LUTPub (LUT University)
Not a member yet
24632 research outputs found
Sort by
Suomalaiset osakeyhtiöt epäilyttävissä liiketoimissa : case rahanpesun selvittelykeskus
No full textThe money laundering risk of Finnish private limited liability companies has been assessed as significant in the national risk assessment of money laundering and terrorist financing 2021. Therefore, this thesis focuses on the private limited liability companies that have been involved in suspicious activity. This thesis is done in cooperation with the Financial Intelligence Unit (FIU) Finland, which is a part of the National Bureau of Investigation, and the purpose of the FIU is to receive, analyse, and disseminate suspicious activity reports submitted by the reporting entities. This study aims to recognise features that might increase the money laundering risk of a Finnish private limited liability company.
Suspicious transactions, activity deviating from the normal activity of the client group, and asset circulation have been the most used reasons to report a company to the FIU. The majority of suspicious activity has transactions involving amounts over EUR 10,000. Most of the companies reported to the FIU have been small companies, but larger companies are highlighted in the FIU database compared to the national statistics. Typically, companies reported to the FIU are located in major cities in Finland and around half of them were established during the last ten years. The largest industry classification has been wholesale and retail trade. Companies operating in the industry of wholesale and retail trade have lower profitability, and they rely more on to debt-financing than their peers that have not been reported to the FIU.
One part of the thesis was dedicated to developing a machine learning model aimed at predicting successfully whether a report would result in further action in the FIU, i.e. whether the report would be escalated to a case. With the data available in this thesis, it was not possible to develop a model that can predict the end status of a report efficiently.Suomalaisten osakeyhtiöiden rahanpesuriski on luokiteltu merkittäväksi vuoden 2021 kansallisessa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarviossa. Täten tässä pro gradu -tutkielmassa on tutkittu suomalaisten osakeyhtiötä, jotka ovat olleet mukana epäilyttävissä liiketoimissa. Tutkielman on tehty yhteistyössä rahanpesun selvittelykeskuksen kanssa. Rahanpesun selvittelykeskus on osa Keskusrikospoliisia, ja sen tehtävänä on vastaanottaa, analysoida ja luovuttaa ilmoitusvelvollisten tekemiä epäilyttävien liiketoimien ilmoituksia. Tutkielman tavoitteena on tunnistaa piirteitä, jotka voivat nostattaa osakeyhtiön rahanpesun riskiä.
Epäilyttävät tilisiirrot, toiminta, joka poikkeaa asiakasryhmän toiminnasta sekä varojen kierrätys ovat keskeisiä syitä, miksi osakeyhtiöt ovat ilmoitettu selvittelykeskukselle. Suurin osa epäilyttävistä liiketoimista on ollut summaltaan yli 10 000 euroa. Osakeyhtiöt, jotka ovat ilmoitettu selvittelykeskukselle, ovat yleensä kooltaan pieniä, mutta suuremmat yritykset korostuvat selvittelykeskuksen tilastoissa. Suurin osa näistä osakeyhtiöstä on sijoittunut Suomen suurimpiin kaupunkeihin ja noin puolet yhtiöstä on perustettu viimeisin kymmenen vuoden aikana. Suurin toimialaluokitus on ollut vähittäis- ja tukkukauppa. Vähittäis- ja tukkukaupan yhtiöiden kannattavuus on ollut selkeästi alhaisempi ja yhtiöt käyttävät enemmän velkarahoitusta verrattuna alan yhtiöihin, joita ei ole ilmoitettu selvittelykeskukselle.
Tutkielman yhtenä osana oli myös rakentaa koneoppimismalli, joka ennustaisi johtaako selvittelykeskukselle saapunut ilmoitus jatkotoimenpiteisiin, eli avataanko ilmoituksesta selvittelykokonaisuus. Tämän tutkielman aineistolla ei pystytty rakentamaan tehokkaasti toimivaa ennustemallia
The impact of ECB's digital euro announcements on the stock prices of publicly listed European banks : an event study
Full text linkThis thesis examines how European Central Bank (ECB) announcements specifically related to the development of the digital euro impacted the stock prices of 40 publicly listed Eurozone banks between 2020 and 2024. Using an event study approach and the Fama-French three-factor model, the study analyses abnormal returns across three event windows: Day 0, [-1, +5], and [-1, +10].
