Trepo - Institutional Repository of Tampere University
Not a member yet
93710 research outputs found
Sort by
Critical reflections on mass tourism and empathy in the works of a Finnish artist
No full textArt and tourism provide a fascinating nexus for creative academic research. This paper explores this connection by interpreting art made about tourists and tourism and by listening to a Finnish artist, Erika Adamsson. Her perspective as well as the theoretical framework of understanding others without hiding stereotypes or challenging issues are discussed. The method used is autoethnographic artwork elicitation. As a result, this paper provides a mass tourism cultural heritage album with unique interpretations by the authors, yet collectively linked to academic theories: an account of tourist representations and the possibilities of art to open minds to the worlds of others. Art, with its compositions, colours and indirect messages, invites a self-critical reflection on mass tourism that is more fruitful for understanding than mere critical analysis. Artwork elicitation and critical empathy provide a fruitful avenue for tourism researchers to explore phenomena and to engage with people who are challenging to empathize with or face being stereotyped.Peer reviewe
“Mikä on tuomion signaali ympäristöstä ja luonnosta piittaamattomille?”: Analyysi suomalaista ympäristörikollisuutta käsittelevästä julkisesta keskustelusta
Get PDFTämä pro gradu -tutkielma käsittelee ympäristörikollisuutta ja sen ympärille rakentuvaa sosiaalista todellisuutta, jota tutkitaan julkisen keskustelun avulla. Aihetta lähestytään konstruktionistisesta näkökulmasta, erityisesti konstruktionistista ympäristötutkimusta ja makrokonstruktionismia painottaen.. Tutkielma lähtee liikkeelle ympäristörikollisuuden taloudellisen kannattavuuden, sekä alhaisen sanktiovarmuuden ja -vakavuuden ongelmallisuudesta. Ympäristörikollisuus on tänä päivänä maailman kolmanneksi tuottavin rikoslaji. Sen houkuttavuutta lisäävät usein lieviksi koetut rangaistuskäytännöt ja kiinnijäämisen tai tutkintaan etenemisen pieni riski. Nämä luovat uhkakuvia ympäristörikollisuuden lisääntymisestä.
Tutkimuksen kontekstia luodaan suomalaisia ympäristörikoksia käsittelevällä historiakatsauksella. Se osoittaa, kuinka ympäristörikollisuuden ympärille rakentuvaan todellisuuteen liittyy muitakin haasteita kuin taloudelliset tekijät ja lievät rangaistuskäytännöt. Teoreettisessa viitekehyksessä perehdytään ympäristörikollisuuteen, rangaistusten merkitykseen sekä vihreään kriminologiaan. Sen tukena hyödynnetään aiheeseen liittyviä tilastoja, sekä ympäristörikollisuutta käsittelevää lainsäädäntöä. Historiakatsauksen ja teoreettisen viitekehyksen avulla pyritään kokonaisvaltaiseen kuvaan kotimaisen ympäristörikollisuuden kentästä.
Julkisen keskustelun lähteenä käytetään Helsingin Sanomien verkkouutisten yhteydessä olevia kommentteja. Verkkouutiset käsittelevät erilaisia ympäristörikoksia. Tutkimus käsittää sekä rikokset, jotka on kriminalisoitu Suomen rikoslaissa, että ympäristölainsäädännöstä löytyvät rikokset. Analyysimenetelmänä hyödynnetään diskurssianalyysia.
Analyysin perusteella erotellaan viisi teemaa, jotka ovat yhteydessä ympäristörikollisuuden ympärille rakentuvaan sosiaaliseen todellisuuteen. Nämä teemat liittyvät pelotevaikutuksen puutteeseen, yhteisiin tappioihin, ympäristörikollisuuden moniin uhreihin, median merkitykseen sekä vastuun jakautumiseen. Lisäksi aineisto tunnistaa muutamia irrallisia, mutta perusteltuja huomioita tutkimusaineistosta.
