98024 research outputs found
Sort by
Liito-oravan suojelu
Get PDFLiito-orava (Pteromys volans L.) esiintyy EU:n alueella vain Virossa ja Suomessa. Laji on rauhoitettu, ja sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen ovat kiellettyä. Taustalla on sopivien metsäelinympäristöjen väheneminen, pirstoutuminen ja taajama-alueiden erilaiset maankäytön muutokset. Lajin suojeluhaasteeseen on pyritty vastaamaan EU:n rahoittamassa liito-orava-LIFE-hankkeessa ”Co-operation for improving the conservation of the flying squirrel in Europe” vuosina 2018–2025. Hankkeen tavoitteena on ollut edistää liito-oravan suojelua Euroopassa turvaamalla lajin säilymiselle keskeiset elinympäristöverkostot, sekä kehittämällä ja yhtenäistämällä toimintamalleja liito-oravan suojelun ja maankäytön tarpeiden yhteensovittamiseksi.
Luonnonvarakeskuksen tehtävänä tässä projektissa oli liito-oravan elinympäristöjen ennustekarttojen laatiminen, sekä projektin sosioekonomisten vaikutusten ja ekosysteemivaikutusten seuranta. Tässä projektin loppuraportissa koostamme antia näihin teemoihin liittyvistä Luken osatöistä. Osa tämän raportin tarkasteluista on uusia ja esitellään laajemmin. Osa tarkasteluista esitellään suppeammin, koska ne jo julkaistu yksityiskohtaisemmin toisaalla.
Projektissa tuotettiin Lukessa elinympäristöjen ennustekarttoja, joita voidaan käyttää esimerkiksi aluesuunnittelun tukena, ja ne voivat auttaa suunnattaessa ensisijaisia liito-oravien inventointikohteita. Niitä voidaan käyttää myös taustatietona arvioitaessa ja asetettaessa metsäsuunnittelun tavoitteita.
Asukkaiden asenteita ja eri toimijoiden tapoja kehystää suojeluun liittyviä ongelmia ja ratkaisuja tarkasteltiin kyselyiden ja haastattelujen avulla. Suuri osa väestöstä tuki (2024) lajin suojelua, mutta esimerkiksi eri väestösegmenttien välillä havaittiin selviä näkemyseroja.
Osallistavaan paikkatietokyselyyn pohjaavassa tarkastelussa kartoitettiin liito-oravan ja muun luonnon monimuotoisuusarvojen ja sosiaalisten arvojen vaihtosuhteita Espoossa ja Kuopiossa, ja tunnistettiin niiden välille heikko synergia. Toinen kaupunkimetsiä koskeva tarkastelu tehtiin simuloimalla metsänkäsittely- ja hoitotapoja. Sen mukaan esimerkiksi liito-oravan suojelutoimien lisääminen on kustannustehokkaampaa, kun kaupunkimetsiä on jo hoidettu virkistyshyötyjä silmällä pitäen. Lukessa tehtiin myös kyselytutkimus metsänomistajille, jonka mukaan metsien monipuolisuutta niin raaka-aineen lähteenä, taloudellisena turvana kuin luonnonympäristönä pidettiin tärkeinä. Tulokset toivat myös esille edellytyksiä, joilla metsänomistajat olisivat valmiita toteuttamaan liito-oravan tarpeita nykyistä paremmin talousmetsissään. Projektissa eri organisaatioiden toimilla on vähennetty monessa suhteessa epävarmuuksia, jotka vaikeuttavat liito-oravakysymyksen käsittelyä sekä lajin suojelun ja muihin intressien yhteensovittamista. Jatkotutkimustarpeita tunnistettiin muun muassa lajin huomioon ottamisen keinojen vaikuttavuuden todentamisessa, sekä tavassa, jolla lajista uutisoidaan medioissa.202
2. Lietelannoituksen jälkivaikutus pidennetyn nurmikierron jälkeen : ravinnehuuhtoutumat
No full text202
Aurinkovoimaloiden rakentamisen vaikutuksia ilmastoon, metsiin ja metsätalouteen : Aurinkometsä -hankkeen loppuraportti 2. painos
Get PDFAurinkovoiman ilmastovaikutukset
Aurinkometsä -hankkeessa kahden case-tarkastelun (Paiholan ja Kyyrönsuon suunnittelualueet) ja asiantuntijatyön pohjalta arvioitiin aurinkovoimaloiden rakentamisen, siitä aiheutuvan maankäytön muutoksen sekä energiantuotannon vaikutuksia. Tarkastelu painottui erityisesti ilmastovaikutuksiin. Työn tuloksena esitellään elinkaariarviointiin (LCA) pohjautuva menetelmä, jonka avulla aurinkovoimalan rakentamisen kokonaisilmastovaikutukset arvioitiin. Sitä varten määritettiin alueille suunniteltujen aurinkovoimaloiden tuottaman sähkön elinkaariset kasvihuonekaasupäästöt, joiden perusteella laskettiin aurinkosähkön kokonaispäästökerroin (kg CO2e/MWh).