The results show limited immediate reactions, but several announcements led to statistically significant abnormal returns over multi-day windows, suggesting delayed market responses. No consistent or significant effects were observed when banks were analysed separately within small, medium and large asset size categories. Although very large banks (>€1,000 billion in assets) showed some significance at the 10% level, the small size of that subgroup limits the reliability of these findings.
The study offers early empirical insights into market sensitivity to central bank digital currency (CBDC) announcements and highlights the need for further research with broader samples to confirm bank-level differences. These findings can inform regulatory communication strategies, guide risk management for deposit-dependent banks and help investors anticipate short-term market responses to monetary innovation
Demand response as a part of design process
No full textTämä diplomityö on tehty Ramboll Finland Oy:lle ja sen tarkoituksena on selvittää kysyntäjouston suunnittelun nykytila, sekä kehittää kysyntäjouston suunnitteluprosessia. Työssä otetaan tarkasteluun myös konkreettinen case-kohde, jonka avulla havainnollistetaan kysyntäjouston mahdollisuuksia rakennushankkeissa. Työn teoriaosuudessa käydään läpi reservimarkkinoiden toimintaa, kysyntäjoustoa terminä, sen toteutusta ja siihen liittyvää laitteistoa, kysyntäjouston suunnitteluprosessin kehittämisen pohjaksi.
Case-tutkimuksessa määritetään Helsingissä sijaitsevan rakennuskohteen lämmitysjärjestelmän kysyntäjoustopotentiaali. Tutkimuksessa simuloidaan rakennukseen lämpöpumpun tukilämmityksenä toimivan sähkökattilan liittämistä reservimarkkinoille ja järjestelmän kannattavuutta mallinnetaan vertaamalla sitä vaihtoehtoisiin lämmitysratkaisuihin. Simuloinnin tuloksena saadaan FCR-D ylös- ja alassäätömarkkinoiden kysyntäjoustoprofiilit Fingridin avointa dataa hyödyntämällä ja kustannusmallinnuksen avulla verrataan FCR-D- ja aFRR-markkinoiden kannattavuutta. FCR-D- ja aFRR-markkinat ovat tutkimuksen perusteella parhaat vaihtoehdot sähkökattilan liittämiseen kysyntäjoustomarkkinoille, sillä niillä voidaan osallistua alassäätö-markkinoille ja markkinoilla olevat sähkökattilat pystyvät osallistumaan näille markkinapaikoille. aFRR-markkina tarjoaa laskennallisesti korkeampaa tuottoa kuin FCR-D markkina, mutta sitä ei voi Fingridin avoimen datan perusteella mallintaa yhtä tarkasti kuin FCR-D markkinaa. Case-tutkimuksen lopputuloksena reservimarkkinoille osallistuminen on kannattavaa case-tutkimuksen kaltaisille rakennuskohteille.
Suunnitteluprosessin kehittämistä varten tehty kyselytutkimus avaa kysyntäjoustosuunnittelun nykytilaa ja sen tulosten pohjalta laaditaan kehityssuunnitelma. Kyselytutkimuksen ja teoriaosuuden perusteella selviää, että kysyntäjouston huomioimiseksi sähkösuunnittelussa on puutteelliset vaatimukset ja tärkein kehityskohde on lisätä vaatimus kysyntäjouston huomioimisesta projektin suunnitteluohjeeseen.This thesis was made for Ramboll Finland Oy, and its purpose was to investigate the current state of demand response planning and to develop the demand response planning process. The thesis also includes a case study, which illustrates the possibilities of demand response in construction projects. The theoretical part of the work covers the basics of reserve markets, demand response as a term, its implementation and related systems, to provide a basis for the development of the demand response planning process.
