Trepo - Institutional Repository of Tampere University
Not a member yet
93710 research outputs found
Sort by
”Elämä on antanut minulle paljon mutta myös ottanut paljon” : Autonomia, kykenevyys ja yhteenkuuluvuus ikääntyvien vammaisten kirjoituksissa
Get PDFVirkamiehen valvontavastuu automaattisessa päätöksenteossa : vahingonkorvausoikeudellinen näkökulma
No full textYouTubers’ communicative creative practices: Navigating the platform’s limitation on expletives and swear words
Get PDFThis thesis focuses on what kind of strategies YouTubers use to avoid problematic words, such as swear words, words related sex and self-harm, on YouTube as they might otherwise cause demonetization of their videos. The data was collected from three different YouTubechannels, The Click, EmKay and Shaaba. These channels focus on posts from Reddit and from various different subreddits, which they are reading out loud on their videos. 15 videos were chosen from these channels, 5 per YouTube-channel, and they were analysed at the same time as the problematic words were being collected. How these words were being avoided was also being noted.
Three main strategies were discovered during the analysing process, these were changing the word, bleeping over it and ignoring the word. These strategies were used alongside two sub strategies, blurring and use of emoji. Out of these three YouTubers preferred to change the problematic word to something else, such as fuck to frick. However, YouTubers had their own preferences for the replacement words that reflected their identity.
The hypothesis of this thesis was that YouTubers would form communities of practices and/or discourse communities even if they never meet on the physical plane, which was condition on both of these terms because they did meet the other conditions, which were common goal and interests, shared enterprise and repertoire. However, other studies related to social media have proven that people are able to form these communities even on the virtual places, such as YouTube. The other premise of this thesis was that YouTubers need to establish their identities on YouTube in order to make them noticeable and one way of doing this would be algospeak, which is one form of netspeak that focuses on changing words to make them unrecognizable.Tämän pro gradututkielman tavoite on selvittää minkälaisia strategioita tubettajat käyttävät videoissaan, kun he haluavat välttää sanoja, jotka ovat YouTuben mielestä haitallisia ja voivat aiheuttaa heidän videoidensa demonetisaation eli he eivät saa näistä videoista mainostuloja, jos niissä esiintyy haitallisia sanoja. Tällaisia sanoja ovat muun muassa, kirosanat, seksiin ja sukupuoleen liittyvät sanat sekä itsensä vahingoittamiseen liittyvät sanat. Tämän pro gradututkielman data on kerätty kolmelta eri tubettajalta, nämä ovat The Click, EmKay ja Shaaba. Nämä tubettajat tekevät videoita, joissa he lukevat ääneen Reddit-foorumin postauksia monista eri subrediteistä. 15 videota valittiin näiltä tubettajilta eli 5 videota kanavaa kohden ja niitä analysoitiin samaan, kun haitallisia sanoja kerättiin. Myös se miten näitä sanoja välteltiin, merkittiin ylös.
Analysoinnin aikana kolme päästrategiaa löydettiin; nämä olivat sanan muuttaminen toiseksi, sanan yli piippaaminen ja sanan huomioimatta jättäminen. Näitä strategioita käytettiin kahden alastrategian, sumentamisen ja emojien käytön, rinnalla. Näistä kolmesta päästrategiasta tubettajat suosivat sanan muuttamista toiseksi, esimerkiksi fuck muutettiin frickiksi. Tubettajat eivät kuitenkaan aina käyttäneet samaa korvaus-sanaa vaan suosivat omiaan, jotka usein kuvastivat heidän identiteettiään.
Yksi tämän pro gradun hypoteeseista oli se, että tubettajat muodostaisivat erilaisia keskusteluyhteisöjä, vaikka he eivät koskaan tapaisikaan oikeassa elämässä, mikä oli molempien keskusteluyhteisöjen ehto, sillä tubettajat täyttivät muut ehdot. Nämä ehdot olivat yhteinen tavoite, samat kiinnostuksen kohteet, yhteinen yritys ja viimeisenä samankaltainen sanasto. Monet erilaiset sosiaaliseen mediaan liittyvät tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että ihmiset todella pystyvät muodostamaan tällaisia yhteisöjä myös virtuaalisissa yhteisöissä, kuten YouTubessa. Tämän pro gradun toinen hypoteesi oli se, että tubettajien täytyy luoda vahva identiteetti YouTubessa, jotta he saisivat huomiota ja heidän videoitansa katsottaisiin. Yksi tapa erottua muista tubettajista on algopuhe, joka on yksi nettipuheen muoto, tässä nettipuheessa sanoja vaihdetaan toisiin, jotta erilaiset algoritmit eivät tunnistaisi niitä
Accounting for climate-related transition risk : Analysis of reporting in European energy firms
Get PDFThe discussion on the potential financial impacts related to climate change and the low-carbon transition has intensified during the last ten years following the 2015 Paris Agreement. A significant number of initiatives have called for the integration of climate-related risks into the strategic planning and risk management of organizations exposed to these risks. There is also a growing body of literature focusing on the exposure of firms to climate-related risks, what their financial implications could be, and to what extent they are currently priced in by the financial markets.
