LUTPub (LUT University)
Not a member yet
24632 research outputs found
Sort by
Päästöjen vähentämisen ja kannattavuuden tasapainottelun integrointi strategiseen johtamiseen : alkuperäinen laitevalmistaja raskaan materiaalin käsittely alalla
No full textThis thesis examines how carbon (CO2) emission reductions can be integrated into strategic management of a global manufacturing company in a meaningful manner that takes profitability into consideration. The thesis focuses especially on the strategic planning process and strategic decision making aspects while also taking the critical role that leadership plays in supporting the integration. The thesis comprehensively gathers information from literature and industry experts to gain best practices for the Focal Company.
The thesis uses a qualitative research approach to answer the research questions. The thesis begins by addressing these questions and with other background information. Following, is a comprehensive literature review, which focuses on strategic planning, strategic decision making and emission reduction integration to these as well as role of leadership in this. Additionally, a single-case study was conducted in a form of semistructured interviews with Focal Company’s internal employees and with external experts. The research questions are addressed by comparing the results of the interviewers with existing literature, and then the conclusions are drawn to highlight the main takeaways of the study.
The thesis highlights that integrating emission reductions into strategic management is complex but essential for a company’s long-term success. Meaningful integration requires refining strategic planning processes, integrating decision making tools that balance emissions and financial outcomes, strong leadership and change in corporate culture to make emission reduction thinking a new norm. Without these elements, efforts risk being ineffective. For the Focal Company, this thesis presents a tailored path forward by leveraging best practices, addressing internal barriers, and establishing clear roles and metrics.Tässä diplomityössä tarkastellaan, miten hiilidioksidipäästöjen (CO2) vähentäminen voidaan integroida globaalin teollisuusyrityksen strategiseen johtamiseen tavalla, jossa myös kannattavuus otetaan huomioon. Työ keskittyy erityisesti strategiseen suunnitteluprosessiin ja strategiseen päätöksentekoon, jonka lisäksi johtamisen kriittistä roolia osana integraatiota tarkastellaan. Työssä kerätään kattavasti tietoa kirjallisuudesta ja alan asiantuntijoilta, joiden tavoitteena on selvittää parhaat käytännöt kohdeyritykselle.
Diplomityössä käytetään kvalitatiivista tutkimusmenetelmää tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi. Opinnäytetyön alussa käsitellään nämä kysymykset ja muuta taustatietoa. Sen jälkeen seuraa kattava kirjallisuuskatsaus, jossa keskitytään strategiseen suunnitteluun, strategiseen päätöksentekoon ja päästövähennysten integrointiin näihin, sekä johtajuuden rooliin tässä muutoksessa. Lisäksi dataa kerättiin puolistrukturoitujen haastattelujen muodossa kohdeyrityksen sisäisten työntekijöiden sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden kautta. Tutkimuskysymyksiin vastataan vertaamalla saatuja haastattelutuloksia olemassa olevan kirjallisuuden kanssa. Lopuksi työn keskeiset havainnot tiivistetään.
Työ osoittaa, että päästövähennysten kytkeminen strategiseen johtamiseen on haastavaa mutta välttämätöntä yrityksen pitkän aikavälin menestykselle. Integrointi edellyttää strategisten suunnitteluprosessien uudelleen suunnittelua, päästöjä ja taloudellisia lukuja tasapainottavien päätöksentekotyökalujen integroimista, vahvaa johtajuutta sekä yrityskulttuurin muuttamista sellaiseksi, jossa päästökysymykset ovat arkea. Ilman näitä, tehdyt ponnistelut ovat usein tehottomia. Kohdeyritykselle työ esittää räätälöidyn polun eteenpäin hyödyntämällä parhaita käytäntöjä, puuttumalla sisäisiin esteisiin ja määrittämällä selkeät roolit sekä mittarit
Bioreaktoriketjun hiilijalanjälki analyysi
Get PDFTyön tavoitteena on lisätä ymmärrystä hiilidioksidipäästöjen merkityksestä ja laskentamenetelmistä, jotka tukevat yritystoiminnan läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta. Työssä kehitetään laskentatyökalu biokaasulaitoksen biojäteketjun hiilijalanjäljen arvioimiseksi.
