Trepo - Institutional Repository of Tampere University
Not a member yet
93710 research outputs found
Sort by
Functionalized cellulose nanocrystals reinforced PLA-gelatin electrospun fibers for potential antibacterial wound dressing and coating applications
No full textThis study addresses the critical need for effective antibacterial materials by exploring the innovative integration of dimethyloctadecyl [3-(trimethoxysilyl)propyl] ammonium chloride (DTSACl) onto cellulose nanocrystal (CNC), followed by its incorporation into polylactic acid and gelatin matrices to engineer antibacterial nanofiber mats. The modification of CNC with DTSACl (QACNC) was studied and confirmed by FT-IR, 13C NMR, and XRD analysis. Furthermore, the impact of such addition on the morphology, mechanical, hydrophobic properties, and antibacterial efficacy of the resultant QACNC nanofibers were thoroughly investigated. It was found that the QACNC inhibited the growth of Staphylococcus aureus by 99 % but had no effect on Pseudomonas aeruginosa at 125 μg/mL concentration. Various concentrations of QACNC were blended into the as-spun PLA/Gel solutions before spinning or coated onto spun PLA/Gel nanofiber mats. There was a minor antibacterial effect observed with PLA/Gel mats blended with up to 3 wt% QCNC, while the average inhibition for PLA/Gel/QACNC 5 wt% was 68.3 % ± 36.5 %. By increasing the amount of QACNC blended into the polymer matrix, the human dermal fibroblast (HDF) cell viability decreased, indicating that optimizing QACNC concentrations is crucial for maintaining cell viability while ensuring effective antibacterial performance. Given the enhanced antibacterial properties, the fabricated textiles hold significant potential for applications in medical textiles and wound dressings.Peer reviewe
From Policy to Practice: The Implementation of the Finnish National Counter Terrorism Strategy in Fronline Authorities
No full textMieli Hanya Yanagiharan teoksessa Pieni elämä: Fiktiivisten mielten funktio kerronnan rakentumisessa
Get PDFRaiteen absoluuttisen kallistuksen raja-arvot
Get PDFRataverkolle tehtävissä tarkastuksissa ei huomioida tällä hetkellä raiteen kallistuksen muuttumista suunniteltuun nähden. Raiteen todellinenkin kallistus mitataan, mutta eroa suunniteltuun kallistukseen nähden ei tarkastella systemaattisesti, eikä virherajoja absoluuttiselle kallistukselle ole määritelty. Raiteen kallistus voi kuitenkin muuttua esimerkiksi erilaisten rakentamisen toimenpiteiden takia. Näin ollen olisi tärkeää pystyä arvioimaan absoluuttisen kallistuksen muutoksen vaikutuksia sekä vertaamaan todellisen ja suunnitellun kallistuksen eroa määritettyihin raja-arvoihin. Tämän työn tavoitteena on selvittää, mihin tekijöihin raiteen kallistuksella on vaikutusta. Lisäksi työssä tutkitaan, kuinka paljon absoluuttisen kallistuksen muuttuminen vaikuttaa selvinneisiin tekijöihin. Lopuksi arvioidaan, kuinka paljon raiteen kallistus voi muuttua suunnitellusta arvosta tämän tutkimuksen perusteella.
Työ jakautuu tutkimusmenetelmiltään kirjallisuusselvitykseen ja Vampire Pro- rautatiedynamiikkaohjelmistolla tehtäviin simulointeihin. Kirjallisuusselvityksen kautta saatiin tietoa liikkuvan kaluston ja radan vuorovaikutuksesta kallistuksessa sekä kallistuksen suunnittelussa huomioitavista asioista. Kirjallisuusselvityksen avulla tunnistettiin myös tekijöitä, joihin kallistus vaikuttaa ja lisäksi kallistuksen vaikutuksen merkittävyyttä voitiin arvioida tällä tutkimusmenetelmällä. Simuloinneilla saatiin tietoa kallistuksen vaikutuksesta jo kirjallisuusselvityksessäkin selvinneisiin tekijöihin. Simulointeihin voitiin ottaa mukaan useita eri ratageometrioita ja nopeuksia, kulumismuodoltaan poikkeavia pyöräprofiileja sekä ratageometriavirheitä. Simuloinneilla saatiin siis kattavaa tietoa kallistuksen vaikutuksesta useiden eri mallinnustilanteiden kautta.
