Journal.fi
Not a member yet
93357 research outputs found
Sort by
Pahat pojat - vai paha kaupunki?
No full textPahojen poikien piiri : Joensuun skinien epäilty rikollisuus 1995-1998, Tarja Hilden-Paajanen, Tampere (2004
Työllistymistä tukevat ja hankaloittavat tekijät työllisyyttä edistävän monialaisen yhteispalvelun asiakassuunnitelmakirjauksissa: Pohdintaa vaikuttavuuden arvioinnin mahdollisuuksista
No full textNearly 90 percent of people outside the workforce face multiple barriers to employment. Many long-term unemployed have health-related reasons hindering their employment. According to various estimates, 20–50 percent of the registered unemployed job seekers are practically unable to work, and therefore, they are often not required to actively seek employment. Additionally, the lack of available jobs further complicates the job search process. Unemployed job seekers who face multiple barriers to employment are often directed to multidisciplinary employment services (TYP) or rehabilitation.
The government led by Petteri Orpo has planned changes to social security that particularly target the social security of disadvantaged job seekers. There is a risk that these changes could create so–called unreasonable situations in the lives of unemployed job seekers receiving TYP services if the regulations do not meet the needs of the clients. The main objective of this study is to examine the factors that support or hinder employment as recorded in the client plans of unemployed job seekers directed to TYP services. The secondary aim of our article is to consider how these client plan entries can be used to assess the effectiveness of the services provided to the clients. The study is seen as important to identify any unreasonable situations among unemployed job seekers who need TYP services, which could be mitigated or eliminated by utilising the information recorded in the client plans.
The material used in the study consists of free-form client plan entries made in 2023 at the employment service centers in Kainuu. The data has been provided to the Finnish Institute for Health and Welfare (THL) for research purposes based on a temporary administrative decision. The data was organised using the Atlas.ti software. After that, the "Faces of Joblessness" categorization was utilised to identify barriers to employment among the unemployed job seekers. This article is part of a broader research project on client plans for working-age individuals, which investigates the use of client plan entries in evaluating the effectiveness of social work.Lähes 90 prosentilla työelämän ulkopuolella olevista henkilöistä on useampi kuin yksi työllistymistä haittaava este. Usein pitkäaikaistyöttömistä työllistymisen esteenä ovat terveydelliset syyt. Eri arvioiden mukaan 20–50 prosenttia tilastoiduista työttömistä työnhakijoista on käytännössä työkyvyttömiä, joten heille ei useinkaan aseteta työnhakuvelvollisuutta. Myös työpaikkojen puute vaikeuttaa työnhakua. Työttömät työnhakijat, joilla on useita työllistymistä hankaloittavia esteitä, ohjataan usein työllisyyttä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) asiakkuuteen tai kuntoutukseen.
Petteri Orpon hallitus on suunnitellut sosiaaliturvaan kohdistuvia muutoksia, jotka kohdistuvat erityisesti heikompiosaisten työnhakijoiden sosiaaliturvaan. Onkin vaarana, että TYP:n palvelua saavien työttömien työnhakijoiden elämään syntyy niin sanottuja kohtuuttomia tilanteita, jos säädökset eivät sovi asiakkaan tarpeisiin. Tässä tutkimuksessa päätehtävänä on tarkastella, millaisia työllistymistä tukevia ja hankaloittavia tekijöitä TYP:n palveluun ohjattujen työttömien työnhakijoiden asiakassuunnitelmiin on kirjattu. Toisena tavoitteena artikkelissamme on pohtia, miten asiakassuunnitelmakirjauksia voidaan käyttää asiakkaan palvelua koskevaan vaikuttavuuden arviointiin. Tutkimus on koettu tärkeäksi, jotta voidaan nähdä, löytyykö monialaista tukea tarvitsevien työttömien työnhakijoiden keskuudesta esimerkiksi kohtuuttomia tilanteita, joita voitaisiin poistaa tai vähentää hyödyntämällä asiakassuunnitelmakirjauksissa olevaa informaatiota.
Aineistona hyödynnetään Kainuun työvoiman palvelukeskuksissa vuonna 2023 tehtyjä vapaamuotoisia asiakassuunnitelmakirjauksia. Aineistot on luovutettu THL:aan tutkimuskäyttöön määräaikaisen hallintopäätöksen perusteella. Aineisto järjesteltiin ensin Atlas.ti -ohjelmalla. Tämän jälkeen hyödynnettiin “Faces of Joblessness” kategorisointia työttömien työnhakijoiden työllistymisen esteiden tunnistamisessa.
Artikkeli on osa laajempaa työikäisten asiakassuunnitelmiin liittyvää tutkimusta, jossa selvitetään asiakassuunnitelmakirjausten hyödyntämistä sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnissa
Rekisterit sosiaalilääketieteellisessä tutkimuksessa
Full text linkIn Finland, comprehensive personal data has been collected in national data registers for over 70 years. The Finnish Institute for Health and Welfare, the Social Insurance Institution, Statistics Finland, and several other organizations define the basis and implementation of personal data processing in accordance with the responsibilities of the data controller. Personal data can be utilised secondarily after their primary purpose, for example, in scientific research, innovation activities, and data-driven management. Personal data stored in different registers can be combined based on a personal identification number or another unique identifier. The secondary use of personal data is regulated by the Act on the Secondary Use of Health and Social Data (552/2019), and Findata, as the data permit authority, grants data permits.