Teoriaosuudessa tarkastellaan kiertotalouden roolia Suomessa ja Euroopassa, energiantuotannon ympäristövaikutuksia sekä biojätteen käsittelyä prosessinäkökulmasta. Lisäksi esitellään hiilijalanjäljen laskentaan vaikuttavat standardit, erityisesti ISO 14067, jonka mukaisesti laskentatyökalu rakennetaan.
Hiilijalanjälki määritettiin biojätteen käsittelyyn perustuen, mukaan lukien biojätteen kuljetus tuotantolaitokselle. Päästölähteet jaoteltiin scope 1, 2 ja 3 -luokkiin ISO 14067 -standardin mukaisesti. Kasvihuonekaasupäästöjen määrä oli suurin scope 3-luokassa, joka kattaa toiminnan epäsuorat päästöt. Laskennan perusteella toiminnan merkittävin epäsuora päästö aiheutuu biojätteen kuljettamisesta tuotantolaitokselle. Päästömäärä ylitti 50 % kokonaispäästöistä. Tuotantolaitoksen prosessipäästöt aiheutuvat energiantuotannosta ja -kulutuksesta. Vuonna 2024 biojäteketjun kasvihuonekaasupäästöiksi arvioitiin yhteensä 6 061 t CO2-ekv, kun biojätettä kuljetettiin tuotantolaitokselle vuoden aikana 16 515 kg. Biojätteen määrällä tuotettiin biokaasua 1 469 567 Nm3, joka on noin 6900 Mwh.The objective of this thesis is to enhance understanding of the significance of carbon dioxide emissions and the calculation methods that support transparency and responsibility in business operations. The work includes the development of a calculation tool for assessing the carbon footprint of the biowaste chain at a biogas plant.
The theoretical part examines the role of the circular economy in Finland and Europe, the environmental impacts of energy production, and the processing of biowaste from a process perspective. In addition, the standards influencing carbon footprint calculation are presented, with particular focus on ISO 14067, which also forms the basis for the developed tool.
The carbon footprint was assessed based on the treatment of biowaste, including the transport of biowaste to the production facility. Emission sources were categorized into scope 1, 2, and 3 in accordance with the ISO 14067 standard. The majority of greenhouse gas emissions fell under scope 3, which includes indirect emissions from operations. According to the results, the most significant indirect emission originated from the transport of biowaste to the production plant, accounting for over 50% of total emissions. The process-related emissions at the facility were attributed to energy production and consumption. In 2024, the total greenhouse gas emissions of the biowaste chain were estimated at 6,061 tCO₂-eq, based on the transport of 16,515 kg of biowaste to the facility. This biowaste amount resulted in the production of 1,469,567 Nm³ of biogas, equivalent to approximately 6,900 MWh
Mapping the Discourse of Sustainable Development Goals: A Mixed-Method Bibliometric and Thematic Exploration
Get PDFPurpose
This study addresses the rapid growth of Sustainable Development Goals (SDGs)-related literature, aiming to analyze key themes and trends and propose an integrative framework for a holistic view of SDG research.
Design/methodology/approach
Using a systematic literature review, both bibliometric and content analysis were applied. A search strategy identified core works across academic databases, followed by quantitative bibliometric mapping and qualitative thematic analysis.
Findings
Four themes emerged: SDG operational constraints, sustainable strategies, types of innovation and research gaps. The study shows that mixed-methods yield a comprehensive understanding of SDG discourse, useful for navigating complex, multidisciplinary subjects.
Research limitations/implications
The study’s database focus may limit its scope. Future research could expand on identified themes to enhance framework precision.
Practical implications
This framework aids policymakers and practitioners in understanding SDG literature, supporting informed decision-making and innovation in sustainability practices.
Social implications
The study enhances understanding of SDG strategies, supporting social initiatives aimed at environmental stewardship, social equity and resilience.