Kirjallisuusselvityksessä ilmeni, että kallistuksella on vaikutusta muun muassa junaturvallisuuteen, kiskon ja pyörän kulumiseen, matkustusmukavuuteen sekä ajolangan ja virroittimen väliseen asemaan. Pääosin vaikutus on kuitenkin melko vähäinen ja esimerkiksi yksittäisillä ratageometriavirheillä on suurempi vaikutus. Tiettyjen muuttujien osalta myös muilla muutoksilla, kuten raideleveydellä tai kalustotyypillä on suurempi merkitys. Tehdyistä tutkimuksista selvisi myös, että tasapainokallistus ja kallistuksen vajaus ovat eri muuttujien kautta arvioituna parempia tilanteita kuin liikakallistus. Kirjallisuusselvityksen kautta esille nousi yksi suora absoluuttisen kallistuksen raja-arvo. Ajolangan ja virroittimen välisen aseman perusteella määritettynä kallistus voisi muuttua 26 mm suunnitellusta, riippuen muista samaan aikaan vaikuttavista muutoksista ratarakenteissa.
Työssä tehdyissä simuloinneissa saatiin selville, että kallistuksella on vaikutusta jo kirjallisuusselvityksessäkin tunnistettuihin tekijöihin. Myös simulointien tuloksista nähtiin, että vaikutus ei ole kuitenkaan kovin merkittävä. Kallistuksen suurin vaikutus kohdistuu kaluston kokemiin poikittaiskiihtyvyyksiin ja sitä kautta matkustusmukavuuteen. Myöskään kallistuksen ja muiden mallinnettujen tekijöiden yhteisvaikutus ei muodostu kriittiseksi ja suurin vaikutus kaluston sekä radan väliseen vuorovaikutukseen on yksittäisellä ratageometriavirheellä.
Raiteen absoluuttisen kallistuksen raja-arvo muodostuu liikkuvan kaluston ja sähköradan välisen toimivuuden kautta. Kirjallisuusselvityksen kautta esille noussut 26 mm raiteen kallistuksen muutos suunniteltuun nähden on määräävin arvo. Muihin tutkimuksessa huomioituihin parametreihin tämän suuruisella absoluuttisen kallistuksen muutoksella ei ole juurikaan vaikutusta. Tämän tutkimuksen pohjalta esimerkiksi poikkeustilanteessa voitaisiin siis sallia suurempikin kallistuksen muutos. Tämä koskisi kuitenkin ainoastaan tilannetta, jossa varmistetaan, että ajolangan ja virroittimen välinen asema ei muutu liikaa huomioiden virroittimen leveys tai ollaan sähköistämättömällä rataosalla
Psykologinen turvallisuus monipaikkaisen työn vuorovaikutustilanteissa
Get PDFTämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella psykologisen turvallisuuden ilmenemistä monipaikkaisen työn vuorovaikutustilanteissa. Tavoitteena oli saada tietoa siitä, mitkä tekijät tukevat tai haastavat psykologista turvallisuutta, kun vuorovaikutustilanteet tapahtuvat lähi- ja etätyössä sekä hybridisti.
Tutkimuksen aineistona käytettiin Tampereen yliopiston Professional Growth and Learning -tutkimusryhmän (PGL) HYBRIDI-hankkeen teemahaastatteluaineistoa. HYBRIDI-hankkeen haastatteluaineisto kerättiin vuoden 2022 aikana ja siihen osallistui 35 asiantuntijaa yhdestä suomalaisesta teknologia-alan yrityksestä. Aineisto analysoitiin temaattisella analyysilla teoria- ja aineistolähtöisesti. Pääteemoiksi muodostuivat Clarkin (2020) psykologisen turvallisuuden neljä tasoa ja vuorovaikutustilanteiden kohtaamisen tapa. Yläteemat koostuivat psykologiseen turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä ja alateemat sitä tukevista sekä haastavista tekijöistä.
Tulosten mukaan kuulumisen turvallisuuden tasolla erityisesti epäformaali vuorovaikutus ja kohtaaminen nousi merkittävästi esille psykologista turvallisuutta tukevana tekijänä lähityössä. Vastaavasti sen puuttuminen etätyössä haastoi kokemusta kuulumisen turvallisuudesta. Oppimisen turvallisuuden tasolla avun pyytämisen koettiin olevan helpompaa ja vaivattomampaa lähityössä kuin etätyössä, jossa siihen oli suurempi kynnys. Toinen merkittävä tekijä oppimisen turvallisuuden kannalta oli lähityössä tapahtuva sosiaalinen oppiminen. Osaamisen turvallisuuden tasolla vuorovaikutustilanteeseen liittyvän tasapuolisuuden ja autonomian kannalta kaikista haastavimmaksi kohtaamisen tavaksi koettiin hybriditilanne. Tämän myötä vuorovaikutukselle syntyi kaksi eri tilaa, mikä lisäsi ulkopuolisuuden tunnetta sekä vaikeutti vuorovaikutustilanteeseen osallistumista. Tärkeäksi tukevaksi tekijäksi koettiin hybriditilanteen fasilitointi. Haastamisen turvallisuuden tasolla voimakkaiden mielipiteiden ja erimielisyyksien esille tuomista etätyössä tuki kollegoiden yhteinen historia ja luottamus. Tutkimuksesta ilmeni, että lähityössä helposti hiljensi itseään ja myötäili muita, kun taas etänä oli helpompi vetää rajoja, mikä oli ainoa psykologista turvallisuutta haastava tekijä lähityössä.
