LUTPub (LUT University)
Not a member yet
24632 research outputs found
Sort by
Review and research gaps mapping of energy transition modelling research on low electricity access countries
Get PDFMany countries in sub-Saharan Africa, especially those in rural areas lack access to electricity. In most of these regions, the communities still rely on traditional means of energy such as firewood, which may not be sustainable and environmentally friendly. Compared to developed countries, few studies have been done to determine ways to transition energy to reduce the huge energy gap. Through reviewing case studies on the energy models used in sub-Saharan Africa, which forms the majority of the low electricity access countries, this thesis helps show the barriers to energy access and the progress made so far. First, the thesis gives an overview of the renewable energy and hybrid systems used in sub-Saharan Africa and shows some of the policy and institutional challenges. It summarizes the existent tools of electrification planning in three broad categories, namely; traditional simulation models, optimization models and geospatial-based models. The research design and collection methods applied include an in-depth literature review that used the LUT Primo library and thematic analysis, which allowed the selection of literature sources relevant to electrification planning in sub-Saharan Africa using energy models.
The research findings are presented by discussing the following energy models; HOMER, MESSAGE, LEAP, OnSSET, PyPSA-Earth, TRNSYS and OSeMOSYS. The findings analyze the contributions of each of the models to electrification in the study region and show their benefits, applications, and limitations. A table of the energy models is used to summarize the models based on their key features, strengths, weaknesses, and usage. After analyzing the energy models, the thesis discussion highlights the factors affecting the application of energy models for electrification in sub-Saharan Africa in the broad categories of social, economic, and environmental aspects. It is revealed that the main challenges to energy transition and electrification in the region are due to financial constraints caused by huge capital investments required by the mostly poor countries. On the positive side, there is huge potential for electrification in the region due to an abundance of renewable energy sources, including solar PV, wind, hydro, and biomass.
Through the research process, the thesis depicts the need for policymakers to familiarize themselves with the operation of various energy models to aid in their decision-making. The importance of community engagement cannot be overstated in ensuring inclusive energy planning while for researchers, the thesis shows that multi-disciplinary approaches must be used in ensuring energy access. Some limitations to the study and future recommendations are included at the end of the thesis to guide the coming studies of energy models and electrification in sub-Saharan Africa
CNN-transformer for face image super-resolution
Get PDFFace image super-resolution (FISR) technology enhances image quality and detail, improving the performance and reliability of facial recognition tasks. It is widely utilized in various fields, such as video surveillance systems, biometrics, film and digital media. Existing CNN-based and Transformer-based methods have problems of difficulty in co-optimizing detail recovery and global structure preservation in FISR tasks, as well as imbalance between computational efficiency and reconstruction accuracy. In this thesis, a real-time FISR model named CNN-T is introduced, which leverages a hybrid architecture combining CNN and Transformer. The goal of this thesis is to maintain the consistency of facial anatomical structure while enhancing local high-frequency details, and to optimize the real-time performance of FISR.
The proposed CNN-T introduces Local-Global Feature Cooperation Module (LGCM) to extract multi-level features in a coordinated manner: Facial Structure Attention Unit (FSAU) is used to focus on the details of the facial features, and the Transformer is used to establish long-distance dependencies. The combination of the two realizes the coordination and unification of local details and global structures. Multi-Dconv Head Transposed Attention (MDTA) is introduced into the Transformer, combining depthwise separable convolution and point-by-point convolution to reduce computational complexity and achieve real-time effects. To access the performance of CNN-T, extensive experiments are carried out on CelebA and Helen datasets. It is benchmarked against several previous methods using both quantitative metrics and visual effects
Suorituskykymittareiden kehitys paperitehtaan hiomolle
No full textIn the ever-shrinking graphic paper market, competition is extremely tight and all avenues of cost savings need to be explored by companies. As groundwood is the main stock for LWC paper; there is huge potential for efficiency improvement for the whole mill by optimising groundwood production. The aim of this thesis was to develop online key performance indicators (KPIs) for Kaukas paper mill’s groundwood mill as a part of the groundwood mill’s automation system renewal to bring a cost-efficiency mindset from the managerial level down to operators. The literature review explores performance measurement with the emphasis on KPI development and characteristics, alongside mechanical pulp production with the emphasis on energy efficiency and quality control.
