Journal.fi
Not a member yet
93357 research outputs found
Sort by
Pikkuporvarillisten puolueiden kansallisuusohjelma ja kansallisuuspolitiikka Venäjällä vuonna 1917
Get PDF"Venäjän monikansallisen valtakunnan kipeimpiä ongelmia oli kansallisuusongelma. Poliittisia oikeuksia vailla olevat ei-venäläiset kansat vaativat tasavertaisuutta ja kansallista itsemääräämisoikeutta. Luonnollisestikaan mikään puolue ei voinut välttää ottamasta kantaa asiaan. Mutta kannanotot olivat erilaisia riippuen puolueen yleisestä linjasta.Pyrin osoittamaan, miten menshevikit ja sosialistivallankumoukselliset (eserrät) ajattelivat ratkaista kansallisuuskysymyksen vallankumousvuonna 1917, jolloin nuo puolueet itsevaltiuden kukistuttua olivat vallassa tai lähellä vallankahvaa.
Keskusjohtoinen työväenmusiikki — työväen soittokunnat
Get PDF"Aluksi tarkastelen työväestön musiikin tutkimusta yleensä. Kaikki työväestöön ja työväenliikkeeseen liittyvä tutkimus on luonnollisesti suhteellisen nuorta; onhan tutkimuskohde ollut olemassa vasta runsaat sata vuotta. Työväestön musiikin ja työväenmusiikin tutkimus on saanut vasta viime vuosikymmeninä huomiota osakseen.Pekka Gronow aloitti 1960-luvun lopulla järjestelmällisen vanhan työväenliikkeen musiikkiperinteen ja kisällilaulujen tallennustyön haastattelemalla monia keskeisiä työväenmusiikkiin vaikuttaneita henkilöitä. Hänen työnsä tulokset ilmestyivät 1970-luvun vaihteessa äänilevyinä ja Tammen ajankohtaiseen huutomerkkisarjaan painettuna antologiana. Gronowin aloittama työ jatkui vuosina 1975-77 työväenlaulujen keruuprojektina, jonka järjestivät Työväen Sivistysliitto ja Kansan Sivistystyön Liitto. Työväenmusiikki-instituutin perustaminen vuonna 1979 oli suoranainen jatke työväenlaulujen keruutoiminnalle. Sen tärkeimmät projektit ovat olleet Varkauden paikkakuntatutkimus, rauhanlaulujen keräys sekä kisällilaulun kautta ja 1970-luvun laululiikettä koskevat tutkimukset.
Ett fotografi över nordiska fysiker i Helsingfors år 1936
No full textThe physicists who participated in the 19th Scandinavian Natural Science meeting, held in 1936 in Helsinki, were together in a group photo taken outside the Physics Department of the University of Helsinki, with a few chemists as well. Included are Niels Bohr and three other current or future Nobel Prize winners. The Table lists with a reasonable reliability most of the persons on the photograph.Pohjoismaiset fyysikot, jotka osallistuivat vuonna 1936 Helsingissä pidettyyn 19. Pohjoismaiden luonnontieteilijöiden kokoukseen, kokoontuivat yhteiskuvaan Fysiikan laitoksen edustalla Siltavuorenpenkereellä, muutaman kemistinkin kanssa. Kokous oli Niels Bohrin ainoa Suomen vierailu. Kuvassa on hänen lisäksi mukana kolme silloista tai tulevaa nobelistia. Taulukko luettelee kohtuullisella luotettavuudella useimmat kuvan henkilöt. Till undertecknads kännedom kom via professor emeritus Tom Simons ett fotografi från år 1936, taget utanför Institutionen för fysik vid Helsingfors Universitet, som förefaller vara tämligen okänd nuförtiden men definitivt förtjänar att bli ihågkommen. På bilden finns ca 40 nordiska fysiker och inkluderar bl.a. Niels Bohr vid hans enda besök i Finland och tre andra nobelister. Tillfället var en del av det 19:e Nordiska (alt. Skandinaviska) naturforskarmötet (11-15/8, 1936) i Helsingfors. Denna pågick samtidigt som de berömda (eller ökända) olympiska spelen i Berlin. 
