pelipostmortemeita voi pitää nimenomaan pelikulttuurille erityisenä omaehtoisen muistitiedon lajina, niissä on runsaasti kerronnallisia, performatiivisia ja sisällöllisiä yhtymäkohtia moniin muihin muistitietoesityksiin