Originality/value
This study introduces a novel mixed-methods approach to reviewing SDG literature, presenting an adaptable framework that guides future SDG studies and highlights mixed methods as particularly effective for this research area.Post-print / Final draf
Rahanpesuilmoittamisprosessin tehostaminen tietojohtamisen avulla : laadullinen tutkimus pankkisektorilta
No full textBanks and other obliged entities globally invest heavily in AML functions to meet regulatory requirements and avoid sanctions. Beyond compliance, AML efforts aim to detect money laundering and related crimes. In Finland, banks submit over 20,000 SARs annually, but only a small portion are utilized by law enforcement – a challenge seen worldwide. Internationally, just about 1% of illicit funds are recovered through AML monitoring.
This study explores, through qualitative research, the knowledge management processes underlying SARs, the challenges associated with these processes, and possible solutions to those challenges. Ten experienced AML professionals were interviewed for the study. The findings suggest that the key factors limiting the effectiveness and utilization of SARs include extensive, complex, and constantly evolving legislation, which nevertheless fails to provide clear guidance on what banks should report. Another major issue is the significant imbalance in financial resources allocated to AML operations. For instance, if Finland’s private sector invests around half a billion euros annually in AML activities, the Financial Intelligence Unit (FIU) has only about 50 investigators to process tens of thousands of SARs.
The most critical methods banks use for gathering information for SARs are Know Your Customer (KYC) processes and transaction monitoring. KYC plays a central role as a knowledge management process underlying SARs. Transaction monitoring aims to detect suspicious customer transactions, but the effectiveness of rule-based monitoring systems is weakened by a high number of false positives. Artificial intelligence and machine learning are expected to offer solutions to this challenge.
According to research, the most important solution for improving the effectiveness and utilization of suspicious activity reports (SARs) is enhancing information sharing within banks and between them. Currently, banks can only see their own transactions. Banking secrecy laws prevent knowledge sharing between banks, although upcoming EU regulation may enable this. In addition, legislation should require the FIU to provide more detailed feedback on SARs and share intelligence with banks. International experience shows that sharing intelligence with banks significantly improves the utilization of SARs.Pankit ja muut ilmoitusvelvolliset investoivat merkittävästi rahanpesun estämiseen (AML) täyttääkseen sääntelyvaatimukset ja välttääkseen seuraamukset. Varsinaisen sääntelyn noudattamisen lisäksi AML-toimintojen tavoitteena on paljastaa rahanpesua ja siihen liittyviä rikoksia. Suomessa pankit tekevät vuosittain yli 20 000 epäilyttävää liiketoimea koskevaa rahanpesuilmoitusta, mutta viranomaiset hyödyntävät niistä vain pientä osaa. Ilmiö on globaali, sillä kansainvälisten arvioiden mukaan vain noin 1 % laittomista varoista saadaan takavarikoitua AML-toimintojen tuloksena.
Tässä tutkimuksessa selvitetään kvalitatiivisella tutkimuksella rahanpesuilmoituksen taustalla olevia tietojohtamisen prosesseja, näihin prosesseihin liittyviä ongelmia ja mahdollisia ratkaisuja näihin ongelmiin. Tutkimuksessa haastateltiin 10 kokenutta AML-asiantuntijaa. Tutkimuksen mukaan keskeisiä rahanpesuilmoittamisen tehokkuuteen ja hyödynnettävyyteen negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä ovat laaja, monimutkainen ja jatkuvasti muuttuva lainsäädäntö, joka ei kuitenkaan anna selviä vastauksia, mitä pankkien tulisi raportoida. Toinen keskeinen ongelma on AML-toimintoihin käytettävien taloudellisten resurssien merkittävä epätasapaino. Jos Suomessa yksityinen sektori investoi AML-toimintoihin noin puoli miljardia euroa vuositasolla, niin FIU:ssa on vain noin 50 tutkijaa tutkimassa kymmeniä tuhansia rahanpesuilmoituksia.
