Journal.fi
Not a member yet
93357 research outputs found
Sort by
New records of species of the Trombidioidea (Acari: Parasitengona) from Finland
This article is a faunistic review of the Trombidioidea mites occurring in Finland. So far, 26 species were known from Finland (Stålstedt et al. 2019). During the analysis of 239 Trombidioidea specimens, 13 species were identified. Four of them are new for the Finnish fauna: Atractothrombium sylvaticum (C. L. Koch, 1835), Centrotrombidium schneideri (Kramer, 1896), Valgothrombium longipes (Franke, 1942) and Valgothrombium major (Halbert, 1920). The other nine species confirm the occurrence of these species in Finland. Today, 30 species of Trombidioidea are known from Finland
Kielenoppijoiden toimijuuden tukeminen luokassa ja sen ulkopuolella (TULOSSA)
Elisa Räsäsen soveltavan kielitieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa lauantaina 30. marraskuuta 2024. Vastaväittäjänä toimi professori Lari Kotilainen Helsingin ylipistosta ja kustoksena dosentti Mia Halonen.
Elisa Räsänen: To the wild and back: Supporting language learners’ agency beyond the classroom. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto 2024. Väitöskirja on luettavissa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/9856
Löytyykö julkaisu tai palvelu tarpeen mukaan?
Haastattelin keväällä eläköityvää, pitkän työuran tehnyttä kollegaa. Kun kysyin, mikä häntä on motivoinut työuran aikana, oli vastaus lyhyt: mahdollisimman hyvien palveluiden kehittäminen ja toisaalta se, että hyvät palvelut myös löydettäisiin ja otettaisiin käyttöön. Tieteellisten kirjastojen aineistojen ja palvelujen jatkuvasti monipuolistuessa niiden löydettävyyteen ja käyttöasteeseen liittyvät haasteet tuntuvat jatkuvasti lisääntyvän. Samalla voi kasvaa epävarmuus siitä, kuinka paljon palvelujen tarve vaihtelee eri käyttäjäryhmillä ja tarjotaanko käyttäjille neuvontaa ja koulutusta oikeassa muodossa ja sopivaan aikaan
In vitro evaluation of agro-industrial by-products in diets for cattle
The objective of this in vitro batch culture study was to evaluate various agro-industrial by-products as feeds for cattle. In Experiment 1, a basal diet composed of grass silage and barley grain was replaced by additional barley grain, palm kernel cake (PKC), beet molasses (M), wheat bran (WB), or sugar beet pulp (SBP) at two levels of dietary supplementation. In Experiment 2, soybean meal (SBM) was compared with heat-treated rapeseed meal, dried distillers´ grains (DDG), rapeseed cake (RSC), and rapeseed meal (RSM) at two levels of dietary protein concentration in diets based on grass silage supplemented with barley grain or SBP. Propionate and branched chain volatile fatty acids decreased, and CH4 production increased when energy by-products of higher fibre content replaced barley grain. Diets incorporating PKC and WB were less fermentable, while M and SBP did not alter digestibility when replacing barley. Generally, incremental levels of protein in Experiment 2 linearly increased digestibility, utilisable crude protein (uCP), isobutyrate and valerate in vitro. Utilisable crude protein increased for all by-products that replaced SBM, except for RSM in diets including SBP. There was a positive linear effect of by-product level on uCP and valerate, and a negative linear effect for acetate. Diet digestibility was equivalent for DDG and SBM in diets composed with barley as well as SBP. Overall, by-products provided more uCP than diets supplemented with SBM. However, the intestinal digestibility of uCP of the different feeds can vary. In vivo production experiments are needed to fully assess the potential of in vitro evaluated by-products as widely applicable alternative feeds in diets for cattle
Ordförrådsbedömning, morfologisk bearbetning och morfologiskt lärande i finska som andraspråk
LEKTIO
Ordförrådsbedömning, morfologisk bearbetning och morfologiskt lärande i finska som andraspråk
Lectio Praecursoria i disputation den 13 december 2024 vid Åbo Akadem
Monitieteistä kertomuksentutkimusta äänten, mielten ja muistin parissa: Mari Hatavara 50 vuotta
Empatiaa vai erimielisyyttä? Häpeätarinoiden vastaanotto narsististen ja ei-narsististen henkilöiden keskusteluissa
Tässä keskustelunanalyyttisessä tutkimuksessa pureuduimme niihin keskustelukäytänteisiin, joita tarinan vastaanottajat hyödyntävät reagoidessaan toisten kertomiin häpeällisiin kokemuksiin. Häpeällisistä hetkistä kertominen voi aiheuttaa vastaanottajalle dilemman, pitäisikö kertojan kasvoja suojella tukemalla tarinan affektiivista asennetta vai pitäisikö pikemminkin ilmaista erimielisyyttä (”eihän tuota tarvitse hävetä”). Narsistiset yksilöt ovat tutkitusti vähemmän häpeäherkkiä sekä vähemmän empaattisia kuin muut, joten oletimme, että kuunnellessaan toisen ihmisen häpeätarinaa narsistiset yksilöt eivät joko suuntautuisi toisen ihmisen kasvojen suojeluun lainkaan tai että he olisivat erityisen alttiita osoittamaan erimielisyyttä ja vähättelemään kertojan häpeää. Tutkimuksen aineistona oli 22 kahden henkilön välistä kasvokkaista keskustelua (N=44), joissa osallistujia ohjeistettiin vuorotellen kertomaan tilanteesta, jossa he häpesivät itseään. Osallistujista 28:lla on matala suureellisen narsismin pistemäärä (N-), ja 16:lla osallistujalla on korkea suureellisen narsismin pistemäärä (N+). Erittelimme viisi käytännettä, joita osallistujat hyödynsivät vastaanottaessaan keskustelukumppanin kertomia häpeätarinoita: yleistäminen, ymmärryksen rakentaminen, häpeän lieventäminen, kokemuksen jakaminen ja syyllisyyden siirto. Odotusten vastaisesti aineistomme N+ osallistujat suuntautuivat keskustelukumppaninsa kasvojen suojeluun, empatiaan ja affiliaatioon samoin kuin N- osallistujat, ja he olivat verrattain taitavia häpeäkokemusten vastaanottajia hyödyntäen useita kasvojensuojelustrategioita samanaikaisesti. Tutkimus antaa arvokasta uutta tietoa häpeäkokemusten eri vastaanottotavoista ja ehdottaa, että suureellisen narsismin piirteet voivat olla yhteydessä keskustelijoiden kykyyn käsitellä häpeää