Journal.fi
Not a member yet
93357 research outputs found
Sort by
Puhuva ryhmä : esimerkkitapaus ryhmähaastattelun käytöstä sosiaalitieteellisessä tutkimusasetelmassa
No full textKuntien normiohjauksen purkamisen lyhyt historia: 1980-luvun alun byrokratiatalkoista vuoden 1995 kuntalakiin
Get PDFKuntiin kohdistuvan norminannon purkamista selviteltiin useissa valtion komiteoissa 1980-luvulla. Selvityksissä paljastui, että valtion viranomaisten hallinnolliset määräykset olivat epämääräisiä, jopa laittomia. Varsinkin keskusvirastot olivat käytännössä ylittäneet toimivaltansa tai ainakin jättäneet yksilöimättä määräysten ja ohjeiden sitovuuden. Tämän taustalla oli kuitenkin vielä laajempi ongelma vallitsevassa lainsäädännössä, myös se oli epätäsmällistä. Kyseessä oli siis hyvin perustavanlaatuinen ongelma. Legalistisen hallintotradition maassa ei noudatettukaan tiukan legalistista hallintoa käytännössä, lakeja ja asetuksia. Tilanteeseen ei kuitenkaan saatu ratkaisevaa muutosta ennen kuin maan poliittinen johto (hallitukset) ottivat norminpurun ja siihen liittyvät uudistukset omalle agendalleen, jonka myötä maan hallintokulttuuria muutettiin asteittain, osin varsin järein keinoin kuten normilailla. Kuntien perspektiivistä norminpurun kulminaatiopisteenä voi pitää vuoden 1995 kuntalakia, jossa sinetöitiin kuntien itsehallintoon nojaten norminpurku ja vahvistettiin näkemys, että kuntiin kohdistuvan norminannon tuli olla hyvin säänneltyä ja rajoitettua
Paikallinen itsehallinto ja kasvava tehtäväkenttä 1723–1919
Get PDFArtikkelissa tarkastellaan oikeushistoriallisesta näkökulmasta paikallista itsehallintoa sekä kuntien ja kaupunkien tehtäväkenttää vuosina 1723–1919. Tutkimus kohdistuu lainsäädännössä määriteltyyn itsehallintoon sekä paikallisen oikeudenkäytön, köyhäinhuollon, koululaitoksen ja rakentamiseen tehtäviin. Itsehallinnon määritelmissä sekä paikallisessa tehtäväkentässä tapahtuneita muutoksia selitetään ympäröivällä historiallisella kehityksellä. Suomen valtiollinen historia ja yhteiskunnalliset muutokset ovat lyöneet leimansa myös paikalliseen itsehallintoon. Artikkeli osoittaa, ettei kirjoitetusta historiasta löydy täydellisen vapaata kuntaa, vaan keskusvalta on keskiajalta lähtien asettanut paikallishallinnon hoidettavaksi erilaisia velvoitteita. Tehtävien joukko on merkittävästi kasvanut itsenäisessä Suomessa, jossa valtio on muovannut kunnista hyvinvointivaltion toimeenpanijaa. Samalla kunnallinen itsehallinto on kuitenkin kansanvaltaistunut. Voidaankin todeta, että kuntakokouksen ovien avautuessa yhä useammalle on supistunut niiden asioiden joukko, josta kunta voi itsenäisesti päättää
OPEN CALL FOR PAPERS: FOCUS LOCALIS SPECIAL ISSUE ON LOCAL AND REGIONAL STUDIES (1/2026)
Get PDFcal authorities and regions hold a vital role in contemporary societies, functioning as key arenas for democratic governance, the delivery of public services, and community development. They are at the forefront of addressing complex societal challenges, including climate change, urbanisation, social equity, and economic sustainability. Local and regional studies provide invaluable insights into these dynamics, offering evidence-based perspectives on how local authorities and regions adapt, innovate, and respond to evolving demands. To foster dialogue and enhance the understanding of these critical issues, Focus Localis (a Finnish academic journal specialising in local and regional studies, level 1, journal.fi/focuslocalis), invites contributions for an upcoming English-language theme issue. This issue seeks to explore the multifaceted dimensions of local and regional governance, policy, and practice through both theoretical and empirical approaches. Submissions may address national contexts, cross-national comparisons, or broader thematic analyses
Sukupuoleen paikantuva tieto liikenneaktivismissa: Anneli Alanen, Enemmistö ry ja suomalainen liikennepolitiikka 1960–1990-luvuilla
