Journal.fi
Not a member yet
93357 research outputs found
Sort by
Living with Spirits and Environmental Conservation Efforts in Rural North-eastern Madagascar
Focusing on embodied and material aspects of lived religion in everyday practices, this article points to the need for culturally relevant concepts and practices to understand the everyday relations of the farmers under investigation with spirits. In north-eastern Madagascar, Marojejy National Park was established by transnational environmental organizations and multilateral development funders. To make the national park economically sustainable, rice and vanilla farmers living nearby have been recruited to ecotourism activities as guides, cooks and porters. The environments of rural farmers are inhabited by various spirits that demand people’s attention in their everyday life. For example, as discussed in this article, a piece of land can be evil, causing sickness to anyone who farms on it, or spirits at a particular tree can bring success to the people who ask for blessings from them. The embodied ability to act correctly in local ecologies informs the farmers’ long-term sustained presence in these places and environments. It is noted that in environmental conservation efforts, often based on secular worldviews, one should not dismiss religious experiences. Practices involving spirits and rituals, though often regarded as irrational, can have significant societal effects
Writing the world: Review of Kitty Millet’s Kabbalah and Literature
Review of Kitty Millet, Kabbalah and Literature. London, New York & Delhi: Bloomsbury Academic, 2024. ISBN 978-15-013-5970-5. 272 pp.Recension av Kitty Millet, Kabbalah and Literature. London, New York & Delhi: Bloomsbury Academic, 2024. ISBN 978-15-013-5970-5. 272 s
Review: Luigi Enrico Rossi:, κηληθμῷ δ’ ἔσχοντο: Scritti editi e inediti. Vol. I: Metrica e musica. Vol. II: Letteratura. Vol. III: Critica letteraria e storia degli studi. A cura di Giulio Colesanti et al. De Gruyter, Berlin – Boston 2020
Lukion pedagoginen johtaminen rehtoreiden kokemana
Tutkimme pedagogista johtamista laajan pedagogisen johtamisen viitekehyksessä lukion rehtoreiden kokemana. Kysymme, millaisia osa-alueita lukion pedagogisessa johtamisessa on ja mitä laajan pedagogisen johtamisen osa-alueita siitä voi tunnistaa. Aiemmin pedagogista johtamista on tutkittu Suomessa lähinnä varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.
Tutkimusaineisto koostuu kymmenen kuntasektorin lukion rehtorin ja apulaisrehtorin haastattelusta, ja sen analyysissa käytimme tulkitsevaa fenomenologista analyysia (Interpretative Phenomenological Analysis, IPA).
Pedagoginen johtaminen näyttäytyi tutkimuksessamme jäsentymättömänä ilmiönä. Tunnistimme siitä seuraavat osa-alueet: 1) suunnan näyttäminen ja vastuunkantaminen, 2) toimintaympäristön johtaminen, 3) pedagoginen kehittäminen ja 4) opettajien ammatillisen kehittymisen johtaminen. Kaikki laajan pedagogisen johtamisen osa-alueet olivat tunnistettavissa lukion rehtoreiden pedagogisessa johtamisessa. Symbolinen johtaminen oli näkyvämpää kuin aiemmissa tutkimuksissa, kun taas jaettu pedagoginen johtaminen jäi rehtoreiden puheessa vähäiseksi.
Tutkimustuloksiamme voidaan hyödyntää lukion rehtoreille ja koulutuksen järjestäjille suunnatun täydennyskoulutuksen kehittämisessä sekä rehtorin työnkuvan määrittelyssä. Ne syventävät myös tieteellistä keskustelua pedagogisesta johtamisesta suomalaisessa yleissivistävässä koulutuksessa
Rakenneyhtälömallinnuksen käsitteellisteoreettisia lähtökohtia käyttäytymistieteellisessä tutkimuksessa
Kiinnostus rakenneyhtälömalleja kohtaan on kasvanut käyttäytymistieteellisessä tutkimuksessa. Rakenneyhtälömalleja käyttävä tutkija voi laatia teoriaperusteisen tilastollisen mallin, joka yhdistää suorien havaintojemme ulkopuolella olevat teoreettiset käsitteet tutkijan keräämään aineistoon, ja testata, vastaako malli aineistoa. Tällaisen konfirmatorisen analyysin lisäksi aineistoa on mahdollista tutkia myös eksploratiivisesti. Tällöin tutkija voi esimerkiksi mallintaa aineiston heterogeenisyyttä etsimällä aineistossa piileviä ryhmiä. Rakenneyhtälömallinnuksen monipuolisuutta kuvaa se, että konfirmatorisia ja eksploratiivisia analyyseja voidaan tehdä muuttuja- tai henkilökeskeisesti tai niitä yhdistelemällä. Rakenneyhtälömallinnuksen yleistyessä on kasvanut tarve ymmärtää, miten teoreettiset käsitteet yhdistetään malliin ja mitä tieteenfilosofisia oletuksia tähän sisältyy. Tämän artikkelin tarkoituksena on esitellä käsitteellinen malli, jonka avulla käyttäytymistieteen tutkija voi tarkastella mallinnettavan teoreettisen käsitteen (ilmiön), aineiston, tilastollisen mallin ja sisältöteorian välisiä suhteita. Käsitteellisen mallin taustalla on tieteellinen realismi. Sen mukaan todellisuudessa on sekä suoraan havaittavia että mielistämme riippumattomia suoran havainnon saavuttamattomissa olevia ilmiöitä, joita on mahdollista ja mielekästä tutkia. Artikkelin lopuksi esittelemme, miten empiiristä tutkimusta laadittaessa tehdyt tutkimukselliset ratkaisut kytkeytyvät käsitteelliseen malliimme
