98024 research outputs found
Sort by
Stinging Nettle (Urtica dioica) Roots: The Power Underground - A Review
Full text linkStinging nettle (Urtica dioica) is an herbaceous perennial plant native to Eurasia, wildly distributed throughout the temperate parts of the world. Although generally considered as a weed due to its fast growth and invasive capacity, stinging nettle is well suited to cultivation and is currently experiencing a revival as a beneficial crop due to its numerous potential applications. This interest reflects in an increasing number of scientific articles related to nettle in the last years. However, reports mostly focus on the aerial parts of the plant. Roots are rich in numerous phytochemicals such as phytosterols, lignans, coumarins, sugars, and lectins. By compiling the most relevant publications, the aim of this review is to gather the current knowledge about nettle roots, such as root system functioning, biochemical composition, and related functional activities. A special emphasis is placed on lectins (or UDA for Urtica dioica agglutinin) due to their functional activities. This review highlights the potential of nettle root as a source of biomolecules. Gaps of knowledge and possible future directions for nettle root research, production, and uses are discussed
Tietoa puutarhatuotannon ympäristövaikutuksista : Oppimateriaali
Full text linkPuutarhakasveja voidaan viljellä avomaalla, tunnelissa, kasvihuoneessa tai vertikaalituotannossa. Eri viljelytapojen hyötyjä ja haittoja on hyvä pohtia monipuolisesti. Mitä viljelykasveja halutaan viljellä? Ja miten viljely tulisi tehdä? Miten tuotanto on kannattavaa? Ajankohtainen kysymys myös on, millaisia vaikutuksia tuotantotavalla on ympäristölle? Ympäristövaikutuksia on mahdollista pienentää, kun tunnistetaan, mistä ne aiheutuvat. Ympäristövaikutuksia voidaan mitata esim. elinkaariarviointimenetelmällä.
Tämä oppimateriaali on tarkoitettu puutarha-alan ammattilaisten ja opiskelijoiden käyttöön. Oppimateriaali sisältää tietoa kestävästä kehityksestä ja ympäristövaikutusten mittaamisesta sekä puutarhatuotannon viljelytavoista esimerkkikasvein. Johdannon jälkeen materiaali on jaettu teemoittain: lyhyen yleisen tekstin jälkeen kerrotaan teemaan liittyvistä ympäristövaikutuksista ja jokaisen luvun lopussa aihetta pääsee pohtimaan ja soveltamaan tehtävässä. Tehtäviä voi tehdä yksin tai yhdessä muiden oppilaiden kanssa opettajan johdolla
The burden of mobility : multi-local living and its effects on infrastructure, services, and housing markets in rural areas
No full textVaelluspoikasten alasvaellus Kemijoella : Kumulatiivinen kuolleisuus ja vaelluksen pullonkaulat
Full text linkLuonnonvarakeskus (Luke) toteutti kesällä 2024 lohen vaelluspoikasten radiotelemetriaseurannan Kemijoen rakennetulla alajuoksulla Valajaskosken voimalaitoksen yläpuolelta Isohaaran voimalaitosten alapuolelle. Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää lohen vaelluspoikasten alasvaelluskuolleisuutta sekä arvioida mahdollisia voimalaitos- ja patoallaskohtaisia eroja vaelluspoikasten selviytymisessä erilaisissa ympäristöolosuhteissa. Tutkimushanke oli jatkoa Kemijoella vuonna 2023 toteutetulle alasvaellustutkimukselle.
Tutkimuksessa vapautettiin kaikkiaan 333 kpl radiolähettimillä merkittyä viljeltyä lohen vaelluspoikasta Valajas-, Petäjäs-, Ossaus- ja Taivalkoskien sekä Isohaaran voimalaitosten yläpuolelle. Vapautukset toteutettiin kolmessa erillisessä erässä touko-kesäkuussa vajaan kahden viikon aikana. Merkittyjen vaelluspoikasten seurantaa varten Kemijoen voimalaitokselle asennettiin kiinteitä radiovastaanottimia voimalaitosten sekä ohijuoksutuspatojen ylä- ja alapuolille. Lisäksi tutkimuksen aikana suoritettiin manuaalisia paikannuksia voimalaitosten välisillä patoaltailla.
Padoista ja patoaltaista johtuva kuolleisuus kertautui jokaisen voimalaitoksen kohdalla. Valajaskosken yläpuolen vapautuspaikalta jokisuulle selviytyi keskimäärin vain 10 % merkityistä poikasista. Petäjäskoskelta selviytyminen oli 21 %, Ossauskoskelta 34 %, Taivalkoskelta 53 % ja Isohaarasta 75 %. Keskimäärin parhaiten Kemijokisuulle selviytyvät toisen vapautuserän vaelluspoikaset. Voimalaitoksen läpi vaeltaneet poikaset selvisivät yhtä todennäköisesti seuraavalle voimalaitokselle kuin ohijuoksutusuoman kautta uineet.
Paikannustietojen perusteella vaelluspoikasten kuolleisuus patoaltailla keskittyi voimakkaasti voimalaitosten läheisyyteen. Merkittävimmät ongelmat havaittiin aiempien tutkimusten tapaan Petäjäskosken voimalaitoksella, jonka vaelluspoikaset läpäisivät Kemijoen voimalaitoksista selvästi heikoiten, ja joka aiheutti pisimmän hidasteen vaelluspoikasten alasvaelluksen jatkumiselle.