The development of KPIs started by collecting key insights from previous KPI implementations to ensure the implementation of KPIs does not suffer from similar issues as previous projects. The largest factors affecting groundwood mill cost-efficiency, energy efficiency and chemical consumption, were identified and KPIs were developed to guide operators to optimise process conditions without supervisor interference. Quality KPIs were developed to ensure pulp quality stays inside mill specifications.
KPI implementation was done successfully to the DCS, however operator engagement was unsatisfactory, leading to changes in the operating model at the mill to achieve the goals originally designed to be achieved with the KPIs. Operators will require additional training regarding both the KPIs and how to influence them, alongside continuous development of the KPIs to ensure KPIs will function in the future.Graafisten papereiden kysynnän laskiessa, kilpailu yritysten välillä on äärimmäisen tiukkaa. Hiokkeen ollessa LWC paperin pääraaka-aine, on hiokkeen valmistuksen optimoinnilla merkittävä vaikutus koko tehtaan kannattavuuteen. Tämän diplomityön tarkoituksena oli kehittää Kaukaan paperitehtaan hiomolle suorituskykymittarit osana hiomon automaatiouusintaa. Mittareiden tarkoituksena oli tuoda kustannustehokkuusajattelu työnjohtotasolta suoraan operaattoreille. Kirjallisuuskatsauksessa perehdyttiin tehokkuuden mittaamiseen, pääpainona suorituskykymittareiden kehitys ja niiden pääominaisuudet. Lisäksi kirjallisuuskatsauksessa perehdytään mekaanisen massan valmistukseen, pääpaino kohdistuen energiatehokkuuteen ja laadunhallintaan.
Mittareiden käytännön kehitys aloitettiin tunnistamalla tehtaan aikaisempien suorituskykymittareiden kehityksessä tulleet haasteet ja opit niistä. Energiatehokkuus ja kemikaalien käyttö tunnistettiin suurimmiksi hiomon kustannustehokkuuteen vaikuttaviksi tekijöiksi ja näistä kehitettiin suorituskykymittarit toimimaan operaattoreille ajureina optimoimaan hiomon tuotantoparametreja täysin ilman työnjohdolta vaativaa ohjeistusta. Laatumittarit kehitettiin pitämään tuotetun hiokkeen ominaisuudet tehtaan vaatimien standardien sisällä.
Mittareiden toimeenpano automaatiojärjestelmään onnistui, mutta kuitenkin operaattoreiden sitoutuminen mittareiden käyttöön jäi vajavaiseksi. Tämä johti toimintatapojen muutokseen tehtaalla, jotta alun perin mittareiden avulla saavutettavat tulokset toteutuvat. Projektissa tunnistettiin, että operaattorit tarvitsevat lisäkoulutusta liittyen mittareiden toimintaan ja miten niiden suorituskykyyn pystyy vaikuttamaan, lisäksi mittarit vaativat jatkuvaa kehitystä jotta ne toimivat tulevaisuudessa
Reuse and recycling of decommissioned solar power plant components : current state and future opportunities
No full textTämän kandidaatintyön tavoitteena on selvittää, miten käytöstä poistuvien aurinkovoimaloiden komponentteja voidaan uudelleenkäyttää ja kierrättää. Aiheen ymmärtämiseksi työssä perehdytään aurinkovoimalan toimintaan sekä sen pääkomponentteihin, kuten aurinkopaneeleihin, inverttereihin ja akkuihin.
