98024 research outputs found
Sort by
Askeleita kohti ilmastoviisaampia turvepeltojen viljelykäytäntöjä : Alueelliset ratkaisukeinot eloperäisten maatalousmaiden ilmastovaikutusten hillitsemisessä (ARMI) -hankkeen tuloksia
Full text linkProjektin aiemmat julkaisut:
Liite 2: Tietokortti: Kohti ilmastoviisaampia turvepeltojen viljelykäytäntöjä Liite 3: Suorakylvön ilmastovaikutukset turvepelloille Liite 4:Kalvosarja: Kohti ilmastoviisaampia turvepeltojen viljelykäytäntöjä Alueelliset ratkaisukeinot eloperäisten maatalousmaiden ilmastovaikutusten hillitsemisessä (ARMI) -hankkeen tavoitteena oli etsiä ratkaisuja erityisesti eloperäisten viljelymaiden ilmastovaikutusten hillitsemiseksi. Hanke tuotti tietoa erilaisten nurmikiertojen kasvihuonekaasupäästöistä (KHK) eloperäisillä mailla ja selvitti eloperäisten maiden ojitustekniikoiden toimivuutta. Lisäksi selvitettiin ja aktivoitiin alueellisia ja paikallisia vaikuttamismahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen edistämiseksi maataloudessa. Paikallisia vaikuttamismahdollisuuksia pohdittiin viljelijöiden näkemyksiä kuunnellen. Hankkeen toteutti Luonnonvarakeskus vuosina 2022–2024, ja sen toimintaa tukivat omalla asiantuntijapanostuksellaan Valio Oy, Nautasuomi Oy, Salaojayhdistys ry ja Salaojituksen tukisäätiö sr sekä MTK Pohjois-Suomi ry.
Koko nurmikierron aikaisia KHK-päästöjä on toistaiseksi tutkittu turvemailla hyvin vähän. ARMI oli ilmeisesti ensimmäinen kesäuudistuksen vaikutuksia tutkinut hanke ja toi siten uutta tieteellistä tietoa aiheesta. Tilakokeiden perusteella nurmen kesäuudistusta ei voi suositella nurmiviljelykierron kasvihuonekaasupäästöjä vähentäväksi keinoksi.
Hanke tunnisti tietoaukkoja maatalousmaiden ojitustiedoissa, mikä vaikuttaa kasvihuonekaasuinventaarion, ravinnekuormituslaskennan ja DTW-indeksin (depth-to-water, etäisyys pohjaveteen) laskentoihin. Hankkeessa tehtiin kattava arvio avo-ojitettujen peltolohkojen määrästä, mitä voidaan hyödyntää kartoituksen edelleen kehittämisessä. Hieman yli kolmannes (43 770 kpl) kartoituksen peltolohkoista luokittui avo-ojitetuksi. Näillä lohkoilla vähintään 30 cm paksun turvemaan pinta-ala oli 136 000 ± 7 000 ha (5 % virhemarginaalilla). Peltolohkojen valintakriteereistä johtuen pääosa tästä pinta-alasta oli vähintään 40 cm turvekerroksen turvemaita.
Hankkeessa selvitettiin paikallis- ja aluetoimijoiden näkökulmia ja ratkaisuja maatalouden ilmastopäästöjen hillintään, turvepeltojen ilmastoystävälliseen käyttöön sekä maatalouden alueellisen ilmastotyön nykytilaa. Menetelminä olivat ilmastostrategioiden kirjallisuusselvitys, kyselytutkimus sekä lähi- ja etätyöpajat. Hankkeen tuotoksista voivat hyötyä niin viljelijät, kuntien maaseutuhallinnon ja ilmastohankkeiden toimijat kuin turvepeltoteemojen kanssa työskentelevät henkilöt.
ARMI-hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Toimenpiteillä pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja. Lisää toimenpidekokonaisuudesta täällä: mmm.fi/maankayttosektorin-ilmastosuunnitelma
Suomalainen maatiaiskana
Full text linkSuomalainen maatiaiskana on oma rotunsa, johon kuuluu erillisiä sukulinjoja eli kantoja. Ne poikkeavat toisistaan vain hieman
Time‐integrated δ2H in n‐alkanes and carbohydrates from boreal needles reveal intra‐annual physiological and environmental signals
Full text linkReliable insights from key δ2H bioindicators, n-alkanes and carbohydrates, are hindered by our limited understanding of isotope fractionation processes related to leaf water and primary assimilates. We addressed this with the first study to investigate time-integrated intra-annual δ2H signals of n-alkanes and carbohydrates in a natural forest.