The case study defines the demand response potential of a heating system in a building located in Helsinki. The study simulates connecting an ground heat supporting electric boiler to reserve markets and the profitability of the system is modeled by comparing it to alternative heating solutions. The simulation result provides demand response profiles for the FCR-D up- and down-regulation markets by utilizing Fingrid's open data, and cost modeling is used to compare the profitability of the FCR-D and aFRR markets. According to the study, the FCR-D and aFRR markets are the best options for using the electric boiler in demand response, as they allow participation in the down-regulation markets and the electric boilers available on the market can participate in these marketplaces. The aFRR market offers a theoretically higher return than the FCR-D market, but it cannot be modeled as accurately as the FCR-D market based on Fingrid's open data. The outcome of the case-study indicates that participation in reserve markets is profitable for building projects like the one studied.
A survey conducted for the planning process is used to analyze the current state of demand response planning and as a part of the design process and a development plan for the design process is created based on the results. The survey and the theoretical study reveal that the requirements for demand response planning in electrical design process are inadequate, and the most important area for improvement is to add a requirement to consider demand response in the project planning guidelines
A robust design of hydrogen supply chain with integrated sustainable pricing policy under government intervention: Circular economy-driven management
Full text linkIn the quest for sustainable energy solutions, hydrogen stands out as a pioneering alternative fuel with the potential to revolutionize energy supply chains. Despite its environmental advantages, high costs and incomplete exploitation of hydrogen production hinder widespread adoption. This study proposes a novel supply chain framework for bio-hydrogen production from municipal solid waste (MSW) and dairy residues, integrating waste centers, bio-refineries, carbon capture and storage, and refueling infrastructure. A combined Stackelberg-Cournot approach is introduced, where hydrogen and petroleum producers partake in Cournot competition under government incentives for green production, technology promotion, and job creation, guided by a Stackelberg leader. The resulting hydrogen price, derived from the model, is incorporated into a mixed-integer multi-objective linear programming model with a possibilistic perspective to address uncertainties. Implemented in a Finnish case study, the model yields Pareto optimal solutions and sensitivity analyses, ensuring reliability and robustness. The Stackelberg-Cournot pricing policy sets hydrogen at €5.3–€11.16, informed by 12 crucial parameters. Meeting demand without shortages requires boosting refueling centers by 40%, while other facilities work at full capacity. Although the deterministic model delivers roughly triple the profit of its robust counterpart, the latter exhibits more resilience against uncertainties.Publishers versio
Energiaköyhyyden riski pienituloisissa kotitalouksissa: klusterianalyysi
Full text linkEuroopan Unioni pyrkii hillitsemään ilmastonmuutosta laajentamalla päästökauppadirektiivin (ETS2) soveltamisalaa. Tämä voi vaikuttaa haavoittuviin ryhmiin, joten sosiaalisen ilmastorahaston (SCF) tavoitteena on edistää oikeudenmukaista siirtymää hiilineutraaliuteen ja torjua energiaköyhyyttä. Raportti keskittyy energiaköyhyyden tunnistamiseen suomalaisten, pienituloisten kotitalouksien joukossa, jotta sosiaalisen ilmastorahaston toimet voidaan kohdistaa oikeudenmukaisesti.
Energiaköyhyydellä tarkoitetaan yleisesti kotitalouden kyvyttömyyttä saada riittäviä energiapalveluja, kuten lämpöä, jäähdytystä ja valaistusta. Suomessa energiaköyhyys poikkeaa muista maista sillä rakennuskanta huomioi sääolosuhteet ja sähköstä tai polttoaineesta on harvoin pulaa. Rakennusranta on kuitenkin melko vanhaa ja harvaan asutussa maassa liikkuminen lisää energiataakkaa. Kaksinkertainen energiaköyhyys, jossa asuminen ja liikenne yhtä aikaa aiheuttaa energiaköyhyyttä voi olla ongelma. Erityisesti pienituloiset ovat haavoittuvassa asemassa.