Suuri osa aurinkovoimalan jätteestä syntyy piipaneeleista, joiden kierrätykseen hyödynnetään mekaanisia, termisiä ja kemiallisia menetelmiä materiaalien erottamista ja talteenottoa varten. Kierrätysmenetelmiä yhdistämällä saadaan talteen 90–95 prosenttia materiaaleista, kuten pii ja lasi. Suomessa aurinkopaneelit ja invertterit kierrätetään sähkö- ja elektroniikkaromun käsittelyprosessissa. Kierrätystä ohjataan erilaisilla lainsäädännöillä, kuten WEEE-direktiivillä ja Valtioneuvoston asetuksilla, joilla pyritään edistämään kierrätysastetta ja tuottajavastuuta. Komponentteja voidaan uudelleenkäyttää esimerkiksi matalan tehon sovelluksissa, rakennusmateriaaleina tai vähemmän vaativissa järjestelmissä, mikä pidentää komponenttien elinkaarta ja vähentää ympäristövaikutuksia.
Kierrätykseen liittyy teknologisia, taloudellisia ja ympäristöllisiä haasteita. Nykyiset prosessit ovat luotu ensimmäisen sukupolven paneeleille, mutta tulevaisuudessa on huomioitava kehittyneemmät paneeliteknologiat. Kierrätyksen kustannusten arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 600–1000 dollaria tonnilta, jonka tulisi puolittua, jotta kierrätys olisi taloudellisesti kannattavampaa. Lisäksi prosessit tuottavat merkittävän määrän jätettä, esimerkiksi 375 kg jätettä jokaista 1000 kg aurinkopaneelia kohden. Paneelien elinkaarta voidaan pidentää 25 vuodesta jopa 50 vuoteen huollon ja teknologian kehityksen avulla.The aim of this Bachelor’s thesis is to find out how the components of solar power plants that are no longer in use can be reused and recycled. To achieve the research goal, the study starts with the operation of a solar power plant and its main components, such as solar panels, inverters and batteries.
A significant amount of waste from the solar power plant is generated by silicon panels, which are recycled by using mechanical, thermal and chemical methods for material separation and recovery. By combining recycling methods, 90-95 percent of materials such as silicon and glass are recovered. In Finland, solar panels and inverters are recycled as electrical and electronic waste. Recycling is governed by various legislations, such as the WEEE-directive and Government Decrees, which aim to improve the recycling rates and producer responsibility. Components can be used, for example, in low-power applications such as building materials or in less demanding energy systems, which extends the life cycle and reduces the environmental impact of the components.
Recycling faces technological, economic and environmental challenges. The current processes are created for the first-generation panels, but more advanced panel technologies will have to be considered in the future. The cost of recycling is currently estimated to be around 600-1000 dollars per ton, which should be halved to make recycling more economically viable. The recycling processes generate 375 kg of waste for every 1000 kg of solar panels, which is a significant amount. The lifespan of panels can be extended from 25 to up to 50 years with maintenance and technological development
Yrittäjyysekosysteemi Etelä-Karjalan Power-to-X taloudessa
No full textThe global energy sector is undergoing a shift, caused by the need to urgently lower green-house gas emissions and transition away from fossil fuels. This study examines how entrepreneurial ecosystem can be developed to support the Power-to-X (PtX) economy in South Karelia. The study uses a qualitative case study approach with semi-structured interviews and a theoretical framework focused on competitive advantages in entrepreneurial ecosystems.
The findings highlight South Karelia´s strong industrial base drives PtX development by providing key resources like biogenic CO2 and creating demand for innovation. Material strengths, including infrastructure and institutional support, enable ecosystem growth, but gaps in the electric grid, renewable energy capacity, and cultural barriers, such as low public awareness and resistance to green initiatives, remain challenges. Social strengths, including a skilled workforce and collaborative platforms, are underutilised. Advancing PtX ecosystems requires improving infrastructure, fostering public-private partnerships, addressing cultural resistance, and aligning policies to reduce barriers and accelerate growth.
