Journal.fi
Not a member yet
93357 research outputs found
Sort by
Vaikuttavuustutkimus: Mikä on sopivin analyysimenetelmä toistettujen mittausten analysointiin satunnaistetussa vertailukokeessa?
No full textArtikkeli on jatkoa Kasvun tuki -aikakauslehdessä julkaistulle Vaikuttavuustutkimus-artikkelisarjalle:
– Vaikuttavuustutkimus: Satunnaistettu vertailukoe tulee suunnitella huolella (2/2021)
– Vaikuttavuustutkimus: Satunnaistetun vertailukokeen laadukkaan raportoinnin edellytykset (1/2022)
– Vaikuttavuustutkimus: Miten arvioida harhaa satunnaistetuissa vertailukokeissa? (2/2022)
– Vaikuttavuustutkimus: Mitä tulee huomioida analysoitaessa satunnaistetun vertailukokeen aineistoa? (1/2023)
– Vaikuttavuustutkimus: Meta-analyysista lisää voimaa tulosten tulkinnan tueksi (2/2023)
Toistomittauksilla tarkoitetaan samalta tutkimukseen osallistuvalta mitattuja toistuvia vastemuuttujien arvoja.
Useimmiten kiinnostuksen kohteena on tutkia, tapahtuuko ryhmien välillä tilastollisesti merkitsevää muutosta yli ajan eli ajan kuluessa.
Vaikutusten arvioimiseen käytetään yleisesti joko toistomittausten kovarianssianalyysia, toistomittausten analyysia tai muutosten analyysia.
Tilastollisen voiman vuoksi suositeltavin tapa on toistomittausten kovarianssianalyysi.
Toistomittausten analyysin tuloksia on helppo havainnollistaa mallin mukaisilla keskiarvokäyrillä.
Satunnaistetussa vertailukokeessa vastemuuttujien lähtötasomittaukset tehdään aina ennen satunnaistamista
MDFT – Monimuotoinen perheterapeuttinen työskentely (Multidimensional Family Therapy): Menetelmä nuorten laaja-alaisten ja monimuotoisten käytös- ja päihdeongelmien vähentämiseen (2. arvio)
No full textIlmiöt: Käytös- ja päihdeongelmat
Johdanto: Nuoruusiän käytös- ja päihdeongelmat aiheuttavat merkittävää taakkaa nuorelle itselleen, hänen läheisilleen ja koko yhteiskunnalle. MDFT – Monimuotoinen perheterapeuttinen työskentely on perhe- ja systeemiorientoitunut työtapa sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille, jotka työskentelevät laaja-alaisia ja monimuotoisia vaikeuksia kokevien nuorten kanssa. MDFT:n tavoitteena on vähentää nuoren käytös- ja päihdeongelmia sekä tukea nuoren ja hänen vanhempiensa vuorovaikutusta.
Tutkimuskysymys: Onko MDFT-menetelmällä vaikuttavuutta 12–18-vuotiaiden nuorten laaja-alaisiin ja monimuotoisiin käytös- ja päihdeongelmiin suomalaisessa kontekstissa?
Aineisto ja menetelmät: Kirjallisuushaku tehtiin kartoittaville kirjallisuuskatsauksille tyypillisellä Population, Concept, Context (PCC) -hakustrategialla, joka kohdistui kysymykseen: Mitä tutkimusta Monimuotoinen perheterapeuttinen työskentely -menetelmästä on tehty. Hakusanoina käytettiin: P = 12–18-vuotiaat lapset ja nuoret, C = Moni muotoinen perheterapeuttinen työskentely -menetelmä (Multidimensional Family Therapy, MDFT), C = Lastensuojelu, erikoissairaanhoidon avohoito, muu. Ensisijaisena kiinnostuksenkohteena haussa olivat menetelmästä tehdyt vaikuttavuustutkimukset, joskin mukaan otettiin myös muilla asetelmilla tehtyjä tutkimuksia. Systemaattinen haku tehtiin kuuteen tietokantaan: MEDLINE, APA PsycInfo, CINAHL, ERIC, Web of Science ja Scopus.