Puuston ja maaperän hiilivaraston muutokset laskettiin kahdessa eri skenaarioissa: 1. Alueelle rakennetaan aurinkovoimala ja 2. Business-as-usual eli nykyinen maankäyttö (metsätalous) jatkuu.
Pienimmät päästöt syntyvät, kun alue on luonnostaan vähäpuustoinen (niukkaravinteinen) eli kasvupaikka on karu ja sen maa- tai metsätalouskäyttö on vähäistä, jolloin syntyy vähän hiilivuotoa. Turvemaiden osalta haitallisia vaikutuksia syntyy silloin, jos alueen vesitaloutta muutetaan niin, että päästöt lisääntyvät. Esimerkiksi ojittamattomia turvemaita ei kannata kuivata aurinkovoimalan rakentamisen takia.
Tulokset osoittavat, että aurinkovoimalla (Paihola 41,1 kg CO2e/MWh, Kyyrönsuo 63,9 kg CO2e/MWh), kuten muillakin fossiilittomilla energianlähteillä tuotetun sähkön kasvihuonekaasupäästöt ovat vain murto-osa fossiilisella energialla tuotetun sähkön päästöistä (esim. maakaasu, öljy, hiili 700–1 000 kg CO2e/MWh). Tulosten perusteella on selvää, että aurinkovoima on yksi vähäpäästöisistä energiamuodoista siitä huolimatta, että maankäytön muutokset, mukaan lukien hiilivuoto, kasvattavat aurinkovoiman päästökerrointa. Tämän vuoksi aurinkovoiman tuottama, fossiilisen energian korvaamisella saavutettava ilmastohyöty on moninkertainen voimalan rakentamisen aiheuttamiin päästöihin verrattuna.
Aurinkovoima vs. metsätalous
Verrattaessa maa- ja metsätalousalueiden maankäyttöä aurinkosähkön tuotantoon yhteenvetona tarkastelussa nousivat mm. seuraavat näkökohdat:
Aurinkovoimalalla on kolme erilaista maankäyttötarvetta: 1) rakennuspaikka (voimala-alue), 2) huoltotieyhteydet ja 3) sähkönsiirtoyhteydet sähköverkon sähköasemalle. Näistä vain voimala-alueen perustaminen perustuu puhtaasti vapaaehtoiseen sopimukseen maanomistajan kanssa. Voimala-alueen toimijalle muodostuu tie- ja sähkönsiirto-oikeudet, jotka muodostavat lunastuslain perustein korvattavia tulonmenetyksiä ja käyttörajoitteita muille maanomistajille. Lunastuslaki on parhaillaan uudistumassa.
Pellot aurinkovoimala-alueena eivät vuokrattuina oikeuta viljelijätukiin, mutta hallintaoikeuden säilyttävillä sopimuksilla viljelijätukien saaminen on mahdollista. Metsissä saatetaan periä alueelle myönnettyjä metsätalouden tukia takaisin. Maanvuokratulot ovat vielä vuonna 2024 sekä maatalousmaan että metsän osalta maataloustuloa, joka ilman maatalouden nettovarallisuutta on ansiotuloa. Vuodesta 2025 alkaen maanvuokratulot ovat lakimuutoksen vuoksi pääomatuloja.