Aineisto koottiin alimman tulokymmenyksen kotitalouksien asumisen ja liikenteen energiankäytöstä. Aineistosta muodostettiin klusterianalyysillä kotitalouksien ryhmiä, joilla pyritään kuvailemaan energiaköyhyyttä ja sen riskiä. Klusterointimenetelmistä valittiin parhaiten suoriutuva, jonka avulla tunnistettiin kaksi pääryhmää: vähemmän riskissä olevat ja suuremmassa riskissä olevat kotitaloudet. Ryhmät ovat osittain päällekkäiset eli ryhmien sisällä on piirteitä molemmista ryhmistä.
Vähemmän riskissä olevat kotitaloudet sijoittuvat vahvasti kaupunkialueille, jossa asutaan vuokralla vesilämmiteisissä kerrostaloissa eikä ajoneuvoa tarvita. Suuremmassa riskissä olevat kotitaloudet asuvat useammin maaseudulla, energiatehottomissa rakennuksissa. Tyypillistä on lämmityksen riippuvaisuus sähköstä. Suuremman asumisen energiataakan lisäksi riskissä olevat kotitaloudet omistavat useammin auton, mikä indikoi kaksinkertaista energiaköyhyyttä.
Analyysi täydentää aiempien tutkimuksien havaintoja energiaköyhyyden laajuudesta ja miten energiaköyhyys jakautuu maantieteellisesti. Alimmassa tulokymmenyksessä kolmasosa kotitalouksista osoittaa piirteitä energiaköyhyydestä. Nämä kotitaloudet sijoittuvat erityisesti muuttotappioisiin maakuntiin, kuten Kainuuseen, Etelä-Pohjanmaalle ja Pohjois-Karjalaan. Pienemmän riskin kotitaloudet sijoittuvat useimmin kasvukeskuksiin kuten Uudellemaalle, Pirkanmaalle ja Pohjois-Pohjanmaalle.
Tukitoimissa tulisi huomioida erityisesti haja-asutusalueiden perus- ja energiaparannusta vaativat rakennukset, erityisesti pientalot. Lisäksi liikenneköyhyyden huomiointi on relevanttia kaupunkialueiden ulkopuolella. Energiaköyhyys on monisyinen ilmiö, mutta energiaköyhyyteen ajautumista voitaisi ehkäistä esimerkiksi riskimaakuntien työllisyyttä ja peruspalvelujen saatavuutta tukemalla.The European Union is working to tackle climate change by extending the scope of the Emissions Trading Scheme Directive (ETS2). This may affect vulnerable groups, so the Social Climate Fund (SCF) aims to promote a fair transition to carbon neutrality and combat energy poverty. The report focuses on identifying energy poverty among low-income households in Finland, so that SCF interventions can be targeted fairly.
Energy poverty is generally defined as the inability of a household to access adequate energy services such as heating, cooling and lighting. In Finland, energy poverty is different from other countries as the building stock takes into account weather conditions and shortages of electricity or fuel are rare. However, the building stock is relatively old and transportation in a sparsely populated country increases the energy burden. Double energy poverty, where housing and transport at the same time cause energy poverty, can be a problem. Low-income people are particularly vulnerable.
Data was collected on energy use in housing and transport by households in the lowest income decile. Cluster analysis of the data was used to create groups of households to describe energy poverty and its risk. The best performing clustering method was selected and two main groups were identified: households at lower risk and households at higher risk. The groups overlap to some extent, i.e. there are features of both types of risk within the groups.
Less at-risk households are concentrated in urban areas, where people live in rented, water-heated apartment buildings and do not need a vehicle. Higher risk households are more likely to live in rural areas in energy inefficient buildings. Heating is typically dependent on electricity. In addition to the energy burden of housing, households at risk are more likely to own a car, which indicates double energy poverty.
This analysis complements the findings of previous studies on the extent of energy poverty and how energy poverty is geographically distributed. At the lowest income decile, one third of households show signs of energy poverty. These households are particularly concentrated in counties with migration losses, such as Kainuu, South Ostrobothnia and North Karelia. Households at lower risk are most often located in growth centres such as Uusimaa, Pirkanmaa and North Ostrobothnia.