Despite the growing significance of climate-related financial risks, a limited amount of accounting research has so far been conducted to understand how firms are reporting about the financial risks related to climate change. Reporting of climate-related risks and opportunities has become an established practice in corporate reporting since the publication of the Task Force on Climate-related Financial Disclosures (TCFD) recommendations in 2017. This study aims to address this gap by providing insights on how the reporting of climate-related transition risks, i.e. the financial risks related to the low-carbon transition and tightening climate policies, has evolved during the last 10 years by studying the reporting of European firms operating in the energy sector, who are under pressure by the EU Green Deal regulation and accelerating energy transition.
This study utilizes a qualitative interpretive method of textual analysis, drawing on discourse theory, to develop insights that allow better understanding of how accounts of climate-related transition risks are constructed and how they have changed over time. The results of this study suggest that climate-related transition risks have become increasingly integral to the reporting of the studied firms, permeating the strategic and financial discourses and being increasingly recognized as having major financial consequences. However, the results also amplify the existence of three disconnects related to accounting for climate change. First, translation of the systemic phenomenon of climate change to organizational level is still at best partial, although the growing number of net-zero transition plans have enabled some form of translation. Second, a full financial internalization of long-term climate-related risks has not been achieved, impairing the comparability of reporting, and often not demonstrating a clear link to climate science. Third, the difficulty of integrating uncertainty into financial accounting systems might cause climate-related transition risks to be underreported, as the accounts cannot be backed with existing methodology.
The connection between financial information and sustainability information has been a subject of interest in accounting research for a long time. This study contributes to this body of knowledge by providing empirical evidence and insight into accounting for climate-related transition risks. These accounts have a role to play in creating the urgency and financial significance that is required to accelerate the transition towards a low-carbon economy, and thus it is worth investigating how accounting could assist in connecting climate science and financial decision making
Hengitystilavuuden mittaaminen puettavilla impedanssipneumografialaitteilla
Get PDFHengityselinsairaudet koskettavat merkittävää osaa maailman väestöstä ja niiden tehokas seuranta edellyttää luotettavia mittaustapoja hengitystoiminnan arvioimiseksi. Puettavat ja jatkuva-aikaiset mittausratkaisut voivat täydentää perinteisiä tutkimusmenetelmiä tarjoamalla tietoa hengityksestä myös arkisissa olosuhteissa. Tällä hetkellä luotettavimmat menetelmät hengitystilavuuden mittaamiseen ovat spirometria ja kehopletysmografiamittaus, jotka kummatkin suoritetaan tiettynä ajanhetkenä kliinisissä olosuhteissa, eivätkä siten kuvasta päivittäisten toimintojen aikaisia arvoja. Lisäksi kummatkin hengitystilavuuden mittaamisen perinteisistä menetelmistä vaativat suukappaleen käyttöä, mikä häiritsee luonnollista hengitystä. Jatkuva-aikaiseen mittaamiseen soveltuva ei-invasiivinen mittaustapa tarjoaisi mahdollisuuden seurata jo diagnosoidun sairauden kuten astman, uniapnean tai keuhkoahtaumataudin etenemistä, jolloin hengityksen äkillisiin muutoksiin on mahdollista reagoida nopeasti. Mikäli puettavan laitteen mittaustarkkuus saataisiin spirometrian tasolle, sen tulosten perusteella voitaisiin tehdä myös diagnooseja, mutta toistaiseksi ei ole pystytty kehittämään näin tarkkaa laitetta. Jatkuvasta hengitystilavuuden mittaamisesta on hyötyä myös kestävyysurheilijoille harjoittelun optimoinnissa.
Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin impedanssipneumografiaa puettavana hengitystilavuuden mittausmenetelmänä. Impedanssipneumografia perustuu rintakehän läpi syötettävän sähkövirran impedanssin vaihteluihin hengityksen eri vaiheissa. Mittaus tapahtuu ihon pinnalle asetettavien elektrodien kautta, joiden mittaaman jännitteen perusteella voidaan laskea kertahengitystilavuus. Työssä perehdyttiin impedanssipneumografian fysiologiseen ja tekniseen taustaan sekä siihen, kuinka elektrodit, kalibrointimenetelmät ja signaalinkäsittely vaikuttavat mittaustulosten luotettavuuteen. Lisäksi selvitettiin jatkuva-aikaisen mittauksen sovelluskohteita kliinisessä käytössä ja kuluttajamarkkinoilla, sekä analysoitiin jo markkinoilla olevien laitteiden mittaustarkkuutta suhteessa hengitystilavuuden mittaamisen kultaiseen standardiin spirometriaan.