Pankkien keskeisimpiä rahanpesuilmoituksiin liittyviä tiedonhankintakeinoja ovat tunne asiakkaasi -toiminnot (KYC) ja transaktiomonitorointi. KYC on keskeinen rahanpesuilmoitusten taustalla vaikuttava tietoprosessi. Transaktiomonitoroinnin tavoitteena on paljastaa asiakkaiden epäilyttävät transaktiot, mutta sääntöpohjaisten järjestelmien tuottamat väärät positiiviset hälytykset heikentävät monitoroinnin tehokkuutta. Tekoälyn ja koneoppimisen odotetaan tuovan ratkaisuja tähän ongelmaan.
Tutkimuksen mukaan tärkein ratkaisumalli rahanpesuilmoitusten tehokkuuteen ja hyödynnettävyyteen on tiedonvaihdon tehostaminen pankin sisällä ja pankkien välillä. Pankkisalaisuus estää tietojen vaihtamisen pankkien välillä, joskin tuleva EU-sääntely avaa siihen mahdollisuuksia. Tämän lisäksi lainsäädännöllä tulisi velvoittaa FIU antamaan pankeille yksityiskohtaisempaa palautetta ilmoituksista ja jakamaan tiedustelutietoa pankkien kanssa. Kansainväliset kokemukset osoittavat, että tiedustelutiedon jakamisella pankkien kanssa on huomattavan tehostava vaikutus rahanpesuilmoitusten hyödynnettävyyteen
Carbon footprint of the international students in Finland : a model case study on the international students enrolled in bachelor programs at LUT University
Get PDFUniversities often overlook the air travel emissions of international students. However, they can be highly responsible, as there are thousands of international students traveling around the world by air. This research study is invested in comprehending the phenomenon through a rigorous medium of study by exploring the prior literature review and embracing a survey data collection procedure. The study's methodology involves a group of international bachelor’s students who share a common ground, such as having applied to the university from outside Finland. A series of questions has been asked to estimate their carbon footprints due to their air travel. The carbon footprint calculation was performed individually, considering all responses, and a comprehensive interpretation of the data was derived. Later, the results were presented in graphs, and comparisons were also made. Lastly, the discussion reveals that the carbon emissions of the 53 respondents who took 76 trips covering 346,726 km were recorded at 23,583 kg CO2e. Ultimately, recommendations, potential future opportunities, and conclusions were drawn
The role of trust in long-term supplier relationships in an increasingly digital business environment
No full textTässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan luottamuksen merkitystä pitkäaikaisissa toimittajasuhteissa digitalisoituvan toimintaympäristön keskellä. Tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu kahden pääkäsitteen, luottamuksen ja toimittajasuhteiden ympärille. Tutkielman tavoitteeksi onkin asetettu tutkia erilaisia toimittajasuhteita, joita yrityksellä voi olla, tunnistaa luottamusta edistäviä ja heikentäviä tekijöitä sekä analysoida luottamuksen hyötyjä ja digitalisaation vaikutuksia luottamuksen näkökulmasta.
Teoreettisen viitekehyksen pohjalta muodostettiin kvalitatiivisena tutkimuksena toteutettu empiirinen osuus. Aineisto koostui kolmesta asiantuntija haastattelusta. Litteroitu haastatteluaineisto analysoitiin noudattaen teoreettisen osuuden rakennetta ja verraten tuloksia aikaisempaan kirjallisuuteen.
Keskeiset tulokset osoittavat, että luottamusta vahvistavat muun muassa avoin ja säännöllinen viestintä, luotettavat toimitukset sekä osapuolten molemminpuolinen sitoutuminen. Vastaavasti luottamusta heikentävinä tekijöinä ilmenee epäselvä viestintä, epävarmuus toimituksissa ja epäselkeys toimintatavoissa. Digitalisaation nähdään sekä mahdollistavan että haastavan luottamuksen rakentamista; se tarjoaa uusia välineitä läpinäkyvyyteen ja tiedon jakamiseen, mutta korostaa samalla tarvetta sovittaa luottamuksen rakentamisen käytännöt virtuaaliseen toimintaympäristöön. Vahva luottamus on pitkien toimittajasuhteiden menestyksen edellytys, ja digitalisoituvassa toimintaympäristössä sen merkitys korostuu entisestään.This bachelor’s thesis examines the role of trust in long-term supplier relationships in an increasingly digital business environment. The theoretical framework is built around two central concepts: trust and supplier relationship. The main objective is to evaluate the various types of supplier relationships that a company may engage in, identify the factors that foster or hinder trust, and analyze the benefits of trust as well as the impact of digitalization from a trust perspective.