Support measures should consider buildings in need of energy renovation in rural areas, especially detached houses. Moreover, considering fuel energy poverty is relevant outside urban areas. Energy poverty is a complex phenomenon, but it could be prevented, for example, by supporting employment and access to basic services in the risk regions.Publishers versio
Development of an interactive CO₂ emission estimation tool for optimizing travel plans
Full text linkBackground: The growing global emphasis on sustainability, coupled with regulatory frameworks such as the European Union’s Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD), has increased the need for accurate, transparent, and actionable greenhouse gas (GHG) emissions reporting. Among these, Scope 3 emissions—particularly those related to business travel and employee commuting—represent a significant yet challenging area for many organizations to address.
Aim: This thesis presents the design, development, and evaluation of TravelLite, an interactive CO₂ emission estimation tool aimed at enhancing awareness, supporting sustainable travel planning, and improving the accuracy of travel-related Scope 3 emissions reporting.
Method: The research employs the Design Science Research Methodology (DSRM) to rigorously design, develop, and evaluate the artifact, while an echelon-based structure ensures the resulting solution remains systematically user-centred and organisation-oriented.
Results: TravelLite integrates three complementary strengths identified in the existing tool landscape: (1) scientifically validated emission factor modeling, (2) travel planning support, and (3) user engagement features to promote behavioral change. The tool enables individuals to input, plan, and track travel activities while providing real-time emissions feedback, and allows organizations to aggregate verifiable data compatible with CSRD and GHG Protocol reporting requirements.
Conclusion: The research contributes both theoretically and practically to the field of sustainable travel management, offering a novel, integrated approach to bridging the gap between personal travel behavior, organizational sustainability goals, and regulatory compliance
Static typing in Python
Full text linkPython is well-known as a dynamically typed language, meaning that type checks are moved into runtime and type annotations in the code are not required. However, it can still be statically typed with the help of type hints and external type checking tools. This research explores this practice in-depth, looking at the benefits it offers, and studies several documented cases of applying static typing in large, commercial Python projects.
Existing academic research in this area demonstrates the impact of static typing on software quality by performing various experiments and empirical studies. Overall, the use of type hints and static type checkers is proven to prevent a large portion of type-related errors.
Reports from various software companies highlight the importance of static types in large Python projects, emphasizing their positive effect on code maintainability, readability and type safety. Static typing especially enhances collaboration between developers, clarifying the interfaces via which various modules of the software interact with each other
Inventory management improvement for finished goods in infrastructure building
No full textKaikilla yrityksillä on varastoja ja ne sitovat pääomaa, jota voitaisiin hyödyntää muualla. Varastojen sitoma pääoma vaihtelee paljon, mutta tyypillisesti varaston arvo on jopa 20 % yrityksen liikevaihdosta, siksi niiden hallinta ja tehokas ohjaaminen on olennaista yrityksen liiketoiminnan kannalta. Tässä työssä selvitetään kohdeyrityksen varastonohjauksen nykytila, sekä lasketaan yritykselle uudet varastonohjauksen parametrit, jotta yrityksen varastonohjaus vastaisi paremmin nykyiseen kysyntään. Lisäksi työssä käydään laskettujen parametrien vaikutus olennaisiin varaston tunnuslukuihin.
Tutkimus toteutetaan kvantitatiivisena tutkimuksena ja se koostuu teoriaosuudesta ja empiirisestä osuudesta. Teoria osuudessa tutustutaan varastoinnin, nimikkeiden luokittelun ja kysynnän teoriaan alan kirjallisuuden ja artikkeleiden kautta. Empiirisessä osuudessa analysoitiin kohdeyrityksen varastonohjauksen nykytila, laskettiin kohdeyritykselle uudet varastoparametrit ja havainnollistettiin varastoparametrien vaikutusta. Empiirisessä osiossa hyödynnettiin yrityksen toiminnanohjausjärjestelmästä saatua tietoa myynnistä ja varastonarvosta
Aineisto analysoitiin ABC-XYZ analyysin avulla ja tuotteet luokiteltiin näiden perusteella luokkiin. Luokittelu perusteena käytettiin euromääräistä myyntiä. Luokille määriteltiin omat palveluasteet ja sitä kautta varmuusvaraston koko, kiertovaraston koko ja tilauspiste.