The study shows that entrepreneurial ecosystems are inherently unique, evolving within specific local contexts and shaped by dynamic, co-evolving relationships among stakeholders. Context-specific factors play a pivotal role in shaping ecosystem development. These findings highlight the importance of developing region-specific strategies to support entrepreneurial ecosystems.Globaalilla energiasektorilla on käynnissä merkittävä muutos, jota ohjaa kiireellinen tarve vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja siirtyä pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Tämä tutkimus tarkastelee, miten yrittäjyysekosysteemiä voidaan kehittää tukemaan Power-to-X (PtX) -taloutta Etelä-Karjalassa. Tutkimuksessa käytetään laadullista tapaustutkimusmenetelmää, jossa aineistoa kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla ja analysoitiin teoreettisen viitekehyksen avulla, joka keskittyi yrittäjyysekosysteemiin ja kilpailuetuihin.
Tulokset korostavat Etelä-Karjalan vahvaa teollista perustaa, joka edistää PtX-kehitystä tarjoamalla keskeisiä resursseja, kuten biogeenistä hiilidioksidia, ja luomalla tarvetta innovaatiolle. Materiaaliset vahvuudet, kuten infrastruktuuri ja instituutioiden tuki, mahdollistavat ekosysteemin kasvun, mutta haasteita aiheuttavat sähköverkon ja uusiutuvan energian kapasiteetin puutteet sekä kulttuuriset esteet, kuten vähäinen yleinen tietoisuus ja vastustus vihreää siirtymää kohtaan. Sosiaaliset vahvuudet, kuten osaava työvoima ja yhteistyöverkostot, ovat myös alihyödynnettyjä. PtX-ekosysteemin kehittäminen edellyttää infrastruktuurin parantamista, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien vahvistamista, kulttuurisen vastustuksen käsittelemistä sekä politiikan linjaamista esteiden vähentämiseksi ja kasvun vauhdittamiseksi.
Tutkimus osoittaa, että yrittäjyysekosysteemit ovat luonteeltaan ainutlaatuisia, kehittyen spesifien paikallisten olosuhteiden mukaisesti ja muovautuen dynaamisissa, yhdessä kehittyvissä sidosryhmäsuhteissa. Ekosysteemin kehitys riippuu vahvasti kontekstisidonnaisista tekijöistä, mikä korostaa aluekohtaisesti räätälöityjen strategioiden merkitystä yrittäjyysekosysteemien tukemisessa
Lohkoketjujen sillat ja niiden turvallisuus : turvallisen yhteentoimivuuden mahdollistaminen lohkoketjujen ja ulkoisten järjestelmien välillä
No full textBlockchain is a technology that is being increasingly adopted across a wide range of industries. But due to siloed nature of separate blockchains, implementing secure cross-chain and blockchain-to-external system interoperability mechanisms continues being a major challenge. One such mechanism is a blockchain bridge, which can be used to not only to facilitate asset transfers, but also to exchange data across different blockchains. Since one of the greatest advantages of blockchains is their tamper-proof nature, they have significant implications for areas such as supply chain security, where ensuring integrity and authenticity of shipments is crucial.
The main goal of the thesis is to analyse how blockchain bridges enable interoperability between blockchains and external systems, alongside identifying the primary security concerns. The goals of the research were achieved leveraging a hybrid research approach, meaning both analysing the existing interoperability models and security mechanisms from theoretical perspective, as well as building a working proof-of-concept system that combines a PostgreSQL database with two Ethereum blockchains ran locally. Shipment records are stored off-chain in the PostgreSQL database, and cryptographic hashes of each record are stored on both blockchains, enabling means of authenticity verification. The research results indicated that verification via blockchain would indeed enhance data security and would allow detection of even the tiniest unauthorized modifications. The research also highlighted the possible security risks in cross-chain interactions, such as data consistency issues and attack vectors related to failed message delivery and trust assumptions in relayers. Future works are set to explore further decentralization in similar systems, simultaneously improving the scalability.Lohkoketju on teknologia, jota käytetään yhä enemmän yhä useammilla teollisuuden aloilla, mutta koska erilliset lohkoketjut ovat luonnostaan eristettyjä, niin turvallisten lohkoketjujen välisten sekä lohkoketju-ulkoisten järjestelmien yhteentoimivuusratkaisujen toteuttaminen on edelleen iso haaste. Yksi näistä mahdollisista ratkaisuista on lohkoketjusilta, jota voidaan käyttää paitsi helpottamaan pääomien siirtämistä, myös datan siirtämiseen eri lohkoketjujen välillä. Koska lohkoketjujen isoin etu on niiden muuttumattomuus, niille löytyy todella paljon käyttöarvoa eri aloilla, esimerkiksi toimitusketjujen turvallisuuteen logistiikassa, missä lähetysten yhtenäisyyden ja aitouden varmistaminen on elintärkeää.
