Trepo - Institutional Repository of Tampere University
Not a member yet
93710 research outputs found
Sort by
One definition too short of solving our problems : What scholars mean when they say ludonarrative
Full text linkThough a useful term in game studies scholarship, ludonarrative is a concept often utilized in articles without an explanation of what the author means by it or a definite purpose by which it enhances the resulting work. Even when its use is common both in academic and non-academic circles, its origin seems to be much less defined.
In the interest of clarifying the nature of this word to those not familiar with it, this thesis is a literature review of sources across three scholarly publication sites (Games and Culture, Proceedings of the DiGRA conferences, and Game Studies) that all include the term ludonarrative, whether by itself or as part of a derived concept (such as ludonarrative dissonance). To this end, 78 articles were collected and categorized by the presence of definitions of ludonarrative and then for their contributions to discussing this topic. In total, only 10 of these sources were included in the final literature review to extract recurring patterns across them.
This thesis concluded that ludonarrative is a topic that retains interest amongst game scholars, but that scholars tend to utilize it in one of two ways. Some tend to cling to Hocking (2007) for his original definition of ludonarrative dissonance while others who reference narratological sources tend to approach the definition of ludonarrative from a different angle
"Kunhan saa helpot nopat" : Luokanopettajaopiskelijoiden kurssivalintoja selittävät tekijät
Full text linkKorkeakouluopintoja käsittelevää tutkimusta voidaan karkeasti tarkastella ainakin kahdesta näkökulmasta: tutkimukset, joissa lähtökohtana on koulutuspolitiikka ja yhteiskunnan tarpeet osana sitä (esim. valmistumisen nopeuttaminen ja työurien pidentäminen) ja tutkimukset, joiden lähtökohta perustuu korkeakoulujen sisäiselle tarpeelle (esim. korkeakoulujen omavalvonta ja koulutuksen laatutyö). Aiheen tutkimuskentällä olisi kuitenkin tilaa myös opiskelijoiden toimintaa käsitteleville tutkimuksille. Opiskelijatutkimusten, johon tämäkin tutkimus lukeutuu, avulla korkeakoulut saavat tärkeää tietoa paitsi tukemaan koulutuspoliittisia ratkaisujaan myös kehittämään käytännön opetustyötä ja kurssien järjestämistä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Tampereen yliopiston luokanopettajaopiskelijoiden kurssivalintoja selittäviä tekijöitä. Luokanopettajaopinnot koostuvat pakollisista opinnoista, jotka muodostavat merkittävän osan tutkinnon kokonaisopintopistemäärästä (245/300 opintopistettä, kandivaiheessa 155/180 ja maisterivaiheessa 85/120 opintopistettä). Pakollisten opintojen lisäksi luokanopettajaopiskelijat valitsevat tutkintoonsa niin kutsuttuja vapaasti valittavia opintoja vähintään 55 opintopisteen verran. Tämä tutkimukseni kohdistui nimenomaisesti näiden vapaasti valittavien opintojen valitsemisperusteisiin. Tutkimuksessani olin erityisen kiinnostunut siitä, millaisia merkityksiä luokanopettajaopiskelijat kurssivalinnoilleen antavat. Tutkimuskysymyksiä oli kolme ja ovat seuraavat: Millaisia merkityksiä opiskelijat liittävät kurssivalintoihin?, Mistä syistä opiskelija hyväksyy kurssin ja tekee kurssivalinnan? ja Mistä syistä opiskelija hylkää kurssin ja jättää kurssin valitsematta?. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä niistä tekijöistä, jotka ohjaavat opiskelijoiden kurssivalintoja.