Tulokset: Menetelmäoppaan perusteella MDFT-menetelmän kuvaus ja teoreettinen perusta on riittävä. Kirjallisuushaun perusteella mukaan valikoitui yksi systemaattinen katsaus, kolme meta-analyysia ja yhdeksän alkuperäistutkimusta. Tutkimukset oli toteutettu Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa. Suomalaisia ja pohjoismaisia implementointitutkimuksia ei löytynyt. Menetelmän vaikuttavuutta ei ole verrattu hoitamatta jättämiseen (jonotuslistalla oleviin), vaan satunnaistetuissa vaikuttavuustutkimuksissa MDFT:tä on verrattu aktiivisiin interventioihin, kuten tehostettuihin tavanomaisiin palveluihin, kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan, yksilö- ja ryhmäterapiaan, pitkäaikaiseen laitoshoitoon ja motivaation vahvistamisterapiaan. Näissä vertailuissa vaikutukset vaihtelivat 12–18-vuotiailla nuorilla pienistä suuriin vastemuuttujien osalta (d = 0,24–1,23, NNT (Number-Needed-to-Treat) = 1,62–7,46). Päihde- ja käytöshäiriöihin liittyvien vastemuuttujien osalta MDFT on muiden vertailumenetelmien veroinen tai joiltakin osin niitä vaikuttavampi. Meta-analyyseihin sisältyneiden tutkimusten laatu oli korkeintaan kohtalainen, ja katsausta varten arvioitujen tutkimusten laatu vaihteli heikosta hyvään. MDFT-menetelmän käyttöönoton tuki on riittävää.
Menetelmäarvio: MDFT:n menetelmäarvio on 5/5 eli menetelmästä on vahvaa vaikuttavuustutkimusta yhdysvaltalaisessa ja eurooppalaisessa kontekstissa, mutta Pohjoismaiden ja Suomen osalta ei ole tietoa. MDFT:n vaikuttavuusnäyttö 12–18-vuotiaiden nuorten päihde- ja käytöshäiriöistä on todettu verrattuna aktiivimenetelmiin. Menetelmäarvio perustuu Kasvun tuen arviointijärjestelmän kriteereihin
Toimintasekvenssit, merkityksenannot ja asemoitumiset pariterapiakeskustelussa
No full textDiskursiivisesti orientoituneet psykoterapian tutkimusmenetelmät, kuten keskustelunanalyysi, diskurssianalyysi ja narratiivinen analyysi, pyrkivät valottamaan ja tekemään ymmärrettäväksi, miten terapiakeskustelut mahdollistavat asiakkaiden uusien, toimijuutta lisäävien merkitystenantojen ja asemoitumisien kehkeytymistä. Tällaiset, video- tai äänitallennettujen terapiaistuntojen lähilukemiseen perustuvat tutkimukset voivat auttaa terapiatyön ammattilaisia omien työkäytäntöjensä tarkastelemisessa ja kehittämisessä. Terapiakeskustelujen diskursiivista tutkimusta on tuotettu varsin runsaasti yksilöpsykoterapiasta, mutta vähemmän perhe- ja pariterapiasta. Tämän artikkelin tarkoituksena on antaa näyte siitä, miltä diskursiivisten menetelmien soveltaminen pariterapiakeskusteluun voi näyttää ja tehdä joitakin havaintoja pariterapian erityispiirteistä suhteutettuna yksilöterapian todettuihin toimintasekvensseihin
Translations around us: The presence of translated text in the life of a university student
No full textThe paper reports on a diary study measuring the proportion of translations read daily. Statistics are available on translated literature and books sold, but less is known about other text genres. The research was conducted in Finland, and the respondents were university students in transla-tion or foreign languages. Data was collected in the years 2007 to 2016 using a diary form in which respondents recorded (electronically or on paper) all texts they read during one single day. They were also asked to specify whether the texts read were translations or not, and how much time they spent on each text or text genre. The diary form also contained a column for comments. The analysed data comprises 366 text diaries. The results show that the average time spent daily using different kinds of texts is 6 hours 46 minutes, and the proportion of translations is 31%