The greatest strengths of the secondary use of register data are the ability to access data for the entire population over a certain period, which is impossible with self-collected data. The biggest weaknesses relate to the quality of the data, as register data are not perfect due to erroneous and missing information. Register data are often used in observational studies, such as cohort or case-control studies, and longitudinal studies, as it is possible to follow an individual over time. Compared to randomised controlled trials, the biggest challenge in observational studies is that exposure cannot necessarily be determined accurately.
In the European Union (EU), the General Data Protection Regulation (2016/679), which came into force in 2018, regulates the processing of personal data in the EU. In Finland, privacy protection has been supplemented by the national Data Protection Act (2018/1050) and the Act on Secondary Use of Health and Social Data. National regulations have been criticised for hindering scientific research, as, for example, data are not concretely provided to researchers. This prevents, for example, Nordic joint research. In many cases, only meta-analyses are feasible in international collaboration. The costs associated with data permits and the handling of data for register study have also risen sharply.Suomessa kansallisiin tietorekistereihin on kerätty koko väestön kattavia henkilötietoja jo yli 70 vuotta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kansaneläkelaitos, Tilastokeskus ja useat muut organisaatiot määrittelevät henkilötietojen käsittelyn perusteen ja toteutuksen rekisterinpitäjän vastuiden mukaisesti. Henkilötietoja on mahdollista hyödyntää niiden ensisijaisen käyttötarkoituksen jälkeen toissijaisesti muun muassa tieteellisessä tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa sekä tiedolla johtamisessa. Eri rekistereihin tallennettuja henkilötietoja on mahdollista yhdistää henkilötunnuksen tai muun tunnuksen perusteella. Henkilötietojen toisiokäyttöä säätelee laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (552/2019), ja Findata tietolupaviranomaisena tai rekisterinpitäjät myöntävät tietolupia.
Rekisteritietojen toisiokäytön suurimpia vahvuuksia ovat mahdollisuus saada käyttöön koko väestön tiedot tietyltä ajanjaksolta, mikä on itse kerätyissä aineistoissa mahdotonta. Suurimmat heikkoudet liittyvät tietojen laatuun, koska rekisteritiedot eivät ole täydellisiä virheellisten ja puuttuvien tietojen vuoksi. Rekisteritietoja hyödynnetään usein havainnollistavissa tutkimuksissa, kuten kohortti- tai tapaus-verrokkitutkimuksissa sekä pitkittäistutkimuksissa, koska yksittäistä henkilöä on mahdollista seurata ajan kuluessa. Kontrolloituihin tutkimuksiin verrattaessa havainnoivien tutkimusten suurimpana haasteena on se, ettei altistumista voida välttämättä määrittää tarkasti.
Euroopan Unionin (EU:n) alueella on käytössä vuonna 2018 voimaan astunut yleinen tietosuoja-asetus (2016/679), joka säätelee henkilötietojen käsittelyä EU:ssa. Suomessa yksityisyyden suojaa on täydennetty kansallisella tietosuojalailla (2018/1050) ja toisiolailla. Kansallisia säädöksiä on kritisoitu siitä, että ne vaikeuttavat tieteellistä tutkimusta, koska esimerkiksi tietoja ei luovuteta konkreettisesti tutkijoille. Tämä hankaloittaa esimerkiksi Pohjoismaisia yhteistutkimuksia, ja monesti joudutaan tietojen yhdistämisen sijaan tekemään meta-analyysejä. Rekisteritutkimuksen tietolupien ja aineistojen käsittelystä aiheutuvat kustannukset ovat myös nousseet rajusti
Julkkiskissat ja karkurikoirat: Lemmikkeihin viittaavat pronominit hän ja he uutissivustojen artikkeleissa
No full textModelling effects of different milk production intensities on methane production and nitrogen excretion when targeted amounts of milk and beef are produced
Full text linkThe objective of the study was to model the effects of different milk production intensities on methane (CH4) production and nitrogen (N) excretion of cattle in Finnish milk and beef production when the targeted amount of milk and beef is produced. Beef production strategies at current annual milk production in Finland (2 200 million kg) were optimised by Excel Solver for each combination of milk yield (8 000, 9 000, 10 000, 11 000, and 12 000 kg year-1) and beef production (60, 65, 70, 75, 80, 85, 90, 95, and 100 million kg year-1). Increased milk production intensity decreased total CH4 production at each beef production level. In addition, at the lower levels of beef production than currently (85 million kg) total manure N output decreased with increased intensity of milk production but at current or higher beef production levels the effects of milk yield were small. The current strategy of producing milk and beef with high milk production intensity seems to be effective in terms of CH4 production and N emissions
Aina uuden äärellä
Full text linkHanna Karhu, Katri Kivilaakso & Viola Parente-Čapková (toim.), Tutkimuspolkuja yksityisarkistoihin: Aineistot historian, kulttuurin ja kirjallisuuden tutkimuksessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1495. Helsinki: SKS 2024. 443 s