Tutkimukseni on laadullinen tapaustutkimus, jonka tutkimusaineisto on kerätty eläytymismenetelmällä. Aineisto koostuu yhteensä 32 kertomuksesta, jotka kandi- tai maisterivaiheessa olevat Tampereen yliopiston luokanopettajaopiskelijat ovat kirjoittaneet. Kertomuksissaan vastaajat kuvaavat, miksi he päättävät valita kurssin osaksi opintojaan tai vastaavasti päättävät olla valitsematta kurssia. Analysoin aineiston laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulokset osoittavat, että Tampereen yliopiston luokanopettajaopiskelijoiden kurssivalinnoilleen muodostamissa merkityksissä korostuvat kurssin suoritustapa ja kurssin vaatima viitseliäisyys eli vaivannäkö. Näihin kahteen korostuneeseen merkityskohteeseen verrattuna työelämänäkymiä tai opettajuutta painottavia vastauksia oli vain vähän. Tulosten perusteella opiskelijat näyttäisivätkin orientoituvan nykyhetkeen tulevaisuuden sijasta. Tutkimustulosten valossa on perusteltua pohtia, onko luokanopettajaopiskelijoiden akateemiseen heimokulttuuriin syntynyt tai syntymässä uusi heimo, jonka jäsenet haluavat opinnoissaan päästä mahdollisimman helpolla. Muiksi kurssivalintoja selittäviksi tekijöiksi on tutkimuksessani nostettu myös kanssaopiskelijoiden kurssikokemukset, opintojakson kuvaus, ennakoitavuus, kaverit sekä kurssin sopivuus opintoihin ja elämäntilanteeseen.
Tutkimukseni on ajankohtainen ja se tuo yliopisto-opiskelijoiden näkökulman käynnissä olevaan tieteelliseen keskusteluun nykymuotoisesta korkeakouluopiskelusta ja sen murroksesta. Tutkimukseni anti tulisi huomioida Tampereen yliopistossa opettajankoulutuksen kehittämisessä ja mahdollisesti laajemminkin valtakunnallisella tasolla. Koulutuksen sivistysarvo rapistuu, jos opiskelijat alkavat enenevissä määrin mieltää korkeakouluopiskelun ”helppojen noppien” eli mahdollisimman vaivattomasti saatavien opintopisteiden (lyhenne op. ja siitä puhekielinen ilmaus ”nopat”) haalimiseksi
Reverse Logistics in Clothing Retail : Returns and Recycling for Circular Economy in Finland
No full textKuinka kertoa kertomus tyhjästä : Kertomuksen rakenne Shoot from the Hip -ryhmän improvisaatioteatterissa
Full text linkKontrollin ja tuen välissä : Sosiaalityöntekijän asiantuntijuuden rakentuminen vankilassa tehtävässä työssä
Full text linkTutkielmani aiheena on vankiloiden sosiaalityöntekijöiden asiantuntijuus. Vankilasosiaalityö on Suomessa hyvin marginaalisessa asemassa ja etenkin vankiloissa työskentelevien sosiaalityöntekijöiden asiantuntijuus on jäänyt tutkimuksissa vähälle huomiolle. Tutkimukseni käsittelee suomalaisissa vankiloissa työskentelevien laillistettujen tai sijaispätevien sosiaalityöntekijöiden kokemuksia perustyöstään ja asiantuntijuudestaan. Haluan tutkimuksessa antaa äänen tälle pienelle joukolle, joka asiantuntijuudellaan tekee päivittäin työtä nostaakseen vankiloissa tehtävän sosiaalityön merkitystä esiin ja auttaakseen kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä.
Olen kiinnostunut siitä, millaisia kokemuksia sosiaalityöntekijöillä on vankilasosiaalityöstä ja mistä heidän perustyönsä koostuu sekä etenkin siitä, mistä heidän asiantuntijuutensa muodostuu. Lähestyn aihetta määrittelemällä asiantuntijuutta ja ammattitaitoa sekä paneutumalla siihen, millaista sosiaalinen työ rikosseuraamusalalla ylipäätään on. Valitsin tutkimukseni tieteenfilosofiseksi lähestymistavaksi kriittisen realismin, sillä se mahdollistaa vankiloiden sosiaalityöntekijöiden asiantuntijuuden tarkastelun samanaikaisesti yksilön toimijuuden ja institutionaalisten rakenteiden vuorovaikutuksessa. Pyrin tutkimuksellani lisäämään ymmärrystä vankilasosiaalityöstä sosiaalityön erikoisalana. Aineistoni koostuu syksyllä ja talvella 2024–2025 vankiloiden sosiaalityöntekijöiden kanssa tehdyistä neljästä noin 1,5 tunnin mittaisesta teemahaastattelusta. Aineiston analyysimenetelmänä sovellan sisällönanalyysia.