Metsätaloudessa Kyyrönsuon (140 ha) tuoton arvio on ennen veroja 70–160 euroa/ha/vuosi ja Paiholan (55 ha) 230–280 euroa/ha/vuosi tulevien vuosikymmenien aikana. Ne vastaavat 3,3–3,5 prosenttia tuottoa ennen veroja metsäkiinteistön arvioidulle markkina-arvolle. Molempien tilojen markkina-arvot vastaavat suuruusluokaltaan noin yhden hehtaarin aurinkopaneeli-investointia.
Sähköntuottajan maanvuokrana mitattu maksukyky aurinkovoimalan maa-alueesta näyttäisi muodostuvan melko pienellä positiivisella riskillä noin kymmenkertaiseksi verrattuna metsätalouden tuottoon. Aurinkosähkön myyntihinnan vaihteluissa on lisääntyvää epävarmuutta aurinkosähkötuotannon kasvaessa. Vuokrataso on ilmeisesti toistaiseksi kilpaillut menestyksekkäästi pellonvuokrien kanssa.
Ainakin osa aurinkosähkön tuottajista pyrkii ensisijaisesti ostamaan ja toissijaisesti vuokraamaan voimala-alueet maanomistajilta.
Monimuotoisuus
Aurinkovoiman monimuotoisuusvaikutuksista on toistaiseksi vain vähän tutkimustietoa, ja Suomesta se puuttuu kokonaan. Seuraavassa luetellaan aurinkovoiman rakentamisen vaikutuksia kansainvälisten tutkimusten pohjalta:
• Metsäympäristöjen häviäminen ja pirstoutuminen rakentamisen seurauksena: muutokset fysikaalisessa ympäristössä
• Mahdollinen aitaus aiheuttaa kulkuesteen monille maanisäkkäille
• Muutokset mikroilmastossa: paneelien aiheuttamat varjostuksen, lämpötilan ja kosteuden vaihtelut, jotka vaikuttavat mm. kasvillisuuteen, kukintaan ja pölytykseen.
• Jos linnut, jotka käyttävät vettä laskeutumis- ja nousuympäristönä, erehtyvät luulemaan aurinkopaneelialueita vesiympäristönä, niiden törmäyskuolleisuus voi lisääntyä.
• Ekologinen ansa hyönteisille: paneelien heijastama polarisoitu valo voi erehdyttää jotkut vesihyönteiset munimaan paneeleihin, jolloin koko niiden jälkeläistö tuhoutuu.
Keinoja, joilla aurinkovoimaa ja monimuotoisuutta voidaan sovittaa yhteen:
• Sijainninohjaus: Aurinkovoimalat sijoitetaan alueille, jotka eivät ole monimuotoisuuden kannalta tärkeitä. Tällaisia alueita voivat olla maatalousmaat, teollisuusalueet tai jo ennestään heikentyneet ekosysteemit, joissa voimaloiden rakentaminen aiheuttaisi vähemmän häiriöitä. Metsäympäristöjä, joissa aurinkovoiman aiheuttamat muutokset ovat suurimmat, tulisi välttää.
• Alueen monikäyttö: aurinkopaneelien alla voidaan myös kasvattaa pölyttäjälajistoa suosivaa kasvillisuutta, mehiläistarhausta aurinkovoimakentille, normaalia korkeammat paneelirakenteet sallivat esimerkiksi lampaiden laiduntamisen paneeleiden alla.
Hiilikartta
Hankkeen yhtenä tavoitteena oli selvittää työkaluja, joilla voidaan arvioida maankäytön muutoksesta aiheutuvia ilmastovaikutuksia. Hankkeessa testattiin paikkatietopohjaista Kaavoittajan hiilikartta -työkalua, jonka tarkoituksena on tukea kuntia ja kaavoittajia arvioimaan kaavoituksessa tehtävien päätösten vaikutuksia hiilivarastoihin ja -nieluihin. Puuston hiilivaraston muutosten osalta tulokset olivat varsin hyvin linjassa Aurinkometsä -hankkeen laskelmien kanssa. Sen sijaan maaperän hiilivaraston muutosten osalta Hiilikartta- ja Aurinkometsä -laskelmien erot olivat suuremmat, mikä pääosin johtunee eri lähtöaineistoista, joita laskennoissa käytettiin.