Tutkimuksen tuloksia tuki teoreettinen viitekehys ja aiemmat tutkimukset. Tutkimuksen avulla organisaatiot voivat saada tietoa siitä, miten psykologista turvallisuutta voidaan edistää monipaikkaisen työn vuorovaikutustilanteissa – erityisesti etätyössä ja hybriditilanteissa.The purpose of this qualitative study was to examine how psychological safety manifests in interaction situations within multi-locational work. The aim was to gain insight into the factors that either support or challenge psychological safety when interaction occurs in on-site work, remote or hybrid work settings.
The research data was drawn from the thematic interviews conducted within the HYBRIDI-project of the Professional Growth and Learning (PGL) research group at Tampere University. The interviews were conducted in 2022 and involved 35 experts from a Finnish technology company. The data was analyzed using thematic analysis, employing both theory-driven and data-driven approaches. The main themes were based on Clark’s (2020) four stages of psychological safety and the mode of interaction. The overarching categories consisted of factors influencing psychological safety, with subthemes capturing both supportive and challenging elements.
According to the findings, at the stage of inclusion safety, informal interaction and face-to-face encounters were perceived as significant enablers of psychological safety in on-site work. In contrast, the absence of these elements in remote work was seen as a challenge to the experience of inclusion. At the stage of learner safety, asking for help was perceived as easier and more natural in face-to-face contexts, whereas remote settings posed a higher threshold for such behavior. Another key aspect supporting learner safety was social learning that occurred more organically in face-to-face situations. At the stage of contributor safety, hybrid meetings were considered the most challenging mode of interaction, especially in terms of fairness and autonomy. Hybrid situations created two distinct interaction spaces, which increased feelings of exclusion and hindered active participation. Facilitated hybrid interaction was identified as a critical supporting factor. At the stage of challenger safety, the presence of shared history and mutual trust among colleagues was found to support the expression of strong opinions and disagreement in remote work. The findings also revealed that, in on-site work, individuals were more likely to self-censor and conform, whereas remote settings enabled clearer boundary-setting – this being the only factor that challenged psychological safety more in on-site contexts.
The findings were supported by the theoretical framework and previous research. This study offers organizations valuable insights into how psychological safety can be promoted in interaction situations in multi-locational work – particularly in remote and hybrid settings
Univaikeuksien ja univajeen yhteys työssä tapahtuviin kognitiivisiin virheisiin päiväkotityöntekijöillä
No full textTyöntekijöiden kokemat univaikeudet ovat viime vuosikymmeninä nousseet keskeiseksi puheenaiheeksi organisaatiopsykologian alalla. Yhä useampi työntekijä kärsii jollain tavalla häiriintyneestä unesta ja tämän on useissa tutkimuksissa osoitettu olevan yhteydessä työkykyyn. Univaikeudet voivat vaikuttaa työkykyyn esimerkiksi lisäämällä pieniä tiedonkäsittelyn häiriöitä eli kognitiivisia virheitä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä yksittäiset univaikeudet tai univaje ovat yhteydessä työssä tapahtuviin kognitiivisiin virheisiin päiväkotityöntekijöillä. Lisäksi tutkittiin moderoiko ikä univaikeuksien, univajeen ja työssä tapahtuvien kognitiivisten virheiden välistä yhteyttä. Tutkimuksen aineisto on osa Työterveyslaitoksen Dagis Work -tutkimusta, jossa pyrittiin vähentämään päiväkotityöntekijöiden kokonaisvaltaista stressiä etävalmennusta hyödyntävän intervention avulla. Tässä tutkimuksessa käytetty aineisto kerättiin ennen interventiota täytetystä terveyskyselystä. Aineistoon valikoitui mukaan 253 päiväkotityöntekijää. Työntekijöiden univaikeuksia mitattiin Jenkins Sleep Scale (JSS) -kyselyllä, univajetta tarvittavan unen määrän ja raportoidun todellisen unen määrän erotuksella ja työssä tapahtuvia kognitiivisia virheitä Workplace Cognitive Failure Scale (WCFS) -kyselyllä.