Based on the theoretical framework, an empirical section was developed using a qualitative research approach. The data was collected through three interviews. The transcribed interview material was analyzed in alignment with the structure of the theoretical framework and compared with findings from previous literature.
The results show that trust is enhanced by open and regular communication, reliable deliveries, and mutual commitment. Conversely, trust is undermined by unclear communication, unreliable deliveries, and ambiguous practices. Digitalization can be seen as both an enabler and a challenge for building trust; it provides new tools for transparency and information sharing but also emphasizes the need to adapt trust-building practices to virtual settings. The conclusions highlight that strong trust is crucial for successful long-term supplier partnerships, and its importance is further emphasized in an increasingly more digital environment
Pyrolysis oil upgrading to transportation fuel
No full textLiikenteen päästöjä on vähennettävä ilmastonmuutoksen takia. Fossiilisten polttoaineiden osuus liikenteessä on merkittävä. Päästöjä voitaisiin vähentää valmistamalla polttoainetta biopohjaisista materiaaleista. Tutkielmassa tutkitaan liikennepolttoaineen valmistamista pyrolyysiöljystä. Aluksi esitellään käsiteltävät pyrolyysiprosessit ja jatkojalostusmenetelmät kertomalla niistä yleistietoa ja selittämällä niiden toimintaperiaatteet. Erilaisia pyrolyysi- ja jatkojalostusmenetelmiä on useita, joten niistä esitellään vain yleisimmät. Työssä esiteltävät pyrolyysimenetelmät ovat nopea, hidas, keskinopea, flash-, katalyyttinen ja co-pyrolyysi. Työssä esiteltävät jatkojalostusmenetelmät ovat emulsiointi, liuottimen lisääminen, suodattaminen, tislaaminen, vetykäsittely, katalyyttiset menetelmät, esteröinti ja höyryreformointi.
Esittelyiden jälkeen tutkitaan aikaisempia aiheeseen liittyviä tutkimuksia ja kirjallisuutta. Käytettyjen lähteiden perusteella pyrolyysiöljy ei sovi suoraan käytettäväksi liikennepolttoaineena. Syitä tähän on pyrolyysiöljyn aiheuttama korroosio, liian suuri viskositeetti, epästabiilius ja liian heikko lämpöarvo. Pyrolyysiprosessien vertailu osoitti, että biopolttoainetta tuotettaessa parhaat jalostusprosessit ovat nopea ja flash-pyrolyysi käyttäen katalyyttiä. Tällöin bioöljyn saanto oli suuri ja laatu korkea. Myös co-pyrolyysi havaittiin hyväksi pyrolyysimenetelmäksi biopolttoaineen tuottamisprosessiin.
Aiemman tutkimustiedon perusteella vertailtiin myös jatkojalostusmenetelmiä. Käsitellyistä jatkojalostusmenetelmistä selvitettiin, mihin pyrolyysiöljyn ominaisuuksiin ne vaikuttavat ja kuinka paljon. Jalostusmenetelmien välisen vertailun perusteella monipuolisimmiksi jalostusmenetelmiksi havaittiin vetykäsittely ja katalyyttiset menetelmät. Ne parantavat useita bioöljyn ominaisuuksia merkittävästi. Useimmat menetelmät parantavat jotakin ominaisuutta hyvin, mutta kaikkien ominaisuuksien on oltava hyväksyttävällä tasolla liikennepolttoainekäytössä. Kirjallisuuden ja tutkimusten perusteella havaittiin, että tuotantoprosesseihin kuuluu yleensä useita jatkojalostusvaiheita. Lopuksi kirjallisuuskatsauksessa löydettyä tietoa pohdittiin eri näkökulmista, ja todettiin, että paras prosessi kannattaa valita tapauskohtaisesti, mutta yleisellä tasolla parhaita vaihtoehtoja ovat katalyyttinen pyrolyysi ja co-pyrolyysi, ja jatkojalostuskeinoista vetykäsittely ja katalyyttiset menetelmät.Emissions caused by transportation need to be reduced to decrease the impact of climate change. Emissions could be lowered by manufacturing biofuel from biobased materials. This thesis is a literature review about transport fuel production from pyrolysis oil. The thesis begins with an introduction of the working principle and most important information about pyrolysis processes and upgrading techniques. There are many different pyrolysis and upgrading methods, but only the most common and relevant methods are considered. Pyrolysis processes considered in this thesis are fast, slow, intermediate, flash-, catalytic and co-pyrolysis. Upgrading methods considered are emulsification, solvent addition, filtration, distillation, hydrotreatment, catalytic methods, esterification and steam reforming.