Tutkimus osoittaa, kuinka nykyiset sosiaaliset rakenteet ja diskurssit lisäävät ympäristörikollisuuden houkuttavuutta ja mahdollistavat sen lisääntymisen tulevaisuudessa. Tutkimustuloksissa tunnistetaan kuitenkin keinoja, joiden avulla ympäristörikollisuuden ympärille rakentuvaa todellisuutta voidaan lähteä muuttamaan institutionaalisten käytäntöjen kautta
The oncolytic adenovirus TILT-123 with pembrolizumab in platinum resistant or refractory ovarian cancer: the phase 1a PROTA trial
No full textImmune checkpoint inhibitors have demonstrated modest efficacy as a monotherapy in ovarian cancer. Originally developed to improve efficacy of T-cell therapies such as immune checkpoint inhibitors and adoptive cell transfer, TILT-123 (Ad5/3-E2F-D24-hTNFα-IRES-hIL-2) is a serotype chimeric oncolytic adenovirus encoding tumor necrosis factor alpha and interleukin-2. Here we report results from phase 1a of PROTA, a single-arm, multicentre dose escalation trial with TILT-123 and pembrolizumab in female patients with platinum resistant or refractory ovarian cancer (NCT05271318). The primary endpoint was safety. Secondary endpoints included efficacy, tolerability, virus persistence and anti-viral immunity. Patients (n = 15) received intravenous and intraperitoneal and/or intratumoral injections of TILT-123 as well as intravenous pembrolizumab. Treatment was well tolerated, and no dose-limiting toxicities were observed. The most frequent adverse events were fever (40%), fatigue (40%) and nausea (40%). Disease control was achieved in 64% of evaluable patients (9/14). Median progression-free survival and overall survival were 98 and 190 days respectively. Clinical responses were associated with higher serum anti-adenovirus neutralizing antibody titer at baseline and post-treatment. The phase 1b investigating TILT-123, pembrolizumab and PEGylated liposomal doxorubicin in a similar patient population is underway.Peer reviewe
Palliatiivisen hoidon asiantuntija -erikoistumiskoulutuksen vaikutukset palliatiivisen hoidon osaamiseen ja tietämykseen
No full textOpintojen ohjauksen yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ammatillisissa perustutkinnoissa
Get PDFTässä tutkimuksessa oli tarkoitus selvittää, voidaanko opiskelijoiden taustatekijöillä, yhdenvertaisella ja tasa-arvoisella kohtelulla tai niiden puutteella selittää heidän antamiaan arvioita oppilaitoksessa annettavasta opintojen ohjauksesta. Oppilaitoksessa annettavan opintojen ohjauksen tarkasteltavina kohteina oli opintojen ohjauksen riittävyys sekä kokemus opintojen henkilökohtaistamisprosessista. Aikaisemmissa tutkimuksissa näitä kahta aihetta on usein käsitelty yhtenä kohteena, eli opintojen ohjauksena. Tässä tutkimuksessa aiheet haluttiin erottaa toisistaan, ja tutkia niitä omina kohteinaan. Opintojen henkilökohtaistamisprosessi on vähemmän tutkittu aihe, joten sen erottaminen omaksi kohteekseen mahdollisti uuden tiedon tuottamisen ohjaukseen liittyvistä tekijöistä.
Tutkimuksen kohderyhmänä oli ammatillisia perustutkintoja suorittavia opiskelijoita. Aineistona käytettiin Amisbarometri 2024 -kyselyä, johon oli vastannut 13291 kohderyhmään kuuluvaa opiskelijaa ja sitä analysoitiin määrällisiä tutkimusmenetelmiä hyödyntäen. Opintojen ohjauksen riittävyyteen ja opintojen henkilökohtaistamisprosessiin aikaisemmissa tutkimuksissa yhdistettyjä taustatekijöitä analysoitiin erillisissä malleissa lineaarisella regressioanalyysillä. Opintojen ohjauksen riittävyyden mallissa oli seitsemän kategorista selittävää muuttujaa (ikäryhmä, sukupuoli, äidinkieli, oppilaitoksen AVI-alue, vähemmistöön kuulumisen kokemus, kokemus opettajan syrjivästä käytösestä ja jatko-opintosuunnitelma). Opintojen henkilökohtaistamisen mallissa oli kahdeksan selittävää muuttujaa, joihin kuului edellä mainittujen muuttujien lisäksi kokemus riittämättömästä opintojen ohjauksesta, joka oli myös kategorinen.