Tämän opinnäytetyön päätavoitteena on analysoida, miten lohkoketjusillat voivat mahdollistaa yhteentoimivuuden lohkoketjujen ja ulkoisten järjestelmien välillä, sekä analysoida tähän liittyviä haavoittuvuuksia. Nämä tavoitteet saavutettiin hyödyntämällä hybriditutkimusmallia, jossa analysoitiin olemassa olevia yhteentoimivuusratkaisuja ja turvallisuusmekanismeja teoreettisesta perspektiivistä, sekä myös rakentamalla toimiva proof-of-concept-järjestelmä, joka yhdistää PostgreSQL-tietokannan kahteen paikalliseen Ethereum-lohkoketjuun. Lähetystietoja varastoidaan PostgreSQL-tietokannassa lohkoketjujen ulkopuolella ja jokaisen lähetyksen hash-arvo tallennetaan lohkoketjuihin. Tutkimusten tulokset viittaavat siihen, että tietojen varmentaminen lohkoketjun avulla voi parantaa tietoturvaa ja myös sallia jopa pienimpien luvattomien tietojen muokkausten havaitsemisen. Tutkimus toi esiin myös mahdollisia tietoturvariskejä lohkoketjujen välisissä vuorovaikutuksissa, kuten viestinvälityksen epäonnistumiset ja luottamusolettamukset välittäjissä. Tulevat tutkimukset tulevat mahdollisesti keskittymään hajauttamisen lisäämiseen vastaavissa systeemeissä, joka voi samalla parantaa sen skaalautuvuutta
Network governance in the context of public procurement in the wellbeing service county
No full textGlobaali keskinäisriippuvuus, kiihtyvä muutosvauhti ja lisääntyvä tehokkuuspaine ohjaavat organisaatioita ja hallintoelimiä omaksumaan entistä verkostomaisempia toimintatapoja. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on analysoida verkostotyötä hyvinvointialueella sekä tunnistaa verkostojen johtamisen toimintamalleja, joilla voidaan tehostaa hyvinvointialueen julkisten hankintojen toteuttamista.
Tutkimus toteutetaan laadullisena tapaustutkimuksena, jonka tutkimuskohteena toimii hyvinvointialueen X hankintayksikkö. Hyvinvointialue vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluiden järjestämisestä, jonka lisäksi se hankkii palvelutuotannon tarvitsemia tarvikkeita, palveluja ja tavaroita. Hankintojen monipuolisuuden myötä hyvinvointialueen hankintaverkosto muodostuu useista toimijoista ja toimielimistä.
Tutkimuksen teoreettinen osuus pohjautuu aiempaan tieteelliseen kirjallisuuteen aiheesta, kun taas empiirinen osuus perustuu hyvinvointialueelta kerättyyn aineistoon. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että julkisten hankintojen ja verkostojen välillä on positiivista keskinäisvaikutusta, jota voidaan vahvistaa tehokkaalla verkostojen johtamisella. Verkostotyön vaikuttavuuden kannalta keskeisiksi tekijöiksi nousevat selkeä roolijako, avoin vuorovaikutus sekä jatkuva oppimisen tukeminen.Global interdependence, the accelerating pace of change, and increasing pressure for efficiency are driving organizations and public authorities to adopt increasingly networked modes of operation. The purpose of this bachelor's thesis is to analyze network collaboration within a wellbeing services county and to identify network management models that can enhance the execution of public procurement processes.