Matematiikalla on kysyntää - Jopa paaviksi tai presidentiksi asti
No full textArtikkelissa analysoidaan sitä miksi sekä paaviksi, että Romainan presidentiksi on päätynyt matemaatikko, ja miten matemaatikoille voisi olla enemmänkin kysyntää
Varhaiskasvatuksen kielitietoisuuskäytänteitä kehittämässä: “Kieli ja kulttuuri ovat kaikkialla toiminnassa!”
Get PDFIn this article, we examine the perceptions of language awareness and linguistically aware pedagogical practices of early childhood education and pre-primary education professionals who participated in an in-service training course. It is important that children and their families from linguistically and culturally diverse backgrounds are taken into account in the everyday life of early childhood education. The aim of this research article is to show, how raising professionals’ linguistic and cultural awareness and developing pedagogical practices is a duty for all, and how in-service training can support developing linguistically responsive pedagogical practices. The research data were collected in the context of a nationwide in-service training in spring 2022. The data consist of the responses of the consenting participants (N = 43) to the initial and final e-questionnaires of the first part of the training. The questionnaires included both multiple-choice and open-ended questions. We focus on the participants’ open responses using qualitative content analysis, with a particular focus on language awareness. The results of our study show that many of the in-service training participants had a fairly comprehensive understanding of linguistic awareness already at the beginning of the course, and the need to develop linguistically responsive activities was mainly associated with supporting children with an immigrant background, especially in learning Finnish. The results also show that the theoretical information covered in the in-service training helped the participants to structure their activities. The workplace task provided them with concepts and theory to articulate and support their own activities. Based on the findings of this qualitative study, we conclude that there is a need for research-based in-service training in the context of early childhood education and pre-primary education in order to develop linguistically responsive everyday pedagogical practices.Tässä artikkelissa tarkastelemme valtakunnalliseen henkilöstökoulutukseen osallistuneiden varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ammattilaisten käsityksiä kielitietoisuudesta sekä kielitietoisista pedagogisista käytänteistä. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten ja heidän perheidensä huomioiminen varhaiskasvatuksen arjessa on tärkeää. Tutkimusartikkelimme tavoitteena on osoittaa, että kieli- ja kulttuuritietoisuuden lisääminen ja käytänteiden pedagoginen kehittäminen kuuluvat jokaisen tehtäviin, ja että täydennyskoulutuksella voidaan tukea kieli- ja kulttuuritietoisten pedagogisten käytäntöjen kehittämistä. Tutkimusaineisto on kerätty valtakunnallisen henkilöstökoulutuksen yhteydessä keväällä 2022. Aineiston muodostavat tutkimukseen suostumuksensa antaneiden koulutuksen osallistujien (N = 43) vastaukset koulutuksen ensimmäisen osion sähköisiin alku- ja loppukyselylomakkeisiin, jotka sisälsivät sekä monivalinta- että avokysymyksiä. Artikkelissa tarkastellaan osallistujien avovastauksia laadullisen sisällönanalyysin keinoin erityisesti kielitietoisuuden näkökulmasta. Tutkimuksemme tuloksista käy ilmi, että monella henkilöstökoulutukseen osallistuneella oli jo koulutuksen alussa melko kattava käsitys kielitietoisuudesta, mutta kielitietoisen toiminnan kehittämisen tarve yhdistettiin pääasiassa maahanmuuttotaustaisten lasten tukemiseen ja erityisesti suomen kielen oppimiseen. Tulokset osoittavat myös, että koulutuksessa käsitelty teoriatieto auttoi osallistujia jäsentämään toimintaansa. Työyhteisötehtävän myötä he saivat käyttöönsä käsitteitä ja teoriaa oman toimintansa sanoittamiseen ja tukemiseen. Tämän laadullisen tutkimuksen tulosten valossa toteamme, että tutkimusperustaiselle täydennyskoulutukselle on suuri tarve varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kontekstissa käytäntöjen kehittämiseksi
Mikroarkeologisk undersökning av i jordmånen bevarade textilfibrer, pälsar och fjädrar