After the introduction to the processes, literature and previous research are studied. Based on the sources, pyrolysis oil is not suitable for use as a fuel in transportation without upgrading. Reasons for this are corrosion, too high viscosity, instability and too weak heating value. Comparison of the pyrolysis processes showed that best processes for biofuel production are fast and flash-pyrolysis using a catalyst. With these methods both the yield and quality of the bio-oil were high. Also, co-pyrolysis was found to be a good option for biofuel production.
Bio-oil upgrading methods are compared based on the previous research. For all of the upgrading methods in consideration, the effects to pyrolysis oil properties are found out. Based on the comparison of the upgrading methods, hydrotreatment and catalytic methods are well-rounded upgrading methods. It improves most of the important properties by a sufficient amount. Most of the upgrading methods improve one or two properties very well, but all of the properties need to be on a certain level. In the literature it was also found that pyrolysis oil upgrading schemes often contain multiple upgrading methods. In the end of the thesis information found in the literature review is discussed from multiple perspectives. It was concluded that the best process needs to be chosen individually depending on the application case. In comparison, the best pyrolysis processes are catalytic pyrolysis and co-pyrolysis, and the best upgrading methods are hydrotreating and catalytic upgrading methods
A qualitative research on usability of artificial intelligence in education
Get PDFThis thesis explores the responsible use of artificial intelligence (AI) in education, focusing on the usability, accessibility, and data privacy of generative AI tools such as ChatGPT and Microsoft Co-Pilot. As educational institutions increasingly adopt AI to support learning, critical questions arise around how students interact with these tools and the ethical considerations they present. Through qualitative research involving interviews with university students in Finland and Bangladesh, this study investigates the opportunities and challenges posed by AI integration in academic contexts.
The findings reveal that while AI tools offer significant benefits in enhancing learning efficiency and access to information, issues such as over-reliance, limited understanding of AI functionality, digital inequality, and privacy concerns present serious obstacles to their responsible use. Furthermore, disparities in infrastructure and AI literacy between students in different countries underscore the need for inclusive and equitable implementation strategies.
This research highlights the importance of promoting AI awareness, developing supportive policies, and designing educational tools that align with ethical standards. It concludes with recommendations for fostering responsible AI use that enhances, rather than compromises, educational integrity and equity
The social acceptance of wind power in Finland and Europe
No full textTuulivoima on yksi nopeimmin kasvavista energiantuotantomuodoista sekä Suomessa että maailmalla. Samaan aikaan tuulivoima on yleisen keskustelun aiheena, kun uusien tuulivoimaloiden asentamista vastustetaan alueittain. Työssä selvitettiin syitä sille, miksi tuulivoimaa vastustetaan sen hiilivapaudesta riippumatta ja onko Suomi erilainen tässä suhteessa muuhun Eurooppaan.
Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Tärkeimmät lähteet valittiin keskittyen juuri tuulivoiman sosiaaliseen hyväksymiseen yleisellä ja paikallisella tasolla. Lähteenhaussa käytettiin mm. LUT Primo -online kirjastoa ja Google Scholar-hakukonetta. Tarvittaessa tilastotietoa haettiin jo valmiiksi tunnetuista ja luotettavista lähteistä.