The study was conducted as a qualitative case study, focusing on the procurement unit of Wellbeing Services County X. The wellbeing services county is responsible for organizing social and healthcare services as well as rescue services. In addition, it procures goods, services, and supplies needed for service provision. Due to the diversity of its procurements, the county’s procurement network consists of numerous actors and administrative bodies.
The theoretical framework of the study is based on previous academic literature, while the empirical section is grounded in data collected from the wellbeing services county. The findings indicate a positive interrelationship between public procurement and networks, which can be strengthened through effective network management. Key factors supporting the effectiveness of network collaboration include clear role definition, open communication, and continuous learning
Carbon dioxide cooled reactors and their operating experiences
No full textTässä työssä esitetään hiilidioksidijäähdytteisten ydinreaktoreiden keskeisimmät tekniset ominaisuudet sekä käsitellään tärkeimpiä niistä saatuja käyttökokemuksia.
Ilmastonmuutoksen hillitsemistavoitteiden ja energiasiirtymän myötä kiinnostus ydinvoimaan sähköntuotantovaihtoehtoina on kasvanut. Kuitenkin suurten ydinvoimaprojektien venymiset ovat vähentäneet tavanomaisten suurten kevytvesijäähdytteisten ydinvoimalaitosten houkuttavuutta. Hiilidioksidijäähdytteiset ydinreaktorit olivat suosittu ratkaisu ydinvoiman tuotannossa Euroopassa 1950–1980 luvulla. Työn tavoitteena on tuoda esille tämän vähemmän tunnetun, mutta paljon käyttötunteja nähneen reaktorin ominaisuuksia sekä käyttökokemuksia.
Tämä reaktorityyppi täyttää hyvin ne tavoitteet minkä pohjalta se suunniteltiin: plutoniumin ja sähkön yhteistuotanto, kyky käyttää luonnonuraania polttoaineena sekä luonnostaan turvallinen reaktori. Kuitenkin reaktorityypin tekniset ratkaisut polttoaineen latauksen sekä jäähdytteen kanssa aiheuttivat sille ongelmia, jotka johtivat laitosten huonoon luotettavuuteen. Kevytvesilaitokset ovat huomattavasti luotettavampi vaihtoehto sähköntuotantoon ja siksi hiilidioksidijäähdytteisistä laitoksista on miltei täysin luovuttu 2000-luvulle tultaessa. Näillä laitoksilla voisi kuitenkin olla mahdollisuuksia korkeamman tuorehöyrylämpötilan sekä paremman hyötysuhteen ansiosta, mikäli niiden yleisimmät tekniset ongelmat saadaan ratkaistua.This work presents the main technical characteristics of carbon dioxide-cooled nuclear reactors and discusses the most important operational experiences gained from them.
With the climate change mitigation goals and the energy transition, interest in nuclear power as an electricity generation option has grown. However, delays in large nuclear power projects have reduced the attractiveness of conventional large light water-cooled nuclear power plants. Carbon dioxide-cooled nuclear reactors were a popular solution in nuclear power production in Europe in the 1950s–1980s. The aim of the work is to highlight the characteristics and operational experiences of this lesser known but widely used reactor.
This reactor type meets the objectives for which it was designed: co-production of plutonium and electricity, the ability to use natural uranium as fuel, and an inherently safe reactor. However, the technical solutions of the reactor type with fuel loading and coolant caused problems that led to poor reliability of the plants. Light-water plants are a much more reliable alternative for electricity generation, and therefore carbon dioxide-cooled plants have been almost completely abandoned by the 21st century. However, these plants could have potential due to higher live steam temperatures and better efficiency if their most common technical problems can be solved
The impact of the hot water network connections of the recovery boiler on the amount of surplus energy
No full textKandidaatintyön tavoitteena on selvittää, miten erilaiset lämpövesiverkon lämmönvaihtimien kytkennät ja verkon optimointi vaikuttavat savukaasupesurin sekundäärilauhteesta saatavan lämpötehon määrään. Lämpötehojen määrä selvitettiin neljässä eri skenaariossa, jotka eroavat ajomalleiltaan toisistaan savukaasupesurille tulevan veden lämpötilan ja määrän mukaan vuodenaikojen vaihtelun takia. Lisäksi skenaariot eroavat lämmönvaihtimien kytkennöillä. Työssä tarkastellaan myös sellutehtaan lämpövesiverkon sisältämiä komponentteja ja käyttökohteita.