No full textGender issues rarely take the center stage in transport research. This article studies the role of gender in the history of Finnish transport politics through two activist cases. I examine the activism of the transport policy association Enemmistö and the slow street pioneer Anneli Alanen from the point of view of knowledge situated knowledge. Enemmistö used gender as one of the tools to criticize transport politics but did not engage deeply in gender questions. Anneli Alanen, instead, used gendered experiences as a central way of challenging the dominant transport knowledge Gender as category has been left in a marginalized position but could shed radically new light on the history of transport politics as well as on the present-day transport discussions.Sukupuoli- ja tasa-arvokysymykset pääsevät harvoin esiin liikennettä koskevassa keskustelussa tai tutkimuksessa. Tässä artikkelissa selvitetään sukupuolen roolia suomalaisen liikennepolitiikan historiassa kahden aktivistitoimijan kautta. Tarkastelen yhtäältä Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö ry:n ja toisaalta hidaskatupioneeri Anneli Alasen toimintaa tiedontuotannon ja tiedon paikantuneisuuden näkökulmista. Enemmistö ry käytti sukupuolen tarkastelua
yhtenä keinona ilmaista liikennepolitiikan ja -suunnittelun ongelmallisuutta, mutta sukupuolikysymys jäi yhdistyksen toiminnassa taka-alalle. Anneli Alasella puolestaan sukupuolittuneet kokemukset liikenteestä ja liikennepolitiikasta muodostivat keskeisen keinon haastaa vallalla olevaa liikennetietoa ja määritellä liikennettä käsitteellisesti uudella tavalla. Tarkastelun perusteella sukupuoli ja siihen risteävät kategoriat näyttäytyvät radikaaleina mutta vähälle käytölle jääneinä valtarakenteiden valottajina, paitsi 1960–1990-lukujen liikennepolitiikassa, myös tämän päivän liikennekeskustelussa
Sukupuoli ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen 1960–1980-lukujen Suomessa
No full textThis special issue examines the contemporary history of gender and societal influence in 1960s–1980s Finland. It explores a range of phenomena that have meaningfully shaped Finnish society and places an emphasis on political agency as well as social movements. The special issue is composed of an introduction, two research articles, two essays, and one interview. In this in-depth introduction, the editors cover the current state of the field and introduce the editorial processes that have made this special issue possible.Tämä teemanumero tarkastelee yhteiskunnallisen vaikuttamisen lähihistoriaa sukupuolen näkökulmasta 1960–1980-lukujen Suomessa. Aihe linkittyy moneen suomalaista yhteiskuntaa olennaisesti muokanneeseen ilmiöön, joiden sukupuolittuneisuutta ei ole aina otettu riittävästi huomioon. Tässä artikkelissa teemanumeron toimittajat johdattavat lukijan tematiikan pariin sekä luotaavat tutkimuskentän nykytilaa. Lisäksi he kertovat teemanumeron toimitusprosessista.
Historialle omistettu elämä : Haastattelussa kirjailija Kaari Utrio
No full textFor decades, Kaari Utrio (b. 1942) has been one of the most read authors in Finland. Now retired from her literary career, Utrio published her first historical novel in 1968. Since then, she has written more than thirty-five novels and also non-fictional books on the history of women, family, and everyday life. In thi interview, Utrio talks about her life and long career, her relationship with history, history research, and the popularisation of historical knowledge.Kaari Utrio (s. 1942) on yksi Suomen luetuimmista kirjailijoista, jonka 1960-luvulla alkanut ura kattaa mittavan romaanituotannon ohella tietokirjallisuutta, kolumneja, luentoja, esitelmiä ja haastatteluita. Historian popularisoijana Utrio on vuosikymmenten ajan ollut Suomen suosituimpia. Tuottelias kirjailija jäi eläkkeelle vuonna 2017, mutta hän pitää lukijoihinsa edelleen yhteyttä Facebookin välityksellä. Lähihistoria-lehden haastattelussa Kaari Utrio kertoo pitkästä urastaan sekä pohtii historiallisen romaanin ja tutkimustiedon suhdetta ja historian popularisointia. Keskustelimme myös suomalaisen naisen asemasta ja tasa-arvon nykytilanteesta. Haastattelu tehtiin keväällä 2024 kirjailijan kotona Somerniemellä
Toinen tasavalta: kansallista sivistämispolitiikkaa vai hyvinvointivaltion kulttuuripolitiikkaa?
No full textKatastrofologian haarautuvien polkujen puutarha
No full textLopun alku : katastrofien historiaa ja nykypäivää, Hannu Salmi (toim), Turku (1996