Tuulivoiman puolustamiseen sekä vastustamiseen on monia eri syitä. Tärkeimpiä erimielisyksien aiheuttajia on tuulivoiman hyötyjen ja haittojen jakautumisen mahdollinen epäreiluus, paikallisten asukkaiden puutteelliset vaikutusmahdollisuudet sekä mahdollinen epäluotto rakennuttajan ja paikallisten välillä. Samanlaisia vaikutteita löytyy myös muualta Euroopasta, eikä mantereen tilanne eroa Suomesta juurikaan.Wind power is one of the fastest growing forms of energy production, both in Finland and globally. At the same time, wind power is being discussed regularly, as installing new wind power plants builds opposition on a local scale. In this paper it is investigated, why wind power is building opposition locally regardless of its carbon-free energy and how it differs between Finland and the rest of Europe.
The paper was carried out as a literature review. The most essential sources were picked based on their relevance on the social acceptance of wind power both generally and locally. The search engines used for source gathering included LUT Primo -online library as well as Google Scholar -web search. If necessary, statistical information was retrieved from already known and reliable sources.
The reasons for defending or opposing wind power are numerous. The most important reasons for causing differences in opinion were the possible unfairness of distribution of benefits and drawbacks of wind power, the lack of opportunity for residents to influence as well as the possible distrust between the developer and the residents. Similar trends were found from the rest of Europe and the situation differs little from Finland
Organization of wood procurement in a changed operating environment
No full textDiplomityössä luotiin 50 hengen puunhankintaorganisaatiolle uusi, vaihtoehtoinen organisaatiomalli. Uuden organisaatiomallin kehittämisen lähtökohtina olivat toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, organisaatioteoreettinen näkökulma sekä yhtiön avainhenkilöiden haastattelut. Kohdeorganisaation keskeisimmät toimintaympäristön muutokset liittyvät kilpailutilanteen kiristymiseen puumarkkinoilla, vastuullisuus- ja kestävyysnäkökulman korostuneisuuteen sekä uuden teknologian hyödyntämismahdollisuuksiin.
Opinnäytetyö on tutkimusotteeltaan laadullinen tutkimus ja siinä on myös kehittämistutkimuksen elementtejä. Työn teoreettinen viitekehys käsittelee organisaatiosuunnittelua ja sen eri tasoja. Työssä sovelletaan prosessijohtamisen käytäntöjä osaksi funktionaalisen organisaatiorakenteen koordinointikeinoja.
Työn johtopäätöksenä kohdeorganisaatiolle suositellaan siirtymää nykyisestä markkinaryhmitellystä organisaatiorakenteesta funktionaaliseen organisaatiorakenteeseen, joka tutkimuksen tulosten perusteella luo nykymallia paremmat edellytykset kilpailukyvyn säilyttämiselle ja kilpailuedun saavuttamiselle muuttuneessa toimintaympäristössä. Prosessijohtamisen käytänteitä soveltamalla mahdollistetaan täyden hyödyn irti saaminen funktionaalisesta rakenteesta sekä varmistetaan uusien toimintatapojen jalkautus, uuden teknologian hyödyntäminen ja kestävyys- ja vastuullisuusnäkökulman huomioiminen puunhankintaprosessin joka vaiheessa.In the thesis, a new, alternative organizational model was created for a wood procurement organization of 50 people. The development of the new organizational model was based on changes in the operating environment, an organizational theoretical perspective, and interviews with key company stakeholders. The most significant changes in the operating environment of the target organization are related to the tightening competition in the wood market, the emphasis on responsibility and sustainability, and the opportunities for utilizing new technology.
The thesis is a qualitative study and also includes elements of design research. The theoretical framework of the work deals with organizational design and its various levels. The work applies process management practices as part of the coordination methods of the functional organizational structure.
As a conclusion, the target organization is recommended to transition from the current market-segmented organizational structure to a functional organizational structure, which, based on the research results, creates better conditions for maintaining competitiveness and achieving competitive advantage in the changed operating environment. By applying process management practices, it is possible to fully leverage the functional structure and ensure the implementation of new operating methods, the utilization of new technology, and the consideration of sustainability and responsibility perspectives at every stage of the wood procurement process