Skenaarioista parhaiksi osoittautui skenaario 4, jossa savukaasupesurilta tuleva lauhde johdetaan rinnan kahdelle vesilämmönsiirtimelle, jotka ovat aikaisemmin olleet sarjassa. Lämpöteho lämmönsiirtimillä parani, kun paluuvettä esilämmitetään savukaasupesurin lauhteella. Myös automatiikan lisääminen säätöventtiilien muodossa parantaa systeemin energiatehokkuutta.The aim of the bachelor's thesis is to find out how different connections of the heat exchangers in the hot water network and network optimization affect the amount of heat output obtained from secondary condensate of the flue gas scrubber. The analysis was conducted through four different scenarios, which varied in terms of the temperature and flow rate of the water entering the flue gas scrubber due to seasonal changes. Additionally, the scenarios differed in the connection configurations contained in the pulp mill's hot water network.
Scenario 4 proved to be the most efficient, where condensate from the flue gas scrubber is directed parallel to two water heat exchangers that were previously connected in series. The thermal performance of the heat exchangers improved when the return water was preheated with the condensate. Furthermore, adding automation in the form of control valves enhanced the overall energy efficiency of the system
Supplier risk management in corporate financial reporting : case
No full textTässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan, miten yritykset hallitsevat ja raportoivat toimittajiin liittyviä riskejä osana taloudellista raportointiaan. Aihe on ajankohtainen erityisesti EU:n CSRD-direktiivin ja IFRS-standardien kehityksen vuoksi, sillä ne velvoittavat yrityksiä lisäämään toimitusketjuihin liittyvien riskien läpinäkyvyyttä virallisessa raportoinnissa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena suomalaisessa teollisuusalan pörssiyhtiössä. Aineisto koostui viidestä puolistrukturoidusta teemahaastattelusta, jotka kohdistuivat toimitusketjun, hankinnan ja taloushallinnon asiantuntijoihin. Teoreettisessa viitekehyksessä hyödynnettiin muun muassa vastuullisen toimitusketjun hallinnan, riskienhallinnan ja taloudellisen raportoinnin laadullisten ominaisuuksien tutkimusta.
Tulokset osoittavat, että toimittajariskien tunnistaminen ja arviointi on kohdeyrityksessä systemaattista ja monitasoista. Riskienhallinta ulottuu strategiselle tasolle ja vaikuttaa suoraan hankintapäätöksiin ja toimittajavalintoihin. Sen sijaan toimittajariskien raportointi on vielä hajanaista ja keskittyy pääosin sisäiseen viestintään. Työ täydentää aiempaa tutkimusta tuomalla esiin toimittajariskien raportoinnin merkityksen osana yrityksen strategista ja taloudellista ohjausta.This bachelor’s thesis examines how companies manage and report supplier-related risks as part of their financial reporting. The topic is particularly timely in light of the development of the EU’s Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) and IFRS standards, which require companies to increase the transparency of supply chain-related risks in official reporting.
The study was conducted as a qualitative case study in a Finnish publicly listed industrial company. The empirical data consisted of five semi-structured thematic interviews with professionals from supply chain, procurement, and financial management. The theoretical framework drew on research in sustainable supply chain management, risk management, and the qualitative characteristics of financial reporting.
The results show that the identification and assessment of supplier risks in the case company is systematic and multi-layered. Risk management extends to the strategic level and directly influences procurement decisions and supplier selection. However, the reporting of supplier risks remains fragmented and focuses mainly on internal communication. This thesis contributes to existing literature by highlighting the role of supplier risk reporting as an integral part of a company’s strategic and financial governance