Kirjallisuuden pohjalta voidaan todeta, että impedanssipneumografia tarjoaa lupaavan lähtökohdan puettavien laitteiden kehittämiselle, vaikka sen mittaustarkkuus ei vielä täysin vastaa perinteisiä kliinisiä menetelmiä, ainakaan liikkuvissa olosuhteissa. Sen sovellusalueet painottuvat toistaiseksi seurantaan, mutta etenkin kaksitaajuinen mittaus sekä kattavammat kliiniset kokeilut voisivat viedä menetelmää kohti laajempaa käyttöä. Mittaustarkkuuden parantamisessa koneoppimismalleilla on keskeinen rooli sekä kalibroinnissa että signaalinkäsittelyssä, sillä ne mahdollistavat mittaustulosten tarkemman tulkinnan vaihtelevissa olosuhteissa. Tulevaisuuden kehityskohteiksi nousee etenkin laitteiden muuttaminen täysin langattomiksi, jotta ne palvelisivat käyttäjää mahdollisimman huomaamattomasti ja vaivattomasti arjessa
The effect of the quantum nature of nuclei on the electron density of crystalline solids : computational study
Get PDFThe thesis is a computational study into how the quantum nature of the nuclei affects electron density in crystalline solids. This effect is captured by the difference between two types of electron densities: the static electron density, where the nuclei are treated as fixed (clamped) particles, and the dynamic electron density, where the nuclei are modeled quantum mechanically. The static electron density arises from the Born–Oppenheimer (BO) approximation and is the object of study in density-functional theory (DFT). Experiments observe the dynamic electron density.
The theoretical framework of this study is built on nonrelativistic quantum mechanics. Nuclear and electronic equations are separated following the BO approximation. Lattice vibrations are modeled within the harmonic approximation using finite supercells with periodic boundary conditions. Effects of temperature are modeled using statistical physics of harmonic oscillators. Treatment of electrons is performed using DFT.
Three methods for computing the dynamic electron density are implemented and compared: (1) polynomial approximation, (2) Monte Carlo (MC) integration, and (3) convolution approximation. Two materials are studied: diamond and lithium hydride (LiH). The polynomial approximation has been used previously to calculate the dynamic pseudo electron density. This work presents a new variation of the polynomial approximation with reduced computational cost. MC and the convolution approximation are found to be more accurate than the polynomial approximation in estimating the dynamic nuclear density in regions close to nuclei. Compared to the polynomial approximation, MC and the convolution approximation also enable more accurate computation of the dynamic all-electron density.
The convolution approximation is a common formulation for estimating the effects of nuclear quantum nature on electron density and structure factors. The convolution approximation agrees well with MC, with maximum relative difference in diamond and LiH being 0.63% and 2.23%, respectively. Convolution approximation is found to underestimate the dynamic electron density at the C-C midpoint, and overestimate the dynamic electron density between Li and H nuclei in LiH.
The quantum nature of the nuclei has a smoothing effect on the electron density. Compared to the static electron density, this effect reduces the peak electron density by 75% in diamond and 74% in LiH at room temperature. Thus, taking the quantum nature of nuclei into account is essential.
Structure factors computed from the dynamic electron density of diamond agree with experimental values. Experimentally, a difference between the electron densities of LiH and LiD (lithium deuteride) has been reported, believed to be caused by a breakdown of the BO approximation. The difference is not replicated in this computational study.Tässä diplomityössä tutkittiin atomiytimien kvanttiluonteen vaikutusta elektronitiheyteen kiteisessä aineessa laskennallisia menetelmiä käyttäen. Vaikutusta tutkittiin vertailemalla kahdenlaista elektronitiheyttä, joista käytetään nimiä staattinen ja dynaaminen elektronitiheys. Staattinen elektronitiheys on määritelty systeemille, jonka ytimet oletetaan pistemäisiksi ja kiinnitetyiksi hiukkasiksi. Dynaaminen elektronitiheys sen sijaan sisältää ytimien kvanttiluonteen, ja on kokeellisesti mitattava suure. Staattinen elektronitiheys seuraa suureena Born–Oppenheimer (BO) approksimaatiosta, ja sitä tutkitaan mm. tiheysfunktionaaliteoriassa (DFT).
Työn teoreettinen lähtökohta on epärelativistinen kvanttimekaniikka. Ytimien ja elektronien käsittely separoitiin BO approksimaation mukaisesti. Hilavärähtelyt mallinnettiin harmonisessa approksimaatiossa käyttäen periodisia reunaehtoja ja äärellistä koppia. Lämpötilariippuvuus huomioitiin käyttäen harmonisten värähtelijöiden statistista fysiikkaa. Tiheysfunktionaaliteoriaa käytettiin elektronisen osaongelman käsittelyyn.