Sukupolvien yli välittyvä trauma – vaiennettuun kärsimykseen liittyvät taakkasiirtymät
Ei abstrakti
Osallisuus ja yhteinen päätöksenteko mielenterveyskuntoutuksessa
Tutkimuksessa tarkastellaan yhteisen päätöksenteon rakentumista mielenterveyskuntoutujien ja heidän ohjaajiensa välisessä vuorovaikutuksessa Klubitalo-toiminnan kontekstissa. Huomiomme kohdistuu niihin keinoihin, joilla ohjaajat säätelevät mielenterveyskuntoutujien osallisuutta tekeillä oleviin päätöksiin pyrkien yhtäältä 1) edistämään vuorovaikutuksen osallistujien tasavertaisia osallistumisen mahdollisuuksia ja toisaalta 2) varmistamaan sen, että vuorovaikutuksessa saadaan ylipäätään jonkinlaisia päätöksiä tehdyksi. Tutkimuksessa tarkasteltavat ohjaajien vuorovaikutuskäytänteet sijoittuvat päätöksentekosekvenssien eri vaiheisiin. Analyysimme havainnollistaa, kuinka ohjaajat voivat käynnistää päätöksentekosekvenssin käsittelemällä jälkikäteen sellaisiakin mielenterveyskuntoutujien vuoroja ehdotuksina, joita he eivät alun perin käsitelleet sellaisina. Tilanteissa, joissa ohjaajien omat ehdotukset eivät saa mielenterveyskuntoutujilta vastakaikua, ohjaajat saattavat muistuttaa heitä tiedollisesta pääsystä ehdotusta koskevaan tietoon tai kalastella samanmielisyyden ja sitoutumisen ilmaisuja ehdotettuun asiaan. Tällä tavoin ohjaajat ottavat enemmän vastuuta vuorovaikutuksen etenemisestä ja päätösten syntymisestä kuin kuntoutujat. Samalla kun ohjaajien toiminnalle voidaan esittää monia pedagogisia perusteita, ne muodostuvat jännitteisiksi suhteessa Klubitalo-toiminnan taustalla vaikuttavaan toipumisorientaation ideologiaan, jossa aidosti yhteinen päätöksenteko on keskeistä
Ohjauksen vuorovaikutuskäytänteet työterveystarkastuksissa: vertailu ennen koulutusinterventiota ja sen jälkeen
Säännölliset terveystarkastukset ovat työterveyshuollon keskeinen toimintatapa. Vuosittain Suomessa tehdäänkin yli miljoona työterveystarkastusta. Niiden tavoitteena on työhön liittyvien sairauksien ja oireiden ehkäisy ja työntekijän terveyden ja työkyvyn tukeminen. Tämän tutkimuksen aineisto on hankkeesta, jossa työterveyshoitajia koulutettiin käyttämään motivoivan ohjauksen periaatteita osana työterveystarkastuksia. Tutkimuksessa tarkastellaan keskustelunanalyysin keinoin, kuinka terveyteen ja työkykyyn liittyvistä suunnitelmista keskustellaan ennen ja jälkeen koulutusintervention: kuinka asiakkaan huolet nousevat keskusteluun ja miten suunnitelman kannalta relevantit seikat muotoillaan.
Ennen koulutusinterventiota työterveyshoitaja topikalisoi potentiaalisesti ongelmalliset seikan kysymällä ja asiakkaan vastauksen jälkeen siirtyi tyypillisesti neuvon antamiseen. Useimmissa tapauksissa neuvo annettiin usein motivoitumattomalle asiakkaalle. Intervention jälkeen, potentiaalisesti ongelmalliset seikat nostettiin edelleen esille pääasiassa kysymällä ja asiakkaan vastauksen jälkeen seurasi usein hoitajan neuvo. Neuvoissaan työterveyshoitajat ottivat kuitenkin aiempaa enemmän huomioon asiakkaan vastauksen. Neuvon paikalla työterveyshoitajat myös formuloivat asiakkaiden ongelmalliseksi kokemia tilanteita sekä evaluoivat ja validoivat asiakkaiden kuvaamia toimintatapoja. Motivoivan ohjauksen periaatteiden kouluttaminen näyttäisi siis tekevän neuvonnasta kohdennetumpaa ja asiakkaan kokemat ongelmat paremmin huomioivaa
Narsismi psykoanalyysin katseessa
Arvioitu teos: Riitta Hyrck: Haavoittunut itsetunto. Ohut- ja paksunahkaisen narsistin häpeäkokemus. Therapeia-säätiö, 2018
Evolutionary Psychology and the Naturalization of Gender Inequalities
This article explores the uses of evolutionary psychology in a corpus of 29 articles published by the online magazine Quillette. We show that while they openly rely on a rationalist, descriptive stance, Quillette contributors actively promote a range of normative views on science and the social world, including gender inequalities, with the stated goal to question the so-called “left-wing” and “blank slate” orthodoxies. In so doing, this magazine participates to the development and diffusion of a conservative meritocratic frame that strongly resembles the self-legitimizing discourses put forth by socially dominant groups, only in a naturalized form