Havaitsin tutkimuksessani, että vankilasosiaalityöntekijöiden asiantuntijuus rakentuu neljän toisiinsa kytkeytyvän ulottuvuuden varaan: vuorovaikutusosaaminen, substanssiosaaminen, prosessiosaaminen ja eettinen osaaminen. Vankiloiden sosiaalityöntekijöiden asiantuntijuus on yhtä aikaa yhteistä ja erityistä: se jakaa sosiaalityön yleisen tietoperustan ja arvot, mutta kontekstinsa vuoksi se vaatii myös erityistä osaamista. Käytännön tasolla tulokset osoittavat tarpeen vahvistaa vankilasosiaalityön resursseja ja asemaa rikosseuraamusjärjestelmässä. Teoreettisesti tutkimus tuo lisäarvoa asiantuntijuuskeskusteluun osoittamalla, miten asiantuntijuus muotoutuu institutionaalisesti rajoitetussa ja eettisesti vaativassa kontekstissa.The subject of this thesis is the expertise of prison social workers. In Finland, prison social work holds a very marginal status, and the expertise of social workers in prisons, in particular, has received little attention in research. My study explores the experiences of licensed and temporarily qualified social workers in Finnish prisons regarding their daily practice and expertise. Through this research, I aim to give a voice to this small group of professionals who, through their expertise, work daily to highlight the significance of prison social work and to help people in the most vulnerable positions.
I am interested in the experiences social workers have of prison social work, what their daily practice consists of, and especially how their expertise is formed. I approach the topic by defining expertise and professional competence, and by examining the general nature of social work in the criminal sanctions field. I chose critical realism as the philosophy of science for this study because it enables the examination of prison social workers' expertise simultaneously within the interaction between individual agency and institutional structures. My research aims to increase the understanding of prison social work as a specialized field of social work. My data consists of four 1.5-hour thematic interviews conducted with prison social workers during the fall and winter of 2024–2025. I apply content analysis as the method of data analysis.
In my study, I observed that the expertise of prison social workers is built upon four interconnected dimensions: interactional competence, substantive competence, process competence, and ethical competence. The expertise of prison social workers is simultaneously shared and specialized: it shares the general knowledge base and values of social work, but due to its context, it also requires specialized competence. On a practical level, the results indicate a need to strengthen the resources and status of prison social work within the criminal sanctions system. Theoretically, the study contributes to the discussion on expertise by demonstrating how expertise is formed in an institutionally restricted and ethically demanding context
How Can Interactive Technology Help Us to Experience Joy With(in) the Forest? Towards a Taxonomy of Tech for Joyful Human-Forest Interactions
No full textThis paper presents intermediate-level knowledge in the form of a taxonomy that highlights 12 different ways in which interactive tech might support forest-related experiences that are joyful for humans. It can inspire and provide direction for designs that aim to enrich the experiential texture of forests. The taxonomy stemmed from a reflexive analysis of 104 speculative ideas produced during a year-long co-design process, where we co-experienced and creatively engaged a diverse range forests and forest-related activities with 250+ forest-goers with varied backgrounds and sensitivities. Given that breadth of forests and populations involved, our work foregrounds a rich set of design directions that set an actionable early frame for creating tech that supports joyful human-forest interplays - one that we hope will be extended and consolidated in future research, ours and others'.Peer reviewe
Bluetooth channel sounding
No full textThe goal of this thesis was to investigate the accuracy of Bluetooth channel sounding and to evaluate suitability for the accurate localization scheme. Bluetooth channel sounding defines two distance ranging methods, round trip time (RTT) and phase based ranging (PBR) under the Bluetooth 6.0 core.
In this study a Bluetooth channel sounding system that utilizes phase based ranging was implemented and tested. This included both hardware and software implementation. The hardware part consists of the theory behind the required hardware and the justification for their selection. It also looks at the most significant hardware errors and how they can be compensated. The software part instead includes introduction of the Bluetooth protocol and especially features relevant to channel sounding. It also contains the theory behind two algorithms that were used in phase unwrapping. Finally, these parts are combined to make up the functional system.
The system was also tested in a real environment to get a picture of its actual performance. This consists of three different test scenarios under various conditions. The results were then analyzed with appropriate statistical methods. Good accuracy was achieved under optimal conditions, but as expected, the system is not reliable in challenging environments. Finally, some alternative methods are briefly introduced and ideas for further evaluation are shown