We sampled 1-yr-old needles (1N) and current-year needles (0N) from five Scots Pine trees in a coniferous forest in Hyytiälä, Finland, biweekly during 2019. The δ2H of their n-alkanes (δ2Halkane), water-soluble carbohydrates (δ2HWSC) and starch (δ2Hstarch) were evaluated for time-integrated physiological (gas-exchange) and environmental (hydrological) signals.
Time integration was critical for interpreting δ2HWSC and δ2Halkane. Time-integrated net assimilation rate (T:An), the strongest signal in δ2HWSC, correlated negatively with 1N δ2HWSC (early season) and positively with 0N δ2HWSC (late season). Unexpectedly, δ2Halkane exhibited stronger environmental signals in 1N than in 0N, with the most pronounced being physiologically mediated hydrological signals.
T:An is a major signal in intra-annual δ2HWSC in a boreal forest, subject to seasonal interactions with needle age and δ2Hstarch. There could be enough de novo n-alkane synthesis in situ to enhance the reliability of δ2Halkane as a hydrological indicator, bringing promise to interpretations of the n-alkane palaeohydrological record
Dietary climate impact correlates ambiguously with health biomarkers– a randomised controlled trial in healthy Finnish adults
Full text linkPurpose: A transition to more plant-rich diets is an effective way to reduce the climate impact of a diet. Using a whole-diet approach, we studied how partial replacement of animal-sourced with plant-sourced proteins affected the dietary climate impact while simultaneously considering diet-related health biomarkers.
Methods: In a 12-week randomised controlled trial, 107 women and 29 men were assigned into three diet groups (ANIMAL, 50/50, PLANT) with animal-to-plant-protein ratios of 70/30, 50/50, and 30/70, respectively. Life-cycle-assessment-based coefficients for foods were used to assess the climate impact of the diet groups, based on four-day food records. Correlations between climate impact and biomarkers were assessed.
Results: The climate impact (CO2 eq.) for PLANT was 3.32 kg per day, 3.05 kg per 2,000 kcal, and 0.04 kg per gram of protein, for 50/50 4.34, 4.20, and 0.05 kg, and for ANIMAL 4.93, 4.94, and 0.06 kg, respectively (p < 0.05 for all except ANIMAL vs. 50/50 /g protein and /2,000 kcal). Climate impact correlated weakly positively with colorectal cancer risk markers and a positive status of bone turnover, but not with cardiometabolic risk markers. Animal-based iron intake and climate impact (per 2,000 kcal) had a strong positive correlation 0.70 C.I. [0.60, 0.77], while saturated fat (0.29 [0.13, 0.44]) and calcium (0.37, [0.22, 0.51]) intake had a weak positive correlation, and fibre intake (− 0.37, [− 0.51, − 0.21]) a weak negative correlation with climate impact.
Conclusion: Replacing animal-sourced proteins with plant-sourced proteins reduced the climate impact of the diet. The relationship between climate impact and biomarkers was more ambiguous indicated by both beneficial and harmful indicators within lower climate impacts.
Clinical trial registry: NCT03206827; registration date: 2017–06–30
Nature-Based Interventions Promoting the Well-Being of Finnish Youth Outside Education or Employment
Full text linkNature-based interventions have a potential to activate and rehabilitate youth facing challenges with social, mental, or physical functioning. In Finland, nature-based interventions have been integrated into youth workshops to foster sustainable well-being. Using an exploratory mixed-methods design, this study explores the value of nature-based interventions for the well-being of Finnish youth outside education or employment. Participants (N = 18, aged 20-26) were drawn from three nature-based youth workshops. Sixteen participants completed survey questionnaires assessing the cognitive and social outcomes of the interventions and the key elements contributing to their effectiveness. Nine participants took part in qualitative interviews. Thematic analysis of the interview data revealed that the interventions promoted factors supporting well-being, including physical activity, structure and routine, skill development, social belonging, and meaningful participation. Participants also reported enhanced connections with nature and sustainable lifestyles. Central to these well-being experiences were the therapeutic benefits of nature, meaningful nature-related activities, and supportive social contexts. This study provides valuable insights for social workers and social service professionals to leverage nature for health and social outcomes among marginalized youth. Future research should investigate young people’s preferred environments and activities toward developing tailored nature-based interventions that promote positive well-being experiences