Tutkimuksen tulosten mukaan aikaisemman tutkimuksen osoittamilla taustatekijöillä oli yhteys opiskelijan arvioimaan opintojen ohjauksen riittävyyteen sekä opintojen henkilökohtaistamiseen. Analyyseissä esiintyvät erot olivat yleisesti pieniä, mutta on tärkeää huomioida selittävien muuttujien kategorinen tyyppi. Jos vastaajan valitsemat vaihtoehdot erosivat vertailukohteen vastauksista useammassa kuin yhdessä luokassa, muodostui vastaajien välille suurta vaihtelua opintojen ohjaukseen liittyvissä kokemuksissa. Tuloksista voidaan tulkita, että yhdenvertaisuus ja tasa-arvo opintojen ohjauksessa toteutuvat vaihtelevasti, mutta niiden puuttuminen aiheuttaa suurimman eron opiskelijoiden välisissä opintojen ohjauksen kokemuksissa
Family Beats School? Adolescents' Turnout Intention on Different Educational Tracks
No full textStudies on political socialisation reveal that children and adolescents develop attitudes towards political processes long before they can actively participate in politics. This study, using panel data on Finnish adolescents (n = 1331), investigates how adolescents' turnout intention evolves as they approach the official voting age, particularly examining the influence of different educational trajectories on turnout intention among those from politically engaged and unengaged family contexts. Schools play a vital role in political learning, especially for young people without political discussions at home. While family remains the primary agent of socio-political learning, schools offer opportunities to bridge inequalities in political engagement arising from family background and social class. In Finland, education diverges into general and vocational tracks after age 15–16, with significant differences in civic education emphasis. Our results show, perhaps unsurprisingly, that adolescents living with parents who vote more frequently and engage in frequent discussions at home exhibit higher turnout intention. However, while the turnout intention trajectories do not vary based on educational track, we observe that the trajectories converge among general track students, thus mitigating participation gaps according to family background.Peer reviewe
Pitovoiman yhteys arvostukseen ja arvostavaan johtamiseen vanhushoitotyössä sairaanhoitajien ja lähihoitajien arvioimana
No full textAikaisempien tutkimusten mukaan hoito- ja hoiva-alan pitovoimaan vaikuttavat työympäristö ja sen toimijat, organisaatio ja organisaation ulkopuoliset toimijat. Tutkimukset osoittavat, että lähiesihenkilöiden, ylemmän johdon ja organisaatioiden johtamiskäytänteet vaikuttavat työn laatuun, työntekijän motivaatioon, työssä pysymiseen, työn merkityksellisyyteen ja koettuun arvostuksen tunteeseen. Tämän lisäksi työntekijän ikä, uravaihe ja työntekijöiden välinen yhteistyö vaikuttavat pitovoimaan.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli kuvata pitovoimaa, arvostusta ja arvostavaa johtamista sekä kuvata pitovoiman yhteyttä arvostukseen ja arvostavaan johtamiseen vanhushoitotyössä lähihoitajien ja sairaanhoitajien arvioimana. Pitovoimaa tarkasteltiin aikomuksena vaihtaa ammattia tai aikomuksena vaihtaa työpaikkaa. Voimakas pitovoima kuvasi työntekijän halua pysyä nykyisessä ammatissa ja työssä. Aineisto kerättiin 2023 vuonna toukokuun elokuun välisenä aikana Suomen kahdeksalta hyvinvointialueelta sähköisenä kyselynä ja tutkimuksen otanta (n=819) muodostui yksityisten ja julkisten vanhushoitoalan organisaatioiden ammattilaisista.