Hiilikartan kehitystyö jatkuu edelleen ja keskeisimpiä tulevaisuuden kehityskohteita ovat nimenomaan uusiutuvan energian maankäyttövaikutusten arvioinnin parantaminen.202
Golden jackal expansion in northernmost Europe: records in Finland
Get PDFThe Eurasian golden jackal (Canis aureus) has been rapidly expanding its distribution range in Europe. Whether jackals will be able to adapt to new environmental conditions in northern Europe remains largely unresolved. Herein we provide additional evidence for the species’ ability to colonize northern environments by presenting the new records of golden jackal occurrence in Finland. During 2018–2022, golden jackals were recorded at six localities of which one located in southern, four in central and one in northern Finland. We drafted potential main routes of dispersal movements by jackals in northern Europe, and discuss ecology and management of this newly colonizing species in Finland.202
Neighborhood garden's age shapes phyllosphere microbiota associated with respiratory diseases in cold seasons
Get PDF202
A leverage points perspective for strengthening adaptive capacity to climate change : Towards adaptive food system actors in the Global South
No full text202
PROSAC as a selection tool for SO-PLS regression: A strategy for multi-block data fusion
No full text202
A calibration protocol for soil-crop models
Get PDFProcess-based soil-crop models are widely used in agronomic research. They are major tools for evaluating climate change impact on crop production. Multi-model simulation studies show a wide diversity of results among models, implying that simulation results are very uncertain. A major path to improving simulation results is to propose improved calibration practices that are widely applicable. This study proposes an innovative generic calibration protocol. The two major innovations concern the treatment of multiple output variables and the choice of parameters to estimate, both of which are based on standard statistical procedure adapted to the particularities of soil-crop models. The protocol performed well in a challenging artificial-data test. The protocol is formulated so as to be applicable to a wide range of models and data sets. If widely adopted, it could substantially reduce model error and inter-model variability, and thus increase confidence in soil-crop model simulations.202
Fermentation Parameters, Amino Acids Profile, Biogenic Amines Formation, and Bacterial Community of Ensiled Stylo Treated with Formic Acid or Sugar
Get PDFSubstantial proteolysis occurs and free amino acids can be degraded to biogenic amines by decarboxylation during stylo (Stylosanthes guianensis) ensiling. High biogenic amine concentrations in silage are harmful to the health of ruminant animals. The purposes of this work were to (1) analyze the biogenic amines and amino acids concentrations, bacterial composition, and fermentation profile of spontaneously fermented stylo silage, (2) explore the effect of formic acid or sugar additive on these silage parameters, and (3) further reveal the correlations between silage amines and fermentation parameters, amino acids, and bacteria. Freshly chopped stylo was treated with distilled water (control), formic acid (4 mL/kg), and sugar (20 g/kg) and fermented for 28 days. The results indicated that putrescine (321 mg/kg dry matter), cadaverine (384 mg/kg dry matter), and tyramine (127 mg/kg dry matter) rapidly increased in concentration and become predominant in the control silage after 28 days of fermentation. Applying formic acid and sugar at ensiling, especially the acidifier, significantly decreased putrescine, cadaverine, tyramine, and total biogenic amine concentrations compared with the control treatment (p < 0.0001). Clostridium pabulibutyricum, Weissella cibaria and W. paramesenteroides were the predominant bacteria in the control silage, and the application of both additives remarkably lowered their relative abundance in comparison with the control treatment (p < 0.001). Correlation analysis showed that putrescine, cadaverine, and tyramine were positively related to pH, butyric acid, non-protein nitrogen, and ammonia nitrogen (p < 0.01). These amines also had significant correlations with C. pabulibutyricum, W. cibaria and W. paramesenteroides (p < 0.001). Putrescine, cadaverine, and tyramine were the main biogenic amines and C. pabulibutyricum was the predominant undesirable bacterium in naturally fermented stylo silage. C. pabulibutyricum, W. cibaria and W. paramesenteroides were positively related to putrescine, cadaverine, and tyramine formation. The application of formic acid or sugar significantly reduced the undesirable bacterial population and improved the fermentation and hygienic quality of the stylo silage. These findings lay the foundation for further elucidating the microbial mechanism underlying the main biogenic amine formation during fermentation of stylo silage.202