Työssä toteutettiin kolme menetelmää dynaaminen elektronitiheyden laskemiseen: polynomiapproksimaatio, Monte Carlo (MC) ja konvoluutioapproksimaatio. Näillä menetelmillä tutkittiin kahta ainetta: timanttia ja litiumhydridiä (LiH). Aikaisemmissa töissä polynomiapproksimaatiota on käytetty dynaamisen pseudoelektronitiheyden laskemiseen. Tässä työssä esitetään polynomiapproksimaatiosta uusi, laskennallisesti kevyempi versio. MC ja konvoluutioapproksimaatio havaittiin polynomiapproksimaatiota tarkemmiksi ytimien ympäristöissä. Verrattuna polynomiapproksimaatioon, nämä kaksi menetelmää mahdollistavat myös tarkemman kaikkien elektronien dynaamisen (ei pseudo) elektronitiheyden arvioinnin.
Konvoluutioapproksimaatio on yleisesti käytetty teoreettinen tapa arvioida ytimien kvanttiluonteen vaikutusta elektronitiheyteen ja struktuurifaktoreihin (structure factors), Konvoluutioapproksimaation todettiin vastaavan teoreettisesti tarkempaa MC menetelmää: suurin suhteellinen ero MC tiheyteen oli 0.63% timantissa ja 2.23% LiH:ssa. Konvoluutioapproksimaatio aliarvoi dynaamista elektronitiheyttä timantin hiiliatomien välissä, ja yliarvioi dynaamista elektronitiheyttä ydinten välillä LiH:ssa.
Ytimien kvanttiluonteella on tasoittava vaikutus elektronitiheyteen. Staattiseen elektronitiheyteen verrattuna kvanttiluonteen huomiointi vähentää ytimien kohdalta löytyvää korkeinta elektronitiheyttä 75% timantissa ja 74% LiH:ssa huoneenlämmössä. Kvanttiluonteen huomiointi on siis tärkeää.
Dynaamisen elektronitiheyden perusteella lasketut timantin struktuurifaktorit vastaavat kokeellisia arvoja. LiH:n ja litiumdeuteridin (LiD) elektronitiheyksissä on kokeellisesti havaittu merkittävä ero, jonka uskottiin johtuvan BO approksimaation epätarkkuudesta. Tässä laskennallisessa tutkimuksessa tätä eroa ei havaittu
”Sehän on se pääasia: tuloo kuulluksi ja nähdyksi": Lähidemokratian toteutuminen kunnanosan alueella
Get PDFKuntalaki (410/2015, 22§) edellyttää kuntia huolehtimaan kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Käytännössä lain huolellinen noudattaminen voi olla toisinaan haastavaa, etenkin kuntaliitostilanteessa, jossa entinen itsenäinen kunta muuttuu liitoskuntansa kunnanosaksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia kunnanosan lähidemokratian toteutumista, eli kunnanosan alueen asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Tutkimuskysymyksenä toimii: miten lähidemokratia toteutuu kunnanosan alueella?
Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu lähidemokratian käsitteenmäärittelystä. Käsite määritellään purkamalla lähidemokratiakäsite sen ulottuvuuksiin, eli vuorovaikutukseen, legitimiteettiin, omatoimisuuteen, tunteeseen sekä institutionaalisuuteen. Tutkimus on laadullinen tutkimus. Aineisto koostuu Jalasjärvellä asuvien Kurikan kaupunginvaltuutettujen haastatteluista, jotka toteutettiin etänä. Aineisto analysoitiin käyttäen teoriaohjaavaa analyysimenetelmää, jolloin aineistosta saatiin haravoitua kaikki lähidemokratian ulottuvuuden tuntomerkit.
Tutkimuksen perusteella Jalasjärven kunnanosan lähidemokratia toteutuu melko hyvin. Etenkin luonnollinen ja runsas vuorovaikutus kuntalaisten sekä kunnanosan kuntapäättäjien ja kunnan välillä tekee lähidemokratiasta toimivan. Kunnanosan lähidemokratiaa voitaisiin kuitenkin vielä parantaa lisäämällä kuntalaisten kuulemista. Aihetta voitaisiin tutkia syvällisemmin vertailemalla kunnanosan lähidemokratian nykytilaa sen tilaan ennen kuntaliitosta, mikä lienee tosin olevan mahdotonta koska aineistoa ei kuntaliitosta edeltävältä ajalta ole. Myös määrällinen tutkimus aiheesta voisi avata uusia näkökulmia kunnanosan lähidemokratian tilaan.
Avainsanat: lähidemokratia, kunta, kunnanosa, kuntaliito