Tutkimuksessa tarkasteltiin arvostavan johtamisen toteutumista ulottuvuuksittain, joita olivat suunnitelmallinen johtaminen, tasa-arvo, osaamisen arvostaminen ja työssä jaksamisen edistäminen. Tutkimuksen tulosten mukaan arvostava johtaminen toteutui yleisesti vanhushoitotyön ammattilaisten arvioimana keskitasoisesti. Ulottuvuuksista parhaiten toteutui tasa-arvon ulottuvuus ja heikoiten osaamisen arvostamisen ulottuvuus. Alle 29-vuotaat arvioivat arvostavan johtamisen toteutuvan muita ikäryhmiä paremmin. Tutkimukseen osallistuneiden vastaajien keskuudessa oman työn arvostus oli voimakasta. Vastaavasti ylemmän johdon ja muiden ammattilaisten antama arvostus arvioitiin kohtalaiseksi. Vanhushoitotyön ammattilaisten mukaan arvostuksen tunne kasvoi ikääntymisen myötä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että pitovoimalla on vahva yhteys arvostukseen ja arvostavaan johtamiseen. Mitä vähemmän lähihoitajat ja sairaanhoitajat saivat arvostusta muilta tai mitä heikommin he arvioivat arvostavan johtamisen toteutuvan, sitä voimakkaammin lähihoitajat ja sairaanhoitajat aikoivat vaihtaa ammattia tai työpaikkaa.
Tulosten mukaan alle 39-vuotiaat vastaajat aikoivat muita ikäryhmiä todennäköisemmin vaihtaa ammattia tai työpaikkaa. Tulosten mukaan heikompi arvostus ja heikompi arvostava johtaminen vaikuttavat kielteisesti pitovoimaan. Pitovoiman voimakkuuteen vaikuttavat näiden lisäksi yksilölliset tekijät, kuten ammattinimike, vastaajan ikä, nykyisen työsuhteen kesto, työyksikkö ja kollegat. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää vanhushoitotyön organisaatioiden sisäisessä kehitystyössä. Johtoasemalla olevilla henkilöillä on suuri merkitys pitovoiman vahvistajana. Johtoasemassa oleva henkilö voi vahvistaa työntekijöiden pitovoimaa osoittamalla arvostusta ja kiinnostusta työntekijöitään kohtaan sekä huomioimalla työntekijän yksilölliset tekijät. Kiinnittämällä huomiota näihin osa-alueisiin voidaan vaikuttaa myönteisesti vanhushoitoalan pitovoimaan.According to previous research, the work environment and its actors, the organisation and actors outside the organisation is connected to intention to turnover. Research shows that the first-line managers, upper-line managers and the managements styles influence job quality, employee motivation and appreciation. In addition, employee age, career stage and cooperation between employees affect nurses’ intention to leave their profession or jobs.
The aim of the study was to describe the work engagement, and how the work engagement is linked to appreciation and appreciative management. Data were collected by way e-survey from practical nurses and nurses (n=819) whom were working in the institutional care of old people. The Appreciative Management Scale (AMS 2.0) was used, and data was analysed by statistical methods.
The findings of this study pinpointed that intention to turnover increased among younger nurses. Overall, appreciative management implemented the best with equality dimension and the worst with appreciation of know-how. Appreciative management and appreciation staff had connection with practical nurses and nurses’ intention to turnover from their profession or jobs.
This study provides valuable information on how to develop elderly care organisations and to identify factors that can be addressed to prevent nurses from changing profession or jobs and thus establish work engagement in elderly care sectors. This study highlights the importance of change of managements styles. In the future, it would be important to explore the first-line managers, and upper-line managers experience appreciative management and what factors they consider to influence nurses’ intention to leave their profession or jobs