Uusien varastoparametrien kautta yrityksen varastoon sitoutuvaa pääomaa saadaan vähennettyä huomattavasti. Myös varaston kiertonopeus ja riitto laskee. Tämä puolestaan johtaa varaston ohjauksen tehostumiseen.All companies have inventories and inventories tie up capital which could be used elsewhere. Inventories can amount to 20 % of a company’s revenue, so efficient inventory management is crucial. This thesis aims to find out what the current state of inventory management in the subject company is and to calculate new inventory parameters to the company, so that the inventory management is better suited for the demand. The effects of the parameters are also reviewed in this thesis.
The thesis is conducted as quantitative research and it consists of two parts, the theoretical part and empirical part. The theoretical part explores previous research into inventory management, classification and demand. The empirical part explores the current state of the company’s inventory management and new parameters for inventory management are calculated. The empirical part is conducted using data gathered from the company’s ERP.
The data is analyzed using ABC-XYZ analysis in which products are classified into different classes. Then each class is assigned a service level through which a safety stock level, cycle stock level and order point are calculated. Through these new parameters the capital that is tied up to inventory can be greatly decreased, improving also inventory turnover and days of demand
Challenges in material requirements planning on construction sites
No full textRakennusalan tuottavuuden kehittämistarpeet ovat kasvattaneet kiinnostusta työmaiden materiaalinhallinnan tehostamiseen. Hyvään materiaalinhallintaan liittyy olennaisesti juuri oikeiden materiaalien saaminen juuri oikeaan paikkaan juuri oikeaan aikaan. Diplomityö tutkii rakennustyömaiden materiaalitarvesuunnittelussa ilmeneviä haasteita sekä pyrkii tunnistamaan niiden taustalla vaikuttavat keskeiset juurisyyt materiaalinhallinnan prosessien kautta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena kolmen projektinjohtourakointina toteutetun rakennushankkeen pohjalta, jossa työmaiden materiaalinhallinta oli keskitetty erilliselle logistiikkaurakoitsijalle. Empiirinen aineisto muodostui teemahaastatteluista sekä hankedokumenteista. Teoreettinen viitekehys muodostui kirjallisuuskatsauksesta materiaalinhallinnan ja materiaalitarvesuunnittelun keskeisiin teemoihin.
Tutkimuksessa havaittiin materiaalitarvesuunnittelussa ilmenevien haasteiden olevan hyvin monialaisia sekä monisyisiä, jossa erilaisia riippuvuuksia on paljon. Tutkimuksessa tunnistettiin kuitenkin kolme keskeistä tekijää, joilla voitiin todeta olevan keskeinen merkitys suunnittelussa suoriutumiseen sekä esiintyneisiin haasteisiin. Näitä tekijöitä olivat alimitoitetut henkilöresurssit suunnittelutyön suorittamiseen, töiden yhteensovituksen ongelmat sekä epäjohdonmukaisuus materiaalinhallinnan poikkeamien käsittelyssä.
Tuloksien pohjalta muodostettiin kolme kehitysehdotusta, joilla materiaalitarvesuunnittelussa esiintyneitä haasteita voidaan pyrkiä poistamaan. Näitä olivat riittävän kattavan perehdytyksen varmistaminen määritettyyn materiaalinhallinnan prosessiin, Last Planner -menetelmän käytön kehittäminen, sekä materiaalinhallinnan poikkeamien käsittelyn systematisointi osaksi päivittäistä tuotannon johtamista rakennustyömailla.The need to improve productivity in the construction industry has increased interest in enhancing material management on construction sites. Effective material management fundamentally involves delivering the right materials to the right place at the right time. This thesis investigates the challenges associated with material requirements planning on construction sites and aims to identify the key root causes behind these challenges through the lens of material management processes.