Analyysin ensimmäisessä vaiheessa univaikeuksien, univajeen ja kognitiivisten virheiden välistä yhteyttä tarkasteltiin korrelaatiokertoimilla ja lineaarisella regressiolla. Toisessa vaiheessa iän moderaatiovaikutusta
tutkittiin lineaarisen regression avulla. Kontrollimuuttujina tutkimuksessa toimivat ikä, koulutus ja kotona asuvat lapset.
Lineaarisen regression malleissa univaikeuksista ja univajeesta työssä tapahtuviin kognitiivisiin virheisiin olivat yhteydessä vaikeus pysyä unessa, väsyneenä herääminen, sekä univaje. Kun kontrollimuuttujat otettiin huomioon, myös yöllinen heräily oli tilastollisesti merkittävä. Nukahtamisvaikeuden ja työssä tapahtuvien kognitiivisten virheiden väliltä ei löytynyt yhteyttä riippumatta siitä, otettiinko kontrollimuuttujat huomioon vai ei. Vahvin yhteys työssä tapahtuviin kognitiivisiin virheisiin oli väsyneenä heräämisellä. Ikä ei vaikuttanut univaikeuksien, univajeen ja työssä tapahtuvien kognitiivisten virheiden väliseen yhteyteen kontrollimuuttujista riippumatta, mikä viittaa siihen, että kognitiivisten virheiden ja univaikeuksien sekä univajeen välinen yhteys on samanlainen työntekijän iästä riippumatta. Tutkimuksen tulokset syventävät ymmärrystä univaikeuksien ja kognitiivisten virheiden välisestä yhteydestä ja tietoa voidaan hyödyntää jatkotutkimuksissa sekä esimerkiksi kehitettäessä kognitiivisia virheitä vähentäviä käytäntöjä työpaikoille
Predictors of Secukinumab Treatment Response and Continuation in Axial Spondyloarthritis: Results From the EuroSpA Research Collaboration Network
No full textOBJECTIVE: In patients with axial spondyloarthritis (axSpA) initiating secukinumab (SEC), we aimed to identify baseline (treatment start) predictors of achieving low disease activity (LDA) after 6 months, as measured by the Axial Spondyloarthritis Disease Activity Score using C-reactive protein (ASDAS-CRP) and Bath Ankylosing Spondylitis Disease Activity Index (BASDAI), as well as treatment continuation after 12 months.METHODS: From 11 European registries, patients with axSpA who initiated SEC treatment in routine care, with available data on 6-month ASDAS-CRP and BASDAI assessments were included. Logistic regression analyses on multiply imputed baseline data were performed; potential baseline predictors included demographic, diagnosis, lifestyle, clinical, and patient-reported variables.RESULTS: In a pooled cohort of 1174 patients with axSpA, 5 of 19 potential assessed variables were mutually predictive for achieving LDA by ASDAS-CRP and BASDAI: higher physician global assessment score, noncurrent smoking, lack of prior exposure to biologic/targeted synthetic disease-modifying antirheumatic drugs, and lower Health Assessment Questionnaire scores and BASDAI scores. Moreover, radiographic axSpA and CRP ≤ 10 mg/L were associated with achieving ASDAS-CRP LDA, and HLA-B27 positivity and history of psoriasis with achieving BASDAI LDA, whereas earlier time of secukinumab initiation (2015-2017) was associated with treatment continuation.CONCLUSION: In this European real-world study of patients with axSpA initiating SEC, predictors of achieving LDA by ASDAS-CRP and BASDAI at 6 months and remaining on treatment at 12 months included both clinical, patient-reported, and lifestyle factors, underscoring the complex mechanisms of real-world drug effectiveness.Peer reviewe
Debate: Supreme audit institutions aiding governments to drive and steer sustainable development
No full textNon peer reviewe
Tunable Dual-Band Loop Antennas with Simple Parametric Control for Brain Implant Applications
No full textThis paper presents a scalable antenna design with only five geometric parameters, optimized for dual-mode operation at 402 & 2450 MHz and 915 & 2450 MHz. The antenna structure simplifies the parametric study by utilizing a limited set of design variables, making it more cost- and time-effective. The antenna length (l1) shows an inverse relationship with resonance, while the thickness of the top dielectric layer (h1) directly influences the lower frequency bands (402 and 915 MHz) and inversely affects the 2450 MHz band. The slot length (ls) exclusively controls the 2450 MHz band, while the feed position and antenna width independently adjust the impedance for the lower and higher bands, respectively. The proposed antennas achieve impedance bandwidths of 2.5%, 2.2%, and 4%, with peak gains of -33.2, -24.4, and -24.9 dBi at 402, 915, and 2450 MHz, respectively. These characteristics, combined with the antenna's straightforward design, make it an ideal candidate for efficient fabrication with minimal measurement errors.Peer reviewe