Vaelluskalakantojen elvyttämispyrkimysten kannalta alasvaellusta parantavia toimenpiteitä kannattaa Kemijoella siten ainakin alkuvaiheessa priorisoida voimalaitosketjun yläosaan Valajas- ja aivan erityisesti Petäjäskoskelle. Kyseiset laitokset ja patoallas ovat samalla ensimmäiset, jotka mahdolliset Ounasjoessa kasvaneet vaelluspoikaset joutuvat alasvaelluksellaan kohtaamaan.
Tutkimuksen ensimmäinen vapautuserän vaelluspoikasilla havaittiin kaasukuplatautia, joka tappoi merkittävän osan alimpien vapautuspaikkojen poikasista jo sumputuksen aikana. Kaasujen ylikyllästymisestä aiheutuva kaasukuplatauti voi olla merkittävä Kemijoen istutusten tuloksellisuutta ja vaelluspoikasten selviytymistä heikentävä tekijä. Tietoa kaasukuplataudin vaikutuksista ja seurauksista on kuitenkin erittäin vähän
Multi-phase model for moisture transport in wood supported by X-ray computed tomography data
Full text linkThis study investigates the dynamics of moisture transport in Scots pine (Pinus sylvestris L.) heartwood and sapwood, under alternating drying and wetting cycles, incorporating interactions between bound water, free water, and water vapor using a multi-phase model. Cylindrical specimens oriented longitudinally, radially, and tangentially were subjected to controlled relative humidity (RH) steps of 33%, 94%, and 64% at 23 C. High-resolution X-ray computed tomography (CT) provided detailed, time-resolved measurements of moisture distributions within the wood. A multi-phase model was developed that couples Fickian diffusion (for bound water and vapor) with Darcy’s law (for free water), supplemented by phase-conversion terms that account for evaporation and sorption. Key parameters, including absolute and relative permeabilities, direction-dependent vapor diffusivity reductions, thermal conductivity tensors, and free water transport formulations, were determined by matching predicted moisture profiles to the CT measurements. Among concentration and mixed concentration-pressure formulations for free water model, the mixed approach produced the most accurate match. The CT images revealed a rapid depletion of free water during the initial drying step, followed by distinct variations in bound water content as the RH was raised and lowered. Numerical simulations closely replicated these trends, indicating that the calibrated model effectively represents moisture transport both above and below the fiber saturation point
Turvemaiden omistajat tuuppauksen kohteena: Taustaselvitys tuuppausohjauskeinojen kehittämiseksi
Full text linkTUIMA-hankkeen tavoitteena on kehittää tuuppausohjauskeinoja, jotka edistävät turvemaiden ilmastoystävällistä ja vähäpäästöistä käyttöä, heikentämättä viljelijöiden tai metsänomistajien taloudellista asemaa sekä välttäen ristiriitoja maanomistajien tavoitteiden kanssa. Raportti kokoaa taustatietoa näiden tuuppauskeinojen kehittämiseksi.
Maanomistajien päätöksiin vaikuttavat monet tekijät, kuten ohjauskeinoympäristö, tilan ominaisuudet kuten tuotantosuunta, maanomistajan tiedot, uskomukset ja persoonallisuuspiirteet. Tehokkaiden ohjauskeinojen kehittämiseksi on tärkeää tunnistaa maanomistajan päätöksentekoon vaikuttavat tekijät ja toivotun käyttäytymisen esteet. Nykyinen maatalouspolitiikka ohjaa voimakkaasti viljelijöiden maankäyttöä ja tarjoaa vain heikkoja kannustimia päästövähennyksiin. Metsänomistajien taloudellinen ohjaus ei ole yhtä voimakasta, mikä voi avata enemmän mahdollisuuksia tuuppausohjauskeinojen kehittämiselle.
Hankkeen tulokset osoittavat, että psykologiset tekijät, kuten koettu epäoikeudenmukaisuus ja tunne syyllistämisestä, vaikuttavat viljelijöiden halukkuuteen tehdä ilmastotoimia. Monimutkaisten ilmiöiden, kuten ilmastonmuutoksen, kohdalla ihmiset turvautuvat usein nopeaan ja automaattiseen päättelyyn. Ilmastokeskustelun suuntaa tulisi muuttaa siten, että viljelijöiden kokemus syyllistämisestä vähenisi. TUIMA-hankkeen tulosten mukaan toimenpidekohtaisesti vaihteleva osa maanomistajista tekee jo ilmastotoimia, ja monilla on aikomuksia niiden tekemiseen. Nämä maanomistajat hyötyisivät siitä, että ilmastonmuutosta hillitsevien toimenpiteiden toteuttamiseen tarjottaisiin nykyistä enemmän neuvonnallista tukea, valintoja edistettäisiin valinta-arkkitehtuurilla, ja ilmastotoimien tekemisen taloudellisia esteitä poistettaisiin.
Sekä viljelijöiden että metsänomistajien joukosta löytyi kyselyissä vastaajia, jotka eivät vielä aikoneet tehdä ehdotettuja päästöjä vähentäviä toimenpiteitä tilallaan, mutta jotka eivät myöskään olleet jyrkästi näitä toimia vastaan. Näiden maanomistajien käyttäytymisen muuttaminen vaatii aiemmin mainittujen toiminen lisäksi todennäköisesti sellaisia tuuppauksia, jotka kohdistuvat myös maanomistajan asenteisiin ja uskomuksiin sekä tiedon vastaanottamiseen