The research was conducted as a qualitative case study based on three construction projects delivered through construction management contracting, where site logistics were outsourced to a dedicated logistics contractor. The empirical data consisted of thematic interviews and project documentation. The theoretical framework was built upon a literature review focusing on key themes in material management and material requirements planning.
The study found that the challenges in material requirements planning are highly complex and multidisciplinary, with numerous interdependencies. However, three key factors were identified as having a significant impact on planning performance and the occurrence of problems: insufficient human resources allocated to planning tasks, difficulties in coordinating construction activities, and inconsistencies in handling deviations in material management.
Based on the findings, three development proposals were formulated to address the identified challenges in material requirements planning: ensuring sufficiently comprehensive orientation to the defined material management process, improving the use of the Last Planner System, and systematizing the handling of material management deviations as part of daily production control on construction sites
Toimijuus ja sidosryhmäsuhteet kestävyysstrategian käyttöönotossa
No full textSustainable development is unlikely without the active contribution of organizations. Despite increasing pressure on companies to minimize their environmental impacts, their ability to implement corporate sustainability strategies often lags behind their ability to develop them. This process of sustainability strategy implementation depends on the network structures and relational patterns between different stakeholders across the organization. However, there is still a lack of a comprehensive understanding of how individuals contribute to corporate sustainability. Therefore, this study explored how the relational patterns between actors and practices shape the implementation of a sustainability strategy, particularly in terms of how they foster or constrain agency.
To explore perceptions of the strategy’s implementation and stakeholder interactions, 18 interviews were conducted within a case company that recently launched a sustainability strategy. Additionally, a network map was created to visualise interpersonal interaction patterns and to support the analysis of these relational dynamics. The study revealed that the company has made efforts to build structures and a supportive work culture, which have enabled distributed agency, although the process is still ongoing. Unevenly distributed agency and challenges in communication, temporal alignment and responsibility allocation appeared to hinder agency and thereby the sustainability strategy implementation. Creating cross-functional spaces for shared reflection and discussion around expectations and common goals was found to support agency, collaboration and the integration of sustainability.Kestävän kehityksen edistäminen on epätodennäköistä ilman organisaatioiden aktiivista osallistumista. Vaikka yrityksiin kohdistuu kasvavaa painetta minimoida ympäristövaikutuksensa, niiden kyky jalkauttaa eli implementoida kestävyysstrategioita jää usein jälkeen niiden kyvystä kehittää näitä strategioita. Kestävyysstrategian implementointi riippuu verkosto- ja suhderakenteista, joita organisaation eri sidosryhmien välille syntyy. Vielä ei kuitenkaan täysin ymmärretä, miten yksilöt vaikuttavat yritysvastuuseen. Siksi tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten toimijoiden väliset suhderakenteet vaikuttavat kestävyysstrategian implementointiin ja erityisesti sitä, miten ne edistävät tai rajoittavat toimijuutta.
Strategian implementoinnin ja sidosryhmävuorovaikutusten tutkimiseksi tehtiin 18 haastattelua yrityksessä, joka on viime aikoina käynnistänyt kestävyysstrategian. Lisäksi luotiin verkostokartta yksilöiden välisten vuorovaikutusrakenteiden visualisoimiseksi ja näiden suhteiden analysoinnin tukemiseksi. Tutkimus paljasti, että yritys on pyrkinyt luomaan rakenteita ja kannustavaa työkulttuuria, jotka ovat mahdollistaneet hajautetun toimijuuden, vaikka prosessi onkin vielä kesken. Epätasaisesti jakautunut toimijuus sekä haasteet viestinnässä, ajallisessa yhteensovittamisessa ja vastuunjaossa näyttävät haittaavan toimijuutta ja siten kestävyysstrategian implementointia. Toimijuutta, yhteistyötä ja kestävyyden integrointia voi edistää poikkitoiminnallisissa tiloissa, jotka tukevat yhteistä pohdintaa ja keskustelua odotuksista ja jaetuista tavoitteista