98024 research outputs found
Sort by
Guidance for environmental footprint assessment of food products (Food-LCA) : Specification for external communicational purposes on the Finnish market, 2nd edition
Full text linkGuidance for environmental footprint assessment of food products (Food-LCA) - Specification for external communicational purposes on the Finnish market is a national guidance based on Life Cycle Assessment (LCA). It is targeted for conducting voluntary environmental footprints assessments for food products. The guidance is based on the European Commission’s (EC) Product Environmental Footprint (PEF) method (EC 2021), but it aims to cover widely the whole food product category and it includes national specifications compared to the PEF. Therefore, this guidance is not fully corresponding with the PEF method.
Food-LCA guidance aims to harmonize the LCA of food products’ environmental footprints in Finland, thereby promoting the comparability, reliability, and transparency of environmental footprints. This guidance has been prepared by researchers from the Natural Resources Institute Finland (Luke) as part of the LCAFoodPrint project (2021-2025). More information: https://www.luke.fi/en/projects/lcafoodprint. A wide group of professionals from the food sector including companies, ministries, research institutes, and other stakeholders were involved in commenting and development of this guidance
Financial Performance
Full text linkFinancial comparisons between rotation forestry (RF) and continuous cover forestry (CCF) are based on simulations in which the growth and yield of trees is estimated using a growth simulator. These often include an optimisation tool to present the maximum value of the objective function (usually the present value of net income).
Studies have shown that the profitability of CCF depends on the initial state of a stand, especially the diameter distribution of the trees. The effect of interest discount rate also depends on the initial state.
As a rule, it is safe to say that the more the forest structure resembles the target diameter distribution of the trees in CCF (i.e., a forest with heterogeneous structures), the more profitable it is to shift from RF to CCF.
The more heterogeneous the tree structure on mineral soil, the higher the applied interest rate, the higher the forest establishment costs (soil preparation and cultivation), and the poorer the growth conditions (site type and temperature sum), the more profitable CCF is. Few studies have been found that focus on peatland forests.
Future financial studies should also consider risks associated with wind, harvesting, and insect and fungus damage as well as carbon payments and nontimber benefits
Uneven-aged and even-aged forest management shape the soil fungal community composition in a boreal Norway spruce (Picea abies Karst) forest
No full text
Small area estimators in a simulation test
Full text linkThe Finnish National Forest Inventory produces municipality level results either with an indirect model-based K-nearest neighbor (K-NN) estimator or a direct design-based post-stratification estimator. Design-based approach is unbiased, but not always feasible due to low number of field plots. The K-NN estimator is lacking an analytical estimator for the variance. A composite estimator combining the indirect and direct estimates could be an attractive solution. In this article, estimators for small-area estimation are analyzed in a simulation experiment with varying size small areas and varying quality auxiliary data. The potential of estimators is assessed based on the true standard errors and RMSEs in the simulation experiment. Direct estimators and composite estimators work reasonably well with varying quality models, but the performance of indirect estimators is dependent on the quality of the model used. The performance of different estimators also depends on the size of the small areas. Linear models in which the weight of plots outside the target domain is smaller than those within the target domain, performed better than an unweighted model, suggesting that localizing the models for the small areas is beneficial. EBLUP approach also performed well, both in connection of a K-NN model and a linear model
Männyn pinta- ja sydänpuun ominaisuudet ja käytettävyys
Full text linkMäntyrungossa on erotettavissa pinta- ja sydänpuu, jotka poikkeavat toisistaan, rakenteellisesti, kemiallisesti ja käyttöominaisuuksiltaan. Tyvitukista saatu oksaton ja tasaisen vaalea pintapuu soveltuu erilaisiin sisäkäytön tuotteisiin. Pintapuuta on helppo kyllästää sen kestävyyttä parantavilla yhdisteillä, jolloin pintapuuta voidaan käyttää vaativissakin ulkokäyttökohteissa. Männyn sydänpuulla sen sijaan on luonnostaan monia pitkäaikaiskestävyyteen sekä mittojen ja muodon pysyvyyteen liittyviä, ympäristöystävällisen ”luomukestopuun” ominaisuuksia. Sellaisenaan käytettynä siitä ei luonnonmateriaalina koskaan muodostu ongelmajätettä.
Puuta luonnossa hajottavat lahottajasienet ja -organismit eivät ole tervetulleita puisiin rakenteisiin, joissa ne uhkaavat pitkää käyttöikää tavoittelevien rakenteiden kestävyyttä. Käyttöikään voidaan vaikuttaa valitsemalla kestävyyttä vaativiin kohteisiin niihin parhaiten soveltuvaa puutavaraa, kuten runsaasti luontaisia lahonsuoja-aineita, pinosylviinejä, sisältävää männyn sydänpuuta. Varttuneen männyn aikuispuuhun muodostunut sydänpuu soveltuu lahonkestävyyttä ja mitta- ja muotopysyvyyttä vaativiin kohteisiin kuten ikkunoiden ja ovien puitteisiin, terasseihin ja muihin säälle altistuviin rakenteisiin, jotka eivät kuitenkaan ole suoraan kosketuksissa maahan.
Puunkäyttäjien piirissä suurimpia esteitä sydänpuun laajamittaiselle käytölle ovat tietämättömyys sydänpuun hyvistä ominaisuuksista, tuotestandardien puuttuminen ja sydänpuutavaran tarjonnan puute. Heikkoutena on myös laajasta luontaisesta vaihtelusta johtuva sydänpuutavaran laadun epätasaisuus. Lahonkestävyys ja siihen vaikuttavien uuteaineiden pitoisuus vaihtelevat suuresti sekä runkojen sisällä että runkojen välillä. Varttuneen männyn sydänpuun ulkokehälle aikuispuuhun syntynyt sydänpuu on kestävämpää kuin nuorpuualueelle syntynyt sydänpuu. Vaihtelun hallitsemiseksi ja hyvän laadun varmistamiseksi tarvitaan luotettavia ja nopeita puumateriaalia rikkomattomia lajitteluteknologioita.
Kun puurakenteet ja -tuotteet valmistetaan kullekin tuotteelle parhaiten sopivasta puuraaka-aineesta, hyödynnetään käytössä oleva raaka-aine viisaasti ja tehokkaasti. Tässä julkaisussa kuvaamme männyn puuaineen käytön kannalta tärkeitä ominaisuuksia ja niissä esiintyvää luontaista vaihtelua keskittyen erityisesti sydänpuun ominaisuuksiin ja sen käytön edistämiseen. Julkaisun taustaksi olemme koonneet ja analysoineet männyn pinta- ja sydänpuuta koskevaa, myös aiemmin julkaisematonta, tutkimustietoa