No full textArkeologisista kohteista otettujen maanäytteiden mikroskopoinnilla on mahdollista saada uutta tietoa paikalla aikoinaan maatuneista orgaanisista materiaaleista kuten tekstiileistä, turkiksista ja sulista. Kuidut ja karvat voivat säilyä maaperässä tuhansia vuosia, ja niitä on mahdollista löytää niin hautauksista kuin asuinpaikoiltakin. Suomessa vanhimmat karvat, runkokuidut ja linnun sulkafragmentit ovat peräisin mesoliittiselta kivikaudelta. Tämä artikkeli kokoaa yhteen alustavia tuloksia viime vuosien tutkimuksista ja antaa tietoa kuitujen säilymisolosuhteista, näytteenotosta sekä laboratiivisesta tutkimuksesta.Mikroskopi av jordprover tagna på arkeologiska lokaler gör det möjligt att få ny information om organiska material som en gång förmultnat på lokalen såsom textiler, pälsar och fjädrar. Fibrer och hår kan bevaras tusentals år i jordmånen, och de uppträder båda i gravar och på boplatser. De äldsta håren, stjälfibrerna och fragmenten från fågelfjädrar funna i Finland är från den mesolitiska stenåldern. Den här artikeln sammanställer de preliminära resultaten från undersökningar som gjorts under de senaste åren, och delger information om bevaringsmiljöer och provtagning av fibrer samt om laboratorieforskning
Esitystaiteen menetelmät ja utooppinen pedagogiikka
No full textIn this article, I explore the politics of art teaching through the concept of utopian pedagogy. I open up the concept of utopia in the social sciences and highlight how utopia has been considered theoretically within the sphere of art research. My research question here is, how could utopian pedagogy be developed from an art perspective and what does it mean in different contexts? I refer to the previous research project “Political Imagination and Alternative Futures” (2020-2024) at the University of Turku and the pedagogical course implemented there. I analyze the considerations brought by the course through experimentation, play, materiality and shared imagining and consider what utopian pedagogy could mean in the context of art pedagogy. I aim to strengthen the similarities between the utopian discussion in the social sciences and the utopian discussion originating from art from a pedagogical perspective. I conclude with the idea of utopian pedagogy as a conceptual tool for strengthening the social bond of art teaching.Tässä artikkelissa tarkastelen taiteen opettamisen poliittisuutta utooppisen pedagogiikan käsitteen kautta. Avaan utopian käsitettä yhteiskuntatieteissä ja tuon esiin, miten utopiaa on tarkasteltu teoreettisesti taiteen tutkimuksen piirissä. Tutkimuskysymykseni on, miten utooppista pedagogiikkaa voisi kehittää taidelähtöisesti ja mitä se tarkoittaa eri konteksteissa? Viittaan aiempaan tutkimusprojektiin ”Poliittinen mielikuvitus ja vaihtoehtoiset tulevaisuudet” (2020–2024) Turun yliopistossa ja siinä toteutettuun pedagogiseen kurssikokonaisuuteen. Jäsennän kurssin mukanaan tuomia huomioita kokeilevuuden, leikin, materiaalisuuden ja yhdessä kuvittelun avulla. Pyrin vahvistamaan yhteiskuntatieteissä käydyn utopiakeskustelun ja taiteesta lähtöisin olevan utopiakeskustelun yhteneväisyyksiä pedagogisesta näkökulmasta. Päädyn ajatukseen utooppisesta pedagogiikasta käsitteellisenä työkaluna taiteen opettamisen yhteiskunnallisen sidoksen vahvistamisessa
Searching, loaning and coining: translators of Karelian as language revitalizers and creators of vocabulary
No full textThis paper looks at translating into Karelian, a severely endangered Finnic language, from the viewpoint of vocabulary as an aspect of language revitalization. The topic is studied through a thematic analysis of translation commentaries and checklists written by student translators of Karelian, and the paper emphasizes the translators’ ideals and perspectives of their roles as translators and revitalizers of Karelian. This is achieved by combining the translators’ reports with prior studies on translating into Karelian and other endangered languages. Concretely, this paper investigates how and when translators report coining neologisms and the challenges they have faced. Moreover, language ideals on what kinds of translated Karelian and neologisms are considered beneficial are briefly examined. The analysis shows that (student) translators of Karelian form a heterogenous group that, in addition to loan words and calques, utilize imaginative translation strategies, such as reminiscing. Translation and language revitalization overlap in their work, and many translators are aware of their responsibilities as language revitalizers